Uuden maakunnan sote palvelutuottaja ja liikelaitosjohtaminen Terveys- ja talouspäivät 24.8.2017 Hannu Leskinen
Valtioneuvoston viestintäosasto Tiedote /2017 5.7.2017 Sote- ja maakuntauudistus voimaan 1.1.2020, maakuntavaalit lokakuussa 2018 Hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017 jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018. Eduskunnan käsittelyssä oleviin lakiesityksiin tehdään perustuslakivaliokunnan 29.6.2017 lausunnon edellyttämät muutokset. Valinnanvapauslain osalta hallitus antaa uuden hallituksen esityksen alkuvuodesta 2018. Eduskunnan jo käsittelyssä oleviin sote-järjestämis- ja maakuntalakeihin tehdään PeV:n edellyttämät muutokset eduskunnan valiokunnissa ministeriöiden vastinemenettelyllä. Muilta osin sote- ja maakuntauudistuksen lakiesitykset eivät ole auki. Perustusvaliokunnan toiveen mukaisesti maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtäaikaisesti. Perustuslakivaliokunta ei pidä sote-uudistuksen peruspilareita maakunnallisesta järjestämisestä, rahoituksesta tai valinnanvapaudesta peruslähtökohdiltaan ongelmallisina. Ongelmallisiksi ei liioin koettu valinnanvapauden toteuttamisen keinoja, joita ovat sosiaali- ja terveyskeskukset, suunhoidon yksiköt, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti. Perustuslakivaliokunta esittää niihin kuitenkin useita perusteltuja muutoksia. Valinnanvapauden kokeiluja ja pilottihankkeita viedään eteenpäin.
Maakuntastrategia (ML 35 ) Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Maakunnan strategiassa tulee ottaa huomioon: 1) asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen maakunnan tehtäväalalla; 2) palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset; 3) maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen; 5) omistajapolitiikka; 6) henkilöstöpolitiikka; 7) asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Maakunnan strategian tulee perustua arvioon maakunnan tilanteesta strategian laatimishetkellä sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista maakunnan tehtävien toteuttamiseen. Strategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Maakuntastrategian ottamisesta huomioon maakunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisessa säädetään 97 :ssä. Strategia tarkistetaan vähintään kerran maakuntavaltuuston toimikaudessa.
LISÄKSI Palvelustrategia SL 14 Maakunnan palvelulupaus SL 15 Järjestämisvastuu ML 7 Järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollossa SL 9
Järjestämisvastuu Järjestäjän on oltava vahva osaaja, joka sopimuksellisin keinoin kykenee hallitsemaan kokonaisuutta, tuottajien korvauksia ja vastuita sekä asiakkaiden palveluketjuja. Järjestäjän vastuussa korostuu: palvelutarpeen ja sen kehityksen arviointi vaikuttavuus ja palvelukyky valinnat strategisesti tärkeistä asioista optimaalisen palveluverkon suunnittelu strategiset tavoitteet ja niistä johdetut toiminnalliset tavoitteet (strategia, palvelu-strategia, palvelulupaus) palveluiden kokonaisuuden hallinta: asiakaslähtöinen palveluintegraatio (asiakas- ja palveluohjaus) asiakkuuksien hallinta toimittajaverkoston hallinta, sopimusvalvonta, laadun arviointi palveluiden kehittäminen yhdessä tuottajien kanssa; innovaatioiden käyttöönotto markkinoiden arviointi ja kehittäminen kumppanuuden ja luottamuksen rakentaminen tuki kuntien ja muiden toimijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle palvelutuotannon valvonta poliittisten valintojen tekeminen
OMISTAJAOHJAUKSESTA SÄÄDETÄÄN ML 42-43
