Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Henkilöstörakenne... 2 2.1. Henkilöstön määrä... 2 2.2. Henkilöstön sukupuolirakenne... 3 2.3. Henkilöstön ikärakenne... 4 2.4. Palvelussuhteen luonne... 5 2.5. Henkilöstön koulutusrakenne... 6 3. Henkilöstön uusiutuminen... 7 4. Henkilöstön työhyvinvointi... 8 4.1. Sairauspoissaolot... 9 4.1.1 Sairauspoissaolot tunnusluvut ja kaaviot... 10 4.2. Sairauspoissaolojen syyt... 11 4.3. Työtapaturmat... 12 4.4. Työkyky... 12 4.5. Kuntoutus... 12 4.6. Naisten ja miesten samapalkkaisuus... 13 4.7. Virkistystoiminta... 13 5. Henkilöstön kehittäminen... 14 6. Työvoimakustannukset ja palkkaus... 15 6.1. Työvoimakustannukset... 15 6.2. Palkkaus... 16 6.3. Työajan käyttö... 16 6.4. Matkustus... 17 7. Tiivistelmä... 18
1. Johdanto Tullin henkilöstötilinpäätös tarjoaa tietoa henkilöstön määrästä, rakenteesta ja uusiutumisesta. Lisäksi käsitellään työhyvinvointia, henkilöstön kehittämistä, työvoimakustannuksia ja palkkausta. Tarkasteluvuosi on 2013, mutta tiettyjen tunnuslukujen kehittymistä kuvataan myös pidemmältä ajanjaksolta. Tiedot perustuvat Tahti-henkilötietojärjestelmään, henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan Primajärjestelmään, valtion raportointipalvelu Netra-järjestelmään sekä koulutuksen ja työterveyshuollon raportteihin. 2. Henkilöstörakenne 2.1. Henkilöstön määrä Tullissa työskenteli vuoden 2013 lopussa yhteensä 2 319 henkilöä eli hieman edellistä vuotta vähemmän. Todellisia työpanoksia mittaava henkilötyövuosimäärä* ) oli 2 267 joka on sama kuin vuonna 2012. Tahtihenkilötietojärjestelmän mukainen henkilötyövuosimäärä oli 2 274,6 ja se sisältää myös sellaiset työsuhteet, joissa Tulli ei ole ollut palkanmaksajana, muun muassa harjoittelijat. Edelliseen vuoteen verrattuna vähennystä on tapahtunut 5,9 henkilötyövuotta. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Tullin henkilöstömäärä on laskenut huomattavasti, mikä johtuu mm. valtion tuottavuusohjelman mukaisesta vähennysvelvoitteesta. Vuodesta 2008 vähennystä on tullut 270 henkilöä (-257,8 htv). Kaavio 1. Henkilöstön määrä ja henkilötyövuosimäärä Tullissa 2008 2013 *) Henkilötyövuodella tarkoitetaan säännöllistä normaalia vuosityöaikaa, johon ei lasketa ylitöitä eikä muuta normaalin työajan ylittävää työaikaa. Palkallinen ja osapalkkainen sairausaika eivät pienennä henkilötyövuotta. Kokoaikaisen henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi. 2 S i v u
2.2. Henkilöstön sukupuolirakenne Vuonna 2013 naisten osuus Tullin henkilöstöstä oli 46,2 prosenttia ja miesten osuus 53,8 prosenttia. Sukupuolijakauma on pysynyt vuodesta 2008 lähtien samalla tasolla ja se vastaa suuruusluokaltaan valtion tilannetta yleisesti. Asiantuntijatehtävissä toimivista naisia oli 48,6 prosenttia (valtionhallinto 51,3 %). Naisten osuus asiantuntijatehtävissä on viime vuosina säilynyt ennallaan. Esimies- ja johtotehtävissä naisten osuus henkilöstöstä oli Tullissa selvästi korkeampi kuin valtionhallinnossa. Esimiestehtävissä toimivista naisia oli 47,5 prosenttia (valtionhallinto 26,7 %) ja johtotehtävissä toimivista 45,5 prosenttia (valtionhallinto 34,2 %). Huomattavin muutos Tullin henkilöstön sukupuolirakenteessa on tapahtunut esimiestehtävien osalta. Vuodesta 2008 naisten osuus esimiehistä on noussut 16,4 prosenttiyksikköä. Kaavio 2. Sukupuolten osuudet Tullin johdosta, esimiehistä ja asiantuntijoista vuosina 2008 2013. Vertailu valtionhallintoon vuonna 2013 3 S i v u
