AKAVA ry/tek Laaser-kyselyn tulokset 10.12.2002



Samankaltaiset tiedostot
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2016)

Sijoittumisen yhteisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Uraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Työelämään sijoittuminen

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Työelämään sijoittuminen

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

Uraseuranta 2012 Aalto-yliopisto tiivistelmä vuonna 2007 maisteriksi valmistuneiden vastauksista

Työelämään sijoittuminen

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta

RIL-PALKKAKYSELY 2017

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta

Kouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG Pirre Hyötynen, TEK

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

RAPORTTI OPALA-PÄÄTTÖKYSELYSTÄ Kajaanin AMK Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen OPALA-päättökysely

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2012)

SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA VALMISTUNEILLE

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

FARMASIAN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Kotimainen kirjallisuus

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

OIKEUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Taloustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016

Asiantuntijana työmarkkinoille

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

13.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT KOULUTUSOHJELMA YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS TYÖHISTORIA...

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

AARRESAARI-VERKOSTON URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA

Ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 1998 valmistuneille

LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

ELÄINLÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset

TEOLOGISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

11. Jäsenistön ansiotaso

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Pirre Hyötynen Otto Kanervo TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET , 2014 VALMISTUNEET

Aikuiskoulutustutkimus2006

Vastaa verkossa: Uraseuranta vuonna 2012 valmistuneille

20-30-vuotiaat työelämästä

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Uraseuranta vuonna 2011 valmistuneille

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Aalto-yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden uraseurannan tuloksia

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Viisi vuotta valmistumisesta. Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2007 valmistuneiden diplomi-insinöörien uraseurantatutkimuksen tulokset

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

TYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI ( )

Transkriptio:

Diplomi-insinöörien työllistyminen uran alkuvaiheessa Taustatiedot Laaser-kyselyyn vastasi yhteensä 395 diplomi-insinööriä, jotka olivat valmistuneet Teknillisestä korkeakoulusta ja Oulun yliopistosta vuonna 1997. Vastaajista 24 % oli naisia (Taulukko 1). Osallistumisaste oli kohtalainen, sillä 41 % kyselyn saaneista vastasi kyselyyn. Diplomi-insinöörit eivät ole kaikista aktiivisin ammattikunta vastaamaan kyselyihin, sillä esimerkiksi Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vuosittaiseen työmarkkinatutkimukseen vastaa noin 35 % otantaan poimituista TEKin jäsenistä. Kyselyyn vastanneet olivat syksyllä 2001 keskimäärin 31-vuotiaita. Valmistumishetkellä vastaajat olivat olleen keskimäärin 27-vuotiaita eli hieman nuorempia kuin aineistossa keskimäärin. Nuorimmat olivat valmistuneet 23- vuotiaina ja vanhimmat 49-vuotiaina. Kolme neljäsosaa vastanneista diplomi-insinööreistä elää avo- tai avioliitossa. Alle 7-vuotiaita lapsia oli vastaushetkellä 26 %:lla vastaajista. Kaiken kaikkiaan lapsia (alle 17-vuotiaita) oli peräti 39 %:lla vastaajista. Kaikista vastaajista kolme neljäsosaa asui tutkimushetkellä Etelä-Suomen läänissä. TKK:lta valmistuneista 89 % asui Etelä-Suomen läänissä ja Oulun yliopistosta valmistuneista 67 % Oulun läänissä tutkimushetkellä. Taulukko 1. Diplomi-insinöörien taustatiedot Vastaajia yhteensä 395 Naisten osuus 24% Keski-ikä 31 Valmistumisikä 27 TKK:lta valmistuneita 79% OY:sta valmistuneita 21% Asuu Etelä-Suomen läänissä 74 % Asuu Oulun läänissä 15 % Länsi-Suomen läänissä 10 % Naimattomia 24% Avo- tai avoliitossa 74% Eronneita 2% 1

