INI 23. LOKAKUUTA NUMERO 7/2014 9 www.metalehti.fi MAKASI V. Puunkorjuu Metälehti Makaiini 7/2014 keäkilpailu Teema: PUUNKORJUU Tilhi vei metäuralle Kalle Poualla on enimmäinen aha yhä tallea. metänhoito Paljonko työtä metä vaatii? Hiritalo kuntoon Neljän vuoden urakka 22 KYSYMYSTÄ iementen keruuta Kuva: Hannu Piirainen Hyvä hoito helpottaa hakkuita Pohjanmaalla innotuttiin uuita uuditurajoita Hakkuutähde kuivaki paltalla 3132_.indd 1 16/10/14 19:39
Luvaa hyvää puukauppaäätä. Säää kuin äää, vuodenajata toieen, metä on omitajalleen todellinen aarreaitta. Sykyn viileteä kannattaa tehdä päätö harvennuhakkuuta, jonka oikea ajoitu kavattaa metän tuottoa. Kyy liää Stora Enon paikallielta metäaiantuntijalta; hyvät neuvot ja Tähtitilin 4,5 % korko lämmittävät pakkaellakin. Ota yhteyttä! p. 09 8860 2023 www.toraenometa.fi
SISÄLLYS 20 66 jorma luhta mikko RIIKILÄ 52 Ari Komulainen metälehti makaiini NRO 7/ 23.10.2014 Uutiet 4 Pääkirjoitu: Lehti tuo metän lähelle 6 Metänomitaja: Harratukena joulukuuet 12 Palaako puu polttolaitokiin? 14 Jatkuvan kavatuken männiköt yllättivät 15 Metätyyppi: Tiina Vähänen 16 Markkinat: Kuuikuitu uurin putoaja 18 Kuukauden puukauppa: Kuui tarjouta keäleimikota 19 Verkota: Hankintaavotoille vai ei? Teema: Puunkorjuu 20 Tavoitteena jouheva korjuu 32 Rahapuu: Merkittävä muuto metälaia oma metä 34 Metänhoito: 22 kyymytä iementen keruuta 37 Pikateti: Hintava laatukypärä 38 Metänhoidon peruteet: Paljonko työtä metä vaatii? 40 Tutkimu: Hakkuutähde kuivaki paltalla 41 Metäläien allakka: Pomoni on koira 42 Metäperintö: Kun kaupat on tehty 44 Kyy poi: Miten vanhaki mänty elviää? 46 Tuoteuutuudet: Akkuaha 48 Keäkia: Ura alkoi Tilhillä 52 Hiritalon uui elämä 62 Petäjäveden aukko hyvää kavua 65 KolUMni: Lucky Luke ja alueiden metäkeku luonnota 66 Luhta: Karhujen kokou 70 Tapionpöydältä: Maituuko marjalikööri? 72 Käin tehty: Ladon hirret vaihtoon 75 Ennen & nyt: Taloumetätä arboretum 78 Makaiiniritikko 80 Pilkkeet: Merunmerkki uolla 82 Tuote & tekijä: Haavata kovertamalla lautaia MAKASIINI 7 2014 3
PÄÄKIRJoiTUS Metäkutannu Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helinki Puhelin 09 315 49 800 Telefax 09 315 49 879 E-mail: etunimi.ukunimi @ metalehti.fi www.metalehti.fi TOIMITUS Eliia Kallioniemi eliia.kallioniemi@metalehti.fi Päätoimittaja AD Toimituihteerit Toimittajat Eliia Kallioniemi p. 09 315 49 802 040 516 4000 Anna Back p. 09 315 49 808 Veera Honkanen Jui Collin p. 09 315 49 803 Eero Sala p. 09 315 49 804 Liina Kjellberg p. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. 