2.3. Henkilöstön ikärakenne Tullin henkilöstön keski-ikä nousi hieman edellisestä vuodesta ja oli 46,2 vuotta (valtionhallinto 46,1 vuotta). Naisten keski-ikä oli 46,5 vuotta ja miesten 46 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on noussut tasaisesti vuodesta 2008, jolloin se oli 43,5 vuotta. Kaavio 3. Henkilömäärät ikäluokittain 2008 2013 Tullin henkilöstöstä suurimmat ikäryhmät muodostivat 45 54-vuotiaat, joita oli henkilöstöstä 34,5 prosenttia sekä 35 44-vuotiaat, joita oli 30,9 prosenttia. Vähintään 45-vuotiaita oli Tullin henkilöstöstä 55,7 prosenttia (valtionhallinto 56,6 %). Vuonna 2013 oli 60-vuotiaita ja sitä vanhempia työntekijöitä 8,1 prosenttia henkilöstöstä (valtionhallinto 10,6 %). Kaavio 4. Tullin henkilöstön ikärakenne valtion keskimääräiseen ikärakenteeseen suhteutettuna 4 S i v u
2.4. Palvelussuhteen luonne Vuonna 2013 pääosa henkilöstöstä, 95,1 prosenttia, työskenteli virkasuhteessa. Valtionhallinnossa virkasuhteessa työskentelevien osuus oli 87,3 prosenttia. Määräaikaisessa palvelussuhteessa Tullissa työskenteli 5,3 prosenttia henkilöstöstä (valtionhallinto 13,6 %), kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 4,9 % (valtionhallinto 13,7 %). Osa-aikaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä oli 6,6 prosenttia (valtionhallinto 6,0 %). Vähennystä edelliseen vuoteen 0,3 prosenttiyksikköä. Osa-aikatyötä tekevistä on naisia 75,3 prosenttia (valtionhallinto 60,4 %). Naisilla osa-aikaisuuden korostumista selittävät esim. lasten hoitoon liittyvät työaikajärjestelyt ja osa-aikaeläkkeen yleisempi käyttö. Kaavio 5. Osa-aikaisten henkilöiden prosenttiosuus henkilöstöstä Tullissa ja valtionhallinnossa 2008 2013 5 S i v u
2.5. Henkilöstön koulutusrakenne Vuonna 2013 Tullin koulutustasoindeksi oli 4,6* ) (vuonna 2012 4,5). Naisten koulutustasoindeksi oli 4,8 ja miesten 4,4. Koko valtion sektorin koulutustasoindeksi oli 5,2 pysyen samana edelliseen vuoteen verrattuna. *) Koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti. Koulutustasoindeksi on keskiarvo henkilöiden koulutusasteesta. Asteikko ilmenee taulukosta 1. Kaavio 6. Tullin ja valtion henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan 2013 Valtionhallinnon yleiseen koulutusrakenteeseen verrattuna Tullin henkilöstössä on suhteessa enemmän perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneita ja toisaalta vähemmän ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutuksen suorittaneita. Vuonna 2013 Tullin henkilöstöstä 28,9 prosenttia oli korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneita (valtionhallinto 44,4 %). Valtionsektorin korkeampi koulutusaste selittyy sillä, että tietyissä virastoissa, kuten ministeriöissä, suuri osa henkilöstöstä on korkeakoulututkinnon suorittaneita. Taulukko 1. Koulutusrakenne Tullissa ja valtionhallinnossa 2013 Koulutusrakenne Tulli Valtio 1-2 Perusaste 9,06 % 4,44 % 3 Keskiaste 37,82 % 27,33 % 5 Alin korkea-aste 24,02 % 22,97 % 6 Alempi korkeakouluaste 14,88 % 13,34 % 7 Ylempi korkeakouluaste 13,54 % 26,63 % 8 Tutkijakoulutusaste 0,47 % 4,45 % Koulutusaste tuntematon 0,22 % 0,84 % 6 S i v u
3. Henkilöstön uusiutuminen Henkilöstön poistuma oli vuonna 2013 Tullissa 5,88 prosenttiyksikköä (2012: 6,09 %). Luvussa ovat mukana toisen työnantajan palvelukseen, eläkkeelle siirtyneet sekä kuolleet henkilöt. Eläkkeelle siirtymiset ovat pysyneet ennallaan; vuonna 2013 eläkkeelle Tullista jäi 45 henkilöä, kun vuoden 2012 vertailuluku oli 46 henkilöä. Keskimääräinen eläköitymisikä vuonna 2013 oli 63 vuotta. Vuoden 2013 aikana Tullin palvelukseen uutena henkilönä tuli 66 henkilöä, mikä on 2,8 prosenttia vuoden 2013 lopun henkilöstöstä. Taulukko 2. Tullin lähtövaihtuvuus 2012-2013 Poistuneet 2012 2013 Eronnut/työ päättynyt 58 59 Muu valtion virasto / laitos 17 16 Kunta, kuntainliitto, seurakunta 2 4 Yksityinen sektori 8 4 Eläke 46 45 Muu syy tai tuntematon syy 7 6 Kuollut 5 4 Yhteensä 143 138 *) Tiedot perustuvat Prima-palkanlaskentajärjestelmään. Vuoden 2012 henkilöstötilinpäätöksessä lähtövaihtuvuus on ilmoitettu virheellisesti 5,0 prosentiksi. 7 S i v u