Yliopisto-opinnot ja muu koulutus Vastanneiden diplomi-insinöörien tutkinnon suoritusajan mediaani oli 6 vuotta, keskiarvo 6,4 vuotta. Oulun yliopistossa opiskelleiden ja naisten opiskeluaikojen keskiarvo oli hieman matalampi. Kone- ja rakennustekniikan opiskelijoiden mediaaniopiskeluaika oli 7 vuotta ja tuotantotalouden opiskelijoiden 5 vuotta. Yleisimmät koulutusohjelmat tai osastot olivat konetekniikka (61 vastaajaa), sähkötekniikka (60 vastaajaa), rakennustekniikka (55 vastaajaa), tietotekniikka (41 vastaajaa), kemiantekniikka (34 vastaajaa), teknillinen fysiikka ja matematiikka (32 vastaajaa) ja tuotantotalous (28 vastaajaa). Yli puolet vastaajista ilmoitti suorittaneensa opintoja yhdessä sivuaineessa (Taulukko 2). Ensimmäisen sivuaineen laajuus oli keskimäärin 20 opintoviikkoa. Useammassa kuin yhdessä sivuaineessa opintoja oli suorittanut 21 % vastaajista, jotka olivat lähes kaikki TKK:lta valmistuneita. Naisilla oli miehiä useammin monta sivuainetta. Toisen sivuaineen laajuus oli keskimäärin 15 opintoviikkoa. Jopa 19% vastaajista ei vastannut tähän kysymykseen ja 7 % ilmoitti, ettei ole suorittanut lainkaan sivuaineopintoja. Etenkin Oulun yliopistosta valmistuneet kuuluvat näihin ryhmiin. Tämä johtuu todennäköisesti kahdesta syystä. Ensiksi Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa perusopinnot ja ensimmäinen syventymiskohde muodostavat suurimman osan tutkinnosta ja sivuaineopinnot ovat vapaaehtoisia. Toiseksi sivuaineopintoja on eri tutkintosäännöissä kutsuttu erilaisilla nimillä, esim. syventymiskohteen opinnoiksi. Taulukko 2. Sivuaineiden määrä diplomi-insinööriopinnoissa Rivimuuttuja: Sivuaineiden määrä Sarakemuuttuja: Yliopisto, sukupuoli % Yht. OU TKK Mies Nainen N Ei vastausta 19 59 8 20 13 73 Ei sivuaineopintoja 7 14 5 7 10 28 Yksi sivuaine 53 21 62 56 43 210 Kaksi sivuainetta 17 5 21 14 28 69 Kolme sivuainetta 4 1 4 3 6 15 Yht. 100 100 100 100 100 395 N 395 83 311 301 93 Vain 14 % kyselyyn vastanneista diplomi-insinööreistä ilmoitti tehneensä muita ammatti- tai korkea-asteen tutkintoja. Tämä on selvästi vähemmän kuin koko Laaser-aineistossa, jossa muita tutkintoja on suorittanut kolmasosa vastaajista. Vaikka DI-opinnot kestävät melko pitkään (keskiarvo 6,4 vuotta), diplomi-insinöörit valmistuvat hieman nuorempana (keskimäärin 27-vuotiaina) kuin muiden alojen opiskelijat. Tätä selittää esimerkiksi se, että opinnot aloitetaan suhteellisen pian ylioppilaaksi tulon jälkeen. 2

Diplomi-insinööreistä 6% on suorittanut tieteellisen jatkotutkinnon. Muita ylempiä korkeakoulututkintoja on suorittanut 1,3 % ja muita tutkintoja 7,3 % kyselyyn vastanneista diplomi-insinööreistä. Kaksi kolmasosaa diplomi-insinööreistä on osallistunut työnantajan järjestämään tai kustantamaan koulutukseen valmistumisen jälkeen. Tieteellisiä jatko-opintoja ilmoittaa suorittaneensa 22 % kaikista vastaajista ja 27 % naisista. Lisäopintoja yliopistossa on suorittanut 8 % vastaajista. Vain muutamat ovat osallistuneet työvoimakoulutukseen tai aloittaneensa opinnot toiseen tutkintoon. Vastaajista 16 % ei ole osallistunut minkäänlaiseen koulutukseen valmistumisen jälkeen. Diplomi-insinöörit ovat käyneet ahkerasti töissä opiskeluaikanaan. Heillä on opiskeluajalta keskimäärin 22 kuukautta työkokemusta, josta opintoalaan liittyvää on 15 kuukautta. Naisilla on hieman vähemmän työkokemusta kuin miehillä. TKK:lta valmistuneilla on hieman alle kolme kuukautta enemmän työkokemusta kuin Oulun yliopistosta valmistuneilla. Diplomi-insinöörien työhistoria Työsuhteiden ja työttömyysjaksojen määrä 1997-2001 Tutkimukseen osallistuneiden diplomi-insinöörien työura on alkanut vakaasti. Diplomi-insinöörit ovat olleet valmistumisen jälkeen keskimäärin hieman alle kahdessa työsuhteessa. Työsuhteiden määrä on yhteydessä siihen, onko henkilö valmistunut Teknillisestä korkeakoulusta vai Oulun yliopistosta. Yli 40 prosentilla vastaajista on ollut yksi työsuhde ja yli kolmanneksella kaksi työsuhdetta (Taulukko 3). Naiset ovat olleet hieman miehiä useammin vain yhdessä työsuhteessa. Taulukko 3. Työsuhteiden määrä diplomi-insinööreillä Rivimuuttuja: työsuhteiden lukumäärä Sarakemuuttuja: Sukupuoli % Mies Nainen Yht. N Yksi työsuhde 42 47 43 171 Kaksi työsuhdetta 38 35 37 145 3-4 työsuhdetta 18 16 18 69 Yli neljä työsuhdetta 2 2 2 9 Yht. 100 100 100 394 N 300 93 393 Työsuhteesta toiseen siirtyminen on tapahtunut pääasiassa ilman katkoksia. Diplomi-insinööreistä on ollut työttömänä valmistumisen jälkeen vain 13 %, kun koko Laaser-tutkimusjoukossa työttömyyskokemuksia on kolmasosalla. 3

