Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten aritmeettinen keski-ikä nyt miehet 39.6 ja naiset 42.5. vuotta nousee seuraavan 20-30 vuoden aikana neljä vuotta Keskimääräinen elinaika lisääntyy (nyt miehet 76.3 ja naiset 83.0 vuotta) vuoteen 2030 mennessä 2-3 vuodella. Samana aikana yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee 17 prosentista noin 26 prosenttiin 65 vuotta täyttäneet elävät keskimäärin runsaat 20 vuotta Yli 80-vuotiaiden osuus lähes kaksinkertaistuu Työvoima ikääntyy samanaikaisesti Nykyisin Suomen työvoima on EU-maiden iäkkäintä Vanhimpaan työntekijäryhmään eli yli 50-vuotiaisiin kuuluu noin kolmannes työvoimasta Tilanne jatkuu samanlaisena ainakin seuraavat 20 vuotta Vanhushuoltosuhde (yli 65-v. % työikäisistä) kasvaa (nyt 25 %) merkittävästi vuoteen 2030 mennessä (44.9 %). (Lähde: Tilastokeskus 2009) Pirjo Knif 11.11.2010 2
Ikääntyvä yhteiskunta Ikääntymisen merkitykset monitasoisia Voidaan tarkastella eri näkökulmista Hyvinvointiyhteiskunta Periaatteet ja eettiset lähtökohdat Palveluyhteiskunta Resurssit ja vastuu Hoivan ja palvelujen järjestäminen? Mikä osuus julkisilla, yksityisillä ja kolmannen sektorin palveluilla ja hoivalla? Kaikkia niitä tarvitaan Palvelut lähellä lähipalvelut lähellä tuotetut palvelut Kansalaisyhteiskunta Ikäihmisten osallisuus palvelujen suunnittelussa ja tuottamisessa Pirjo Knif 11.11..2010 3
Ikääntyvä yhteiskunta Kulttuurinen ikääntyminen kolmas ikä Ikääntyminen ja vanheneminen käsitteinä Miten pidentynyt elinikä vaikuttaa? Elinikä pidentynyt yhden sukupolven verran Hyvän toimintakyvyn vuosia lisää elinaikaan Elämänkulun vaihtelut ovat lisääntyneet Ikääntyvät resurssina Perhe, suku, vapaaehtoistyö Järjestöjen ikääntyvät aktiivit - vapaa-ajan käyttö ja sitoutumisen aste Yhteisen elinajan piteneminen sukupolvien kesken sukupolvien väliset suhteet Omaisapu ja -hoiva voidaan määritellä a) hyvinvointivastuuksi - mukana on yhteiskuntaa hyödyttävä, taloudellinen ulottuvuus. b) sosiaaliseksi vastuuksi - mukana yhteisöllinen ulottuvuus (Raija Julkusen 2006) Pirjo Knif 11.11..2010 4
Ikääntyvä kansalaisyhteiskunta Perhe ja epävirallinen hoiva Perheen vastuu - valtion vastuu - kansalaisten elinolot ja hyvinvointi muodostuvat pääasiassa markkinoilla ja perheessä. Yksityisen vastuun ennakoidaan laajenevan (Raija Julkunen 2006). Lisääntyvät palvelut näyttävät pikemminkin tukevan perheenjäsenten hoivaroolia kuin heikentävän sitä (Teppo Kröger 2007). Suurin osa kaikesta ikääntyville suunnatusta hoivasta ja palveluista on sukulaisten tuottamaa - tavallisesti puoliso (noin puolet) tai aikuinen lapsi (1/4) toimii avun tuottajana (Eva Jeppson Grossman 2001). Suomessa annetaan paljon informaalia hoivaa kotitalouden ulkopuolella (Anneli Anttonen & Liina Sointu 2006) Palvelujen vähenemisen vaikutus? Pirjo Knif 11.11.2010 5
Ikäpolitiikka Ikäpolitiikan merkitys yhteiskunnassa on kasvanut Pelko ikääntyvien suuresta vaikutusvallasta Ikäpolitiikkaa tehdään mm. strategioiden (vanhuspoliittisten ohjelmien) avulla Yhteinen tahtotila, yhteiset tavoitteet ja niihin sitoutuminen Kehittämishankkeet osana strategian toteuttamista Hoivapääoman epätasainen jakautuminen hoivaköyhyys riskinä? Ikääntyvien yksin asuminen yhteisöt ja yhdyskuntasuunnittelu Vanhushoivan järjestäminen osana työn ja perheen yhteensovittamista? Kotikuntalakiuudistus 2010 Palvelunohjaus - Th-lain voimaan tullessa 1.5.2011 mahdollisuus valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä Pirjo Knif 11.11.2010 6
IkäKaste 2 Väli-Suomen alueen ikääntyvien palvelujen kehittämisen tueksi Kaste-hankkeiden kriteerien mukainen, laaja-alainen hanke V.2008-10 Kasterahoitusta myönnetty vanhusten palvelujen kehittämiseen yht. 5 milj. (3 hanketta)/ 82 Painopisteet 2011: Sosiaali- ja terveydenhuollon aluemallin kokeilu. Olennaista on perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja perustason erikoissairaanhoidon rakenteellinen ja toiminnallinen eheä kokonaisuus. Perusterveydenhuollon (toimiva terveyskeskus) ja sosiaalihuollon vahvistaminen. Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteiden vahvistaminen. Pirjo Knif 11.11.2010 7
Lähteet: Anttonen, Anneli & Sointu, Liina. 2006. Hoivapolitiikka muutoksessa. Julkinen vastuu pienten lasten ja ikääntyneiden hoivasta 12:ssa Euroopan maassa. Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Helsinki. Jeppsson Grassman, Eva. 2001. Medmänniska och anhörig. En studie av informella hjälpinsatser. Sköndalsinstitutets monografiserie nr 17, Stockholm. Julkunen, Raija, 2006. Kuka vastaa? Hyvinvointivaltion rajat ja julkinen vastuu. Stakes. Gummerus Kirjapaino Oy. Vaajakoski. Kröger, Teppo. 2007. Vanhuus, hoivatyö ja hoivaköyhyys. Suullinen esitys. Verso.Lahti 30.3.2007. Salmi, Minna & Lammi-Taskula 2004: Puhelin, mummo vai joustava työaika? Työn ja perheen yhdistämisen arkea. Stakes. Gummerus Kirjapaino Oy, Saarijärvi. http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/valtakunnalliset/kaste /muistiot.html Pirjo Knif 11..11.2010 8