Omistajaohjaus Järjestäjä Kokonaisoptimointi Asettaa tehokkuus- ja taloudellisuustavoitteet tuottajalle Huolehtii tuottajan toimintakyvystä ja kilpailukyvystä Ratkaisee intressiristiriitoja jos tilaaja ja tuottaja eivät pääse sopimukseen Mukaillen: Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa. Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2011. Arvioi palvelutarpeet ja priorisoi Määrittelee tavoitteet Toteutettavien palvelutyyppien valinta; palvelukokonaisuuksien määrittely Kilpailuttaa ja hankkii palvelut Tekee sopimukset Vastaa arvioinnin kehittämisestä Laadun varmistaminen: hinta-laatusuhde, suoritehinnat, vaikuttavuus Osoittaa resurssit Valvoo tilattuja palveluja Vastaa viranomaistoiminnan johtamisesta Suunnittelee palveluverkkoa ja investointeja Vastaa kokonaiskehittämisestä ja ennaltaehkäisevän toiminnan ylläpitämisestä Markkinoiden kehittäminen
Omistajaohjaus (soten näkökulmasta) Maakuntavaltuustoa sen päätöstehtävässä avustavat maakuntahallitus ja sen tukena oleva konsernijohto. Toiminnan käynnistyessä 1.1.2019 niitä haastavat erityisesti: omistajapolitiikan luominen; palvelujen tuottamista koskevat linjaukset; onnistuneen konserniorganisaation luominen (ml. järjestämisen ja omistajaohjauksen rakenteiden määrittely); (valinnanvapauden aiheuttama) kilpailukykyisen tuotannon suunnittelu ja toteutus; liikelaitosten lukumäärästä ja sisällöstä päättäminen; kilpailukykyisen yhtiörakenteen suunnittelu ja toteutus riittävän aikaisessa vaiheessa; sen ratkaiseminen hallintosäännöllä, miten tytäryhtiöiden omistajaohjaus toteutetaan; konserniinsa kuuluvan henkilöstön motivaatiosta huolehtiminen muutostilanteessa, sillä halu tehdä työnsä hyvin on merkittävä tuottavuuteen vaikuttava tekijä.
Pohjaksi edeltävälle POPSTER valmistelussa
Ehdotus palveluverkoksi Hyvinvointikeskukset ja -asemat Kuusamo Taivalkoski Pudasjärvi Haukipudas Ii Kiiminki Yli-Ii Ylikiiminki Tuira Kontinkangas Myllyoja Kempele-Kaakkuri- Oulunsalo Hailuoto Muhos Utajärvi Vaala Liminka Tyrnävä Lumijoki Siikalatva Pyhäntä Raahe Ruukki Vihanti Pyhäjoki Kalajoki Merijärvi Himanka Ylivieska - Oulainen Haapavesi Nivala Sievi Alavieska Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi
Palvelut hyvinvointikeskuksissa ja osin hyvinvointiasemilla Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Hoitajien vastaanotto Lääkärin vastaanotto Suun terveydenhuolto Laboratorionäytteenotto Mielenterveys- ja päihdepalvelut Työterveyshuolto Toiminta- ja työkyvyn arviot Kuntoutus (terapiat, apuvälinepalvelut) Kuvantaminen (mm. röntgen) Monialaista arviota ja hoitoa tarvitsevat ja niistä hyötyvät (paljon palveluita käyttävien ongelmat) Erityisosaaminen, mm: Geriatria Psykiatriat ja päihdehoito Sisätautien kansansairaudet (diabetes, reuma) Kivun hoito Palliatiivinen- ja saattohoito, elämän loppuvaiheen hoito Sosiaaliohjaus, arjen tuki Kotona asumista tukevat palvelut (mm. ateriapalvelut, turvapalvelut, vuorohoito) Kotihoito ja perhepalvelut (lapsiperheet, ikäihmiset ja erityisryhmät) Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvio Aikuissosiaalityö Perheneuvola Sosiaalinen kuntoutus Työllistymistä tukeva toiminta Työhön valmennus Työ- ja päivätoiminta Perheoikeudelliset palvelut Asumispalvelut Kotoutumisen edistäminen Erityisosaaminen, mm: Vammaispalvelun sosiaalityö Kehitysvammahuolto Lastensuojelu
Ehdotus palveluverkoksi Ympärivuorokautinen päivystys OYS Laaja päivystyssairaala Oulaskangas Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys Kuusamo ja Raahe Perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen lääkäripäivystys
Ehdotus palveluverkoksi Sairaala- ja vuodeosastokapasiteetti v. 2016 ja muutostarpeet v. 2030 mennessä Koillismaa 91-42 ss Oulu ja ympäristö 469-1 ss Rannikko 136-26 ss Jokilaaksot 219-61 ss
Tuottaminen