Työttömyysjaksojen yhteenlaskettu kesto valmistumisen jälkeisenä aikana on keskimäärin viisi kuukautta. Työttömyyskokemuksia on joka neljännellä (23 %) Oulun yliopistosta valmistuneella ja joka kymmenennellä (10 %) TKK:lta valmistuneella diplomiinsinöörillä. Koulutusohjelmittain erot ovat merkittäviä: kun rakennustekniikan koulutusohjelmista valmistuneista kolme neljäsosaa on ilman työttömyyskokemuksia, tieto- ja sähkötekniikan koulutusohjelmista valmistuneista yli 95 % ja teknillisen fysiikan koulutusohjelmasta valmistuneista jopa 100 % on ollut ilman työttömyysjaksoja. Naisten suosimilla aloilla (esim. kemiantekniikka tai prosessitekniikka) työttömyys on yleisempää kuin erittäin miesvaltaisilla aloilla. Naisista 19 % onkin ollut työttömänä jossakin vaiheessa kun miehistä työttömyyttä on kokenut vain 11%. Valmistumishetken tilanne Diplomi-insinööreistä 61 % työllistyi pysyvään kokoaikatyöhön heti valmistuttuaan (Taulukko 4). Neljäsosalla oli määräaikainen kokopäivätyö valmistuessaan. Työttömiä oli vain 8 % vastaajista. Työttömyys oli yleisempää Oulun yliopistosta valmistuneilla ja naisilla. Koulutusalojen väliset erot työllisyydessä ovat merkittäviä. Miesten suosimilla aloilla pysyvät työsuhteet ovat uran alussa yleisempiä ja valmistumishetken työttömyys harvinaisempaa. Pysyviä kokoaikatöitä teki 90 % tietotekniikan ja kolme neljäsosaa konetekniikan koulutusohjelmista valmistuneista diplomiinsinööreistä. Kemiantekniikan koulutusohjelmista valmistuneista vain 34 % ja rakennustekniikasta valmistuneista 46 % oli pysyvässä kokoaikatyössä. Kaiken kaikkiaan diplomi-insinöörinaisista 43 % oli pysyvässä ja jopa 37 % määräaikaisessa kokoaikatyössä. Määräaikaisten työsuhteiden kasaantuminen naisille on muidenkin alojen ongelma: koko LAASER-aineistossa naiset ovat miehiä useammin määräaikaisissa työsuhteissa. 4