4. Henkilöstön työhyvinvointi Hyvä fyysinen kunto ja henkinen vireys ovat merkittäviä terveyttä ja työkykyä tukevia tekijöitä. Myös työssä viihtyminen ja ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet ovat tärkeitä työssä jaksamisen elementtejä. Työsuojelun, johtamismenetelmien ja ammatinhallinnan vahvistamisen avulla sekä tarvittaessa työjärjestelyin huolehditaan hyvästä työilmapiiristä. Työterveyshuollon ja kuntoutuksen keinoin pyritään tarpeen mukaan vahvistamaan työkyvyn säilymistä koko työuran ajan. Vuoden 2011 alusta käyttöön otettua varhaisen välittämisen toimintamallia jalkautettiin edelleenkin esimiehille ja henkilöstölle. Varhainen välittäminen on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhdessä sopima toimintamalli, jolla edistetään työkykyä uhkaavien ongelmien tunnistamista ja niihin tarttumista mahdollisimman varhain. Mallia toteutetaan puheeksi otto -keskustelun avulla. Tulli on muutenkin syventänyt paikallista yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. On pidetty paikallisia yhteistyöpalavereita eri paikkakunnilla, joihin on osallistunut paikallinen työterveyshuolto, Tullin esimiehet ja henkilöstöhallinnon edustus. Yhteistyön syventämisestä ja kohdennetuista tukitoimista on saatu hyviä kokemuksia. Tullin sairauspoissaoloja seurataan kuukausittain yksikkökohtaisilla raporteilla. Henkilöstöhallinto tarttuu sairauspoissaoloihin liittyviin ilmiöihin yhteistyössä esimiesten ja työterveyshuollon kanssa. Osatyökykyisten työllistymistä tuetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa mietittävin keinoin. Nuijamaalla toteutettiin Valtiokonttorin rahoittama Valoa Idästä niminen työhyvinvoinnin- ja toiminnankehityshanke, Kaiku-hanke. Hankkeen suunnittelu alkoi joulukuussa 2012. Toiminnan tavoitteena oli työyhteisön parempi toimivuus, avoin ja viihtyisä työyhteisö, keskeneräisyyden ja erilaisuuden hyväksyminen sekä sairauslomien vähentyminen. Yhteenvetotilaisuudessa (helmikuu 2014) on todettu positiivisia muutoksia; töiden suunnitelmallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota kuten myös parempaan ergonomiaan. Tämän johdosta hyvä työilmapiiri ja eri ryhmien välinen yhteistyö on parantunut samalla vähentäen sairauspoissaoloja. Kaiku-hanke jatkuu yhä ja sovittujen asioiden etenemistä seurataan säännöllisesti. Tullin työhyvinvointia mitataan säännöllisesti Työterveyslaitoksen Parempi työyhteisö tutkimuksen avulla. Tutkimus toteutettiin vuonna 2013 ja edelliseen vuonna 2010 tapahtuneeseen tutkimukseen verrattuna työhyvinvointi oli kehittynyt positiiviseen suuntaan. Kuva 1. Kaiku-hankkeiden teemapäivä Helsingissä 5.6.2013 8 S i v u
4.1. Sairauspoissaolot Vuonna 2013 Tullin henkilöstölle kertyi Tahti-järjestelmän *) mukaan sairauspoissaoloja 11,9 työpäivää/htv, mikä on 0,5 työpäivää/htv eli 4,2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Koko valtionhallinnon sairauspoissaolojen määrä oli 9,0 työpäivää/htv (vuosi 2012 9,3 tp/htv). Yksi sairauspoissaolo Tullissa kesti edellisen vuoden tapaan keskimäärin 4,4 työpäivää. Sairaustapauksien lukumäärä oli 6 171 kappaletta vuonna 2013 (vuosi 2012, 6375 kpl). Tämä oli 3,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Kaikista sairaustapauksista lyhyitä, 1 3 sairauspäivän sairauspoissaoloja oli 76,8 prosenttia (valtionhallinto 76,1 %). Laskua Tullissa edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,5 