Talouden ja toiminnan johtaminen maakunnassa järjestäjän näkökulma

Samankaltaiset tiedostot
Järjestäjän rooli ja tehtävät maakuntahallinnossa

Maakunnan järjestäjän rooli ja tehtävät

Pirkanmaa2019 väliraportti - Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Järjestäjän ja tuottajan roolit teemaryhmä

Hyvinvoinnin edistäminen ja sen johtaminen tulevaisuuden Pohjois-Savossa Elsa Paronen

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki

Maakunnan hallintosääntö

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

Maakunnan johtamisjärjestelmä

Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen ja maakuntauudistuksen (soma) esivalmistelun tilannekatsaus valmisteluryhmät

Maakuntien sote- ohjaus

Konsernirakenne. POPmaakunta

MAAKUNNAN ROOLIT JÄRJESTÄJÄNÄ JA TUOTTAJANA

Palvelujen järjestäminen

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut

Uusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus Rakenteet ja palvelut Loppi Jukka Lindberg Muutosjohtaja Oma Häme -hanke

Hyte tulevien maakuntien organisaatioissa

Omistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Missä Pirkanmaalla nyt mennään?

SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi

Oma Häme kuntakierros Forssa

KOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET

Maakunta- ja soteuudistuksen ajankohtaiskatsaus. Asko Peltola

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

Maakuntien resurssiohjaus

KESKI-SUOMEN MAAKUNTA SOTE PALVELUIDEN JÄRJESTÄJÄNÄ. Paavo Kaitokari Johanna Heikkilä Kari Jaatinen Asta Suomi Pirjo Tiikkainen

Miten Kanta-Hämeessä edetään? Oma Häme Jukka Lindberg Sote-muutosjohtaja

Sote- ja maakuntauudistus

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumisesta. Pentti Itkonen

MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja erityisesti maakuntien roolista järjestäjinä ja tuotannon ohjaajina

SOTE-JÄRJESTÄMISTOIMINTOJEN ORGANISOITUMISEN VAIHTOEHTOJA

Hoidon JÄRJESTÄMINEN uudessa SOTE:ssa. Mauno Vanhala, prof

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Omaa maakuntaa rakentamassa

Luonnos kokonaisorganisaatioksi

Sosiaali- ja terveydenhuolto maakuntastrategiassa

Maakuntakonsernirakenne on laajassa yhteistyössä määritelty pitkällä, tilaajatuottaja- ja toimintamallien hahmotus

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan uusi ote. Kirsi Varhila Virpi Kölhi

Maakunnan poliittinen johtaminen

Maakunnan ohjausmallit, järjestäminen ja maakuntaan siirtyvät tehtävät

Tilannekatsaus

SUOMEN HALUTUIN ELÄMISEN YMPÄRISTÖ POHJOIS-SAVO

Työryhmien yhteinen keskustelutilaisuus

Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet / EP. 28 ~9700 htv

Maakuntien talouden ohjaus. Hallintovaliokunta Neuvotteleva virkamies Tanja Rantanen, VM

2

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018

NÄKÖKULMIA RAJOITUSLAIN VALMISTELUUN STM114:00/2017

Uudistuksen tilannekatsaus - SOTE. Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja

Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi

DIGITAALISUUS MAAKUNTAUUDISTUKSESSA

toimeenpanon tukeminen

Maakunnan hallintosääntö

Maakunnan kokonaisturvallisuus

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN MAHDOLLINEN ORGANISAATIORAKENNE JA TEHTÄVÄT Laura Saurama

Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi

Mitä uusi Sote tarjoaa palveluntuottajille maakunnassa?

Maakuntauudistus Järjestämistehtävät

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018

Meidän maakunta Jukka Lindberg Muutosjohtaja Kanta-Hämeen sote- ja maakuntauudistus

KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat

Maakuntakonsernirakenne on pitkällä, samoin toimintamallien hahmotus

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Maakuntien ohjaus. Finanssineuvos Tanja Rantanen, VM Kuntamarkkinat

Kehittämis- ja rahoituspalvelujen valmistelutilanne

Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus. Asko Peltola

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

SUOMEN HALUTUIN ELÄMISEN YMPÄRISTÖ POHJOIS-SAVO

Maakuntauudistus. Yleisesitys

Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto

Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön?

LAPIN MAAKUNTA LIIKELAITOSRAKENNE LUONNOS. Jouko Luukkonen LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen 1

Varautuminen ja pelastustoimi

Tekijän nimi Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida

Yleiskuva maakuntien ohjauksesta ja rahoituksesta. Finanssineuvos Tanja Rantanen, VM Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus 7.9.

