PUUTAVARAN O K U T L U A A JJ E T U S METSÄTEHON OPAS
Tämän oppaan on laatinut työryhmä: Kaarlo Alatalo, Enso Oy Sauli Heikkilä, Enso Oy Väinö Hirvonen, UPM-Kymmene Metsä Esko Kärki, Liikenneministeriö Vesa Lahtela, Metsähallitus Hannu Niemelä, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Heikki Olli, Enso Oy Heikki Parkkonen, Metsäalan kuljetusyrittäjät ry. Harri Rumpunen, Metsäteollisuus ry Timo Saarentaus, Metsäliitto Osuuskunta Seppo Terävä, Tielaitos Teppo Oijala, VTT Energia Erkki Hänninen, Metsäteho Oy Olavi Pennanen, Metsäteho Oy Juha Rajamäki, Metsäteho Oy Jouni Väkevä, Metsäteho Oy Piirrokset: Erkki Kauppila,Väinö Kemppainen, Suomen Kuorma-autoliitto ja Närko Oy Valokuvat: Metsäteho Oy, RS Hansa Auto Oy, Loglift Oy ja Närko Oy Taitto ja sivunvalmistus: Studio Jussi Ronkainen Uudistettu painos Painopaikka: F. G. Lönnberg Helsinki 1997
SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 2 YHTEISTYÖ 4 3 AUTOKULJETUSKALUSTO JA SITÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 5 4 PUUTAVARAN VARASTOINTI AUTOKULJETUSTA VARTEN 8 4.1 Varastomuodostelman teko ja sijoittaminen 8 4.2 Varastointi yksityisen tien varteen 10 4.3 Varastointi yleisen tien yhteyteen 11 4.4 Varastointi yleisen tien viereen 14 4.5 Välivarastointi 14 5 PUUTAVARAN KUORMAUS 15 5.1 Yleistä 15 5.2 Puutavaraerien tunnistaminen ja erilläänpito 16 5.3 Liikenneturvallisuus 16 5.4 Työturvallisuus 18 5.5 Järjestyksen noudattaminen 19 6 PUUTAVARAN KULJETUS 20 6.1 Tiestön asettamat rajoitukset 20 6.2 Kuljetusten yleinen turvallisuus 21 6.3 Liikenteen varoittaminen 22 6.4 Kuljetusten seuranta ja valvonta 22 6.5 Kuljetusten ohjaus 24 7 PUUTAVARAKUORMIEN PURKAMINEN 25 7.1 Tehdasalueella 25 7.2 Rautatien kuormauspaikalla 26 7.3 Aluksiin 26 7.4 Uiton pudotuspaikalla 27 8 YMPÄRISTÖN HOITO 28 8.1 Ympäristövaikutukset 28 8.2 Ympäristöasioiden hallinta 30 9 MISTÄ LISÄTIETOA? 32 1
1 JOHDANTO Autokuljetuksella on keskeinen merkitys metsäteollisuuden raaka-ainekuljetuksissa. Puutavaran kaukokuljetus metsävarastolta tehtaalle alkaa lähes aina autokuljetuksella. Puutavara kuljetetaan joko suoraan tehtaalle tai kuljetusmuoto vaihtuu autokuljetuksen jälkeen rautatiekuljetukseen, uittoon tai aluskuljetukseen. Käytännöllisesti katsoen kaikki puu on kuljetusketjun jossain vaiheessa autokuljetuksessa. Autokuljetuksen puumäärät ja kuljetusmatkat vuonna 1996, kotimainen puu: 1 000 m 3 Osuus, % Kuljetusmatka keskimäärin, km Tehtaalle 33 128 80 95 Rautatielle 6 270 15 48 Vesistöön 1 917 5 43 Yhteensä 41 315 100 85 Yksityiset yrittäjät omistavat lähes kaikki puutavara-autot. Metsäteollisuusyrityksillä on vain muutamia omia autoja. Maassamme on noin 1 000 autokuljetusyritystä, joista suurin osa on pieniä, 1 2 auton perheyrityksiä. Metsäteollisuusyritykselle ajavan yhden puutavara-auton vuosittainen kuljetusmäärä 85 kilometrin kuljetusmatkalla on noin 35 000 m 3. 2
Tämän oppaan päätarkoituksena on antaa yleiset toimintaohjeet autoilijoille ja työnjohdolle. Lisäksi opas soveltuu muille puutavaran autokuljetusten parissa työskenteleville sekä opetuskäyttöön. Tähän uudistettuun painokseen on saatettu ajantasalle muun muassa autokuljetusta käsittelevät tilastotiedot ja 1.8.1997 voimaan tulleet kalustoa koskevat määräykset. Uusina asioina esitellään ympäristökysymyksiä, kuljetusten ohjausjärjestelmien tavoitteita sekä ajo- ja lepoaikasäännösten pääkohtia. Opas perustuu osaksi Tielaitoksen ohjekirjaan Puutavaran kuljetus yleisillä teillä. Opasta laadittaessa on käytetty lähteinä lisäksi muita julkaisuja, jotka on lueteltu kappaleessa 9. Kuljetustenantajat ja Tielaitoksen paikalliset edustajat voivat antaa täydentäviä toimintaohjeita. Puutavara-autot huolehtivat osaltaan metsäteollisuuden raaka-ainekuljetuksista. 3
2 YHTEISTYÖ Puutavaran autokuljetuksen suorittavat pääasiassa yksityiset yrittäjät. Heidän asiakkaitaan ovat metsäteollisuusyritykset ja Metsähallitus. Järjestötasolla kuljetusyrittäjiä edustaa Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry. ja kuljetustenantajia Metsäteollisuus ry. Kuljetusten toteuttaminen sujuvalla tavalla edellyttää kuljetusosapuolien välistä yhteistyötä organisaatioiden kaikilla tasoilla. Yhteistyö voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että muodostetaan alueellinen yhteistyöryhmä jossa on mukana tiehallintopiirin (tässä oppaassa tiepiiri), autoyrittäjien, kuljetustenantajien ja tarvittaessa myös poliisin ja metsäkeskuksen edustajat. Ryhmän jäsenet huolehtivat tiedottamisesta edustamiensa organisaatioiden jäsenille. Kokoonkutsujana voi toimia tiepiirin edustaja. Yhteistyöryhmässä voidaan sopia alueellisen suunnitelman laatimisesta uusien varastointialueiden rakentamisesta puutavaranosturin ja perävaunun jättöpaikkojen rakentamisesta liittymien sijoittamisesta ja mitoittamisesta kuljetusten ajoittamisesta, kuljetusreiteistä ja liikennerajoituksista kelirikkokaudella kelirikon takia mahdollisesti tarvittavista ylimääräisistä kunnossapitotöistä puutavarankuljetusten vaatimista tehostetuista aurauksista ja hiekoituksista keskeneräisten metsäteiden käytöstä luvista yleisen tien liitännäisalueiden käyttämisestä puutavaran tilapäiseen varastointiin. Erityisen arvokasta on suoraan autoyrittäjiltä saatava tieto kaikista puutteista, tarpeista ja ongelmista, joita voi ilmetä kuljetusketjun eri vaiheissa. Välitön yhteydenotto joko kuljetuksenantajaan tai tiepiiriin edesauttaa kuljetusten onnistumista. 4