Taulukko 4. Diplomi-insinöörien pääasiallinen toiminta valmistumishetkellä vuonna 1997 Rivimuuttuja: ensimmäinen tilanne Sarakemuuttuja: Yliopisto, sukupuoli % OU TKK Mies Nainen Yht. N Määräaikainen 19 27 22 37 25 95 kokopäivätyö Pysyvä 60 61 66 43 61 230 kokoaikatyö Osa-aikatyö 3 1 2 0 2 6 Opiskelu 1 1 1 1 1 5 Työtön 15 6 7 11 8 29 Perhevapaa 0 1 0 3 1 4 Armeija 1 1 1 0 1 3 Muu 1 2 1 5 2 7 Yht. 100 100 100 100 100 379 N 80 298 288 90 379 Yleisin työnantaja vastavalmistuneilla diplomi-insinööreillä on yksityinen sektori, mikä selittää määräaikaisten työsuhteiden vähäistä osuutta. Koko LAA- SER-aineistossa yksityisellä sektorilla työskentelevistä 94 % on pysyvässä työssä. Yksityinen yritys työllisti valmistumishetkellä 58 % diplomi-insinööreistä. (Taulukko 5). Naiset työskentelivät miehiä useammin julkisella sektorilla. Eri yliopistoista valmistuneiden välillä ei juurikaan ole eroa työnantajissa. Koulutusalojen välillä on sen sijaan selviä eroja. Yksityinen yritys oli ensimmäisenä työnantajana 79 %:lla puunjalostustekniikan ja 69 %:lla tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistuneella, kun taas 44 % kemian tekniikan ja 68 % teknillisen fysiikan koulutusohjelmista valmistuneista työskenteli uran alussa valtion palveluksessa. Taulukko 5. Diplomi-insinöörien ensimmäinen työnantaja vuonna 1997 Rivimuuttuja: Ensimmäinen työnantaja Sarakemuuttuja: Yliopisto ja sukupuoli % OU TKK Mies Nainen Yht. N Valtio 37 38 36 45 38 131 Kunta 3 2 1 4 2 6 Yksityinen 55 59 61 50 58 200 Muu 5 1 2 1 2 6 Yht. 100 100 100 100 100 343 N 67 275 268 74 343 Yli 90% kyselyyn vastanneista diplomi-insinööreistä oli sitä mieltä, että ensimmäinen työ vastasi sekä vaativuustasoltaan että alaltaan koulutusta. Miesten ja naisten tai eri yliopistojen välillä ei ollut merkittäviä eroja. Koulu- 5

tusalojen väliset erot ovat jälleen merkittäviä. Koulutustasoaan vastaamattomaksi ilmoitti ensimmäisen työpaikkansa 14 % konetekniikan ja 24 % tuotantotalouden koulutusohjelmista valmistuneista. Tietotekniikan, sähkötekniikan ja kemiantekniikan koulutusohjelmista valmistuneista yli 95 % katsoi ensimmäisen työpaikan vastanneen koulutusta tasoltaan. Koulutusalansa ulkopuolelta katsoi saaneensa ensimmäisen työpaikkansa 17 % konetekniikan ja 20 % tuotantotalouden koulutusohjelmista valmistuneista. Sähkö-, tieto-, puunjalostus- ja kemiantekniikan koulutusohjelmista valmistuneet katsoivat työllistyneensä koulutusalaansa vastaaviin tehtäviin lähes aina. Tärkein yksittäinen syy diplomi-insinöörien ensimmäisen työsuhteen päättymiseen oli pysyvämmän tai pidempiaikaisen työpaikan saaminen. Määräaikaisen työsuhteen, rahoituksen tai projektin päättyminen oli lähes yhtä tärkeä syy. Halu edetä uralla, täysipäiväiseksi opiskelijaksi siirtyminen tai työnantajan epävarma taloudellinen tilanne olivat myös merkittäviä syitä työsuhteen päättymiselle. Naisilla korostuivat määräaikaisuuksista pysyvämpiin työtehtäviin siirtymisen lisäksi miehiä enemmän työorganisaatiossa tapahtuneet muutokset ja työnantajan epävarma taloudellinen tilanne. Miehille uralla eteneminen, paremmin koulutusta vastaava työ ja parempi palkkaus olivat naisia selvästi useammin syynä ensimmäisen työsuhteen päättymiselle. Ensimmäisen työn saamiseen vaikuttavat tekijät Ensimmäisen työpaikan saamiseen vaikutti diplomi-insinöörien mielestä eniten DI-tutkinto, jonka arvioi erittäin merkittäväksi 54 % vastaajista. Tutkinnon pääainetta piti erittäin merkittävänä 44 % sekä oma aktiivisuutta ja henkilökohtaisia ominaisuuksia 37 % vastanneista diplomi-insinööreistä. Myös tutkinnon antama ammatillinen pätevyys, diplomityön aihe, alan työkokemus ja tietotekniset taidot olivat vastaajien mielestä tärkeitä ensimmäisen työpaikan saamisen kannalta. Vähämerkityksisiä tekijöitä työllistymisen kannalta olivat diplomi-insinöörien mielestä muu kuin koulutusalan työkokemus, kansainvälinen työ- tai opiskelukokemus, muut kuin kyseisen tutkinnon opinnot, sosiaaliset verkostot, järjestö- tai opiskelijatoimintakokemus ja harrastukset. Diplomi-insinöörien työelämäpolut 1997-2001 Diplomi-insinöörien työelämäpolkuja tarkasteltiin analysoimalla kyselyyn vastanneiden liikkuvuutta eri toimiasemien välillä vuosina 1997-2001. Toimiasemaluokitus perustuu tutkittavien itsensä antamiin ammattinimikkeisiin, jotka on koodattu toimiasemaryhmiksi Tilastokeskuksen ammattiluokitus 2001:n perusteella. t ja erityisasiantuntijat muodostavat yhden ryhmän, johtotehtävissä työskentelevät yhden ja työntekijätason tehtävissä työskentelevät yhden. Opettajat on koodattu omaksi ryhmäkseen. 6