prosenttiyksikköä. Kaikista sairauspoissaolopäivistä 1-3 päivän sairauspoissaolopäivien osuus oli 31,2 prosenttia. Kasvua edelliseen vuoteen 7,3 prosenttiyksikköä. Tämä on selitettävissä pitkien sairauslomapäivien vähentymisellä. Ilman sairauspoissaoloja vuonna 2013 oli 27,6 prosenttia koko henkilöstöstä (valtionhallinto 39,4 %). Vuonna 2013 sairauspoissaolojen vuoksi Tulli menetti 107,8 henkilötyövuotta, minkä hinta työvoimakustannuksina oli noin 5,6 milj. euroa **). Jos sairauspoissaolojen määrää pystyttäisiin vähentämään nykyisestä 11,9 työpäivästä/htv 9,0 työpäivään/htv (valtionhallinnon keskiarvo 2013), niin Tulli saisi käyttöön lisää 26,3 henkilötyövuotta. Työterveyspalvelujen kustannukset nettona vuonna 2013 olivat 372,20 euroa/htv (valtionhallinto 438,20 eur/htv). Nousua vuoteen 2012 on tapahtunut Tullissa 4,5 euroa/htv. *) Tahti-järjestelmässä sairauslomat lasketaan viiden työpäivän mittaisen työviikon mukaisesti, Tahti-järjestelmä ei huomioi edellisen vuoden aikaisia tapahtumia. **) Tullin henkilötyövuoden hinta (työvoimakustannukset eur/htv) vuonna 2013 oli 52 088 euroa. Työvoimakustannusten määritelmä ks. kappale 6.1 Työvoimakustannukset. 9 S i v u
4.1.1 Sairauspoissaolot tunnusluvut ja kaaviot Taulukko 3. Sairauspoissaoloihin liittyviä tunnuslukuja Tullissa 2008 2013 ja valtionhallinnossa 2013 Sairauspoissaolot 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Valtio 2013 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 12,60 12,20 12,40 12,70 12,40 11,90 9,00 Sairauspoissaolojen pituus, työpäivää/tapaus 4,40 4,10 4,10 4,40 4,40 4,40 4,60 Sairaustapauksien lukumäärä Ei tietoa Ei tietoa 7 134 6 562 6 375 6 171 157 776 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista tapauksista 73,40 % 76,70 % 76,90 % 75,40 % 77,30 % 76,80 % 76,10 % Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän %-osuus 29,50 24,60 23,60 32,60 25,50 27,60 39,40 Sairauksista johtuvat Työterveyshuollossa käynnit, lkm/htv Ei tietoa 4,00 3,90 4,00 4,00 3,90 4,10 Kaavio 7. Sairauspäivien keston jakautuma Tullissa sekä Valtionhallinnossa 10 S i v u
4.2. Sairauspoissaolojen syyt Yleisimmät sairauslomien syyt vuonna 2013 olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (24 %), infektiot (16 %) ja mielenterveyden häiriöt (14 %). Tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä on laskenut edellisestä vuodesta kaksi prosenttiyksikköä ja infektioiden määrä noussut kolme prosenttiyksikköä. Mielenterveyden häiriöiden määrä on pysynyt samana. Kolme yleisintä tautiryhmää kattaa 54 prosenttia Terveystalon tilastoimista sairauspoissaoloista. Huomioitavaa on, että muiden tarkemmin erittelemättömien sairauslomien määrä on noussut kahdeksan prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Terveystalon tilastoimat sairauspäivät kattavat 77 prosenttia kaikista sairauspäivistä. Sairauksista johtuvia työterveyshuollossa käyntejä kertyi 3,9 kappaletta jokaista henkilötyövuotta kohden. Määrä on pysynyt samalla tasolla vuodesta 2009 alkaen ja on samaa suuruusluokkaa kuin valtiolla keskimäärin. Kaavio 8. Sairauspoissaolojen syyt Tullissa vuosina 2012 ja 2013 sekä Julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen toimialalla vuonna 2013 *Kaaviossa kohdat Yritys tarkoittaa Tullia ja Toimiala Julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen toimialaa. Terveystalon tilasto. 11 S i v u