Maakunnan liikelaitoksen asema ja tehtävät (MaakL 52 ) Maakunta perustaa yhden tai useamman liikelaitoksen, jonka tehtävänä on tuottaa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, muita sille erikseen säädettyjä palveluja ja maakunnan sille järjestämisvastuunsa perusteella osoittamia tehtäviä. Liikelaitos vastaa tuottamisvastuullaan olevien palvelujen edellyttämästä julkisen vallan käyttämisestä. Liikelaitoksen tehtävänä on myös antaa maakunnalle asiantuntija-apua maakunnalle kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Maakunnan liikelaitoksen tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Maakunnan liikelaitos toimii maakunnan osana. 15
Maakunnan ja liikelaitoksen suhde (MaakL 53 ) Maakuntavaltuusto päättää: 1) liikelaitokselle asetettavista toiminnan tavoitteista, palvelujärjestelmän yhteensovittamisesta sekä muista palvelujen tuotannon edellytyksistä ja velvoitteista; 2) liikelaitoksen velvoitteista hankkia palveluja muilta tuottajilta sekä hankittavia palveluja koskevista yleisistä edellytyksistä; 3) liikelaitokselle asetettavista talouden tavoitteista sekä laitoksen sitovista meno- ja tuloeristä; 4) liikelaitoksen johtokunnan jäsenten ja puheenjohtajien valitsemisesta ja erottamisesta sekä eron myöntämisestä heille; 5) liikelaitoksen investointisuunnitelmasta. 16
54 Liikelaitoksen johtokunnan tehtävät Maakunnan liikelaitoksella on johtokunta, joka ohjaa ja valvoo laitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa laitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Lisäksi johtokunta huolehtii siitä, että laitos toimii maakunnan asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden mukaisesti.
Kokonaisoptimointi Asettaa tehokkuus- ja taloudellisuustavoitteet tuottajalle Huolehtii tuottajan toimintakyvystä ja kilpailukyvystä Ratkaisee intressiristiriitoja jos tilaaja ja tuottaja eivät pääse sopimukseen Mukaillen: Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa. Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2011. Yhteiskuntapoliittinen näkemys ja vastuu Strateginen johtaminen Rahoituksen ja tarvittavien palvelujen yhteensovittaminen Verkosto-osaaminen Innovatiivinen ote yhteiskunnan kehittämiseen Hankkii tarvittavat tuotannontekijät Tuotteistaminen, kustannuslaskenta, hinnoittelu Tuotantoprosessin kuvaus Tuotekehittely Tuottaa sovitut palvelut Kustannustehokkuuden hallinta Laadun ylläpitäminen ja seuranta Liikkeenjohdollinen osaaminen Oma strategia ja taloudellinen vastuu Arvioi palvelutarpeet ja priorisoi Määrittelee tavoitteet Toteutettavien palvelutyyppien valinta; palvelukokonaisuuksien määrittely Kilpailuttaa ja hankkii palvelut Tekee sopimukset Vastaa arvioinnin kehittämisestä Laadun varmistaminen: hinta-laatusuhde, suoritehinnat, vaikuttavuus Osoittaa resurssit Valvoo tilattuja palveluja Vastaa viranomaistoiminnan johtamisesta Suunnittelee palveluverkkoa ja investointeja Vastaa kokonaiskehittämisestä ja ennaltaehkäisevän toiminnan ylläpitämisestä Markkinoiden kehittäminen
MILLAINEN KONSERNIN KOKONAISRAKENNE TARVITAAN?
järjestäminen tuottaminen Vaalilautakunta Maakuntavaltuusto Tarkastuslautakunta Maakuntahallitus Konsernijaos Sotelautakunta Konsernihallinto Johtokunta Johtokunta Hallitus Liikelaitos Liikelaitos Yhtiö/-t Maakunnan tukipalvelut Maakuntien tilapalvelut TAHE-palvelukeskus Hetli Oy Monetra Nordlab Keskuspesula Kansalliset tukipalvelut ICT-palvelukeskus Vimena Oy
Osallisuus Demokratia Viestintä Ennakointi Konsernihallinto Konsernijohto Strateginen ohjaus (maakuntastrategia MaakL 35 ja muut strategiset valinnat) Strateginen vuoropuhelu Kansainväliset asiat Strateginen hankinta Edunvalvonta Investoinnit Järjestäjätehtävät Talouden ohjaus Henkilöstöpolitiikka Tieto päätöksenteossa Kasvupalvelut ja aluekehitys, maaseutu ja ympäristö, sote, pelastus, maankäyttö, liikenne ja vesistöt Omistajaohjaus Sisäinen tarkastus Turvallisuus Kehittäminen Taloushallinto, hankinnat Hallinto ja juridiikka, tarkastus ja valvonta Tietohallinto Koulutus ja tutkimus Konsernipalvelut Henkilöstö hallinto Muut palvelut?