Toimiasemat 1997-1999 Diplomi-insinöörien työurat käynnistyivät varsin hyvin, sillä kolme neljästä diplomi-insinööristä (74 %) työskenteli heti valmistuttuaan asiantuntijana tai erityisasiantuntijana. Johtoasemassa oli silloin 12 % diplomi-insinööreistä ja 1 % oli työntekijätason tehtävissä. Loput olivat työelämän ulkopuolella tai heidän toimiasemansa ei ole tiedossa. Lokakuuhun 1999 mennessä asiantuntijatehtävissä työskentelevien diplomiinsinöörien osuus oli hieman laskenut. Tämä johtuu siitä, että johtotehtävissä olevien diplomi-insinöörien määrä on kasvanut. Tutkimuksen tarkastelujakson puolivälissä asiantuntijana työskenteli 65 % diplomi-insinööreistä, kun johtoasemassa oli jo joka neljäs (23 %). Työntekijätason tehtävissä oli edelleen 1 % diplomi-insinööreistä. Työelämän ulkopuolella olevien osuus oli pudonnut, sillä ammattitietoa ei tässä vaiheessa uraa saatu 11 %:lle vastaajista. Syksyllä 2001 asiantuntijatehtävissä oli 61 % ja johtoasemassa työskenteli 38 % kyselyyn vastanneista diplomi-insinööreistä. Naisista 68 % työskenteli asiantuntijana ja 31 % oli johtoasemassa, kun taas miehistä johtoasemassa oli 40 % ja asiantuntijatehtävissä 59 %. Liikkuvuus toimiasemien välillä Joka kolmas asiantuntijatehtävissä uransa aloittanut diplomi-insinööri on siirtynyt vertikaalisesti etenevälle uralle ja työllistynyt johtoasemaan syksyyn 2001 mennessä (Taulukko 6). Kaksi kolmesta jatkaa horisontaalisesti etenevällä uralla eli työskentelee asiantuntijatehtävissä myös 4-5 vuotta valmistumisen jälkeen. Taulukko 6. Diplomi-insinöörien liikkuvuus toimiasemasta toiseen 1997-2001 Valmistumishetken toimiasema (1997) (n = 291) Johtoasema (n = 48) Opettaja (n = 1) Työntekijä (n = 5) Ei työelämässä (n = 50) Pysyneiden/siirtyneide n osuus 65 % (n = 190) 34 % (n = 100) 0 % (n = 1) 71 % (n = 34) 29 % (n = 14) 100 % 20 % (n = 1) 40 % (n = 2) 40 % (n = 2) 70 % (n = 35) 26 % (n = 13) 2 % (n = 1) 2 % (n = 1) Syyskuun 2001 toimiasema Johtotehtävä Opettaja Työntekijä Opettaja Ei työelämässä 7