3 AUTOKULJETUSKALUSTO JA SITÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Puutavaran autokuljetukset hoidetaan Suomessa noin 1 400 puutavara-autolla, joista suurin osa on 7-akselisia täysperävaunuyhdistelmiä. Vetoautot ovat yleisimmin 3-akselisia ja perävaunut 4-akselisia. Vetoauton ja perävaunun lisäksi yhdistelmään kuuluu puutavaranosturi, jolla puutavara kuormataan ja joskus myös puretaan. Lisäksi autot on useimmiten varustettu tiedonsiirtolaitteistoilla, joihin voi kuulua eri tyyppisiä puhelimia, ajoneuvotietokone ja satelliittipaikannuslaitteisto. 1.8.1997 lähtien Suomessa on sallittu niin kutsuttujen moduuliyhdistelmien käyttö. Ajoneuvoyhdistelmän suurinta sallittua pituutta nostettiin 22,00 metristä 25,25 metriin ja korkeutta 4,00 metristä 4,20 metriin. Leveyttä koskeva muutos astuu voimaan 1.1.2007, mistä lähtien moduuliyhdistelmän suurin sallittu leveys on 2,55 metriä. Siihen saakka sallitaan nykyiset 2,60 metriä leveät yhdistelmät. Ajoneuvoyhdistelmän suurimmat sallitut mitat ja massat: pituus 25,25 m korkeus 4,20 m leveys 2,60 m kokonaismassa 60 t. Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 24 ja 25 5
Ilmajousien käyttö mahdollistaa painomittarien asentamisen. Kuvan perävaunussa etu- ja takatelin painomittarit on asennettu vaunun sivulla olevaan koteloon. Autokaluston uusimiseen uusien määräysten takia ei ole välitöntä tarvetta. Puutavaran kuljetuksissa kantavuus rajoittaa kuorman kokoa enemmän kuin kuormatila joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 23 6 7-akselisen täysperävaunuyhdistelmän suurin sallittu kokonaismassa on 60 tonnia. Ajoneuvoyhdistelmän omamassa varusteineen on 18 19 tonnia, joten yhdistelmän kantavuus on 41 42 tonnia, joka vastaa 45 50 kiintokuutiometrin puutavarakuormaa. Mikäli autokohtaista puutavaranosturia kuljetetaan mukana, kantavuus pienenee 2 3 tonnia. Uudet määräykset antavat kuitenkin vaihtoehtoja puutavaraauton rakenteisiin. Pidennettyyn kuormatilaan voidaan kuormata entistä paremmin kaksi nippua pitkää puutavaraa. Perävaunun pituuden lisääminen on myös perusteltua, jos puutavaran pituudet kasvavat lähelle kuutta metriä. Vetoaisan
pidentäminen ei juurikaan lisää ajoneuvon massaa, mutta pidentää kuormatilaa ja antaa puutavaranosturille lisää tilaa. Pituuden lisäämisestä on haittaa, mikäli yhdistelmän kääntymisominaisuudet heikkenevät. Kääntyvyyteen vaikuttavat yhdistelmän akseleiden sijainti sekä vetoaisan ja ylitysten pituudet. Runkopituuden kasvattaminen lisää yhdistelmän omaa massaa ja pienentää vastaavasti kantavuutta. Pitkään perävaunuun kuormaamisessa tarvitaan nosturilta suurempaa ulottuvuutta tai perävaunun tulee olla jatkettavaa tyyppiä. Runkopituudeltaan alle 25,25 -metrisissä autoissa voidaan käyttää hyväksi kuorman takaylitystä, joka voi olla enintään 2 metriä. Kun takaylitystä käytetään on varmistettava, ettei yhdistelmän enimmäispituutta ylitetä eikä sallituista akseli- ja telipainojen jakaumista poiketa. Määräysten ylitykset heikentävät auton ohjattavuutta ja liikenneturvallisuutta. Mikäli takaylitys on enemmän kuin 1 metri, kuorman perään on kiinnitettävä varoitusmerkki. Päivällä varoitusmerkin tulee olla punainen tai punakeltainen lippu (koko vähintään 30 x 30 cm). Yöllä tarvitaan sekä punainen valo että punainen heijastin. Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 26 12,5 m 2,0 m Autosta ja varsinaisesta perävaunusta muodostetun moduuliyhdistelmän tulee olla siten kääntyvä, että uloimman etukulman kulkiessa 12,5 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 2,0 metrin säteistä kaarta pitkin (22 metriä pitkän ajoneuvoyhdistelmän sisäsivun on kuljettava vähintään 5,0 metrin säteistä kaarta pitkin). 7
4 PUUTAVARAN VARAS- TOINTI AUTOKULJETUSTA VARTEN Laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta Maa- ja metsätalousministeriön päätös metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta 4.1 Varastomuodostelman teko ja sijoittaminen Puutavaran varastointi tulee suunnitella jo oston yhteydessä. Puutavarat sijoitetaan varastomuodostelmaan niin, että ne voidaan kuljettaa halutussa järjestyksessä. Kuljetusjärjestykseen vaikuttavat tehtaiden puuntarpeen lisäksi muun muassa varastoinnin vaikutukset puutavaran laadulle sekä metsän hyönteisja sienituhojen torjunnasta annetun lain vaatimukset. 8 Yhteistyö metsäkuljetuksesta vastaavien kanssa varmistaa oikean varastoinnin.