Johtokunta Johtokunta Johtokunta Johtokunta a) Yksi liikelaitos b) Sote Non-sote c) Sote + pela Kasvup. + maaseutu ja ymp. d) Sote + ensihoito Non-sote - ensihoito e) Sote + ensihoito Pela - ensihoito Kasvup. + maaseutu ja ymp. f) Kansalaisasiakas Yritysasiakas Turvallisuus g) Sote Pela Kasvupalvelut Maaseutu ja ympäristö
Johtokunta Johtokunta Johtokunta f) Kansalaisasiakas Yritysasiakas Turvallisuus Pitkäaikaistyöttömät Sote Ensihoito maahanmuutto Kasvupalvelut Ympäristöpalvelut lomitus Pelastustoiminta Tilavalvonta? Kansalaisasiakas Kansalaisasiakas Kansalaisasiakas
SOTEN LIIKELAITOSEN ORGANISOITUMISEN POHJAA
POPSTER LOPPURAPORTISSA Ennen kuin määritellään ko. organisatoriset kokonaisuudet tai linjat, on tarpeen käydä läpi maakuntaan tulevan muun toiminnan kanssa niitä asioita, joissa on mahdollista saavuttaa synergiahyötyjä organisoimalla palvelut asiakaslähtöisesti uudella tavalla. Tunnistettuja asioita ovat mm. pitkäaikaistyöttömien asiat, ympäristöterveydenhuolto, pelastustoimi kokonaisuudessaan ja erityisesti ensihoidon osalta sekä työterveyshuolto. Myös kotouttamiseen liittyvät kysymykset kuuluvat pohdittaviin asioihin. Kuvattuja organisatorisia kokonaisuuksia ei voine olla kuin 5 7 jäsentyneen johtamisen näkökulmasta. Ennen soten valmistelun jatkotyöstämistä ja syventämistä on tarpeen alustavasti rakentaa sen organisoinnin päälinjaukset. Moni jatkovalmisteluun liittyvä asia kaipaa määritelmät palvelulinjoista ja - kokonaisuuksista, sillä prosesseja on vaikea uudelleen rakentaa ennen sitä.
Ongelmia; tänä päivänäkin ratkottava Palveluratkaisut jäykkiä ja raskaita palveluja suosivia Laitosvaltainen palvelurakenne Asiakaskohtainen joustavuus vähäistä Kotona asumista tukevien tukipalveluiden sisältö ja valikoima suppea Kotona asumista ja toimintakykyä tukevan kuntoutuksen vähäisyys Palvelut eivät toimi integroidusti Asiakkaan siirtyminen perustasolta erityistason tai vaativan tason palveluihin on jäsentymätöntä Osaamisen kehittämisen tarpeita esim. palvelutarpeen arvioinneissa ja palveluohjauksessa
Lapset ja perheet Nuoret ja aikuiset Ikäihmiset Välitön avun tarve Vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito Palvelukokonaisuudet ja läpileikkaavat teemat Järjestämiseen liittyvät selvitettävät asiat Esim. järjestäjän rooli, toiminnan ja talouden ohjausmekanismit, valvonta, kannustimet, valinnanvapaus, monituottajuus, pienyritystoiminnan edistäminen asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko (viranomaistoiminnot), palveluverkko, elinvoima, markkinainnovaatiot, verkostot, kumppanuudet, kriteerit, asiakasmaksut, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatio Palvelukokonaisuudet Mielenterveys ja päihde Vammaispalvelut Tukipalvelut Tilat ja laitteet Ateria- ja puhdistuspalvelut Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Logistiikka Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto
Lapset ja perheet Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perheiden sosiaalipalvelut (perhepalvelut, kasvatus ja perheneuvonta,...) Lasten kehitysvammais- ja vammaispalvelut Lasten kuntoutus Lasten psykologit, perustason mielenterveystyö Lastensuojelu Lasten- ja osin nuorisopsykiatria Lastentaudit RAJAPINNAT KUNNASSA varhaiskasvatus, perusopetus, oppilashuolto, erityiskoulut, liikunta, nuoriso, kulttuuri RAJAPINNAT PoPSTerissa aikuisten mt-/päihdepalvelut, kuntoutus, vammaispalvelut, synnytykset Normaaliuden periaate, kasvun, kehityksen ja vanhemmuuden tuen näkökulma Lapsi ja perhe on kokonaisuus Ei lokeroon erityislapsi/-perhe, vaikka olisi myös erityispalveluita Erityisosaaminen ja erityispalveluiden laatu taataan poikkileikkaavilla palvelukokonaisuuksilla Erityistuki ja -palvelut ja sote-palvelut tukevat kasvu- ja kehitysympäristössä pärjäämistä Muut sidosryhmät 3. sektori seurakunnat
Nuoret aikuiset ja työikäiset Arjen ja asumisen tuki Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Työ- ja päivätoiminta (vai työpankki = ei omana palveluna kaikille erityisryhmille) Aikuisten ja nuorten aikuisten mielenterveys/ psykiatria- ja päihdepalvelut Opiskeluterveydenhuolto Työ- ja toimintakyvyn arviointi (rajapinta kuntoutuksen kanssa) Erityisryhmien sosiaalipalvelut (vammais-, aikuisten kehitysvammais-, maahanmuuttajapalvelut...) 16-18-vuotiaat tässä palvelukokonaisuudessa RAJAPINNAT KUNNASSA hyvinvointia edistävät palvellut (liikunta, kulttuuri, nuoriso) työllisyyspalvelut asuntopolitiikka, asuminen (erityisryhmien asumispalvelut) logistiikka / kuljetuspalvelut MUUT RAJAPINNAT Kela ja työvoimahallinto, syrjäytymisen ehkäisy/koulutus Työterveyshuolto Muut sidosryhmät 3. sektori RAJAPINNAT PoPSTerissa somaattinen avo- ja sairaalahoito, mt/päi, kuntoutus...
Ikäihmiset Arjen sujuminen ja kotona pärjääminen Kotihoito Omaishoito, avustukset Asumispalvelut ja laitoshoito Geriatrinen arviointi (th+sos) Ikäihmisten kuntoutus (lääkinnällinen + ylläpitävä) Psykogeriatria RAJAPINNAT KUNNASSA hyvinvointia edistävät palvelut (liikunta, kulttuuri) Asuminen, yhteisöllinen asuminen Liikkumista edistävät palvelut Logistiikka Ikäsuunnitelmat ja muut ohjelmat MUUT RAJAPINNAT Kela RAJAPINNAT PoPSTerissa somaattinen avo- ja sairaalahoito, kuntoutus... Muut sidosryhmät 3. sektori Vanhusneuvostot ja muut edunvalvontaelimet
Välittömän avun tarve Monikanavainen ohjaus ja neuvonta 24/7 sähköiset palvelut, puhelin ja virtuaalipalvelut esim. ODA ja KODA hankkeet contact center, puhelin Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden päivystyksellinen tarve Sosiaalipäivystys (laaja) perhepalvelut ja lastensuojelu, muut sosiaalipalvelut, kotiin ja arkeen tarvittava tuki (24/7) Laitosten ja palveluasuntojen konsultaatiotarpeet Ensihoito Th-päivystys RAJAPINNAT PoPSTerissa sairauksien avo- ja sairaalahoito, lasten-, työikäisten ja ikäihmisten palvelut, MT/päi Yllättäen tulevien tarpeiden ja hämmennyksen näkökulma
Sairauksien avohoito ja vastaanotto Perus- ja erityistason lääkäri- ja hoitajavastaanottotoiminta (laajana) sisältäen perustason mielenterveys- ja päihdetyön Somaattiset erikoissairaanhoidon avopalvelut, poliklinikkatoiminta Suun terveydenhuolto Linjauksia vielä puuttuu; iso merkitys mm. valinnanvapauslinjauksilla Digitalisaatio, teknologian hyödyntäminen on iso mahdollisuus Asiakassegmentointi, palvelukokonaisuus koskee kaikkia väestöryhmiä MUUT RAJAPINNAT Kela Työterveyshuolto Muut sidosryhmät 3. sektori RAJAPINNAT PoPSTerissa Kaikki palvelukokonaisuudet välittömän tuen tarve, sairauksien sairaalahoito, ikäihmisten palvelut, MT/päi, kuntoutus (apuväl.)
