Salli Saari, Dosentti, psykologi Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta

Samankaltaiset tiedostot
Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa

Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Tornio

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Länsipohjan sairaanhoitopiiri

T U I J A H E L L S T E N

Salli Saari Dosentti, psykologi Avoin eettinen foorumi

KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa

Salli Saari Dosentti, kriisipsykologi OODI-KAHVILA TAPIOLA

Naisten päihdetyön päivä , Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

ONKO MEILLÄ KRIISINSIETOKYKYÄ? - psykologinen näkökulma kriisinsietokykyyn

LIITE 2: Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa. Piia Latvala

Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Lapsen huostaanotto vanhemman kriisinä

Lataa Kuin salama kirkkaalta taivaalta - Salli Saari. Lataa

Defusing-osaamisesta on hyötyä

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisin psykososiaaliset

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin

Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies

Ehdotus traumaattisten tilanteiden jälkihoidon järjestämiseksi

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Kallio Sara. Selviytyminen traumaattisesta tapahtumasta

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

Defusing Näin IUPL:lla

Traumat ja traumatisoituminen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon

Psyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen

#lupakertoa - asennekysely

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Defusing-ohjaajakoulutus

Lataa?En suostu yksinkertaisesti häviämään ihmisten silmistä? - Heli Vihottula

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

Tuettava kriisissä Eija Himanen

Mitään todella olennaista ei kuitenkaan jäänyt puuttumaan. Debriefing vapaaehtoistyöntekijöiden kertomana

Kriisitilanne opiskelijayhteisössä - jälkihoito. Anu Morikawa, Aalto-pappi Laura Mäntylä, Helsingin yliopistolaisten pappi 26.1.

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Omaisen kohtaamisen prosessi

Klubitalossa jäsenten ja henkilökunnan suhde on tasavertainen. Klubitalo EI ole hoitopaikka.

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

JOS10 Johtaminen ja viestintä: Kriisiviestintä ja johtaminen 6 op KRIISIIN UHRIT

Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA

TURVAA 24 TUNTIA VUOROKAUDESSA

Psykologinen työ akuuteissa kriiseissä suositus hyvistä käytännöistä

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

HARTOLAN YHTENÄISKOULUN KRIISISUUNNITELMA

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Hoitaja potilaan mielenterveyden tukena. Hiv hoitotyön päivät Taru Kaivola

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Seksuaalisen väkivallan traumasta voi toipua - näkökulmia ja havaintoja uhrien auttamisesta Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa

Monia koskettavan traumaattisen tapahtuman hoito. Henna Haravuori, erikoistutkija THL, vs oyl HUS HYKS Nuorisopsykiatrian linja

Mielenterveys voimavarana

Defusing-ohjaajakoulutus

POLIISIN DEFUSING TOIMINTA valtakunnallinen määräys - paikallinen käytäntö

ESITE TRAUMAATTISESTA KRIISISTÄ LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Välitä viljelijästä - projekti. Hyvinvoiva maatila Hannele Liimatta

Defusing - toiminta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Transkriptio:

Salli Saari, Dosentti, psykologi Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta 13.9.2013

Ennustamattomuus Tapahtuu yht äkkiää, odottamatta Kontrolloimattomuus Omalla käyttäytymisellä tai toiminnalla ei voida vaikuttaa Uhkaa keskeisiä elämänarvoja haavoittuvuus maailmankuva muuttuu elämän arvot muuttuvat Muutoksen suuruus Normaali sopeutumisreaktio reaktiot niin voimakkaita, etteivät ne ole hallittavissa Tapahtumaan ei voida valmistautua Turvattomuuden tunne Jossitteluajatukset, syyllisyydentunnot versus hallinnantunne Elämältä putoaa pohja Elämänkatsomuksellinen kriisi Kaikki voimavarat käyttöön Pelot ettei selviä Kontrolloimattomien tunteiden ja reaktioiden pelko

Sokkivaihe Suojaa mieltä sellaiselta tiedolta ja kokemukselta, jota se ei kestä Jatkuu niin kauan kuin uhka- tai stressitilanne jatkuu Toimintakyky säilyy Reaktiovaihe Edellyttää, että koetaan, että ollaan turvassa Tullaan tietoiseksi mitä itselle on tapahtunut ja mitä se merkitsee itselle Voimakkaat tunteet ja fyysiset reaktiot Työstämis- ja käsittelyvaihe Prosessi hidastuu Kääntyy sisäänpäin Etäisyyden saaminen Muisti- ja keskittymisvaikeudet Ärsyyntyminen, vetäytyminen

Tapahtuma muodostuu tietoiseksi ja levolliseksi osaksi omaa itseä sitä voi ajatella tai olla ajattelematta Tapahtumalla ei olennaista vaikutusta minäkuvaan, siihen mitä ajattelee itsestään

Trauman käsittely juuttuu sokkivaiheeseen ei tapahdu käsittelyä, kokemus kapseloituu reaktiovaiheeseen oireet jäävät päälle, posttraumaattinen stressihäiriö syyttämiseen turhat poliisitutkinnat ja oikeudenkäynnit suruun ei pystytä irrottamaan otetta menetetystä