Lisäksi varastoinnissa tulee ottaa huomioon seuraavat asiat: 1. Pinot on sijoitettava niin, etteivät ne aiheuta vaaraa liikenteelle eivätkä vaikeuta tien kunnossapitoa. 2. Tien ja varaston kantavuus on oltava riittävä suunniteltuna kuljetusajankohtana. 3. Autolle on kääntöpaikka lähellä. 4. Auton on päästävä kuormaamista varten riittävän lähelle pinoa eli etäisyys pinon keskilinjasta ajoneuvon kylkeen saa olla enintään 5 metriä. 5. Pinoja ei saa sijoittaa kasvavien puiden väliin, kivien, kantojen tai muiden esteiden lähelle eikä sähkö- tai puhelinjohtojen läheisyyteen. 6. Varastoalueella on varattu riittävästi tilaa kaikkien puutavaralajien pitämiseksi erillään. 7. Samasta puutavaralajista tehdään mahdollisimman suuret pinot. 8. Talvella ei sijoiteta pitkiä pinoja vastakkain tien molemmille puolille, jotta lumi saadaan aurattua tieltä pois. 9. Pino on pyrittävä sijoittamaan siten, että kuormatraktorin kuorma voidaan purkaa tulematta tielle. 10. Pinon toisen reunan tulee olla tasainen ja pölkyt ladotaan yhdensuuntaisiksi. 11. Pinossa ei saa olla muovia, kiviä tai muita vieraita esineitä. 12. Pinoissa pitää olla tunnistetiedot eli pinolaput. 9
Laki yksityisistä teistä 80 4.2 Varastointi yksityisen tien varteen Ennen kuin puutavaraa varastoidaan yksityistien varteen, on varmistettava oikeus tien ja varastopaikan käyttöön. Yleensä yksityistietä käytetään vain tieosakkaiden puutavaran kuljetuksiin ja varastointiin. Muihin kuljetuksiin ja varastointiin on saatava lupa tien osakkailta. Myös osakkaiden tienkäyttö on voitu kieltää esimerkiksi kelirikon ajaksi. Tien käyttöoikeus on aina varmistettava, koska tien käyttäjä vastaa aiheuttamistaan vahingoista. Jos tiellä on tiekunta, luvan antaa sen toimitsijamies tai hoitokunta. Tietoja valtion avustamien yksityisteiden pitäjistä saa tiepiiristä ja muiden yksityisteiden osalta kunnasta tai metsäkeskuksesta. Valtion avustamilla teillä on sallittava myös ulkopuolisten kuljetukset. Ulkopuolisten puutavaran kuljetuksista voidaan periä tienkäyttökorvauksena kuljetusmaksua. Erimielisyystapauksissa asiasta voi valittaa kunnan tielautakunnalle. Kun suunnitellaan puutavaran varastointia yksityisen tien varteen, on varmistettava, että liittymä yleiseen tiehen on riittävän väljä ja kantava. Samalla on varmistettava, että kyseisellä tiellä on käyttökelpoiset kääntymispaikat. Ahtaat ja heikosti kantavat liittymät ja kääntymispaikat on parannettava ennen kuljetuksen aloittamista. Liittymää voi parantaa tiepiirin luvalla ja ohjeiden mukaan joko yksityisen tien pitäjä, kuljetuksenantaja tai -suorittaja. Yksityisen tien pysyvän liittymän rakentaminen yleiseen tiehen edellyttää liittymälupaa tiepiiriltä. Lupaa ei myönnetä liittymän rakentamiseksi paikkaan, joka on lähellä olemassa olevaa liitty- Kääntymispaikkoja 30 m 10
Varastointi yleiseen tiehen liittyvällä yksityisellä tiellä metsätie tai muu yksityinen tie vapaata tilaa väh. 10 m yleinen tie Yksityisen tien liittymä, jonka yhteydessä on levikemalleja kuormaimen ja perävaunun jättämistä varten. mää tai jossa liikenneturvallisuus vaarantuu esimerkiksi riittämättömän näkemän takia. Yksityistien varteen, lähelle yleisen tien liittymää, suositellaan rakennettavan levike, jota voi käyttää kuormauspaikkana sekä perävaunun ja nosturin jättöpaikkana. Kääntymispaikat on mitoitettava 25,25 metrin pituisille ajoneuvoyhdistelmille. Metsäteiden rakentamista koskevat normit ja ohjeet Metsähallituksen julkaisu 4.3 Varastointi yleisen tien yhteyteen Kuormausalueelle Kun puutavaraa joudutaan varastoimaan yleisen tien varteen, on suositeltavinta käyttää erityisesti tähän tarkoitukseen rakennettuja kuormausalueita. Kuormausalueet voivat olla joko Tielaitoksen rakentamia yleisen tien liitännäisalueita tai yksityisten rakentamia ja kustantamia. Tielaitos voi rakentaa kuormausalueen vain silloin, kun aluetta tullaan käyttämään jatkuvasti tai usean vuoden ajan. Uusien kuormausalueiden tarve ja sijainti tulisi selvittää alueellisesti tiepiirin ja alueiden tarvitsijoiden kesken. Tällöin alueiden rakentaminen voidaan suunnitella mahdollisimman taloudelliseksi. 11
Tiepiirille voidaan myös tehdä aloite kuormausalueen rakentamiseksi. Kuormausalue voidaan rakentaa myös alueen tarvitsijoiden toimesta ja kustannuksella. Lupa alueen liittämiseksi yleiseen tiehen haetaan tiepiiriltä. Kuormausalue sijoitetaan siten, että alueelta lähtevät kuormatut ajoneuvot voivat helposti saavuttaa normaalin matkanopeuden. Kuormausalueen ajotiet on tehtävä läpiajettaviksi. Asetus yleisistä teistä 47 Maa-aineslaki 5 Laki yleisistä teistä 52 Maa-aineksen ottopaikalle ja läjitysalueelle Puutavaraa voidaan kuormata ja varastoida yleisen tien yhteydessä olevalla maa-aineksen ottopaikalla tai läjitysalueella tiepiirin luvalla. Tiepiiri myöntää luvan, jos kuormauksesta ja varastoinnista ei aiheudu kohtuutonta haittaa alueen muulle käytölle tai ympäristölle. Pohjavesialueilla on otettava huomioon pohjavesien suojelua koskevat määräykset. Käytöstä poistettu maan ottamispaikka tai läjitysalue voidaan muuttaa puutavaran varastointialueeksi. Aloite alueen muuttamiseksi tehdään tiepiirille. Kun harkitaan maa-aineksen ottopaikan käyttötarkoituksen muuttamista, on otettava huomioon alueen myöhemmästä käyttämisestä maa-aineslain perusteella annetut määräykset. Maatalousliittymän tai tilapäisen liittymän yhteyteen Maatalousliittymä on ainoastaan maa- ja metsätalousajoon tarkoitettu liittymä. Sitä ei yleensä ole mitoitettu ajoneuvoyhdistelmiä varten, joten ennen varastoinnin aloittamista liittymää voidaan joutua avartamaan ja kantavuutta parantamaan. Puutavaran kuljetusta varten tarpeellinen uusi pysyvä maatalousliittymä on rakennettava tiepiirin ohjeiden mukaan sellaiseen paikkaan, että liittymän käyttö ei aiheuta vaaraa liikenteelle. 