Johtoasemassa uransa aloittaneista diplomi-insinööreistä 71 % on johtoasemassa myös syksyllä 2001. Hieman useampi kuin joka neljäs on vaihtanut johtotason tehtävät asiantuntijatehtäviin. Työntekijänä uransa aloittaneista diplomi-insinööreistä kaksi on työntekijäasemassa myös 4-5 vuotta valmistumisen jälkeen. Kaksi on siirtynyt johtoasemaan ja yksi asiantuntijaksi. Opetustehtävissä aloitti uransa yksi diplomi-insinööri, joka on siirtynyt syksyyn 2001 mennessä asiantuntijatehtäviin. Työelämän ulkopuolelta diplomi-insinöörit ovat työllistyneet tutkimuksen havaintojakson aikana pääasiassa asiantuntijoiksi ja erityisasiantuntijoiksi. Jonkin verran on menty myös johtoasemaan. Yksi henkilö on työllistynyt opettajaksi ja yksi työntekijätason tehtäviin. -asemassa työskenteli valmistumishetkellä 227 diplomiinsinöörimiestä. Heistä 63 % jatkaa asiantuntijana myös 4-5 vuotta myöhemmin, kun taas lähes kaksi viidestä on siirtynyt johtotehtäviin. (Taulukko 7) Joka kolmas johtotehtävissä uransa aloittanut mies on siirtynyt myöhemmin asiantuntijatehtäviin, sillä johtoasemassa on syksyllä 2001 enää 68 % niistä, jotka ovat valmistumishetkellä johtotehtävissä. Työelämän ulkopuolelta miehet ovat työllistyneet pääasiassa asiantuntijatehtäviin. Taulukko 7. Diplomi-insinöörimiesten liikkuvuus toimiasemasta toiseen 1997-2001 Valmistumishetken toimiasema (1997) (n = 227) Opettaja (n = 1) Johtoasema (n = 38) Työntekijä (n = 3) Ei työelämässä (n = 32) Pysyneiden/siirtyneide n osuus 63 % (n = 142) 37 % (n = 84) 0 % (n = 1) 100 % (n = 1) 68 % (n = 26) 32 % (n = 12) 67 % (n = 2) 33 % (n = 1) 69 % (n = 22) 25 % (n = 8) 3 % (n = 1) 3 % (n = 1) Syyskuun 2001 toimiasema Johtotehtävä Opettaja Työntekijä Opettaja Ei työelämässä Naiset ovat siirtyneet miehiä harvemmin asiantuntijatehtävistä vertikaalisesti etenevälle uralle. Joka neljäs asiantuntijatehtävissä uransa aloittanut nainen on siirtynyt johtoasemaan syksyyn 2001 mennessä (Taulukko 8). Loput jatkavat asiantuntijauralla. 8

Johtotehtävissä aloittaneet naiset ovat pysyneet johtoasemassa miehiä suhteellisesti useammin. Vain joka viides nainen on siirtynyt johtoasemasta asiantuntija-asemaan. Työelämän ulkopuolelta naiset olivat työllistyneet pääasiassa asiantuntijoiksi. Taulukko 8. Diplomi-insinöörinaisten liikkuvuus toimiasemasta toiseen 1997-2001 Valmistumishetken toimiasema (1997) (n = 63) Johtoasema (n = 10) Työntekijä (n = 2) Ei työelämässä (n = 18) Pysyneiden/siirtyneide n osuus 75 % (n = 47) 25 % (n = 16) 80 % (n = 8) 20 % (n = 2) 50 % (n = 1) 50 % (n = 1) 72 % (n = 13) 28 % (n = 5) Syyskuun 2001 toimiasema Johtotehtävä Työntekijä Kaiken kaikkiaan diplomi-insinöörien työelämäpolut ovat käynnistyneet valmistumisen jälkeen tarkoituksenmukaisesti. Suurin osa työllistyi heti valmistumisen jälkeen koulutusta vastaaviin toimiasemiin, asiantuntijoiksi tai johtoasemaan. Sen paremmin naiset kuin miehetkään eivät ole työskennelleet suuressa määrin suoritustason tehtävissä. Myös työelämän ulkopuolelta on työllistytty koulutuksen näkökulmasta tarkoituksenmukaisiin toimiasemiin. Koulutuksen ja työllistymisen välinen suhde Diplomi-insinöörit arvostavat hankkimaansa yliopistokoulutusta. Lähes kaikki vastaajat ovat sitä mieltä, että DI-koulutus on antanut hyvät mahdollisuudet työskennellä monenlaisissa tehtävissä, tutkinto ei ole ollut huono investointi työllistymisen kannalta ja työnantajat arvostavat DI-tutkintoa (ks. Taulukko 9). Vastaajista 79 % oli sitä mieltä, että DI-koulutuksella on ollut ratkaiseva merkitys nykyiseen asemaan pääsemisessä. Suurin osa vastaajista katsoi, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osaamista arvostetaan yleisesti työelämässä. Tutkimukseen osallistuneista diplomi-insinööreistä 78 % arvioi, että DI-tutkinnon suorittaminen on ollut taloudellisesti kannattavaa. Vain 53 % vastaajista on silti sitä mieltä, että DI-koulutuksen arvostus näkyy hyvänä palkkatasona. Työllistymisen kannalta tärkeänä pidetään laajaa yleisosaamista (72 % vastaajista) kapean alan osaamisen sijaan (vain 37 % vastaajista). Ilman työkokemusta työllistymistä pitää mahdollisena vain 39 % vastaajista. 9

