YHTEISÖLÄHTÖISEN KUNTOUTUMISEN KLUBITALOMENETELMÄ & SEN LISÄARVO KUNNILLE JA SOTE ALUEILLE MIELENTERVEYSPALVELUJEN RAKENNEMUUTOKSESSA Esko Hänninen Sosiaali ja mielenterveyspolitiikan asiantuntija, vapaa tutkija Entinen STAKESin ja THL:n yksikön johtaja (eläkkeellä) Etelä Suomen klubitalo osaajat ESKOT ry:n hallituksen jäsen Clubhouse International, hallituksen jäsen Clubhouse Europe, tutkimustyöryhmän puheenjohtaja 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 1
ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Yhteisölähtöinen ja psykososiaalinen kuntoutuminen ja Klubitalomenetelmä niiden toteuttajana; 2. Menetelmän kehityshistoria ja Klubitalojen käyttö maailman eri mantereilla 2015; 3. Kansainväliset mielenterveyspolitiikan suositukset sekä todellisuus vuonna 2014 meillä ja muualla; 4. Millaista mielenterveyspolitiikkaa Suomessa tarvitaan vuosina 2016 2025? 5. Kuntoutusmenetelmän tuottamat hyödyt käyttäjille, perheille ja rahoittajille päätöksenteon perustaksi. 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 2
10/09/2015 3
1. YHTEISÖLÄHTÖINEN JA PSYKOSOSIAALINEN KUNTOUTUMINEN JA KLUBITALOMENETELMÄ NIIDEN TOTEUTTAJANA 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 4
YHTEISÖLÄHTÖINEN JA PSYKOSOSIAALINEN KUNTOUTUMINEN KÄSITEKUVAUKSET 1. Yhteisölähtöinen kuntoutus (CBR): keskittyy kehittämään vammaisten ja pitkäaikaissairaiden elämänlaatua ja elämänhallintataitoja (empowerment, voimaantuminen) heidän asuinyhteisöissään, sekä tukee henkilöiden kulloinkin ajankohtaisten tarpeiden täyttämistä. Se on yhteisön eri politiikkalohkot kattavaa ja rajaaidat ylittävää yhteistyötä ja koordinointia henkilöiden yksilöllisiin kehitystarpeisiin perustuen. (www.who.int/disabilities/cbr/en) 2. Psykososiaalinen kuntoutus (PSR): edistää mielenterveyskuntoutujan mahdollisuuksia saavuttaa yksilönä paras toimintakyvyn taso, jotta hän voi elää omatoimisesti asuinyhteisössään. Tämä edellyttää henkilön suorituskyvyn, taitojen ja osaamisen tukemista sekä elinympäristön muutoksia jotka parantavat hänen elämänlaatuaan. (Tiivistys WHO:n hyväksymästä määritelmästä, WHO 1996) 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 5
Klubitalotoiminnan määrittely kansainvälisissä laatusuosituksissa Maailmanlaajuinen klubitaloyhteisö on konferensseissaan joka 2. vuosi sopinut klubitalomäärittelyt (standardit) ja tarvittavat muutokset niihin konsensusperiaatteella. Klubitalomenetelmän keskeisin tavoite on tukea psyykkisesti sairastuneita ihmisiä tulemaan toimeen ilman sairaalahoitoa ja samalla auttaa heitä saavuttamaan sosiaalisia, taloudellisia, koulutuksellisia ja ammatillisia tavoitteitaan. Laatusuositukset toimivat jäsenten perusoikeuksien määrittelynä ja eettisenä ohjesääntönä henkilökunnalle, johdolle ja hallintoon osallistuville henkilöille. Suositukset edellyttävät Klubitalon toimivan paikkana, joka kunnioittaa jäseniään ja luo heille mahdollisuuksia. Ne ovat perustana myös Klubitalojen laadunarviointiprosesseille. 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 6