09 315 49 806 Valtteri Skyttä 0400 818 078 Lehti tuo metän lähelle Metälehti Makaiini täyttää tänä ykynä 15 vuotta. Enimmäinen numero tuli painota marrakuua, vain vähän ennen vuoituhannen vaihdetta. Aika tuntui juuri opivalta uuden lehden perutamielle. Metän tulevaiuu on valoia, aloitti päätoimittaja tuolloin pääkirjoitukena. Samoja anoja voi käyttää hyvin myö tänä ykynä. Suomen talou kyntää taantumaa jo kolmatta vuotta, mutta metää menee iihen nähden ihan hyvin, ja ennuteiden mukaan pian entitä paremmin. Vaikka 15 vuotta on puiden mitaa lyhyt aika, yllättävän paljon metämaiema ehtii iinäkin hujaukea muuttua. Kävimme Petäjävedellä katomaa vuoituhannen vaihteea kylvettyä uuditualaa, jolla nyt kavaa ankka nuori metä. Kun lehti täyttää 30 vuotta, männiköä lienee jo eniharvennuken aika. Puukaupata Metälehti Makaiini on hitoriana aikana raportoinut monenlaiia vaiheita. Olemme tehneet juttuja muun muaa ennätykellietä nouuuhdanteeta ja poikkeukellien yvätä uhdannekuopata. On mielenkiintoita tutkia 15 vuoden takaita puunhintataulukkoa. Mäntytukita makettiin illoin kolminumeroita hintaa, joka euroiki muunnettuna on vain vähän alempi kuin tämänykyinen noteerau. Reaalieti puu on nyt halvempaa kuin vuoituhannen vaihteea. Teolliuuden käyttämä puumäärä on 15 MAKASIINI vuodea vähentynyt. Kun energiapuu laketaan mukaan, kotimaien puun käyttö kuitenkin nouee vuoituhannen vaihteen taolle. Ilahduttavaa on huomata, että yrityket luottavat nykyään kotimaieen raaka-aineeeen. Puun tuonnin ennutetaan edelleen lakevan. Metälehti Makaiini perutettiin aikanaan tarjoamaan tietoa ja elämykiä metätä. Sillä tiellä olemme edelleen. Siinä miä Metälehti elää tiiviiti uuti- ja ajankohtaimaailmaa, Makaiini paneutuu ilmi öihin peruteelliemmin ja en näkökulma metään on lavea. Haluamme, että jokainen numero on nautinto. Ihan kuin aii terveiiä omata metätä, tiiviti erä lukija, jonka omille tilukille on matkaa atoja kilometrejä. Lehti tuo metän lähelle. Mitä mieltä inä olet Metälehti Makaiinita? Mielellämme otamme vataan palautetta ja juttuvinkkejä. Ohjeet löydät ivulta 76. V. Taloutoimittaja Pohjoi-Suomen aluetoimittaja Keki-Suomen aluetoimittaja Toimituken ihteeri Verkkojulkaiu Metäuutiet MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Markkinointipäällikkö Myyntipäällikkö MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Yhteypäällikkö aiakaspalvelu Tilauket ja ooitteenmuutoket klo 9.00 15.00 Mikko Häyrynen p. 09 315 49 805 0400 973457 Hannu Jauhiainen Korpikokentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315 49 870 0400 150 910 Mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväkylä p. 09 315 49 845 0400 894 080 Päivi Laipio p. 09 315 49 809 040 752 9626 www.metalehti.fi verkkojulkaiujen ähköpoti: toimitu@metalehti.fi Pai Somari p. 09 315 49 873 050 389 0590 Kimmo Hakola p. 09 315 49 841 0400 913 822 Heta Välimäki p. 09 315 49 849 040 723 1613 Jarmo Rautapuro p. 09 315 49 847 050 331 4137 Sanna Nyman p. 09 315 49 848 040 596 2200 ilmoituket@metalehti.fi Puhelin 09 315 49 840 Eeva Kurko p. 09 315 49 842 Ulla Ylikanga p. 09 315 49 844, 050 572 2165 aiakapalvelu@metalehti.fi Metätaloudellinen ammattilehti, Metätalouden kehittämikeku Tapion julkaiu 82. vuoikerta, perutettu 1933. Aikakaulehtien Liiton jäenlehti ISSN 0355-0893 Makaiinin levikki: 34 562 (lt/13) Painopaikka Fora Print 2014 Paperit G-print 170 g PEFC/02-31-162 Novapre Silk 80 g 4 MAKASIINI 7 2014 Kannen kuva hannu piirainen
