BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Samankaltaiset tiedostot
Aineenvaihdunta: Ruuansulatus

Hormonit. Elina Itkonen

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

umpieritysjärjestelmä

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.

Hormonit. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ry tarjoaa vertaistukea ja tietoa aivolisäkesairauksista

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Osmolaarisuus. Vesitasapaino merivettä juotaessa. Virtsan väkevöiminen. Molaarisuus ilmoittaa aineen moolimäärän litrassa liuosta.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

7. MAKSA JA MUNUAISET

Munuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: Tällä tunnilla:

VASTAUSANALYYSI / HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

Näkökulmia kulmia palautumisesta

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

Ihmisen elimistön energiatalous

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

AIVOLISÄKE-POTILASYHDISTYS SELLA RY TARJOAA VERTAISTUKEA JA TIETOA AIVOLISÄKE- JA LISÄMUNUAISSAIRAUKSISTA.

Johanna Toivonen. Kandidaatintutkielma LFYA005 Liikuntafysiologia Liikuntabiologian laitos Jyväskylä yliopisto 2012 Työn ohjaaja: Antti Mero

Ihmisen endokriiniset rauhaset

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

ANATOMIA JA FYSIOLOGIA II

RUUANSULATUS. Enni Kaltiainen

Hormonitutkimuksista kliinisessä kemiassa. Esa Hämäläinen, ylilääkäri HUSLAB

Liikunta. Terve 1 ja 2

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Ihmisen biologian selkokielisanasto

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1.

Yksilönkehitys. Hedelmöityksestä syntymään

YHDISTETYN KESTÄVYYS- JA VOIMAHARJOITTELUN HORMONAALISET VAIKUTUKSET HAPPAMUUTTA JA EMÄKSISYYTTÄ TUOTTAVALLA RAVINNOLLA 12 VIIKON AIKANA

Miksi hormonitulos on harhaanjohtava, vaikka analyysimenetelmä toimii moitteettomasti

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Teoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3.

Sisällysluettelo. EPIONE Biologia 2018

VESILIUKOISET VITAMIINIT

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

KandiakatemiA Kandiklinikka

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna?

MELATONIININ VAIKUTUKSIA HORMONIPITOISUUKSIIN JA SUORITUSKYKYYN VOIMAHARJOITUKSEN YHTEYDESSÄ

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty ISBN , , Sisällys (ratkaisut) Johdanto

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A Helsinki. puh info@polarpharma.fi

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä

TYYPIN 1 DIABETEKSEN JA KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET ENERGIAMETABOLIAAN LIITTYVIEN GEENIEN ILMENEMISEEN HIIRTEN RAAJALIHAKSISSA

Sisällysluettelo. EPIONEN Biologia 2013

PARTIOTIEDUSTELUHARJOITUKSEN FYYSINEN KUORMITTAVUUS

Anatomia ja fysiologia 1

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

SISÄLLYS TIIVISTELMÄT I & II ABSTRACTS I & II TAULUKKO- JA KUVIOLUETTELO...2 I-OSA 1 JOHDANTO VUOTIAIDEN FYYSINEN KEHITTYMINEN

Essential Cell Biology

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Valio Oy RAVITSEMUKSEN PERUSTEET

VALMENTAMINEN LTV

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely

Biologian perusteet ja ihmisen fysiologia / Panu Moilanen Traffic across membranes. Solukalvo eli membraani

Avuksi ehkäisyn valintaan

Mind Master. Matti Vire

5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja

Urheilijan Ravintovalmennus Materiaalit. #Makroajattelu. Viikko 1 / Moduuli 1

Hermoston toiminnallinen jako

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

Urheilullisuus. Harri Hakkarainen LL, LitM. SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit.

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,

Sisällysluettelo. EPIONE Biologia 2019

Paula Pennanen SUKUPUOLIHORMONIEN VAIKUTUS NEUROFIBROOMAKASVAINTEN KEHITTYMISESSÄ

BIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta

HEVOSEN METABOLISEN OIREYHTYMÄN ENNALTA- EHKÄISY JA HOITO

IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ

SUOJARAVINTOAINEET. Kristi Loukusa Liikunnanohjaaja opiskelija Lapin Yläkouluakatemia / elokuu 2015

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Lapsen kasvaminen ja kasvuhormoni. Opas kasvuhormonihoidosta lapsille ja vanhemmille

Miten harjoittelua tulisi muuttaa, kun ikää tulee lisää? Käytännön vinkit ja harjoitteet ammattilaisilta

Ihmisen elämänkaari. Syntymä

KIVENNÄISAINEET JA VITAMIINIT KOIRAN RUOKINNASSA

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.

Trusker'S Precious And Grace

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91

Lasten kokonaisvaltainen liikunta. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

EPIONEN Biologia 2015

Elimistö puolustautuu

Ehkäisymenetelmät PP-PF--WHC-FI /

2006 Matti Leinonen, Teuvo Nyberg, Heikki Tyrväinen, Johan Tast, Simo Veistola ja Kustannusosakeyhtiö Otava

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena

Transkriptio:

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi umpirauhanen vaste vesiliukoinen hormoni

HORMONIT SÄÄTELEVÄT HERMOSTON KANSSA ELIMISTÖN TOIMINTAA Hormonit ovat umpirauhasista verenkiertoon erittyviä kemiallisia viestiaineita, jotka säätelevät elimistön toimintaa yhteistyössä hermoston kanssa Hormonaalinen säätely on hermoston säätelyyn verrattuna yleensä hitaampaa ja pitkäkestoisempaa Sama hormoni voi vaikuttaa eri tavoin eri soluissa