KLUBITALOJEN LAATUSUOSITUSTEN RAKENNE JA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ (1) 1. Jäsenyys: Jäsenyys on vapaaehtoinen ja aikarajoitteeton. Jäsenet päättävät, miten he hyödyntävät Klubitaloa ja keiden henkilöiden kanssa he työskentelevät. Jäsenten ja henkilökunnan tasavertaisuus. 2. Henkilösuhteet: Kaikki Klubitalon kokoukset ovat avoimia sekä jäsenille että henkilökunnalle. Klubitalossa on henkilökuntaa riittävästi mutta niin vähän, ettei henkilökunta selviydy velvollisuuksistaan ilman jäsenten aktiivista osallistumista. 3. Tilat: Klubitalolla on oma nimi, osoite ja puhelinnumero. Klubitalolla on omat toimitilat. Se on erillään mielenterveyskeskuksista ja laitoksista, eikä sen tiloja käytetä muuhun toimintaan. 4. Työpainotteinen päiväohjelma: Työpainotteinen päivä sitouttaa jäsenet ja henkilökunnan yhdessä, rinta rinnan huolehtimaan Klubitalon toiminnasta. Päähuomio kiinnitetään jäsenten vahvuuksien, taipumusten ja kykyjen kehittämiseen, joten Klubitalo ei tarjoa hoito eikä terapiatoimintaa. Klubitalo on avoinna vähintään viitenä päivänä viikossa, ja se on organisoitu työyksiköiksi. 5. Työllistyminen: Klubitalo mahdollistaa jäsentensä paluun ansiotyöhön siirtymätyön, tuetun työllistymisen ja itsenäisen työllistymisen avulla. Klubitalolla ei ole jäsenten työllistymistä varten erillisiä liikeyrityksiä eikä suojatyöpaikkoja. 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 7
KLUBITALOJEN LAATUSUOSITUSTEN RAKENNE JA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ (2) 5. Työllistyminen (jatkoa): Klubitalolla on oma siirtymätyöohjelma, joka tarjoaa jäsenoikeutena mahdollisuuksia työskennellä normaalityöpaikoissa. Klubitalo takaa sijaisen kaikille siirtymätyöpaikoille jäsenten poissaolojen ajaksi. Klubitalolla on tuetun työllistymisen ohjelma ja itsenäisen työllistymisen ohjelma, joiden tarkoitus on auttaa jäseniä hankkimaan työtä, säilyttämään työpaikkansa ja saamaan entistä parempia työpaikkoja. Klubitalosta pidetään yhteyttä jäseneen ja työnantajaan. 6. Koulutus: Klubitalo auttaa jäseniä pääsemään ammatillisiin ja koulutuksellisiin tavoitteisiinsa hyödyntämällä olevia aikuiskoulutusmahdollisuuksia. Jos talolla on myös sisäistä koulutustoimintaa, siinä hyödynnetään merkittävästi jäsenten opetus ja ohjaustaitoja. Sitä voidaan järjestää myös tuettuna opiskeluna. 7. Toiminta: Klubitalo tarjoaa tuki ja edunvalvontapalveluja jäsenten tarvitessa apua asioinnissaan eri tahojen kanssa. Klubitalo arvioi vaikuttavuuttaan säännöllisesti. Talon jäsenet ja henkilöstö osallistuvat koulutukseen hyväksytyssä koulutuskeskuksessa. Klubitalolla on virkistys ja vapaa ajan toimintaa iltaisin, viikonloppuisin ja juhlapäivinä. 8. Hallinto ja johtaminen: Klubitalolla on itsenäinen hallitus (tai vast.). Klubitalo laatii oman budjettinsa. Sillä on viranomaisten tuki ja tarpeelliset luvat ja se toimii yhteistyössä sellaisten tahojen kanssa, jotka voivat lisätä Klubitalon vaikuttavuutta. 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 8
Klubitalojen keskeiset toiminta alueet jäsenten tukemiseksi kohti itsenäistä elämää ja voimaantumista Kans.välinen yhteistyö, hankkeet, koulutus ymv Edunvalvonta ja vaikuttaminen Tuki asumisen järjestelyissä Siirtymätyö, tuettu ja itsenäinen työllistyminen Keskeinen sijainti Klubitalo Yhteistyö yritysten ja työnantajien kanssa Yhdenvertaisuus ja tasa arvo Työpainotteinen päiväohjelma Talon sisäinen koulutus Yhteistyö paikallisten oppilaitosten kanssa Siirtymätyön ja tuetun työllistymisen järjestäminen sekä itsenäisen työllistymisen tukeminen edellyttävät yhteistyötä yritysten, opetus ja työhallintojen, KELAn ja työeläkelaitosten kanssa 9