Koulutusalan teoreettista ja käytännön osaamista voi hyödyntää työssään kaksi kolmasosaa tutkimukseen osallistuneista diplomi-insinööreistä. Noin kolmannes pitää koulutusta liian teoreettisena ja 41 % työelämästä eristäytyneenä. Liikaa tutkijan uralle koulutus suuntautuu vain joka viidennen mielestä. Suurin osa katsoo tarvitsevansa täydennyskoulutusta läpi työuran menestyäkseen työelämässä. Taulukko 9. Diplomi-insinöörien käsitykset koulutuksen ja työllistymisen välisestä suhteesta Täysin samaa Täysin eri mieltä, % mieltä, % Koulutukseni antaa hyvät mahdollisuudet 61 0 toimia monenlaisissa tehtävissä Koulutukseni antaa laajan yleissivistyksen 26 4 Laaja yleisosaaminen on ollut työllistymiseni 29 5 kannalta tärkeää Kapean alueen syvällinen osaaminen on ollut 12 30 työllistymiseni kannalta tärkeää Koulutuksellani on ollut ratkaiseva merkitys 43 5 nykyiseen asemaani pääsemisen kannalta. DI- tutkinto on ollut kohdallani huono 1 85 investointi työllistymisen kannalta. Tutkinnollani työllistyy ilman työkokemusta. 11 15 Pystyn hyödyntämään koulutusalani 22 11 teoreettista osaamista työssä. Pystyn hyödyntämään koulutusalani 26 8 käytännön osaamista työssä. Koulutukseni oli liian teoreettista. 8 20 Koulutukseni oli liiaksi eristäytynyt työelämästä. 10 20 Koulutukseni suuntautui liikaa tutkijan uralle. 5 37 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden 35 1 osaamista arvostetaan yleisesti työelämässä. DI-tutkinto on arvostettu työnantajien keskuudessa. 49 1 DI-koulutuksen arvostus näkyy 12 10 hyvänä palkkatasona. DI-tutkinnon suorittaminen on ollut kohdallani 34 4 taloudellisesti kannattavaa. Tarvitsen läpi työuran täydennyskoulutusta 40 5 menestyäkseni työelämässä. Tulevaisuuden suunnitelmat Työpaikan vaihtamista lähimmän kahden vuoden aikana harkitsee yli puolet diplomi-insinööreistä. Tärkeimpinä syinä vaihtoaikeille mainittiin halu edetä uralla, parempi palkkaus ja mahdollisuudet kehittyä työssään. Naisille työsuhteen määräaikaisuus sekä työn ja kiinnostusten vastaamattomuus ovat 10

miehiä selvästi useammin syynä aikeisiin vaihtaa työpaikkaa. Miehillä korostuvat naisia enemmän halu edetä uralla, saada parempaa palkkaa ja toteuttaa itseään. Kyselyyn vastanneiden diplomi-insinöörien tyytyväisyys tutkintoonsa näkyy myös kysyttäessä, miten nämä valitsisivat koulutusalansa, jos olisivat aloittamassa opintojaan nyt. Pää- tai sivuainetta tai molempia vaihtaisi puolet vastaajista, mutta 90 % suorittaisi kuitenkin diplomi-insinööritutkinnon. Vastaajista poikkitieteellisiä eli muita kuin tekniikan opintoja oli suorittanut vain joka viides. Yli puolet sisällyttäisi tutkintoonsa poikkitieteellisiä opintoja, jos olisi nyt aloittamassa diplomi-insinööriopintoja. Diplomi-insinööreiltä kysyttiin myös, missä määrin he keskittyisivät opinnoissaan eräisiin työllistymisen kannalta hyödyllisiin asioihin tai taitoihin, jos he olisivat nyt aloittamassa koulutusohjelmansa diplomi-insinööriopintoja. Vieraiden kielten osaamiseen panostaisi paljon enemmän 31%, kaupallisiin ja talousaineisiin 27%, johtamis- ja projektityötaitoihin 24%, kirjallisen ja suulliseen esittämiseen 20% ja kansainväliseen opiskeluun tai harjoitteluun 19% vastaajista. Ohjelmointitaito ja ohjelmistojen käyttötaito olivat alle viidenneksen mielestä sellaisia taitoja, joihin he keskittyisivät vähemmän, mutta muuten juuri kukaan vastaajista ei keskittyisi vähemmän mihinkään kysytyistä taidoista tai asioista. Kehittämisideoita kyselylomaketta varten Vastausprosentin kasvattamiseksi kyselyn tekemistä sähköisessä muodossa tulisi selvittää. Kokeiltu www-lomake ei toiminut toivotulla tavalla, mutta muuten Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin kyselyistä on myönteisiä kokemuksia sähköisistä lomakkeista. Kyselyä tulisi myös lyhentää, jos halutaan enemmän vastauksia. Kyselyn pituutta kritisoitiin osassa vapaamuotoisia kommentteja ja kahdeksan sivua onkin varsin pitkä diplomi-insinööreille. Jos kysely tehtäisiin yhdessä korkeakoulujen kanssa, osa perustiedoista (ikä, koulutusohjelma, valmistumisvuosi, opintokokonaisuudet jne.) saataisiin suoraan korkeakoulujen rekistereistä. Työuraa kartoittava kysymys on osittain päällekkäinen nykyistä työtilannetta kuvaavien kysymysten kanssa, joten näitä osioita yhdistämällä lomake lyhenisi hieman. Myös erilaisten vastausvaihtoehtojen määrää voisi joissakin kysymyksissä hieman karsia, kun on tietoa eri vastausluokkien frekvensseistä. Esimerkkejä yhdistettävistä vastausluokista ovat työtilanne (muu-ryhmään voisi yhdistää harvinaisempia vastauksia) ja työnantaja (jaottelu voisi olla yksityinen, valtio, kunta, yrittäjä tai ammatinharjoittaja ja muu). Kyselyn tuloksia analysoitaessa tuli selvästi esille eri koulutusalojen ja maantieteellisten alueiden erityyppinen työmarkkinatilanne. Koska vastaajat ovat pääsääntöisesti sijoittuneet hyvin työelämään ja tyytyväisiä koulutukseen, erot 11