RYHMÄTYÖ: UMPIRAUHASET Jakaudutaan neljään ryhmään ja nimetään Padeltin kuvassa olevat umpirauhaset ja kerrotaan mitä hormoneja ne erittävät. 1. Umpirauhaset 1 ja 2 2. Umpirauhaset 3 ja 4 3. Umpirauhaset 5 ja 6 4. Umpirauhaset 7 ja 8 https://padlet.com/teija_ruuhola/rauhaset

UMPIRAUHASET JA HORMONIT umpirauhanen hormoni vaikutus kilpirauhanen tyroksiini säätelee aineenvaihduntaa ja vaikuttaa kasvuun ja kehitykseen kalsitoniini säätelee elimistön kalsiumaineenvaihduntaa käpyrauhanen melatoniini säätelee vireystilaa, unirytmiä ja muita biologisia rytmejä hypotalamus (osa hermostoa) lisää /estää aivolisäkkeen hormonien erittymistä, tuottaa hormoneja aivolisäke/etulohko tuottaa kasvuhormonia ja muiden umpirauhasten toimintaa sääteleviä hormoneja -II- takalohko oksitosiini säätelee kohdun lihasten ja maitorauhasten toimintaa ADH veden takaisinimeytyminen munuaisissa munasarjat estrogeeni edistää munasolujen kypsymistä, ylläpitää kuukautiskiertoa, vaikuttaa naisen sekundaarisiin sukupuoliominaisuuksiin progesteroni vaikuttaa kuukautiskiertoon ja ylläpitää raskautta kivekset testosteroni siittiöiden muodostus, luustolihasten kasvu, vaikuttaa miehen sekundaarisiin sukupuoliominaisuuksiin haiman saarekkeet glukagoni glykogeenin pilkkoutuminen glukoosiksi maksassa insuliini glukoosin siirtyminen verestä lihaksiin, maksaan ja rasvakudokseen lisämunuaiset/kuori kortisoli proteiinien pilkkoutuminen ja glykogeenivarastojen käyttöönotto lisämunuaiset/ydin adrenaliini fyysisen suorituksen tehostuminen rasituksessa ja stressissä lisäkilpirauhaset parathormoni säätelee kalsiumtasapainoa

VIDEOITA https://opetus.tv/biologia/bi4/hormonit/

VERI KULJETTAA HORMONAALISIA VIESTEJÄ NIIDEN KOHDESOLUIHIN Hormonit vaikuttavat vain soluihin, joissa on sopiva reseptori Hormonin vaikutus kestää vain tietyn ajan, sillä entsyymit hajottavat ne vähitellen Suurin osa hormoneista on vesiliukoisia, ja ne kulkeutuvat elimistössä vereen tai kudosnesteeseen liuenneina. Niiden reseptorit ovat solukalvossa Rasvaliukoiset hormonit kiertävät veressä plasman proteiineihin sitoutuneina. Niiden reseptorit sijaitsevat solulimassa tai tumassa

HYPOTALAMUS SÄÄTELEE HORMONITOIMINTAA AIVOLISÄKKEEN VÄLITYKSELLÄ Hypotalamus mittaa jatkuvasti veren lämpötilaa, kemiallista koostumusta ja hormonien määriä. Se saa myös viestejä keskushermoston muista osista Hypotalamus erittää aivolisäkkeen toimintaa lisääviä tai estäviä hormoneja. Aivolisäkkeen hormonit ohjaavat muiden umpirauhasten toimintaa Hormonit vaikuttavat hyvin pieninä pitoisuuksina ja tasojen tulee olla täsmälleen oikeat Hormonitasoa ylläpitää palautesäätely

AIVOLISÄKKEEN ETULOHKO OSALLISTUU KASVUN SÄÄTELYYN Aivolisäkkeen etulohko erittää kasvuhormonia (somatotropiini), joka vaikuttaa sekä suoraan että epäsuorasti kudosten kasvuun ja kehitykseen. Kasvuhormoni: tehostaa solujen kykyä ottaa aminohappoja verestä johtaa maksassa, munuaisissa ja lihaksissa ruston ja luukudoksen muodostumista tehostavan kudoshormonin eritykseen vaikuttaa yleisesti aineenvaihduntaan, mm. veren sokeritasoon Kasvuhormonin eritys on voimakkaimmillaan lapsuus- ja nuoruusiässä

STRESSI VAIKUTTAA IHMISEN HORMONITOIMINTAAN Lyhytaikainen stressi ei yleensä ole vahingollista ja hyvänolon tunteen välittäjäaineita, endorfiinia ja enkefaliinia, voi syntyä. Pitkäaikainen stressi voi uhata elimistön sisäistä tasapainoa. Sympaattinen hermosto aktivoituu stressin alussa ja elimistön voimavarat keskitetään kasvavan energiantarpeen tyydyttämiseen. Stressitilanteissa lisämunuaisen kuori erittää vereen kortisolia. Pitkäaikainen korkea kortisolipitoisuus veressä vahingoittaa elimistöä, ja voi johtaa mm. yleiskunnon heikkenemiseen, psyykkiseen pahoinvointiin ja heikentyneeseen puolustuskykyyn mikrobeja vastaan.

KIRJAN TEHTÄVÄT 1. Erilaisia hormoneja Mistä seuraavat hormonit erittyvät ja miten vaikuttavat? a. Oksitosiini b. Adrenaliini c. ADH d. Kasvuhormoni e. Kortisoli