Sairaala- ja vuodeosastohoito Sairauksien sairaalahoito ja lyhytaikainen vuodeosastohoito Sekä perustaso (kuntien vuodeosastot) että erityistaso (sairaalat) Ostopalvelut (yksityissairaalat ja alueen ulkopuoliset tuottajat) Mahdollisuuksia mm. kotisairaala Päihdehoitopaikat Katkaisuhoidot ja vieroitukset Päivystysasetus Palveluverkko RAJAPINNAT PoPSTerissa välittömän tuen tarve, sairauksien avohoito, ikäihmisten palvelut (ikäihmisten laitoshoito ei kuulu tähän, paitsi pitkäaikaishoito tiukoin lääketieteellisin perustein), MT/päi, kuntoutus (apuväl.)
Mielenterveys- ja päihdepalvelut Perustason mielenterveyspalvelut Psykiatrinen erikoissairaanhoito Päihdeklinikat Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden sosiaalipalvelut arjen ja asumisen tuki, asumispalvelut, sosiaalinen kuntoutus, työ- ja päivätoiminta Työ- ja toimintakyvyn arviointi Palvelukokonaisuus koskee kaikkia väestöryhmiä RAJAPINNAT KUNNASSA hyvinvointia edistävät palvellut (liikunta, kulttuuri työllisyyspalvelut asuminen (erityisryhmien asumispalvelut) logistiikka / kuljettaminen MUUT RAJAPINNAT Kela Työvoimahallinto Ylimaakunnallinen yhteistyö Muut sidosryhmät 3. sektori yksityiset palveluntuottajat RAJAPINNAT PoPSTerissa lasten ja perheiden, työikäisten ja ikäihmisten palvelut, kuntoutus, sairauksien avo- ja sairaalahoito
Vammaispalvelut Vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten palvelut (ostot ja omat) Arjen ja asumisen tuki Työ- ja päivätoiminta Työ- ja toimintakyvyn arviointi Erityisryhmien sosiaalipalvelut (vammaispalvelut, aikuisten kehitysvammapalvelut) Subjektiiviset oikeudet/erityiskysymykset RAJAPINNAT KUNNASSA hyvinvointia edistävät palvellut (liikunta, kulttuuri) työllisyyspalvelut asuminen (erityisryhmien asumispalvelut) logistiikka / Liikkumista tukevat palvelut MUUT RAJAPINNAT Kela Työvoimahallinto RAJAPINNAT PoPSTerissa lasten ja perheiden, työikäisten ja ikäihmisten palvelut, kuntoutus Muut sidosryhmät 3. sektori yksityiset palveluntuottajat vammaisjärjestöt ja muut edunvalvontaelimet
Toimintakyky ja kuntoutus Kuntoutus ymmärretään laajana käsitteenä, jossa mukana kaikki kuntoutuspalveluiden järjestäjien palvelut Työ- ja toimintakyvyn arviointiin perustuva kuntoutus Avokuntoutusmallit ovat ensisijaisia Kuntoutujan kokonaisprosessit, palvelukokonaisuus koskee kaikkia väestöryhmiä RAJAPINNAT KUNNASSA hyvinvointia edistävät palvelut (liikunta, kulttuuri) työllisyyspalvelut asuminen (erityisryhmien asumispalvelut) logistiikka / liikkumista tukevat palvelut MUUT RAJAPINNAT Kela (kaikki kuntoutusmuodot, myös ammatillinen) PTH-yksikkö Muut sidosryhmät 3. sektori yksityiset palveluntuottajat RAJAPINNAT PoPSTerissa lasten ja perheiden, työikäisten ja ikäihmisten palvelut, MT/päi, sairauksien avo- ja sairaalahoito
Tukipalvelut Tilat ja laitteet ja laitehuolto ei omistussuhteita, kiinteistöjen elinkaari käyttökelpoisuus toimintoihin Logistiikka: ei ihmisten kuljettaminen, mutta rajapintatarkastelu palvelukokonaisuuksiin, joissa ihmisten liikkumisen tukea tutkitaan varastot Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto -> nykytilan kartoitus ja analyysi Ateria- ja puhdistuspalvelut Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut Syksyllä palataan