vastauksissa ovat pieniä ja häviävät yhdistettäessä vastaajia isompiin koulutusalaryhmiin. Sijoittumisselvityksen tuloksia analysoidessa olisikin hyvä voida jatkossa eritellä koulutusohjelmat. Tämä edellyttää riittävän isoa vastaajajoukkoa ja kohtuullista määrää vastausvaihtoehtoja, jotta frekvenssit eivät jää kovin pieniksi. Tällöin voitaisiin tehdä analyysejä, joissa tarkastellaan esimerkiksi naisten ja miesten sijoittumisen eroja siten, että muut tekijät on vakioitu. Työnantajien kohdalla tulisi kysyä myös toimiala, esimerkiksi TEKin työmarkkinatutkimuksessa käytetyllä jaottelulla. Tällöin saataisiin tarkempaa tietoa siitä, mitä vastaajat tarkoittavat työn ja koulutusalan vastaamattomuudella sekä ensimmäisessä että nykyisessä työssä. Tämä kertoisi myös siirtymistä: miltä tekniikan alalta on työntöä pois ja mille taas hakeudutaan muilta aloilta. Työnantajien toimiala antaisi arvokasta tietoa koulutuksen ja työelämän kohtaannosta koulutusmäärien suunnittelua silmälläpitäen. Diplomi-insinöörit pitivät tutkintoa tärkeimpänä tekijänä työnsaannin kannalta, mutta eivät korosta sitä yhtä paljon kuin muiden alojen vastaajat. Korkeakoulututkintoja on jatkossa yhä useammalla ja myös yhä erilaisemmista oppilaitoksista esimerkiksi ulkomailta. Tietoyhteiskunnassa organisaation kilpailukyky riippuu sen henkilöstön osaamisesta, ei muodollisesta koulutuksesta. Tämän takia yksityisellä sektorilla ja jatkossa todennäköisesti entistä enemmän myös julkisella sektorilla osaaminen korostuu muodollista koulutusta enemmän työvoiman rekrytoinnissa. Osaaminen on kuitenkin hankittu usein opinnoissa ja siihen liittyvissä työpaikoissa, joten koulutus ei ole mitätön tekijä työnsaannin kannalta. Tutkinnon ja opintojen voi nähdä olevan eräänlaisia kynnysehtoja, jotta työnhakija otetaan edes harkintaan. Lopullinen työntekijän valinta on monen tekijän summa, jossa esimerkiksi kielitaidolla voi olla merkittävä rooli. Erilaisia työnsaantiin vaikuttavia tekijöitä voisikin tämän takia arvioida erikseen. Kysymykset voisi jaotella siten, että ensin kysytään muodollisen tutkinnon lisäksi opintojen ja työharjoittelun tuoman osaamisen ja erilaisten tutkintoon liittyvien asioiden (pääaine, sivuaine, diplomityön aihe) merkitystä eriteltynä. Sen jälkeen kysyttäisiin erilaisten muiden tekijöiden, esim. harrastusten, sosiaalisten verkostojen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien merkitystä. 12