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset

Leader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Mitä uusi sote tarjoaa palvelutuottajille maakunnassa? Soteuttamo Antti Parpo muutosjohtaja

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maku- ja sote-uudistuksen projektiohjausryhmä Piia Rekilä ja Jarkko Tonttila

Maakuntafoorumi

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistusvalinnanvapaus,

Kokemuksia maakuntien ohjausneuvottelujen simulaatioista

Maakunta- ja sote-uudistuksen ajankohtaiskatsaus. Asko Peltola

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Kanta-Hämeen sote 2016

Maakunta- ja soteuudistus

Transkriptio:

Talouden ja toiminnan johtaminen maakunnassa järjestäjän näkökulma Terveys ja talouspäivät 24.8.2017 Helsinki Kari Hakari Muutosjohtaja

Maakuntien rahoitus 9.5.2017 2

9.5.2017 3

Maakuntien resurssiohjaus Hallitus asettaa julkisen talouden suunnitelmassa (JTS) tavoitteet julkiselle taloudelle ja päättää tavoitteiden saavuttamista koskevista toimenpiteistä. Valtiontalouden kehyspäätös sisältyy julkisen talouden suunnitelmaan. Maakuntien tehtäviä ja rahoitusta arvioidaan, kun julkisen talouden suunnitelmaa valmistellaan. Lisäksi maakunnille kohdennettavaa valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain. Valtion maakuntiin kohdistuvan ohjauksen keskeiset välineet ovat: julkisen talouden suunnitelma valtion talousarvio maakuntia koskeva lainsäädäntö Valtion ja maakuntien väliset neuvottelut tukevat julkisen talouden suunnitelman valmistelua ja sen vuotuista tarkistusta. Neuvottelut käytäisiin maakunnittain ja niissä arvioitaisiin maakunnan taloutta, kustannuskehitystä ja mahdollisten sopeuttamistoimien tarvetta käsiteltäisiin maakuntien investointisuunnitelmia. 9.5.2017 4

Maakuntien resurssiohjaus Valtion ohjaus koskee myös maakuntien investointeja, jotka ovat taloudellisesti merkittäviä tai muuten poikkeuksellisen laajakantoisina merkittäviä palvelurakenteen kokonaisuuden tai useamman kuin yhden maakunnan palvelujen järjestämiseksi. Suorien investointien lisäksi valtio ohjaa myös investointeihin rinnastettavia pitkäaikaisia sitoumuksia ja maakuntien yhteisten palvelukeskusten toteuttamia investointeja. Arviointimenettelyssä valtio ja maakunta arvioisivat maakunnan taloudellisia edellytyksiä selvitä tehtävistään. Arviointimenettelyn tavoitteena on kannustaa maakuntia hyvään taloudenpitoon. Valtiovarainministeriö päättäisi arviointimenettelyn käynnistämisestä eduskunnan käsiteltävänä olevassa maakuntalaissa säädettyjen kriteerien täyttyessä. Sosiaali- ja terveysministeriö voisi tehdä valtiovarainministeriölle aloitteen arviointimenettelyn käynnistämisestä, jos maakunnan kyky järjestää sosiaalija terveydenhuolto on vaarantunut. 9.5.2017 5

Maakuntahallinto 6

MAAKUNNAN PALVELUTUOTANTO JÄRJESTÄMIS- TEHTÄVÄ MAAKUNTAKONSERNI Maakunnan organisaatiomalli (esimerkki) MAAKUNTAVALTUUSTO HALLITUS Toimielin 1 Toimielin 2 Toimielin n Maakuntajohtaja Järjestäjäorganisaatio ja konserniohjaus SOTE-LIIKELAITOS Johtokunta PELASTUS- LIIKELAITOS Johtokunta MAKU-LIIKELAITOS Johtokunta In house -yhtiöt Markkinoilla toimivat yhtiöt mm. SOTE-keskus, kasvupalvelut 7 Konsernirakenne ja johtaminen

Järjestämisen kokonaisuus - järjestämisvastuu 15.2.2017 8 www.pirkanmaa2019.fi

Järjestämisen ja tuottamisen eriyttämisen tavoitteet Järjestämisen ja tuottamisen eriyttämisen tavoitteena on varmistaa tuotannon läpinäkyvyys ja vertailtavuus yksityisen sektorin toiminnan kanssa sekä varmistaa tuotannon erillinen johtaminen, joka perustuisi ammattijohtoon. Tarkoituksena on näin parantaa johtamisen laatua ja sitä kautta toiminnan tehokkuutta. Erottelun odotetaan myös lisäävän markkinoita ja monituottajamalleja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannossa. 9.5.2017 9