Sairaalat Ensihoito Yhteispäivystykset Osaamiskeskukset Aluemalli, alueita 3 5 Alue A Alue B Alue?? Keskitetyt LAPE Ikäihmiset Lastenpsyk. Lastentaudit Lasten kehva Geriatria Psykogeriatria T & K Terv.huollon avo-vo Digipalvelut & neuvonta Nuoriso- ja aikuispsyk. Kuntoutus Vampa, kehva Lääkärit, eritystyöntekijät Ohjaus Neuvonta Palveluohjaus
Sairaalat Ensihoito Yhteispäivystykset Osaamiskeskukset Funktionaalinen malli VÄLITÖN APU LAPE T & K AVO VO IKÄ- IHMISET Keskitetyt Alue A Alue B Alue C Alue D Keskitetyt
Aluemalli Funktionaalinen malli Perus- ja erityistason välinen integraatio Asiakastason integraatio Asukkaiden osallistumismahdollisuudet Päätöksentekijän näkökulma Ei ratkaise perus- ja erityistason välistä ongelmaa. Keskitetyt palvelut jäävät omaksi putkeksi. Korostaa paremmin asukkaan kokonaisuutta ja väestötason kokonaisvaltaista hoitoa. Palveluohjauksen näkökulmasta integraatio toteutuu. Asukkaiden kuuleminen voidaan tehdä alueellisesti Useimmille muutos nykytilanteeseen nähden pienempi. Oulun nykyistä hyvinvointikeskusjakoa mahdollista hyödyntää. Ei ratkaise perus- ja erityistason välistä ongelmaa. Keskitetyt palvelut jäävät omaksi putkeksi. Asiakas asioi eri putkessa eri asioissa. Palveluohjauksen toimivuudessa haasteita. Kokemusasiakkuus osin paremmin hyödynnettävissä Keskittymisen pelko. Rikkoo toimivat arjen rakenteet. Strategiset päämäärät Korostaa asiakaslähtöisyyttä ja integraatiota Vertikaalisten hoito- ja palveluketjujen rakentuminen helpompaa Toiminnalliset/funktionaaliset/ Asiakastavoitteet (järjestäjä) Rakenne ja palveluverkko Vuoropuhelu Taloudellinen tavoitteenasettelu ja vastuu Ei eroa Rakennemuutoksen ja palveluverkon yhteensovittaminen ja optimointi varmempaa Alueellinen vuoropuhelu eri toimijoiden kanssa toimii paremmin, kun vuoropuhelun maailma on sote-keskuksen ympärillä Kokonaistaloudellinen ja aikataulutettu tavoitteenasettelu on helpompaa. Pakottaa selkeämmin taloudelliseen vastuuseen. Selitysmahdollisuudet vähempänä. Mahdollistaa ja pakottaa toimintojen yhteensovittamiseen. Mahdollistaa alueiden vertailuun perustuvan arvioinnin. Ei eroa Riskinä Oulu-keskeisyys. Yksittäisen toiminnan osalta tehokas. Kokonaisverkko ei välttämättä ole toimiva. Riskinä, että taloudellisia tavoitteita selitetään toisen putken tekijöillä. Voi johtaa osaoptimointiin. Vertikaalisten hoito- ja palveluketjujen rakentuminen helpompaa Kehittäminen Pelkona ammatillisen kehittämisen ja johtamisen kokonaisvastuun puute Ammatillinen kehittäminen vahvempaa. Kokonaisjohtaminen Muutoksen toteutus onnistuu paremmin Alueellinen vastuu hukkuu. Tilannesidonnaisuus Ensivaiheessa tärkeää on asiakaslähtöisyys ja sote-integraatio sekä palvelurakenteen ja verkon vinoumien korjaus. Kyläpolitikoinnin pelko Erityistoimintovetoisuuden pelko
Ehdotus palveluverkoksi Vaihtoehtoja alueelliselle tarkastelulle Esimerkiksi: hyvinvointialueet (3), hyvinvointikeskusalueet (13), hyvinvointiasemat ja -keskukset (39) 3 13 39 5/6 39 3 39
Sairaalat Ensihoito Yhteispäivystykset Osaamiskeskukset Aluemalli, alueita 3 5 Liikelaitoksen johtaja Johdon tuki Talous Henkilöstö Hallinto Tieto Alue A Alue B Alue?? Keskitetyt LAPE Ikäihmiset Lastenpsyk. Lastentaudit Lasten kehva Geriatria Psykogeriatria T & K Terv.huollon avo-vo Digipalvelut & neuvonta Nuoriso- ja aikuispsyk. Kuntoutus Vampa, kehva Lääkärit Ohjaus Neuvonta Palveluohjaus