Palvelujen käyttäjien kokemuksista ja kehittämistarpeista Verkkokyselyllä koottiin 2013 kokemuksia eri maiden psykiatristen palvelujen skitsofreniaa sairastavilta käyttäjiltä ja heidän omaisiltaan. Sekä käyttäjät että heidän läheisensä kokivat, että enimmäkseen he olivat saaneet vain lääkehoitoja ja psykiatrisia toimenpiteitä. Palvelujen kehittämistarpeiden osalta erottui neljä kuntoutujien osallisuuden kannalta tärkeää puutetta, joihin nykyinen palvelutarjonta ei vastaa: Opiskeluun ja ammatilliseen koulutukseen liittyvät tarpeet, tukea toivottiin lisää; Työllistymiseen liittyvät tarpeet olivat toinen tärkeä teema: vastaajat olivat yksimielisiä siitä, että työn puute ja siitä johtuva taloudellinen niukkuus olivat suurimpia esteitä itsenäiseen elämään, vastaajat odottavat palvelujärjestelmältä riittävää tukea ja valmennusta työllistymisasioissa. Asumiseen liittyvät hankaluudet olivat kolmas esille noussut asia. Skitsofrenia vaikuttaa rajoittavasti perheenjäsenen itsenäistymiseen lapsuuden kodistaan. Diskriminaation erilaiset muodot, kuten vieroksunnan, torjutuksi tulemisen ja aktiivisen syrjinnän kokemukset oli alue, jolla vastaajat toivoivat viranomaisten aktiivista toimintaa. Vastaavia tuloksia on saatu myös Englannissa ja Suomessa (mielenterveysbarometrit). (Lähde: Patientview 2013) 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 10
2. Menetelmän kehityshistoria ja Klubitalojen käyttö maailman eri mantereilla 2015 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 11
HISTORIA 1948 ensimmäinen klubitalo, Fountain House, avattiin New Yorkissa keskelle Manhattania; Toimintamallin kehittämisjakso 1950 & 1960 luvut; Leviäminen USA:ssa & Kanadassa 1970 luvulla; Ensimmäinen klubitalo Euroopassa 1980 (Tukholma); Leviäminen maailmanlaajuisesti psykososiaalisen ja yhteisölähtöisen kuntoutumisen menetelmänä; Ensimmäinen Suomessa 1995 (Tampere), nyt 25 Klubitaloa TÄNÄÄN: Noin 350 FH mallin mukaista klubitaloa maailmassa, niistä 90 Euroopassa, kaikkiaan 10% ei kuulu CH Int l järjestöön; Nykyinen taloudellinen lama hidastaa kehitystä... 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 12
Pohjois Amerikka: noin 190 Klubitaloa Worldwide Clubhouse Community 2014 KLUBITALOMENETELMÄN KÄYTTÖ MAAILMAN ERI MANTEREILLA 2014 Distribution of Clubhouse International s Member Clubhouses 010 Eurooppa: 80 Klubitaloa (Lisäksi 10 15 taloa suunnitteilla) Aasia: 32 Klubitaloa Etelä Amerikka: 2 Klubitaloa Afrikka: 2 Klubitaloa Australia & Uusi Seelanti: 10 Klubitaloa Noin 330 Maailman Klubitalojärjestön jäsenklubitaloa toimii 35 maassa. Osa maailmalla toimivista Klubitaloista ei ole järjestön jäsentaloja. (Lähde: Clubhouse International Directory and Resource Guide 2015) 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 13
10/09/2015 Austria: 3 Belarus:* 1 Denmark: 8 Estonia: 1 Finland: 25 France: 1 Germany: 4 Gibraltar:* 1 Iceland: 1 Ireland: 6 Italy: 4 Kazakhstan:* 1 Kosovo: 1 Netherlands: 3 Norway: 6 Poland 1+3 Romania 1 Russia: 2 Sweden: 12 UK (Eng+Scotl): 6 Total 88 (also 10 12 emerging CHs) *)= new CH countries 14
KLUBITALOT SUOMESSA Ensimmäisiä tutustumisia Suomesta jo 1980 luvulla New Yorkin Fountain Houseen (avattu 1948) sekä Tukholman klubitaloon, joka avasi ovensa 1980, ensimmäisenä Euroopassa; Vuonna 1990 toteutui Uudenmaan läänin mielenterveysalan päättäjien ja asiantuntijoiden (15 hlöä) opintomatka USA:n itärannikon mielenterveyspalveluihin (Washington DC, Connecticut ja New York) tutustuminen Fountain Houseen; Matkasta tehtiin kaksi matkaraporttia, joista toinen keskittyi kuvaamaan Fountain Housea, jonka toimintamallia suositeltiin käyttöön otettavaksi myös Suomessa; Vuonna 1998 toinen Uudenmaan opintomatka Bostoniin ja New Yorkiin, jolloin myös tutustuminen Fountain Houseen, mukana entinen sosterv ministeri, kansanedustaja Paula Risikko. 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 15