Lähtökohtia Järjestäjän ja tuottajan eriyttäminen on edellytys toimivalle monituottajamallille Järjestäjän on oltava riittävän vahva suhteessa tuotantoon Käytössä olevien ohjausjärjestelmien on oltava selkeät Järjestäjän ja tuottajien välinen työnjako on määritelty riittävän yksiselitteisesti Järjestäjä ja tuottajat toimivat yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi: kumppanuus Järjestäjällä on oltava käytössään riittävät työkalut Järjestäjällä on riittävät resurssit ja osaamista 10

Järjestäjän tehtävät Suunnittelu ja seuranta Palveluiden tarvelähtöinen määrittäminen Palvelutarpeiden arviointi, palveluiden saatavuuden varmistaminen ja ennakointi Palveluverkon suunnittelu ja hallinta yhdenvertaisuus varmistaen Palveluiden kokonaisuuden hallinta monituottajamallissa Palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen määritys Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta Asiakkuuksien hallinta, asiakas- ja palveluohjaus Strategisten tavoitteiden (palvelustrategia) toteuttaminen operatiivisena toimintana (palvelulupaus) Maakunnan budjetointiprosessi: resurssien kohdentaminen Ohjaus ja valvonta Vastuu viranomaistoiminnasta Palvelutuotannon valvonta ja ohjaus Asiakas- ja potilasasiakirjojen rekisterinpitäjä 11

Järjestäjän tehtävät Palveluiden hankinta ja hallinta Monituottajamalli: strategian mukainen palveluiden hankinta Strateginen, perinteinen, tulosperusteinen ja määriteltyjen lopputulosten perusteella tehtävä hankinta Uudet innovatiiviset markkinat ja toimintatavat tavoitteellinen palvelujen kehittäminen, kehittämiskumppanuus Palveluiden vaikuttavuus- ja tulostavoitteiden asettaminen Valinnanvapauden hallinnointi: strategian mukainen osuus valinnanvapautta Kriteerien asettaminen palvelun tuottajille, sopimusten laatiminen, korvauksien määrittely, julkinen luettelo tuottajista ja asiakkaiden sote-keskusvalintojen hallinnointi Sopimusohjaus ja seuranta Palvelutuotannon hallinta: palveluiden laatu-, vaikuttavuus- ja kustannustavoitteet ja niiden seuranta. Markkinoiden kartoitus ja markkinavuoropuhelu 12

Järjestäjän tehtävät Kehittäminen Tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan koordinointi TKI-tiedon hallinta (esim. yhteiset alustat) Sektorien välinen yhteistyö Innovaatioympäristöjen kehitys ja rahoitus Eri tasoinen kehittäminen: kansainvälinen, valtakunnallinen, yhteistyöalueellinen, maakunnallinen ja alueellinen Kansainvälisten ohjelmien ja verkostojen hyödyntäminen Valtakunnallisten kehittämistavoitteiden jalkautus Yhteistyöalue tasolla tehtävä kehittäminen Maakunnallinen kehittäminen strategisten tavoitteiden ja palvelutarpeen pohjalta Alueelliset kehittämismallit lähipalveluissa; paikalliset ratkaisut 13

Järjestäjän tehtävät Yhteistyö Palvelutuottajien ohjaaminen Palvelutuottajien yhteistyön varmistaminen (palveluketjut) Verkostojohtaminen Yhteistyöalueasiat Yhteistyö monelle eri taholle: Valtio, yhteistyöalueet, maakunnat, kunnat, yritykset, kolmas sektori, asukkaat, tutkimus 14

Järjestäjän työkalut ja yhteistyömallit Toimivat tietojärjestelmät asiakkuuksien, toiminnan ja sopimusten hallintaan Asukastieto, paikkatieto, palvelutieto, asiakastieto Tulos-, laatu- ja vaikuttavuusmäärittelyt ja seuranta Tietojohtamisen valtakunnalliset ja maakunnalliset mittarit ja tietojen vahva hyödyntäminen Tietopaketit Hankinnan innovatiiviset tavat Integraatiovälineet Valvonta ja sen välineet Aktiiviset asukkaat: osallistumisen mallit Hyvin resursoitu ja substanssin osaava henkilöstö Valinnanvapauden toteuttamisen välineet 15

Järjestäjän työkalut ja yhteistyömallit Allianssimallit Yhteisyritykset Integraattorimallit Kunnan ja maakunnan kumppanuusmallit Järjestäjän käsikirja: http://alueuudistus.fi/jarjestamisen-kasikirja 16