12 Tilapäisellä liittymällä tarkoitetaan esimerkiksi puutavaran kuljetuksiin käytettävää liittymää. Tiepiirin myöntämässä luvassa määrätään tilapäisen liittymän paikka ja edellytetään, että luvan
saaja purkaa liittymän kuljetusten päätyttyä. Tilapäisiä liittymiä koskevia määräyksiä sovelletaan myös talviteiden liittymiin. Pysäköimisalueiden yhteyteen Pysäköimisalueiden käyttö tilapäisinä kuormausalueina on mahdollista silloin, kun pysäköimisalueen välittömästä läheisyydestä korjattua puutavaraa ei voida varastoida varsinaiselle kuormausalueelle. Tiepiiri voi myöntää luvan pysäköimisalueen käyttöön seuraavissa tapauksissa: alueen käyttö puutavaran kuormaukseen ja varastointiin ei muuta alueen luonnetta alueen varsinainen käyttö lyhytaikaiseen pysäköintiin on vähäistä puutavara voidaan varastoida pysäköimistä varten varatun alueen ulkopuolelle. Luvassa määrätään, milloin aluetta saa käyttää puutavaran kuormaukseen ja varastointiin sekä mihin mennessä luvan saaja on velvollinen siivoamaan alueen ja korvaamaan tien laitteille mahdollisesti aiheutuneet vauriot. Levähdysalueille Levähdysalueiden käyttöä puutavaran kuormaukseen ei yleensä sallita, sillä puutavaran käsittelystä johtuva roskaantuminen haittaa alueen käyttöä varsinaiseen tarkoitukseensa. Lisäksi puutavaran käsittely voi vaurioittaa alueen istutuksia ja kasvillisuutta. Tiepiiriltä voi poikkeustapauksissa hakea lupaa levähdysalueen määräaikaiseen talvella tapahtuvaan käyttöön, mikäli haitta alueen muille toiminnoille on vähäinen. Kuormauksen loputtua alue on siivottava ja mahdolliset vauriot korjattava. vapaata tilaa väh. 10 m Varastointi yleiseen tiehen kuuluvalla tai liittyvällä alueella. 13
Puutavaran varastointi sähkö- ja puhelinjohtojen läheisyyteen on työturvallisuussyistä kielletty. 4.4 Varastointi yleisen tien viereen Puutavaran varastoiminen tien viereen tai vierialueelle on kiellettyä pääteillä eli valta- ja kantateillä, mikäli puutavara joudutaan kuormaamaan tieltä käsin. Muilla yleisillä teillä lyhytaikainen varastointi on sallittua seuraavilla ehdoilla: puut varastoidaan tien sivuojan taakse siten, että ne ovat kohtisuorassa tien suuntaan nähden varasto sijoitetaan tien levitysten kohdalle siten, että kuormattava ajoneuvo voidaan pysäköidä varsinaisen ajoradan ulkopuolelle varastoa ei saa sijoittaa linja-autopysäkin kohdalle jos varastointipaikka on valittava muualta kuin tien levityksen kohdalta, se on sijoitettava siten, että näkemäolosuhteet kyseisellä tienosalla ovat hyvät ja ajoneuvojen pysäköinti on sallittua. Ennen varastointia on aina neuvoteltava tiepiirin edustajan kanssa varastointipaikan sopivuudesta tieltä tehtävään kuormaukseen. Samalla voidaan sopia myös kuormaamisen aikana tarvittavien liikennemerkkien vuokraamisesta tiepiiriltä. Varastointi vähäliikenteisen yleisen tien viereen (ei linja-autopysäkin kohdalle). 14 4.5 Välivarastointi Puutavaraa joudutaan usein välivarastoimaan siirrettäessä sitä kuljetusmuodosta toiseen. Joskus puutavaraa varastoidaan myös kesken autokuljetuksen. Välivarastointiin joudutaan turvautumaan muun muassa silloin, kun puutavaraa kuljetetaan ensin talviteiden varsilta parempien kulkuyhteyksien varteen kelirikon uhatessa ja vasta myöhemmin jatketaan autokuljetusta tehtaalle, rautateille tai vesistön varteen. Myös välivarastoinnissa on otettava huomioon edellisissä kappaleissa mainitut ohjeet ja määräykset. Kuljetuksenantajalle on tarpeellista tehdä ilmoitus, kun välivarastointia on jouduttu tekemään ennakkosuunnitelmista poiketen.
5 PUUTAVARAN KUORMAUS 5.1 Yleistä Puutavara kuormataan ajoneuvoihin lähes aina autossa olevalla nosturilla. Yleensä nosturi irrotetaan ja jätetään pois kuljetuksen ajaksi, jotta kuorma saadaan mahdollisimman suureksi. Nosturia kuljetetaan kuitenkin usein auton mukana lyhyillä kuljetusmatkoilla, rautatieasemille ajossa, keräilyajossa ja niin sanotussa monipisteajossa. Keräilyajossa puutavara kerätään useasta varastopaikasta samaan kuormaan. Monipisteajossa seuraava kuorma haetaan eri varastopaikasta kuin edellinen. Kuormauksen työskentelyolosuhteita voidaan parantaa käyttämällä hytillistä nosturia. Nosturin määräaikaistarkastus on tehtävä kerran vuodessa. Tarkastuksen suorittaa nosturin rakentamiseen ja käyttöön perehtynyt teknikko. Oikein tehdystä pinosta kuormaaminen sujuu nopeasti. Toisinaan puutavaraa joudutaan kuljettamaan ilman perävaunua esimerkiksi tien heikon kunnon tai kääntöpaikan puuttumisen takia. 15