KLUBITALOT SUOMESSA (2) Ensimmäinen klubitalo avattiin Tampereelle lokakuussa 1995 (Näsinkulma), ja pari kk:ta myöhemmin Naantalin Karvetin klubitalo; Helsingin ja Outokummun klubitalot aloittivat 1997; Vuonna 1998 avattiin 4 klubitaloa; Lahden klubitalo käynnistyi 2001; Vuonna 2002 avattiin 6 klubitaloa; Haminan klubitalo avattiin 2003; Vuonna 2004 klubitaloja oli Suomessa jo 18; sekä Vuonna 2014 rahoitusta sai kaikkiaan 25 klubitaloa. Kemin, Vaasan, Outokummun, Kosken ja Anjalankosken klubitalot ovat palanneet päivätoimintayksiköiksi tai vastaaviksi, kukin omista syistään! 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 16
Klubitalokehitys Suomessa Tampere 1995 Naantali 1996 4 vuosina 1997 1998 4 uutta 1999 7 vuosina 2001 2002 4 vuosina 2003 2006 3 vuosina 2012 2013 (Pohjois Suomi) 2014 kaikkiaan 25 Klubitaloa, koska 5 taloa on luopunut KT mallista... Vuonna 2014 Klubitalojen jäsenten yhteismäärä ylitti 6 000, joista vajaa puolet osallistuu vähintään kerran viikossa Klubitalon toimintoihin. 10/09/2015 17 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com
Essential Part of Clubhouse Model is Learning by International Collaboration EMPAD Project 2010 2012 Meeting in Village of Murueta, Region of Bizkaia near Bilbao, Basque Country, Spain March 2012. This international project was focused on Empowering Adults with Mental Illness for Learning and Social Inclusion. In picture Clubhouse activists from Finland, Germany, the Netherlands, Romania, Slovenia, Sweden and USA. EMPAD project developed training program and material on Community Based Rehabilitation (CBR) and the Clubhouse model as means to mental health policy reforms. Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: 10/09/2015 18 hanninen.esko@gmail.com
ESITYKSENI PÄÄVIESTI: AKTIIVISEN YHTEISTYÖN AVULLA SUOMEN KLUBITALOT ON JUURRUTETTAVA OSAKSI PAIKALLISIA JA SEUDULLISIA MIELENTERVEYSPALVELUJA, MYÖS TULEVILLA SOTE ALUEILLA 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 19
3. Kansainväliset mielenterveyspolitiikan suositukset sekä todellisuus vuonna 2014 meillä ja muualla 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 20
MIELENTERVEYSPOLITIIKAN REFORMIT JA UUSI SUUNTA EMPAD raporttia varten käytiin läpi noin 30 kansainvälistä selvitystä, politiikkasuositusta vuodesta 1990 lähtien, sekä runsaasti muita lähteitä; Tärkein kehityksen linjaaja on YK:n uusi vammaisten oikeuksien sopimus (UN CRPD 2006), joka tuli voimaan vuonna 2008; Toimijoina YK, WHO, ILO ja UNESCO, Euroopan Neuvosto (EN) ja Euroopan Unioni (EU) sekä joukko järjestöjä ja tutkimuslaitoksia; WHO julkaisi 2000 luvulla sarjan mielenterveysalan opaskirjoja; Uusi suunta sairaaloista avopalveluihin ja tuki osallisuuteen; Helsingin julistus ja Euroopan toimintasuunnitelma (hyväksytty WHO Euroopan alueen terveysministerikokouksessa Helsingissä tammikuussa 2005). Vuonna 2007 suosituksista muokattiin WHO:n Pyramidimalli. Maailman terveysjärjestön ja sen Euroopan aluetoimiston tavoiteohjelmat (maailma & Eurooppa) vuosille 2013 2020 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 21