Järjestäjäorganisaatio (esimerkki) Järjestäjän toiminnot organisaatioluonnoksen pohjana Muut tehtävät on nimetty strategisen konsernipalvelun tehtäviksi Kokoamalla järjestäjän toiminnot eri palvelualueet yhdistäviksi geneerisiksi prosesseiksi saavutetaan prosessimaisen organisaatiomallin edut. Tällöin sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena oleva palveluiden yhteensovitus ja integraatio on helpommin toteutettavissa Kunkin palvelukokonaisuus vastaa omista asiakkuuksistaan ja kohdentaa määrärahat eri palveluihin Prosessit tukevat kaikkia palvelukokonaisuuksia oman toimintonsa osalta. Suurin osa järjestäjän resursseista sijoittuu prosesseihin. Palvelukokonaisuuksissa työskentelee ko. substanssin asiantuntijoita. Strategiset konsernipalvelut palvelevat koko maakuntakonsernia. 17

Järjestäjän toiminnot Järjestäminen toiminnot Suunnittelu ja seuranta Ohjaus ja valvonta Palveluiden hankinta ja hallinta Kehittäminen Yhteistyö ja edunvalvonta Tehtävät Palveluiden tarvelähtöinen määrittäminen ja palveluverkon suunnittelu ja hallinta Palveluiden kokonaisuuden hallinta monituottajamallissa Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta Strategisten tavoitteiden valmistelu (palvelustrategia) ja jalkauttaminen (palvelulupaus) Taloussuunnittelu; resurssien kohdentaminen, rahoitustehtävät Ajantasainen tiedon tuotto ja data analyysi, tiedolla johtaminen Vastuu viranomaistoiminnasta Palvelutuotannon valvonta ja ohjaus, omavalvonta Omistajaohjaus Strateginen hankinta, valinnanvapauden hallinnointi, liikelaitoksen ohjausmallit Sopimusohjaus ja seuranta, markkinavuoropuhelu Kehittämisen koordinointi ja kehittämisen eri tasot; kansainvälinen, valtakunnallinen, maakunnallinen ja alueellinen Verkostojohtaminen Valtio, yhteistyöalueet, maakunnat, kunnat (mm. hyte), yritykset, kolmas sektori, asukkaat, tutkimus 18

Muut maakuntahallinnon tehtävät Strategiset konsernipalvelut Strategiset konsernipalvelut Tietohallinto HR Viestintä Laki Päätösvalmistelu Sisäinen tarkistus Tehtävät Järjestelmien hallinnointi ja sopimukset, kehittäminen Henkilöstöhallinto, HR tuki ja työnantajatoiminta Viestintä, tiedottaminen ja osallistumisen hallinta ja edistäminen Oikeudellinen edustaminen, juridinen tuki mm.sopimusasiat Päätöksenteon tuki, asiakirjatiedon hallinta Riskienhallinta-, valvonta- ja johtamisprosessien arviointi 19

Maakuntajohtaja Palvelut 1 järjestäminen Asiakkuus, Suunnittelu ja seuranta Palvelut 2 Palvelut 3 Palvelut n järjestäminen järjestäminen järjestäminen Asiakkuus, Asiakkuus, Asiakkuus, Ohjaus ja valvonta Palveluiden hankinta ja hallinta Kehittäminen Yhteistyö ja edunvalvonta Järjestäjän työkalut & resurssit Strategiset konsernipalvelut 20

Toteutuuko vahvan järjestäjän vaatimus? Järjestäjän ja tuottajan eriyttämisen taso epäselvä: osittain erittäin vahva (yhtiöt), osittain hahmottumaton. Syntyykö aitoa eriyttämistä? Liikelaitoksella paljon järjestäjän perinteisiä tehtäviä. Syntyykö liian vahva tuottaja suhteessa järjestäjään? Hallintosäännöllä ratkaistavissa? Järjestäjän rooli vielä epäselvä. Vaarana on, että siitä tulee heikko. Pienet maakunnat voivat olla liian pieniä vahvan järjestäjän rooliin. Yhteistyöalueen rooli? Mikä on järjestäjän ja tuottajan välinen ohjausmekanismi? Syntyykö monta (keskenään ristiriitaista) ohjausjärjestelmää? Poliittinen ohjaus järjestäjällä, mutta valta liikelaitoksella -> konflikti? Lopuksi: Onko valtion rahoitus ja resurssiohjaus niin hallitsevaa, että maakunnan itsenäinen järjestäjätehtävä vaarantuu? 21