unokkaiia re ie h ö y i Aranenjok akkilan Kokemä N i k ä u ku in eämm ä lo p p u jaan lev t e M. rmään. ke ll a ie k k atö t il a n ko h n ä ä k jy r k a lokaarmaan e in ä ä n h n e i taa OdotteKu v a t t u (15.10). a n o n k k kivii tta kute kuun ke loja, mu a v ia n p e vam lä m aina, il lin muka a e k uvau luontok rjolla. itä on ta m, nään anta Kuvaarja eittelee metämaiemia eri puolilta Suomea. lokakuussa ivir ikko K Kuva M 3097_.indd 5 17/10/14 18:53
METSÄNOMISTAJA MAKASIINI Tämä on V. harratukeni Minna ja Antti Auvinen ovat kekineet metilleen monenlaita käyttöä. Tilalla leiritetään muun muaa vaihto-oppilaita ja kavatetaan joulukuuia. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT KIMMO HAIMI 6 MAKASIINI 7 2014
Eni jouluki Auviet hakevat joulukuuen vielä omata metätä, mutta pian tuvan nurkkaan aadaan kuui emännän viitien vuotta itten perutamata joulukuuiviljelmätä. MAKASIINI 7 2014 3138_.indd 7 7 22/10/14 09:46
METSÄNOMISTAJA M etätien kääntöpaikan kekellä Läyliäiiä Lopella on nuotiopaikka. Sitä ympäröivät puiet pöydät. Muutaman metrin päää kuuikon juurella on pino tuoleja, ja kääntöpaikan perällä eioo rautainen kehikko. Se on muito keväällä pytytetytä kenttäaunata. 8 3138_.indd 8 Huhtikuun viimeienä viikonloppuna paikalla yöpyi kuutienkymmentä vaihto-oppilata ympäri maailmaa ekä vapaaehtoiia ohjaajia. Patojan tilan 47-vuotiaat emäntä Minna Auvinen ja iäntä Antti järjetivät vaihto-oppilajärjetö AFS:n leirin maillaan kolmatta kertaa. Leiriläiten majoitukena toimineita puolijoukkueteltoita ei näy jälkiä. Lukuiien jalkaparien alla tiivitynyt maa on ainut merkki viereieä männiköä ijainneeta leiritä. Tää oli ohjaajien tiipii, Minna muitelee. Patojan tilan emäntä on yöpynyt nuorten kana metää joka vuoi. Myö perheen tyttäret 15-vuotia Helmi, 20-vuotia Anni ja 21-vuotia Karoliina ovat kukin oallituneet leirille. Kaikkiaan keväieä metää vietetään kolme yötä ja neljä päivää. Ajankohta on ihanteellinen, illä hyttyiä tai hirvikärpäiä ei vielä ole ja lumen jäljiltä kotealla maalla on turvallita pitää nuotiota. On jännä huomata, että jokaiella leirillä joku heittää aamupuurona enin poi, kun inne tipahtaa puuta roka. Loppuleiritä puuroa aa olla vaikka okan palaia, eikä illä ole mitään väliä. Siellä kehittyy ihan erilainen uhde metään, Minna kuvailee. Viii vuotta vaihtareita Metälehden toimittaja Rito Simonen tapai Auviet viiitoita vuotta itten tehdeään juttua Metälehti Makaiinin enimmäieen numeroon. Nuori pari oli otanut Patojan tilan metineen ja peltoineen Antin vanhemmilta muutamaa vuotta aikaiemmin ja vata totutteli tilallien arkeen. MAKASIINI 7 2014 22/10/14 09:46