WHO:n Pyramidimalli mielenterveyspalvelujen optimirakenteeksi Vähäisin tarve Psykiatriset sairaalat, pitkäaikaishoito Suurimmat kulut käyttäjää kohti Mielenterveyspalvelut yleisissä sairaaloissa ja niiden poliklinikoilla Suurin tarve Mielenterveyspalvelut sosiaali ja terveyskeskuksissa Yhteistyö eri alojen kesken ja palvelujen koordinointi; asumispalvelut, päiväkeskukset Klubitalot voimaantumisen tukena Käyttäjien ja heidän läheistensä osallistuminen kokemusasiantuntijuus, ja yhteisön resurssien käyttö Apu ja tuki ystäviltä, vertaistukiryhmät sekä valmennus itsehoitoon ja oireiden hallintaan Lähde: WHO 2003 (Revised 2007), soveltanut E.Hänninen 2015 Pienimmät kulut käyttäjää kohti
MUTTA PYRAMIDIMALLI EI YKSINÄÄN RIITÄ!!!! YHTEISTYÖ ON TARPEEN MUIDEN PALVELUALOJEN JA PAIKALLISTEN VOIMAVAROJEN KANSSA (yleiset palvelut, yritykset, järjestöt jne) yhteisölähtöisen kuntoutumisen (CBR) suosituksia noudattaen 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 23
Yhteisölähtöisen kuntoutumisen (CBR) pääkomponentit, jotka vastaavat yhteiskunnan eri toimintasektoreita Voimaantuminen on paitsi oma komponentti, myös kaikki muut tahot kattava kuntoutumisen kokonaistavoite Terveydenhuolto ja mielenterveyspalvelut Oppiminen ja koulutus Toimeentulo, työ ja asunto Sosiaalipalvelut, oikeusturva ja vapaa aika Voimantuminen empowerment ja vaikuttaminen päätöksiin Lähde: YK:n Maailman Terveysjärjestön, Työjärjestön sekä Kasvatus, tiede ja kulttuurijärjestön yhteiset CBR toimintalinjaukset. Julkaistu lokakuussa 2010. Muokannut yllä olevaan muotoon Esko Hänninen 27.1.2015. 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 24
Yhteisölähtöisen kuntoutumisen CBR matriisi: Komponentit ja niiden elementit TERVEYDEN HUOLTO OPPIMINEN JA KOULUTUS TOIMEENTULO, TYÖ JA ASUNTO SOSIAALISET ja MUUT PALVELUT VOIMAANTU MINEN Terveyden edistäminen Varhaiskasvatus Elämänhallintataitojen oppiminen Yksilöllinen tuki ja avustaminen Viestintä ja edunvalvontataitojen oppiminen Ennalta ehkäisevät toimenpiteet Peruskoulu Itsensä työllistäminen Ihmissuhteet, parisuhde ja perhe: sosiaalisen tuen lähde Yhteisön palvelujen ja voimavarojen hyödyntäminen Terveyspalvelut, ml. mielenterveyspalvelut Toisen ja korkeaasteen koulutus Työllistyminen palkkatyöhön Kulttuuri ja taiteet Osallistuminen poliittiseen toimintaan Lääkinnällinen kuntoutus Muu opiskelu, mm. kansalaisopistoissa ja klubitaloissa ymv. Rahoituspalvelujen saatavuus Virkistys, vapaaaika ja urheilu Oma apu ja vertaisryhmiin osallistuminen Tekniset apuvälineet Elinikäinen oppiminen Sosiaaliturvaetuudet, ml. asuminen Oikeuksien turvaaminen ja edunvalvonta Osallistuminen järjestötoimintaan Lähde: YK:n Maailman terveysjärjestön, Työjärjestön sekä Kasvatus, tiede ja kulttuurijärjestön yhteiset CBR toimintalinjaukset. Julkaistu lokakuussa 2010. Suomentanut ja muokannut yllä olevaan muotoon Esko Hänninen 27.1.2015. 25
4. Millaista mielenterveyspolitiikkaa Suomessa tarvitaan vuosina 2016 2025? 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 26
CBR SUOSITUSTEN JA KLUBITALO MALLIN YHTYMÄKOHTIA Arvot, periaatteet ja tavoitteet ovat yhteisiä; Klubitalomenetelmä tukee yhteisöllistä kuntoutumista ja toipumista, sekä WHO:n pyramidimallin toteutumista; Klubitalojen jäsenten osallisuuden ja itsemääräämisen kehittymistä tukee yhteistyö monien muiden tahojen sekä järjestöjen kanssa yli yhteiskunnan sektorirajojen (kuten CBR suositukset neuvovat); Klubitalot toteuttavat jäsentensä ihmisoikeuksia, tasaarvoista osallistumista ja kunnioittavat jokaisen ihmisarvoa, ja kokemusasiantuntijuutta. 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 27