4.3. Työtapaturmat Tullin henkilöstölle kertyi vuonna 2013 Tahti-järjestelmän mukaan työtapaturmasta aiheutuneita poissaoloja 0,8 työpäivää/henkilötyövuosi. Tapaturmapoissaolot lisääntyivät 0,3 tp/htv vuodesta 2012 ja olivat myös aiempaa pidempiä. Yksi työtapaturmapoissaolo kesti keskimäärin 22,9 työpäivää (2012: 16,6 tpv). Taulukko 4. Työtapaturmapoissaoloihin liittyviä tunnuslukuja Tullissa 2008 2013 ja valtionhallinnossa 2013 Tapaturmat 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Valtio 2013 Tapaturmapoissaolot, työpäivää/htv 0,5 0,3 0,7 0,7 0,5 0,8 0,4 Tapaturmapoissaolojen pituus, työpäivää/tapaus 19,3 15 19,7 20,2 16,6 22,9 13,2 4.4. Työkyky Työkyvyn perustana on toimintakyky. Toimintakykyä voidaan melko luotettavasti tutkia työterveyshuollon suorittamilla työkykyindeksimittauksilla, joissa kuvataan henkilöiden työkykyä karkealla tasolla. Työkykyindeksi koostuu sarjasta kysymyksiä, joissa otetaan huomioon työn ruumiilliset ja henkiset vaatimukset sekä työntekijän terveydentila ja voimavarat. Vuoden 2013 työkykyindeksi muodostui 171 henkilön tiedoista. Työkykykyselyyn oli mahdollista vastata vapaaehtoisesti työterveystarkastuksen yhteydessä. Vastanneista 79 prosentin työkykyindeksi oli erinomainen tai hyvä (Terveystalo 82 %). Vastanneista 16 prosentilla työkykyindeksi oli kohtalainen (Terveystalo 14 %) ja viidellä prosentilla huono (Terveystalo 4 %). Tullin jakauma vastaa suuruusluokaltaan Terveystalon muiden asiakkaiden jakaumaa. Tullissa pyritään tarttumaan työkykyongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Henkilöstön terveydentilasta johtuviin ongelmiin mietitään ratkaisukeinoja yhteistyössä työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa työkykyneuvottelussa, johon osallistuvat asianosainen henkilö, esimies ja henkilöstöhallinnon edustaja. Keinoina työkyvyn tukemiseksi ovat muun muassa työkuormituksen tilapäinen keventäminen erilaisin työjärjestelyiin, osittaiset virkavapaat, osasairauspäivärahan käyttäminen, työkokeilut, KELA:n yksilöperusteiset kuntoutukset sekä muut kuntoutusmuodot. 4.5. Kuntoutus Kansaneläkelaitoksen kuntoutuslinja myönsi vuonna 2013 Tullille yhden 10 hengen EsimiesASLAK- ja 6 8 hengen TYK-kuntoutuskurssin. Kelalta anottujen kuntoutusten lisäksi järjestettiin Tullin henkilöstölle ns. ennaltaehkäisevänä kuntoutusmuotona kaksi 10 hengen kuntoremonttikurssia. Kaikki edellä mainitut kurssit järjestettiin Laukaalla, Kuntoutus Peurungassa lukuun ottamatta ASLAKia, joka järjestettiin Siuntion Hyvinvointi-keskuksessa. Näiden lisäksi tullilaisilla oli mahdollisuus hakea itse yksilöllisiin kuntoutuskursseihin Kelan paikallistoimiston kautta. Nämä kurssit suoritettiin yhdessä Tullin ulkopuolisista organisaatioista tulevien ihmisten kanssa. Kuntoutukseen osallistui vuoden 2013 aikana 88 henkilöä ja kuntoutuspäiviä kertyi yhteensä 958. 12 S i v u
4.6. Naisten ja miesten samapalkkaisuus Henkilöstön työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työyhteisön toiminta koetaan tasa-arvoiseksi. Olennainen osa tasa-arvoa on samapalkkaisuus, naisille ja miehille maksetaan sama palkka samanarvoisesta työstä samalla työnantajalla. Tullin samapalkkaisuusindeksi vuonna 2013 oli 94,8 prosenttia, miesten saama palkka oli siis 5,5 prosenttia korkeampi kuin naisten saama palkka. Vaativuustasoilla 15 20 naisten palkka on lähes yhtä suuri tai hieman suurempi kuin miesten palkka. Alhaisin samapalkkaisuusindeksi on vaativuustasoilla 11 ja 12 (alle 88 prosenttia). Muilla vaativuustasoilla indeksi vaihtelee 89 98 prosentin välillä. Osa em. palkkaeroista voidaan selittää perustelluilla palkkauksellisilla erillä esimerkiksi sillä, että miehet toimivat enemmän kyseisillä vaativuustasoilla jaksotyössä, jolloin kokonaispalkkaa kasvattavat haittalisät, joita maksetaan ilta- ja viikonlopputyöstä sekä sellaisissa tehtävissä, joissa haitallisista työolosuhteista maksetaan olosuhdelisää. Kaavio 