Loppuleiritä puurossa aa olla vaikka okan PALASIA, eikä illä ole mitään väliä. Minna ja Antti Auvinen etivät merkkejä iännän neljäkymmentä vuotta itten rakentamata majata. Rakennupuut ovat vuoikymmeniä maatuneet jäljettömiin. Silloin vaihto-oppilaita ei ollut vielä tietoakaan. Viii vuotta itten he innotuivat ytäväperheen kannutamana majoittamaan tilallaan 15 18-vuotiaita nuoria eri puolilta maailmaa. Alkuun tilan ijainti yrjää huonojen buiyhteykien päää mietitytti, mutta turhaan. Nuoret Hongkongita, Brailiata, Italiata ja Japanita ovat ihatuneet ympäröivään luontoon ja metiin. Viide vaihto-oppila tilalla, Dominikaanieta taavallata kotoiin oleva Sabrina on hänkin maiemita haltioiaan. En ole kokaan nähnyt maata, joa on näin paljon metää. Se on aia, jota monet maat unelmoivat. On ihanaa, miten paljon tilaa, luontoa, rauhaa ja raikata ilmaa täällä on. Se on Suomea hyvin ainutlaatuita, Sabrina kertoo. Myö idea keväietä metäretketä tilan mailla yntyi ulkomaalaiten vieraiden innoittamana. Perheen toinen vaihto-oppila Lillian tapai vaihto-oppilajärjetön Lapin leirillä paljon uuia ytäviä ja pohti, miten he voiivat tavata iommalla porukalla vielä uudelleen. Minä ehdotin, että tulkaa puolijoukkuetelttoihin meidän tilukille nukkumaan. Lillian innotui, ja itten niin tehtiin, Antti kertoo. Yli vuoikymmen edutamita Viiitoita vuotta itten Minna kävi Uudenmaan maaeutuopitolla Hyvinkäällä metänomitajille uunnattuja kureja. Kerrotaloa Lopen kirkonkylillä varttuneen nuoren emännän tiedon jano oli kyltymätön. Hän halui oppia ymmärtämään metäuunnitelman kapulakieltä ja hoitamaan tilan metiä oikein. Kureilla elätettiin moottoriahapelko ja opittiin raivaamaan. Vuoi edellien haatattelun jälkeen kolmen pienen lapen äiti ai metätaloututkinnon valmiiki. Minnan opatukea hänen veljenä ja miehenä Antti oppivat hekin viilaamaan raivauahan terän oikeaoppieti. Myö metänhoitoyhdityken edututyöt ovat tulleet viideätoita vuodea tutuiki. Antin iän innotamana Minna päätyi yli kymmeneki vuodeki metänhoitoyhdityken hallitukeen ja valtuutoon. Oli jännittävää olla mukana päättämää ioita aioita, kuten Lopen metänhoitoyhdityken fuuioitumieta Kanta-Hämeen metänhoitoyhditykeen, Minna anoo. MAKASIINI 7 2014 9
METSÄNOMISTAJA Patojan tila on ollut Auvien uvulla vuodeta 1727. Antti ja Minna Auvinen ovat hallinnoineet tilan vuonna 1871 rakennettua päärakennuta metineen ja peltoineen vuodeta 1995. Helteitä karintaa Nykyiin metänhoitotyöt ja edutuhommat ovat jääneet vähemmälle. Edelliiä valtuutovaaleia Minna ei enää aettunut ehdolle, ja raivauahan huudattaminen on 130 hehtaarin metätilalla jätetty uoiolla metänhoitoyhditykelle. Itutukita uurin oa tehdään kuitenkin edelleen ite. Perheellä on perinteenä, että jokainen vaihto-oppila pääee ituttamaan oman puun tai haluteaan ueamman. Myö Sabrinalle on luvaa itutettavaa kuutien vuotta itten perutetulla joulukuuiviljelmällä. Muutaman kymmenen metrin päää päärakennuketa kavaa ymmetriiä tuuheaokaiia joulukuuenalkuja. Kakituhatta kotimaita metäkuuta eioo riveiä. Keväällä ne aavat eurakeen pariataa erbiankuuta. Aikaiemmin joulukuuta ai aina etiä eikä niiä kokaan ollut ellaiia okia