TUTKIMUSTULOKSIA SUOMESTA RAY:n rahoittama tutkimus (2009) Hietala Paalasmaa Outi, Hujanen Timo, Härkäpää Kristiina ja Reuter Anni: Mielenterveyskuntoutujien klubitalot. Yhteisön tukea ja yksilöllistä kuntoutumista. (Myös yli 20 muuta tutkimusta julkaistu). Osallistuminen klubitalojen toimintaan: Edistää jäsenten toipumista; Vähentää sairaala ja muiden palvelujen käyttöä, uusien jäsenten sairaalahoitopäivät vähenivät seuranta aikana (noin 1½ v) 75 %, myös avopalvelujen käyttö väheni; vain avohoitoa käyttäneiden käyttösuoritteet vähenivät 25 % seuranta aikana; myös pitkäaikaisjäsenillä avohoidon käyttösuoritteet olivat samalla alemmalla tasolla, mikä viittaa osallistumisen pitkäaikaisiin vaikutuksiin (raportti, ss. 122 124); Edistää hyvinvointia ja yleistä terveydentilaa; Tukee jäsenten motivaatiota uusien taitojen oppimiseen, opiskeluun ja työllistymiseen; ja Klubitalot tuovat kustannushyötyjä rahoittajilleen, vähentäen muiden palvelujen käyttöä. Klubitaloilla on selkeä ja tärkeä merkitys myös talouden näkökulmasta mielenterveyspalvelujen osana ja järjestelmän tuottamien palvelujen täydentäjänä. (raportti, s. 141). 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 28
SUOSITELTAVIN MIELENTER VEYSPALVELUJEN KEHITTÄMIS LINJA ON YHDISTELMÄ: WHO:n pyramidimalli + CBR yhteisölähtöisen kuntoutuksen periaatteet Jotka muodostavat paikallisen & alueellisen yhteisölähtöisen mielenterveyspolitiikan, jossa klubitalomenetelmälle on osoitettu selkeä rooli. 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 29
MITEN UUDET YHDISTELMÄ LINJAUKSET TOTEUTETAAN? 1. Edistetään kuntoutujien omahoitoa, oireiden hallintaa ja selviytymistaitoja; 2. Kehitetään ja monipuolistetaan avohoidon palveluja (mm. tukea asumiseen, kriisipalvelu ja kotihoitotiimejä, klubitaloja, vertaistukea ja muita yhteisöllisiä kuntoutumismuotoja kuten tuettua työllistymistä (työvalmentajamalli), tuetaan järjestöjen palveluja, päiväyksiköitä ja käytetään kokemusasiantuntijoita kouluttajina ymv); 3. Tehostetaan mielenterveyspalveluja terveyskeskuksissa, kouluterveydenhuollossa, työterveysasemilla, sairaaloissa ja niiden poliklinikoilla; 4. Vähennetään vuosittain mielisairaaloiden käyttöä ja kohdennetaan osa säästyvistä voimavaroista 2. kohdassa tarkoitettuun kehittämiseen; sekä 5. Täydennetään edellä kuvattua WHO:n pyramidimallia yhteistyöllä ja yhteensovitetuilla palveluilla yli sektori ja ammattikuntarajojen CBR periaatteiden mukaisesti. (Lähteet: WHO 2007 Pyramid Framework & WHO, ILO, UNESCO 2010 CBR Guidelines). Suomen MIELI 2009 ohjelma päihde ja mielenterveyspalvelujen kehittämiseksi vuoteen 2015 pääosin vastasi näitä linjauksia. Mutta kaikkia asetettuja tavoitteita ei saavutettu: Suomen mielenterveysalan kaikista voimavaroista noin 75 % on sidottu psykiatristen sairaansijojen käyttöön ja ylläpitämiseen. (Lähde: OECD:n arviointiraportti 2014 Suomen mielenterveyspolitiikasta) 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 30
Klubitalot tukevat mielenterveyspalvelujen kokonaisuutta Klubitalot oppimis ja vertaistukiyhteisöinä sekä siltana terveydenhuollosta sosiaaliseen osallisuuteen Klubitalo Psykiatrinen ja lääketieteellinen hoito, lääkitys ja erilaiset terapiat Lääkinnällinen kuntoutus ja valmennus, Päiväsairaalat ja päiväkeskukset, kuntoutuskodit ymv. Psykososiaalinen kuntoutuminen Työpainotteinen päiväohjelma Oppimismahdollisuuksia: mm tietokonetaidot, hygieniapassi, kielikurssit, sosiaaliset taidot jne Uudet ihmissuhteet ja vertaistuki Ohjausta koulutus ja työasioissa Tukea asumisongelmiin Jäsenten etujen valvonta viranomaissuhteissa Ymv. KOULUTUS Ohjattu ja tuettu koulutus & valmennus ja ammattikoulutus TYÖLLISTYMISEN TUKIMUODOT: Siirtymätyö Tue u työ Itsenäinen työ Työvalmentajan jatkuva tuki Asumisohjelma Mielenterveyspalvelut Tuettu koulutus ja työllistyminen, työkokeilut ja siirtyminen yleisille työmarkkinoille uusin taidoin Yksilöllinen voimaantumisen, toipumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden prosessi 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 31