9. Tullin samapalkkaisuusindeksi 1-12/2013 (Tahti) 4.7. Virkistystoiminta Tulli tukee henkilöstön työhyvinvointia osaltaan edesauttavia tekijöitä, kuten liikuntaharrastuksia, virkistystä ja vapaa-ajan toimintaa Tullilaitoksen urheilukerhon, paikalliskerhojen sekä Tullin Lomatukisäätiön toiminnan kautta. Tullilaitoksen Urheilukerho ry jäsenyhdistyksineen kannustaa toiminnallaan Tullin henkilöstöä liikkumaan ja urheilemaan vapaa-aikanaan. Urheilukerho järjestää Tullin tuella erilaisia kuntokilpailuja ja -tempauksia sekä retkiä ja liikuntailtapäiviä sekä Tullin mestaruuskilpailuja. Tullilaitoksen 55. talvikisat järjestettiin Lappeenrannassa ja kesäkisat Vaasassa. Urheilu on Tullissa hyvin suosittua, ja mestaruuskisoihin osallistuu vuosittain 380 390 urheilijaa. Myös European Customs Sports Association`in (ECSA) järjestämiin kansainvälisiin kilpailuihin ja tapahtumiin on Suomesta osallistuttu aktiivisesti. Tullissa toimii Tullihallituksen ja viiden henkilöstöjärjestön yhteinen Tullilaitoksen Lomatukisäätiö. Säätiö on vuokrannut henkilöstön lomanviettoa varten Degerbyn tulliaseman Ahvenanmaalta ja entisen rajavartioaseman Laikosta, Rautjärven kunnasta. Säätiön tilat tarjoavat edullisen vaihtoehdon lomailulle. Myös henkilöstöjärjestöillä ja muutamalla urheilukerhon jäsenyhdistyksellä on lomamökkejä ja -osakkeita, joita jäsenistö voi vuokrata edullisesti. 13 S i v u
5. Henkilöstön kehittäminen Tullialan peruskoulutusta (TPK) suoritti vuonna 2013 yhteensä 53 Tullin operatiivisissa tehtävissä toimivaa opiskelijaa. Tullialan peruskoulutuksen opiskelijat suorittavat peruskoulutuksen yhteydessä myös Tullialan ammattitutkinnon, joka on virallinen II-asteen ammatillinen näyttötutkinto. Ensimmäinen TPKopiskelijaryhmä valmistuu syksyllä 2015. Tullialan ammattitutkinnon järjestäjänä toimii Tullin kanssa yhteistyösopimuksen tehnyt Kouvolan seudun ammattiopisto, KSAO Aikuisopisto, joka ostaa Tullin koulutukselta tutkintoon valmistavan koulutuksen. Tullialan peruskoulutuksen asiantuntijoille ja erityistehtävissä toimiville henkilöille tarkoitettua TPK:n E-linjaa suoritti 11 Tullin asiantuntijaa. Ammatillisessa jatko- ja täydennyskoulutusohjelmassa toteutettiin vuonna 2013 kaikkiaan 530 koulutustapahtumaa. Ohjelmassa painottuivat valvonnan ja rikostorjunnan pitkät koulutusohjelmat. Ajankohtaiskoulutuksien painotus oli tarkastuksen, valvonnan, verotuksen ja nimikkeistön alueilla. Tullin sisäiseen, uusille esimiehille suunnattuun valmennukseen osallistui vuoden aikana 53 henkilöä. Tämän lisäksi yksittäiset esimiehet opiskelivat mm. HAUS/JOKO-, Johtamisen erikoisammattitutkinto- ja muilla esimieskursseilla Tullin ulkopuolella. Kansainvälinen tullikoulutukseen liittyvä yhteistyö painottui EU-, Venäjä- ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Suomen tullin ja Pietarin tulliakatemian koulutusyhteistyön puitteissa järjestettiin kaksi yhteistyökokousta, toinen syyskuussa Pietarissa Venäjän Tulliakatemiassa ja toinen marraskuussa Suomessa Tullikoululla. Euroopan tullien koulutusyhteistyössä merkittävää oli yhteisen osaamiskartan valmistuminen (EU Customs Competency Framework). Osaamiskartan kansalliseen toteuttamiseen liittyvä seminaari järjestettiin lokakuussa Wienissä. Tavoitteena on harmonisoida tullihallintojen toimintaa kehittämällä henkilöstön osaamista yhteisessä viitekehyksessä. Yhteisten työprofiilien ja standardien avulla jäsenhallinnot pystyvät nykyistä paremmin tarkastelemaan oman osaamisensa nykytilaa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tulevaisuudessa yhteiset koulutusohjelmat tulevat osaltaan tarjoamaan konkreettista tukea henkilöstön