Kuormaerittelylomakkeen avulla voidaan tunnistaa erien sijainti kuormassa. 5.2 Puutavaraerien tunnistaminen ja erilläänpito Ennen kuormauksen aloittamista on kuljettajan varmistettava, että kuljetusmääräyksen tiedot täsmäävät pinolappujen tietoihin. Hän huolehtii myös siitä, että mittauserät pysyvät kuljetuksen aikana erillään ja ovat tehtaalla erikseen mitattavissa. Kuorma tulee muodostaa niin, että sen mittaaminen ja purku voidaan tehdä vastaanottavalla laitoksella mahdollisimman sujuvasti. Samassa nipussa olevat eri kauppojen erät erotetaan välipuilla tai liinoilla, jos nippu on tehtaalla purettava erikseen mittausta varten. Muussa tapauksessa nämä erät voidaan merkitä esimerkiksi kuitunauhalla tai värimerkinällä. Erien sijainti kuormassa kirjataan kuormaerittelyyn, jonka avulla tehtaan vastaanotossa tunnistetaan mitattavat puutavaraerät. Kuormauksen lopuksi on varmistettava, että varastolle jäävissä puissa on edelleen pinolaput näkyvissä. Kuljetuksenantajalta ja vastaanottavalta laitokselta on saatavissa yksityiskohtaisempia ohjeita puutavaraerien käsittelystä. 16 5.3 Liikenneturvallisuus Puutavaraa voidaan kuormata yleisen tien ajoradalle pysäköityyn ajoneuvoon vain sellaisessa tienkohdassa, jossa kuormatta-
va ajoneuvo voidaan turvallisesti ohittaa. Kuormaus on kielletty sellaisissa tienkohdissa, joissa ajoneuvon pysäyttäminen on kielletty. Mikäli puutavaraa on kuitenkin varastoitu sellaiseen kohtaan, että kuormaus yleisellä tiellä pysäköityyn ajoneuvoon voi aiheuttaa vaaraa liikenteelle, puutavara on siirrettävä turvallisemmalle paikalle kuormattavaksi. Siirto tulisi tehdä tiealueen ulkopuolella toimien, esimerkiksi metsätraktorilla. Kun puutavaraa kuormataan yleiseltä tieltä, muuta liikennettä on varoitettava asianmukaisin liikennemerkein. Ennen kuormausta on otettava yhteyttä paikalliseen tiepiiriin. Milloin näkemäolosuhteet kuormauspaikalla ovat hyvät, riittää liikenteen varoittamiseen ajoneuvon taakse riittävän kauas sijoitettu varoituskolmio. Rajoitetuissa näkemäolosuhteissa on käytettävä tielle asetettavaa varoituslaitetta, jota tiepiiri vuokraa tähän tarkoitukseen. Tieliikenneasetus 50 A Rajoitetuissa näkemäolosuhteissa käytetään varoituslaitetta. Hyvissä näkemäolosuhteissa käytetään varoituskolmiota. Etäisyys A on vähintään 150 m, kun tien nopeusrajoitus on 80 km/h ja vähintään 250 m, kun rajoitus on 100 km/h. 17
Kuormauksen aikana on varmistettava, että kuormaan ei jää mahdollisesti kuljetuksen aikana irtoavia puutavarakappaleita, oksia tai muuta roskaa. 5.4 Työturvallisuus Puutavaran varastoija vastaa siitä, että kuormattaessa on mahdollista noudattaa työturvallisuusohjeita. Autoyrittäjän tulee ilmoittaa työturvallisuuteen liittyvistä puutteista heti kuljetuksenantajalle. Metsätyö ja sähkölinjat Sosiaali- ja terveysministeriön opas Varo sähköjohtoja opas työkoneenkuljettajille Sähkö-tarkastuskeskus Teletoimintalaki 31 Sähköjohdot Jos puutavaraa on varastoitu sähkölinjan läheisyyteen, kuormauksen turvallisuus on varmistettava noudattamalla turvaetäisyyksiä. Mikäli etäisyys sähkölinjaan ei ole riittävä, puutavaraa ei saa kuormata! Vahingon sattuessa on asiasta ilmoitettava paikalliseen sähkölaitokseen. Ilmoitus voidaan tehdään yleisen hätänumeroon, josta soitto ohjataan eteenpäin. Telen kaapelit Teletoimintalain mukaan työn suorittajan on ennen vaarantavaa työtä selvitettävä työalueella mahdollisesti olevien sekä ilmajohtojen että maakaapeleiden sijainti. Varsinkin ilmajohdot saattavat vaurioitua puutavaran kuormauksessa. Telen kaapelineuvontanumerosta saa tiedot johtojen sijainnista ja samaan numeroon voi tehdä ilmoituksen sattuneesta vahingosta. Jos vahinko sattuu Ilmoita vahingosta välittömästi sähkö- tai puhelinlaitokselle ja tiedota tarkka vauriopaikka. Näin vaarallinen tilanne saadaan poistetuksi ja nopeutat vian korjausta. Kysy laitokselta neuvoja ja toimi niiden mukaisesti. Vahinkoilmoitus on tehtävä myös kosketuksesta johtoihin, vaikka näkyvää vahinkoa ei sattuisikaan. Yleinen hätänumero: 112 Telen kaapelineuvonta ja vahinkoilmoitukset: 0800-133544 18
Nosturista ei saa aiheutua vaaraa muille tiellä liikkujille huonoissakaan olosuhteissa. Heijastimet parantavat nosturin näkyvyyttä pimeällä. 5.5 Järjestyksen noudattaminen Kun yleiseen tiehen kuuluvaa tai liittyvää aluetta käytetään puutavaran varastointiin tai kuormaukseen, alue on välittömästi käytön jälkeen siivottava sekä varastoinnista ja kuormauksesta aiheutuneet vauriot korjattava. Ellei luvansaaja huolehdi alueen siivoamisesta ja korjaamisesta, tienpitäjä teettää työt luvansaajan kustannuksella. Annetun määräajan jälkeen alueelle jäänyt puutavara viedään tienpitäjän toimeksiannosta lähimpään varastointiin soveltuvaan paikkaan. Irrotettavan puutavaranosturin ja perävaunun saa jättää pysäköimisalueelle omistajan vastuulla enintään kahden vuorokauden ajaksi. Tällöin alueen varsinaiselle käytölle on jäätävä riittävästi tilaa, eikä kalusto saa liata tai roskata aluetta. Irrotettavan puutavaranosturin, perävaunun tai muun kuormauksessa käytettävän laitteen jättäminen linja-autopysäkille on kielletty. 19