KLUBITALOJEN YHTEISTOIMINTA MUIDEN TAHOJEN KANSSA Klubitalotoiminnan eräs kulmakivi on yleisten palvelujen hyödyntäminen jäsenten kuntoutumisprosesseissa. Yleisiin palveluihin liittyvät myös niitä ohjaavat viranomaistahot, joiden kanssa klubitalojen olisi ylläpidettävä hyviä yhteistyösuhteita jäsenten tarpeiden vuoksi. Klubitalot on juurrutettava osaksi paikallisia ja alueellisia mielenterveysalan palvelukokonaisuuksia siltoina terveydenhuollon ja arjen normaalimaailman välillä. Klubitalojen oltava mukana uusien SOTE alueiden järjestelyissä, jotta toiminnan jatkuvuus turvataan suuren muutoksen keskellä tavoitteena seudulliset klubitalot. 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 32
5. Kuntoutusmenetelmän tuottamat hyödyt käyttäjille, perheille ja rahoittajille päätöksenteon perustaksi 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 33
KANSAINVÄLISIÄ TUTKIMUSTULOKSIA Tiivistelmä avaintuloksista: (Lähteet: http://www.iccd.org/effectiveness.html & http://www.clubhouse intl.org/recent_research.html) Osallistuminen klubitalojen toimintaan: Edistää jäsenten toipumista; Edistää jäsenten hyvinvointia ja yleistä terveydentilaa; Vähentää merkittävästi psykiatrisen sairaalahoidon ja muiden terveyspalvelujen käyttöä, ja siten myös sairaalakustannuksia (lukuisia tutkimustuloksia); Tukee menestyksellä jäsenten motivaatiota opiskeluun ja työllistymiseen; sekä Klubitalot tukevat jäsenten elämänhallintaa, helpottavat perheiden huolia, ja ovat kustannustehokkaita rahoittajilleen. Tanskan tutkimustuloksia (Lähteet: Hoejmark, Rosendal Jensen & Langager 2011; Konsulentfirmaet KX, Vejle 2011): Seitsemän klubitaloa kattava tutkimus osoitti, että enemmistölle jäsenistä klubitalot olivat hyvin toimiva kuntoutumis ja toipumisympäristö; Klubitalojen periaatteiden ja tukimuotojen puitteissa jäsenten toipuminen, henkilökohtainen muutos, oppiminen ja kehitys ovat mahdollisia; Jäsenet kokivat olevansa klubitaloissa odotettuja, haluttuja ja tarpeellisia; Vejlen klubitalon tutkimuksen päätulos oli, että osallistuminen klubitalon toimintaan vähensi merkittävästi sekä sairaala että avopalvelujen käyttöä säästäen siten kunnan voimavaroja; Osallistumisella oli myös positiivisia vaikutuksia jäsenten hyvinvointiin, toipumiseen, työtaitoihin ja sosiaalisiin vuorovaikutustaitoihin; Klubitalotoimintaa suositeltiin molemmissa tutkimuksissa laajempaan käyttöön Tanskassa. 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 34
PÄÄTTÄJÄT TARVITSEVAT ENEMMÄN TIETOJA KUSTANNUKSISTA JA VAIKUTTAVUUDESTA Uuden 25 30 päivittäiselle käyttäjälle suunnitellun Klubitalon vuotuiset kokonaiskustannukset ovat noin 300 350 000 euroa, eli vähemmän kuin kahden psykiatrisen sairaalapaikan koko vuoden kustannukset! Kun järjestö tai säätiö ylläpitää Klubitaloa, sen vuotuisia menoja tuetaan RAY:n voittovaroista keskimäärin 50 %. Kuntien nettomenot em. tapauksessa ovat siten noin 150 175 000 euroa vuodessa. Yleisin sairaanhoitopiirien psykiatrian hoito vrk:n laskutushinta kunnille on v. 