kuin oliin halunnut. Päätin kokeilla kavatuta ite. Se on minun harratukeni, Minna toteaa. Pariatuhannea kuuea riittää leikeltävää ueammaki viikoki. Viime keänä mukana oli epanjalainen taidevalokuvaaja Andaluiata. Kuvaaja oli Minnan työpaikalla Hyvinkään-Riihimäen eudun ammattikoulutuäätiöä vapaaehtoiena työpajaohjaajana ja innotui auttamaan. Leikkaimme joulukuuia heinäkuun pahimmilla helteillä. Hänen mieletään e oli kauhean kivaa hommaa, Minna kertoo. Vaikeita päätökiä Joulukuua Auviet ovat omitaneet metää yhdekäntoita vuotta. Viime aikoina he ovat kuitenkin miettineet, pitäiikö pelloi- 10 MAKASIINI 7 2014
Aikaiemmin joulu- KUUSTA ai aina etiä eikä niiä kokaan OLLUT ellaiia OKSIA kuin oliin HALUnnut. Viiitoita vuotta ovat tuoneet Auviten elämään paljon uuia harratukia joulukuuita chilin kavatukeen. ta ja metitä luopua. Antti on elättänyt perhettään maanviljelijänä, mutta tilan viidenkymmenen hehtaarin peltoala ei tahdo riittää toimeentuloon. Eläintilat tuottavat EU-tukien aniota jollakin tavalla, mutta pelkkä peltoviljely ei. Viljelypinta-alaa pitäii olla ueita atoja hehtaareja, jotta viljely kannattaii. Meidän on ollut pakko käyttää metän tuottoa elämieen, enkä ole pytynyt tekemään invetointeja, Antti kertoo. Vaikka metät myytäiiin, joulukuuiviljelmä ja muutamia vuoia itten Minnan perutama viakoivikko jäiivät tilalle. Samoin joulukuuiviljelmän takana oleva kokematon peltoaareke ekä pihapiiriä rajaavan joen rantametät äätettäiiin. Ne on jo valmiiki rajattu metäuunnitelman ulkopuolelle. Peltoviljelyn epävarmuu painaa jatkuvati mieltä, mutta pelloita ja metitä luopuminen ei ekään olii helppo päätö. Maanviljely työllitää päänuppia, enkä oikein oaa irrottautua iitä. Odotan, että tulii kevät, jolloin voiin rauhaa kuunnella lintujen laulua ja haitella tuokuja. Ei tarvitii koko ajan vahdata, milloin päätään pellolle, Antti pohtii. Samalla iännän harratukelle, maa- ja metätalouaiakkaita palvelevalle tilitoimitolle, jäii enemmän aikaa. Siitä voii tulla täypäiväinen työ. Ehkä myö tuvan nurkaa pölyttyville oittimille löytyii muuta käyttöä. Arboretum uunnitteilla Tilan vuonna 1871 rakennetun päärakennuken viereä on pieni kavihuone. Laiten einien takaa löytyy emännän uui harratu. Neljä vuotta itten rakennettu kavihuone on täynnä chilipaprikoita. Tuliet paprikat ovat tehneet Minnaan lähtemättömän vaikutuken. Mikäli tilan metät ja pellot myydään, voii chiliä kavattaa myytäväki ati. Enin pitäii vain hankkia automaattikatelu ja kehittää käyttötapoja. Joulukuuten kavatuta voii puoletaan laajentaa joulupuuafareihin, joa halukkaat pääiivät hevoreellä noutamaan mieleien kuuena. Vaikka Auviet päätyiivät luopumaan metitään, vaihto-oppilaiden keväiet metäleirit aavat jatkoa. Teltat voidaan pytyttää jokivarren metiin. Minna ja Antti uunnittelevat paikalle myö omaa arboretumia. Sinne voii tehdä alueen, jonne jokainen vaihto-oppila voii ituttaa oman nimikkopuun, aviopari uunnittelee. MAKASIINI 7 2014 11