osaamistason kehittämiseen. Suomen tullin Tullialan peruskoulutuksen opetussuunnitelma on ollut yhtenä EU:n osaamiskarttahankkeen pohjatyökaluna. Vuonna 2013 Tullin henkilöstöstä 80 prosenttia osallistui henkilöstökoulutukseen. Henkilöstökoulutus sisältää sekä Tullin oman koulutuksen että ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2013 oli 15 077 oppimispäivää eli 6,5 päivää henkilötyövuotta kohden (valtionhallinto 4,5 työpäivää/htv). Koulutuksen pituus koulutettua kohti oli 8,1 työpäivää (valtionhallinto 4,9 työpäivää/koulutettu). Tullin koulutuksen suuri määrä johtuu omasta ammatillisesta peruskoulutuksesta ja kattavasta jatko- ja täydennyskoulutuksesta. Kaavio 10. Henkilöstökoulutuksen koulutuspanostus Tullissa ja Valtionhallinnossa 2008 2013 14 S i v u
Tullin asiakasyhteistyöhön liittyvien projektien ja vuosisuunnitelmien sisältämien koulutustilaisuuksien lisäksi Tullin koulutukselta tilattiin vuoden 2013 aikana yhteensä 62 asiakaskoulutustilaisuutta. Näihin osallistui yhteensä 1981 henkilöä. Lisäksi Tullin asiakkaille suunnatussa Tullialan ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa oli 31 tutkinnon suorittajaa. 6. Työvoimakustannukset ja palkkaus 6.1. Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset sisältävät tehdyn työajan palkat, välilliset palkat ja sosiaaliturvamaksut. Vuonna 2013 tullilaitoksen työvoimakustannukset olivat Tahti-järjestelmän mukaan 118,5 miljoonaa euroa (vuosi 2012: 116,0 milj. euroa), joista varsinaisten palkkojen osuus oli 82,7 prosenttia eli noin 98 miljoonaa euroa (vuosi 2012: 96,0 milj. euroa). Varsinaiset palkat sisältävät tehdyn työajan palkat ja välilliset palkat. Välilliset palkkakustannukset olivat kertomusvuonna 24,9 miljoonaa euroa (vuosi 2012: 24,6 milj. euroa). Välilliset palkkakustannukset sisältävät muun muassa vuosiloma-ajan palkat, sairausajan palkat, koulutusajan palkat ja perhevapaiden palkat. Perhevapaisiin sisältyvät äitiys- ja isyysvapaat, vanhempainvapaat, hoitovapaat sekä sairaan lapsen hoito. Sosiaaliturvakulut ovat 15,9 prosenttia työvoimakustannuksista. Työvoimakustannukset nousivat noin 2,1 prosenttia vuodesta 2012. Vuonna 2013 Tullin henkilötyövuoden hinta eli työvoimakustannukset euroa/htv oli 52 088 euroa (valtionhallinto 57 967,40 eur/htv). Henkilötyövuoden hinta on noussut 2,4 prosenttia vuodesta 2012. Kaavio 11. Henkilöstön työvoimakustannukset Tullissa 2013 15 S i v u
6.2. Palkkaus Tullin palkkausjärjestelmä (VPJ) muodostuu tehtävän vaativuuteen, henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja ammatinhallintaan sekä kokemukseen perustuvista palkanosista. Edellisten lisäksi voidaan maksaa olosuhdelisää ja muita palkanlisiä ja lisäpalkkioita, kuten kielitaitolisää. Palkkausjärjestelmässä on 18 vaativuustasoa. Kokemusosa on enintään 10 prosenttia vaativuusosasta. Henkilökohtainen osa on enintään 34 prosenttia. Olosuhdelisä on enintään neljä prosenttia vaativuustason perustasosta. Olosuhdelisää maksetaan sellaisista fyysisen tai psyykkisen työympäristön haitoista, joita ei ole otettu huomioon palkan muissa määräytymisperusteissa ja joita ei voida poistaa työsuojelutoimenpitein. Henkilön suoritusarviointi tehdään tulos- ja kehityskeskustelun yhteydessä. Vuonna 2013 noin 92 prosenttia henkilöstöstä kuului uudistetun palkkausjärjestelmän piiriin. Kertomusvuonna 62 prosenttia palkkausjärjestelmään kuuluvista henkilöstöstä työskenteli vaativuustasoilla 7 12. Yleisimmät vaativuustasot kertomusvuonna olivat 8 ja 9, joihin molempiin kuului noin 15 prosenttia palkkausjärjestelmään kuuluvasta henkilöstöstä. 6.3. Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä työajasta oli Tahti-järjestelmän mukaan 75,9 prosenttia ja koulutuksen, lomien ja muun ei tehdyn työajan osuus 24,1 prosenttia. Vuonna 2013 työpäivien lukumäärä oli 251. Kun vuosityöajasta vähennetään työpäivät, jotka käytettiin vuosilomiin, sairauspoissaoloihin, koulutukseen ja muihin palkallisiin poissaoloihin, niin kokoaikainen henkilö teki Tullissa keskimäärin 190 työpäivää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tehtävään, joka vaatii yhden henkilön säännöllistä työaikaa vastaavan varsinaisiin työtehtäviin käytetyn työpanoksen, tarvittiin 1,32 henkilöä. Koulutukseen käytettiin säännöllisestä työajasta 6,5 työpäivää (2,6 %), vuosilomiin 38,7 työpäivää (15,4 %) ja sairauspoissaoloihin 12,3 työpäivää (4,9 %). Rahana korvatun ylityöajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 0,9 prosenttia. 16 S i v u
6.4. Matkustus Tullin matkustusmenot vuonna 2013 olivat 2,6 miljoonaa euroa. Menot nousivat yhden prosentin edellisestä vuodesta. Liikkuvien valvontaryhmien toiminta tapahtuu pääosin tien päällä. Lisäksi matkakustannuksia aiheuttavat muun muassa koulutukset ja erilaiset kokoukset. Päivärahojen osuus matkustusmenoista oli 35 prosenttia. Matkakulujen osuus oli edellisen vuoden tapaan 1,56 prosenttia toimintamenoista (valtionhallinto 2,55 %). Matkakulut henkilötyövuotta kohden olivat 1150,04 euroa, nousua edelliseen vuoteen oli 1,38 prosenttia. Kaavio 12. Matkakustannusten jakautuminen 2013 Kaavio 13. Matkakulut henkilötyövuotta kohden 2008 2013 17 S i v u
7. Tiivistelmä Tullissa työskenteli vuoden 2013 lopussa yhteensä 2 319 henkilöä. Henkilötyövuosimäärä kertomusvuonna oli 2 267 (2 274,6 htv sis. harjoittelijat yms.). Henkilöstöstä 53,8 prosenttia oli miehiä ja 46,2 prosenttia naisia. Henkilöstön keski-ikä nousi hieman edellisestä vuodesta ollen nyt 46,2 vuotta. Taulukko 5. Yhteenveto Tullin henkilöstötilinpäätöksen tiedoista 2008 2013 Yhteenveto 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Henkilömäärä 2589 2437 2370 2348 2347 2319 HTV (Prima) 2529 2443 2319 2279 2267 2267,13 HTV (Tahti, sis. Harjoittelijat yms) 2532,4 2443,3 2332,2 2286,5 2280,5 2274,6 Keski-ikä 43,5 44,4 45 45,5 45,7 46,2 Naisten %-osuus 46,2 46,2 46,5 46,9 46,4 46,2 Virka-suhteisten %-osuus 96,3 96 96 95,6 95,4 95,1 Osa-aikaisten %-osuus 5,9 5,6 6,9 7,7 6,9 6,6 Määräaikaisten %-osuus 8,3 5,7 4,3 3,9 4,9 5,3 Koulutustasoindeksi 4,4 4,5 4,5 4,5 4,5 4,6 Koulutuspanos pv/htv 8 10,6 6,9 6,6 8 6,5 Poistuma % henkilöstöstä 7,8 8,9 6,6 5,5 6,0 5,9 Sairauspoissaolot työpv/htv 12,6 12,2 12,4 12,7 12,4 11,9 Tapaturmapoissaolot, työpv/htv 0,5 0,3 0,7 0,7 0,5 0,8 Työvoimakustannukset milj. eur 115,0 116,3 113,5 113,2 116,0 118,5 Palkkasumma milj. eur 93,2 94,3 92,7 93,2 96,0 98,0 Henkilöstökoulutuksen laajuus oli 15 077 oppimistyöpäivää eli 6,5 päivää htv:ta kohden. Henkilöstön koulutustasoindeksin arvo oli hieman noussut edellisestä vuodesta ollen nyt 4,6. Sairauspoissaolopäiviä oli kertomusvuonna 11,9 työpäivää henkilötyövuotta kohden, joka oli 4,2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuotena. Poissaolojen määrä sairaustapausta kohden kesti keskimäärin 4,4 työpäivää. Tapaturmapoissaoloja oli 0,8 työpäivää/htv. Tullilaitoksen työvoimakustannukset olivat 118,5 milj. euroa, joista varsinaisten palkkojen osuus oli 98,0 milj. euroa. 62 prosenttia palkkausjärjestelmään kuuluvista henkilöstöstä työskenteli vaativuustasoilla 7 12. Yleisimmät vaativuustasot olivat taso 8 ja 9, joihin molempiin kuului noin 15 prosenttia palkkausjärjestelmään kuuluvasta henkilöstöstä. 18 S i v u
Koostajat: Hallinto Johdon laskentatoimi Pia Pesu Petri Rousu Ville Törmälä Johdonlaskentatoimi@Tulli.fi