6 PUUTAVARAN KULJETUS 6.1 Tiestön asettamat rajoitukset Tien päällysrakenne mitoitetaan kestämään liikennöimisen ajoneuvojen suurimmilla sallituilla akseli-, teli- ja kokonaispainoilla. Sillat on mitoitettu niiden suunnitteluajankohdan määräysten mukaisesti, joten niistä osan kantavuus on pienempi kuin nykyiset suurimmat sallitut painot. Siltojen painorajoitukset ja lossien kantavuudet voivat estää suurimmilla painoilla liikennöimisen. Puutavarankuljetuksia rajoittavat myös sillat, joiden sallittu alikulkukorkeus on pienempi kuin ajoneuvon suurin sallittu korkeus 4,2 metriä. Ulottumarajoitukset yleisillä teillä Tielaitoksen julkaisu Kuljetusten suunnittelua varten on Tielaitokselta saatavissa tiedot siltojen ja lauttojen painorajoituksista sekä siltojen alikulkukorkeuksista. Kelirikkokausina teiden kantavuus alenee, jolloin niille asetetaan painorajoituksia tai tiet suljetaan kokonaan raskaalta liikenteeltä. Sääolosuhteilla on ratkaiseva vaikutus kelirikkokauden kestoon ja painorajoitusten määrään. Kelirikon puutavarankuljetuksille aiheuttamia viivytyksiä ja lisäkustannuksia voidaan vähentää kuljetusten suunnittelulla yhteistyössä tiepiirin kanssa. Kuljetusten ajoittamista varten tiepiiri voi tehdä ennusteen kelirikon alkamisesta ja ennakoida painorajoitusten kehittymistä erityyppisillä teillä. Lisäksi voidaan sopia kelirikon vaatimasta poikkeuksellisesta välivarastoinnista ja säätilan salliessa tilapäisistä kuljetuksista kelirikon aikana. Kaikkein kevytrakenteisimmilla yksityisteillä voi esiintyä kelirikkoa myös kesäaikana runsaiden sateiden jälkeen. Kuljetukset tällaisilla teillä tulisi ajoittaa joko talveen tai kuivimpaan kesäaikaan. Keskeneräisen metsätien käyttöön on kysyttävä lupa tien rakentajalta, tavallisesti metsäkeskukselta. 20
Ammattitaitoiset kuljettajat tunnistavat riskitilanteet liikenteessä ja ottavat muun liikenteen huomioon. 6.2 Kuljetusten yleinen turvallisuus Puutavaraa kuljetettaessa on tie- ja liikenneolosuhteet otettava huomioon siten, että kuljetusreitteinä käytetään mahdollisimman hyväkuntoisia ja kantavia teitä. Samalla muulle liikenteelle aiheutuvat haitat ja vaarat on pyrittävä minimoimaan. Muun liikenteen turvallisuuden takia on ennen kuljetuksen aloittamista varmistauduttava, että kuorma on sidottu määräysten mukaisesti siten, ettei puutavaraa kuljetuksen aikana putoa kuormasta. Samalla on tarkistettava, ettei oksia tms. jää sallitun kuormatilan ulkopuolelle. Sidonnan tiukkuus on tarkistettava ennen yleiselle tielle tuloa ja tarpeen mukaan matkan aikana. Heikosti kantavilla ja kapeilla teillä on ajoneuvojen kuormitus, nopeus ja ajolinjat valittava siten, etteivät tien reunat sorru pyörien alla. Tasoristeysten ylitykset saattavat olla vaikeita huonon näkyvyyden tai liukkauden takia. Vaarallisissa ylityksissä on todettu hyväksi käytännöksi varmistaa VR:ltä junien tuloajat ennen ylitystä ja ilmoittaa, kun ylitys on tehty. Liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä 12 17 21
6.3 Liikenteen varoittaminen Muuta liikennettä on varoitettava tultaessa yleiselle tielle kuormausalueelta tai liittymästä, josta ei näy riittävän kauas tai liittymä on muuten vaarallinen. Liikennemerkkejä voi vuokrata tiepiiristä. Liikennemerkit on poistettava heti kuljetuksen päätyttyä tai pitkäaikaisen keskeytyksen ajaksi. Harvoin toistuvissa kuljetuksissa liikennemerkkejä ei tarvita, mutta silloinkin muuta liikennettä on varoitettava asiaan kuuluvalla tavalla. Liikenteen varoittaminen puutavarankuljetuksista liikennemerkillä. Tieliikennelaki 97 22 6.4 Kuljetusten seuranta ja valvonta Tielaitos seuraa puutavaran kuljetuksia kuten muitakin kuljetuksia haastattelemalla kuljettajia sekä punnitsemalla ajoneuvoja automaattisilla punnitusasemilla. Tutkimustietoa käytetään teiden kuormituksen seurantaan ja tieverkon kehittämisessä tarpeellisten liikenne-ennusteiden laatimiseen. Poliisin lisäksi tieviranomaiset voivat tarkastaa puutavarankuljetuksia. Tieviranomaisen tavoitteena on valvoa erityisesti heikko-
kuntoisiin tielaitteisiin, kuten siltoihin ja tierumpuihin, kohdistuvia kuormituksia. Kuljetus voidaan ohjata sopivaan paikkaan ylikuorman poistamiseksi, jos tarkastuksessa todetaan sallittujen painojen ylityksiä. Autonkuljettajien ajo- ja lepoaikasäädösten noudattamista valvovat poliisi ja työsuojeluviranomaiset. Kuljettajan ajankäyttö rekisteröidään ajopiirturiin, jonka tiedot on esitettävä viranomaiselle aina pyydettäessä. Keskeisimmät määräykset ovat: Ajoaika 9 tuntia Vuorokautinen ajoaika saa olla enintään 9 tuntia. Sitä voidaan viikon aikana kahdesti pidentää 10 tuntiin. Autonkuljettajan ajo- ja lepoajat Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu Tauko 45 minuuttia Neljän ja puolen tunnin ajon jälkeen kuljettajan on pidettävä vähintään 45 minuutin tauko. Vuorokausilepo 11 tuntia Vuorokautisen lepoajan tulee olla vähintään 11 tuntia jokaista 24 tunnin jaksoa kohden. Tällainen 24 tunnin jakso alkaa työn alkaessa. Viikkolepo 45 tuntia Viikottaisen lepoajan tulee olla yhdenjaksoinen vähintään 45 tuntia viimeistään kuudennen (6) vuorokautisen ajoajan jälkeen. Määräykset koskevat sekä itse ajavia autoyrittäjiä että heidän palveluksessaan olevia kuljettajia. Määräysten tarkempi tulkinta ja poikkeamismahdollisuudet niistä on esitetty esimerkiksi julkaisussa Autonkuljettajan ajo- ja lepoajat. 23