2015 noin 500 euroa/vrk tai vähän yli. Tehostetun hoito vrk:n hinta kunnille on kaksin tai jopa kolminkertainen. Keskimääräinen sairaalahoitojakso v. 2014 oli Suomessa 36 vrk, yhden hoitojakson kokonaishinta kunnille on 20 000 euroa, ja yhden sairaalapaikan koko vuoden käyttökustannukset ovat kunnille siten keskimäärin noin 200 000 euroa. Klubitalojen perustaminen on kunnille sijoitus, ei kustannuserä, koska kuntoutujajäsenten muiden kalliimpien palvelujen käyttö vähenee ja kuntien mielenterveysalan kokonaismenot alenevat. 1½ 2 sairaalapaikan vuosikustannuksilla voidaan kattaa yllä kuvatun 25 30 päivittäisen käyttäjän Klubitalon koko vuoden toimintamenot. Klubitalojen perusidea on saattaa jäseniään uusien taitojen oppimisen, omatoimisen opiskelun, ammatillisen koulutuksen ja työkokeilujen ja tuetun työllistymisen kautta normaalin elämän urapoluille. 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 35
LASKENTAESIMERKKI 10 PSYKIATRISEN SAIRAALAPAIKAN SÄÄSTÖN KÄYTÖSTÄ AVOHOITOON 10 psykiatrisen ss:n käytön vähentäminen vuodessa tuo säästöä kunnan/seutukunnan mielenterveysmenoihin vähintään 2 000 000, EUR, mikä on pysyvä vuotuinen säästö. Säästön käyttösuunnitelma avohoito ja kuntoutuspalvelujen kehittämiseen: Palkataan terveyskeskukseen ja kouluterveydenhuoltoon esimerkiksi 7 8 uutta mielenterveysalan ammattilaista, ja täydennyskoulutetaan henkilöstöä (kulut vuodessa noin 500 000 euroa); Välivuokrataan 10 20 vuokra asuntoa mielenterveyskuntoutujille ja palkataan 2 asumisen tukihenkilöä (kulut vuodessa noin 150 000 euroa); Perustetaan uusi laatusuositusten mukainen Klubitalo yhdessä perustettavan ylläpitäjäyhteisön tai jo toimivan järjestön kanssa 25 30 päivittäiselle mielenterveyskuntoutujalle (kulut vuodessa noin 350 000 euroa, josta kunnan osuus puolet eli 175 000 euroa, RAY avustus kattaa loput); Palkataan 2 koulutettua työhön valmentajaa neuvottelemaan työpaikoista kuntoutujille paikkakunnan yritysten ja työnantajien kanssa, heidät voidaan sijoittaa tekemään työtään edellä ehdotetussa klubitaloyhteisössä (kulut vuodessa noin 175 000 euroa); Tuetaan vuosittain kolmea paikallista mt järjestöä (kulut vuodessa 200 000 euroa); AVOHOIDON LISÄMENOT yhteensä noin 1,2 MEUR, kuntien säästöksi jää 800 000,! 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 36
WHO:n PYRAMIDI RAKENNEMALLI KÄYTTÖÖN Changing MIELENTERVEYSPOLIITTINEN perspectives changing RAKENNEMUUTOS allocation SOTE of resources UUDISTUKSEN OSAKSI SUOMEN MIELENTERVEYSPALVELUJEN UUDISTAMISTA ON JATKETTAVA Protective Valtaosa mielenterveyspalvelujen care kaikista philosophy Majority resursseista of manpower on yhä and finances sitoutunut aresairaaloihin in the institutions vuonna 2015 and hospitals Valtaosa Inclusive philosophy voimavaroista on suunnattava avohoitoon ja palvelut Majority järjestettävä of manpower yhteistyössä finances yli should sektorirajojen be in the käyt and täjien community kaikkien, based ei vain services lääkinnällisten tarpeiden mukaan Sairaalakeskeisen psykiatrian laaja käyttö ei perustu tutkimusnäyttöön (=vähäisin tarve, mutta korkeimmat yksikkökustannukset) 80 % Pääosa palveluista tulisi järjestää paikallisesti siellä missä ihmiset asuvat (=suurin tarve, mutta pienimmät kustannukset käyttäjää kohti) 80 % (Lähteet: Esimerkiksi WHO 2009 ja 2013; OECD 2014; Hänninen 2012 & Pfeiffer 2013)
KIITOS KÄRSIVÄLLISYYDESTÄ! 10/09/2015 Esko Hänninen, sosiaali ja terveyspolitiikan asiantuntija, e mail: hanninen.esko@gmail.com 38