Trauma kehittyy noin 30-40%:lla, jos uhreihin ei kohdisteta mitään interventiota Kun traumaattisen kokemuksen käsittelyprosessi häiriintyy, se ei parane itsestään. Häiriö jatkuu vuosia häiriö saattaa kanavoitua psyykkiseen sairastamiseen somaattiseen sairastamiseen syytetoimiin rikolliseen ja asosiaaliseen käyttäytymiseen

ei tarveharkintaa uhrien osalta ajoittaminen tärkeää kolmen vuorokauden sisällä tapahtumasta aktiivinen, etsivä toiminta ensilinjan auttajat tunnistavat tuen tarpeen ja suorittavat hälytyksen kriisiryhmä ottaa aktiivisesti yhteyttä tuen saatavuus jatkuvaa yhteystiedot ensikontaktista lähtien perheen ja luonnollisten ryhmien yhteenkuuluvuuden tukeminen tuetaan ihmisten selviytymistä, ei avuttomuutta

Psyykkisen kestävyyden, psyykkisen sitkeyden (resilience) lisääminen ja kehittäminen Itseluottamuksen tukeminen ja ylläpitäminen Traumaattisen kokemuksen integroiminen persoonallisuuteen Dissosiaation vähentäminen

PSYYKKINEN SOKKI suojareaktio REAKTIOVAIHE tapahtuneen merkityksen tiedostaminen TYÖSTÄMIS- JA KÄSITTELYVAIHE PSYYKKINEN ENSIAPU Puhdas supportio Psykologinen defusing VARHAINEN INTERVENTIO Perheisiin, laajennettuihin perheisiin ja muihin luonnollisiin ryhmiin kohdistuva ryhmämuotoinen psykologinen läpikäynti PITKÄKESTOINEN TUKI Kriisi- ja traumaterapiat Ammatillisesti johdettu vertaistuki

Uhrit tarvitsevat tietoa tapahtumasta Tarve käsittää tapahtunut Lisää kognitiivista hallintaa Uhrit tarvitsevat psyykkistä tukea Olotila pelottaa Ei saa jättää yksin Elämän ennustettavuuden lisääminen, valmistautumisen käyttö Psykoedukaatio omiin reaktioihin Käydään läpi tulevia tapahtumia Esim. vainajan katsominen Onnettomuuspaikalla käynti Osallistuminen rituaaleihin

Olennaista sokkivaiheessa rauhoittava, turvallisuutta luova ilmapiiri möytäeläminen ja huolenpito reaktioiden hyväksyminen anna uhrin puhua tapahtuneesta, älä itse täytä tilaa omilla kokemuksillasi varo tyhjiä sanoja ja liiallisia lupauksia levollinen läsnäolo ja välittävä kosketus auttaa eniten

Kaikissa tutkimuksissa kiistaton Me tarvitsemme ihmisiä ympärillemme traumaattisessa kriisissä Antamaan turvaa pelkällä läsnäolollaan Huolehtimaan arkipäivän kulusta Tapahtuman käsittely tapahtuu konkreettisemmin puhumalla Pitämään järjissään, pelot kurissa Välittämisen ilmaisut tärkeitä

Todellisuuden kohtaaminen Psyykkisten reaktioiden työstäminen ajatukset tunteet aistimukset, flashbackit Reaktioiden normalisointi ja tuleviin rektioihin valmistaminen Sosiaalisen tuen käynnistäminen ja syventäminen

Aloitus Tosiasia- eli faktavaihe Ajatusvaihe Tunnevaihe Oirevaihe Normalisointi- eli opetusvaihe lopetus

Tutkimuksen kohteena onnettomuuspaikalla olleet ja sieltä evakuoidut Kysely lähetettiin 2075 kotiutetulle, siihen vastasi 36% Yksi keskeinen tulos tutkimuksessa oli vastaajien palaute aktiivisesta yhteydenotosta: 88% piti sitä hyvänä, 6% huonona, mutta siksi, että se tuli liian myöhään Psykologisesta jälkipuinnista 81% siihen osallistuneista koki, että siitä oli hyötyä Mielenterveyspalveluja käyttäneistä 64% kertoi siitä olleen hyötyä Helsingin debriefingryhmän kokemus: heidän, jotka tavoitettiin varhaisen puuttumisen vaiheessa, prosessi oli edennyt paljon ripeämpää tahtia ja he olivat aivan eri vaiheessa kuin ne, jotka ottivat yhteyttä myöhemmin (Haarajärvi, Kiikkala ja Pirkola: Puolitoista vuotta tsunamin jälkeen, Stakesin työpapereita 7/2007)

Yksi varhaisen intervention tehtävä on jatkohoidon tarpeen arviointi ja ohjaaminen jatkohoitoon Mikäli suhteellisen kattavaan varhaiseen intervention ei ole mahdollista suositellaan hoidon tarpeen seulontaa traumaattiselle kokemukselle altistuneille ja läheisensä menettäneille Edelleen aktiivinen yhteydenotto suositeltavaa Stakesin tutkimuksen tulos: vaikka ei alussa otettaisiinkaan apua vastaan, tarve voi muuttua ajan myötä. Halutaan että apua tarjotaan myös myöhemmin

Suuressa hädässä tulee saada apua Inhimillinen velvollisuus Ei tule kyseenalaistaa tutkimustuloksilla, jotka eivät koske tätä Kriisiavussa panostuksen ja siitä odotettavan tuloksen tulee olla oikeassa suhteessa On mieletöntä odottaa tunnin keskustelulla olevan vaikutusta vuoden kahden päästä Tutkimuksella pystytään tavoittamaan vaan kalpea aavistus todellisuudesta Käytännön kokemuksen perusteella tiedetään paljon enemmän kuin tutkimustulosten perusteella Kaikki, jotka ovat tehneet akuuttia kriisityötä ovat vakuuttuneita sen vaikutuksista Nämä vaikutukset todentuvat kriisityössä joka päivä

A little help, rationally directed and purposefully focused at a strategic time is more effective than more intensive help given of less emotional accessibility