Varasto Auton kotipaikka Lyhin reitti Varastotietoja Karttakeskus Oy, lupa L1996/97 Esimerkki kuljetustenohjausjärjestelmän karttaliittymästä. 6.5 Kuljetusten ohjaus Kuljetusten ohjauksella tarkoitetaan järjestelmiä, joilla puutavaraerille määritetään kuljetusosoite, kuljetusajankohta ja kuljetuksen suorittava yksikkö. Ohjausjärjestelmät koostuvat atkohjelmistoista, jotka sisältävät matemaattisia optimointimalleja, karttajärjestelmän, auton satelliittipaikannuksen ja langattoman tiedonsiirtoyhteyden. Kuljetuksen ohjausjärjestelmillä pyritään kaluston määrän ja käytön optimointiin tyhjänäajon vähentämiseen tuotelähtöisen puunhankinnan tehostamiseen puunhankinnan reaaliaikaiseen seurantaan puuraaka-aineen tuoreuden varmentamiseen varastojen määrän, kierron ja sijainnin optimointiin varastoihin sitoutuneen pääoman vähentämiseen työnjohtokustannusten alentamiseen. 24
7 PUUTAVARAKUORMIEN PURKAMINEN 7.1 Tehdasalueella Puutavarakuorma puretaan tehtaalla yleensä joko siltanostureilla tai kurottajilla. Tällöin on huolehdittava, ettei käytettävistä koneista ole vaaraa kuljettajalle. Joskus kuorma puretaan myös ajoneuvon omalla nosturilla. Puutavara pyritään mittaamaan tehtaalla välittömästi. Mittaaja ohjaa kuorman purkamista ja suorittaa eräkohtaisen määrän ja laadun mittauksen. Näyte-erien mittaukseen tai tarkastukseen arvotut erät merkitään ja ohjataan mittaukseen. Puutavaran tehdasmittaus Metsätehon opas Tehdasalueella liikkumisessa on noudatettava annettuja aikatauluja sekä toiminta- ja turvaohjeita. Kuljettajalla on oltava täsmälliset tiedot kuormassa olevista eri omistajien puista eli kuormaerittely. Tällöin kuormien mittaus ja purkaminen sujuu joutuisasti ja vältytään sekaannuksilta sekä tarpeettomilta ruuhkilta ja keskeytyksiltä. Tehtaalla puutavara puretaan yleisimmin kurottajatrukilla. 25
7.2 Rautatien kuormauspaikalla Rautatieasemilla puutavarakuormat puretaan ajoneuvoista joko suoraan rautatievaunuihin tai varastoihin, joista ne myöhemmin kuormataan vaunuihin. Ajoneuvokuormien purkamisessa ja vaunujen kuormaamisessa käytetään ajoneuvon omaa puutavaranosturia, erilliskuormainta tai VR:n nosturia. Kun puutavaraa puretaan ajoneuvosta rautatievaunuihin, noudatetaan VR:n antamia kuormaamisohjeita. Jos rautatievaunu ei ole VR:n tavarankuormausmääräysten edellyttämässä kunnossa, kuljettaja voi jättää sen kuormaamatta. Vastaavasti VR ei ota kuljetettavaksi väärinkuormattua vaunua. Kun puutavaraa ajetaan kuormauspaikalle tai suoraan vaunuun, kuljettajan on huolehdittava siitä, että erien tunnistetiedot välittyvät ohjeiden mukaisesti eteenpäin. Rautatievaunun kuormaerittelyn täyttäminen on usein autonkuljettajan tehtävä. 7.3 Aluksiin Vesitse puutavaraa kuljetetaan uiton lisäksi laivoilla, moottoriproomuilla ja proomuilla. Ajoneuvosta puutavara puretaan aluksiin yleensä auton nosturilla, aluksen omalla kuormaimella tai erilliskuormainta käyttäen. Joihinkin aluksiin ajoneuvo ajetaan sisään ja kuorma puretaan auton nosturilla tai etukuormaimella. Valtioneuvoston päätös alusten lastauksessa ja purkamisessa noudatettavista järjestysohjeista Lastauksen/purkamisen vastuut eri tilanteissa aluskuljetuksessa Muistio Purettaessa puutavaraa ajoneuvoista aluksiin on noudatettava alusten lastauksesta ja purkamisesta annettuja järjestysohjeita. Niiden mukaan ajoneuvokohtaisella nosturilla voidaan lastata aluksiin vain ajoneuvoyhdistelmän oman kuorman puutavaraa. Puutavaraa kuormattaessa on käytettävä suojakypärää. Puutavara on lastattava siten, etteivät pinot sorru tai niistä putoa pölkkyjä. Lastauksessa on myös otettava huomioon näkyvyys sekä nosturin ulottuvuus ja nostokyky. Kuljetustenantajilta on saatavissa yksityiskohtaisia ohjeita. 26
Sidotut niput voidaan nostaa kurottajatrukilla kokonaisina veteen. 7.4 Uiton pudotuspaikalla Uittoon puutavaraa kuljetetaan yleensä sulan veden aikana, sen sijaan jäälleajo on vähentynyt. Eräillä pudotuspaikoilla jään sulamista aikaistetaan virrankehitys- ja ilmastuslaitteilla. Puutavaran veteen- ja jäälleajo Metsätehon opas Yleisimmin puutavara nostetaan ajoneuvosta kurottatrukilla nippu kerrallaan veteen. Ennen veteenpanoa niput sidotaan ajoneuvossa. Jonkin verran purkua tehdään kaatamalla niput veteen tai jäälle. Ajoneuvoa kallistetaan ja kaadon puoleiset pystytolpat laukaistaan, jolloin nippu pääsee liukumaan alas kuormatilasta. Muutamilla pudotuspaikoilla käytetään kaatokehikkoa, johon puutavara ensin puretaan ja sitten pudotetaan nippuna veteen. 27
8 YMPÄRISTÖN HOITO 8.1 Ympäristövaikutukset Pakokaasupäästöt ovat merkittävin tieliikenteestä aiheutuva ympäristöhaitta. Suomessa päästöt ovat kansainvälisesti verraten vähäisiä, mutta asukaslukuun suhteutettuina suuret. Puutavaran autokuljetusten päästöt ovat päästölajista riippuen 0,1 2,9 % tieliikenteen kokonaispäästöistä. Puutavara-autojen päästöjä voidaan pienentää muun muassa uudella moottoritekniikalla, suodattimilla, katalysaattorilla, oikealla huolto-ohjelmalla, moottorin säädöillä, puhtaammilla polttoaineilla ja ennen kaikkea taloudellisella ajotavalla. Kuljetusten ohjauksella pyritään muun muassa ajokilometrien 28 Uusi moottoritekniikka ja tiukemmat päästörajoitukset vähentävät ympäristökuormitusta.
Tieliikenteen päästöjen osuus kokonaispäästöistä Suomessa v. 1995 % (lähde: VTT) Puutavaran autokuljetuksen päästöjen osuus tieliikenteen kokonaispäästöistä v. 1994 % (lähde: Metsäteho Oy) Hiilidioksidi CO 2 18 2,0 Typenoksidit NO x 48 2,9 Hiilivedyt HC 47 0,3 Hiukkaset PM 17 0,9 Hiilimonoksidi CO 73 0,2 Rikkidioksidi SO 2 2 0,1 vähentämiseen. Polttoaineen kulutusta puutavaratonnia kohden vähentää suurten, 60 tonnin, ajoneuvoyhdistelmien käyttö. Polttoaineen säästö esimerkiksi pienempään, 50 tonnin, ajoneuvoon verrattuna on noin 11 %. Auton huollossa ja korjauksessa kertyy ympäristölle haitallista jätettä, kuten öljyä ja muita nesteitä, akkuja, renkaita, metalliromua ja astioita. Ongelmajätteet tulee toimittaa niitä käsittelevälle yritykselle. Kierrätykseen sovelias metalliromu, pahvit ja muovit kannattaa lajitella erilleen kaatopaikalle menevästä jätteestä. Jätehuolto puunkorjuussa Metsätehon opas Ongelmajätteitä käsittelevien yritysten yhteystiedot saa Ekokemistä, puhelin: (019) 7151 Mitään roskaa ja jätettä ei saa jättää luontoon, varastoalueille, kuormaus- ja purkamispaikoille tai muualle. Jäte on kuljetettava asianmukaiseen paikkaan. Auton ja puutavaranosturin mahdolliset öljyvuodot aiheuttavat ympäristöriskin etenkin pohjavesialueilla. Myös vesistöjen ja purojen rannat sekä niihin johtavat ojat ovat riskialttiita paikko- 29
ja. Puutavara-autossa tulisikin olla varustus välitöntä öljyn torjuntaa varten, mihin tarvitaan vähintään 50 litraa turvetta, lapio ja muovisäkkejä saastuneen maan ja turpeen säkittämiseen. Ympäristöriski on pienempi käytettäessä biohajoavia öljyjä, mutta vahingon sattuessa on toimittava samoin kuin käsiteltäessä muita öljylaatuja. Biohajoavaa öljyä käytettiin noin 60 %:ssa puutavaranostureista vuonna 1997. Kaluston jatkuva kunnossapito on paras tapa ennaltaehkäistä öljyvahinkoja. Muita liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja ovat melu, pöly ja liikenneturvallisuusongelmat. 8.2 Ympäristöasioiden hallinta Ympäristö- ja laatujärjestelmät ovat ympäristöasioiden hallinnan työkaluja. Perusajatuksena on yrityksen ympäristöosaamisen jatkuva parantaminen. Yritys määrittää itse, mille tasolle ympäristönsuojelun tavoitteet asetetaan ja missä tahdissa toimintaa kehitetään. Puunhankintaorganisaatiot kehittävät omia laatu- ja ympäristöjärjestelmiään, ja ne saattavat vaatia alihankkijoiltaan varmistuksen ympäristönhoidon riittävän korkeasta tasosta. Oikein rakennettu ympäristö- ja laatujärjestelmä helpottaa sekä työntekoa yrityksen sisällä että yhteistyötä muiden osapuolten kanssa. Järjestelmän avulla autoyrittäjä pystyy helpommin vastaamaan asiakkaiden esittämiin vaatimuksiin ja kysymyksiin. Ympäristömyönteinen yrityskuva parantaa kilpailukykyä ja sitä voidaan hyödyntää palvelujen markkinoinnissa. 30
KUORMA-AUTOLIIKENTEEN YMPÄRISTÖNHALLINTAJÄRJESTELMÄ YMPÄRISTÖNHALLINNAN TASO 1 1. KEY -koulutus (Kuljetusyrityksen Energia- ja Ympäristöohjelma) Todistus 2. Työkirjan sisältöä koskeva koulutus 3. Työkirjan täyttäminen oman toiminnan osalta 4. Työkirjan tarkistus TODISTUS YMPÄRISTÖNHALLINNAN TASO 2 SKAL:n kehittämä ISO-14001 mukainen ympäristöjärjestelmä SKAL-YMPÄRISTÖLAATUHYVÄKSYNTÄ TODISTUS Pienen kuljetusyrityksen tarpeisiin riittää yleensä tason 1 järjestelmä. Suomen Kuorma-autoliitto (SKAL), Motiva, Ympäristöministeriö ja Liikenneministeriö ovat yhdessä laatineet kuorma-autoyrittäjien käyttöön tarkoitetun ympäristönhallintajärjestelmän. Sen ensimmäiseen tasoon kuuluvan ympäristötyökirjan avulla kuljetusyritys pystyy selvittämään muun muassa seuraavat asiat: Ympäristötyökirja Suomen Kuormaautoliitto aiheuttamansa ympäristöhaitat käyttämiensä ympäristölle haitallisten aineiden määrät ajoneuvojen päästöjen määrät ympäristöasioita koskevat määräykset ympäristöhaittoja vähentävät toimenpiteet tilastoimaan päästömäärien kehityksen. Yrityksen ympäristöosaamisen parantaminen edellyttää koko henkilöstön sitoutumista sovittuihin tavoitteisiin. Sitoutuminen ja ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikissa toiminnoissa luovat tarvittavan motivaation ja oikean asenteen ympäristönhoitoa kohtaan. 31
9 MISTÄ LISÄTIETOA? Tähän oppaaseen on koottu ohjeita ja määräyksiä seuraavista julkaisuista, joista tarvittaessa löytyy tarkempia tietoja: 1. Autonkuljettajan ajo- ja lepoajat. 1997. Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto, julkaisu nro 5.078. 2. Jätehuolto puunkorjuussa. 1997. Metsätehon opas. 3. Koneellisen puunkorjuun vastuut ja työturvallisuus. 1993. Metsätehon opas. 4. Kuljetusyrittäjän käsikirja. 1997. Suomen Kuorma-autoliitto. 5. Lastauksen/purkamisen vastuut eri tilanteissa aluskuljetuksessa. Aluslastauksen työturvallisuustyöryhmän muistio 21.4.1997. Perkaus Oy, Mikkeli. 6. Metsäteiden rakentamista koskevat normit ja ohjeet. 1997. Metsähallitus. 7. Metsätien kunnossapito. 1993. Metsäkeskus Tapio. 8. Metsätiet ja metsäluonto. 1995. Metsäkeskus Tapion julkaisu 9/1995. 9. Metsätyö ja sähkölinjat. 1996. Sosiaali- ja terveysministeriö. 10. Puutavaran kuljetus yleisillä teillä. 1998. Tielaitos. Julkaisu TIEL2301839. 11. Puutavaran tehdasmittaus. 1997. Metsätehon opas. 12. Puutavaran veteen- ja jäälleajo. 1991. Metsätehon ja työsuojeluhallituksen opas. 13. Ulottumarajoitukset yleisillä teillä 1994. Tielaitos. Julkaisu TIEL2300003-94. 14. Varo sähköjohtoja - opas työkoneenkuljettajille. 1995. Sähkötarkastuskeskus. Julkaisu D 10-95. 15. Ympäristötyökirja. 1997. Suomen Kuorma-autoliitto. 32
Puutavaran kuljetukseen ja varastointiin vaikuttavat muun muassa seuraavat lait, asetukset ja päätökset: 1. Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 1257/92 2. Asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista 1256/92 3. Asetus yleisistä teistä 482/57 4. Laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta 263/91 5. Laki yksityisistä teistä 358/62 6. Laki yleisistä teistä 243/54 7. Laki ylikuormamaksusta 51/82 8. Liikenneministeriön päätös ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä 940/82 9. Liikenneministeriön päätös Tielaitoksen maksuista 1007/94 10. Maa- ja metsätalousministeriön päätös metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta 1397/91 11. Maa-aineslaki 555/81 12. Teletoiminta-asetus 374/87 13. Teletoimintalaki 183/87 14. Tieliikenneasetus 182/82 15. Tieliikennelaki 267/81 16. Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annettu EU:n asetus (ETY) nro 3820/85 17. Työaikalaki 605/96 18. Valtioneuvoston päätös alusten lastauksessa ja purkamisessa noudatettavista järjestysohjeista 915/85 19. Valtioneuvoston päätös kuormausnostureista ja niiden tarkastuksista 354/83
ISBN 951-673-152-X Metsäteho Oy PL 194 (Unioninkatu 17) 00131 HELSINKI Puh. (09) 132 521 Fax (09) 659 202