TRAP. Territories of Rivers Action Plans 1006 R4 project. Osa 3 Hyvien käytäntöjen yhteenvetoraportti

TRAP Territories of Rivers Action Plans 1006 R4 project Osa 3 Hyvien käytäntöjen yhteenvetoraportti 1006R4 TRAP-hanke; Osa 3 Hyvien käytäntöjen yhteenvetoraportti Sivu 1 / 41

Sisällysluettelo Raportin tarkoitus ja tausta... 3 TRAP: Hyvät käytännöt... 5 Hyvien käytäntöjen myötävaikutus TRAP-tavoitteisiin... 7 TRAPin hyvien käytäntöjen yhteenvedot... 12 1006R4 TRAP-hanke; Osa 3 Hyvien käytäntöjen yhteenvetoraportti Sivu 2 / 41

Raportin tarkoitus ja tausta TRAP ( Territories of Rivers Action Plans ) on Interreg IV C Regional Initiative -hanke. Se käsittelee Toimintalinja 2:n riskienhallintaa (Priority 2 Risk prevention) ja vesihuollon alateemaa. TRAP hyväksyttiin 19.12.2011 Interreg IV C ohjelman neljännessä kokouksessa ja sen kestoaika on 1.1.2012-31.12.2014. TRAPin budjetti on 1 935 936,60 euroa, josta 1 512 530,15 euroa on Euroopan aluekehitysrahaston tukea. Hankkeeseen osallistuu kymmenen seuraavaa organisaatiota: Kainuun Etu Oy (Suomi), PP1 Shannon Development (Irlanti), PP2 MidWest Regional Authority (Irlanti), PP3 The River Trusts (Iso-Britannia), PP4 Soca Valley Development Centre (Slovenia), PP5 SouthWest Regional Authority (Irlanti), PP6 National Institute of Research Development for Mechatronics and Measurement Technique (Romania), PP7 Regional Development Agency of Western Macedonia (Kreikka), PP8 Zemgale Planning Region (Latvia), PP9 Waterboard Noorderzijlvest (Alankomaat), PP10 Hyvien käytäntöjen yhteenvetoraportin tarkoitus on tiivistää TRAPin hyvät käytännöt ja käsitellä niiden kautta saavutettuja tuloksia alleviivaten niiden erityisiä myötävaikutuksia hankkeen tavoitteisiin. Hankkeen tarkoitus on kehittää ja siirtää hyviä käytäntöjä, jotka sisältävät vesien- ja maisemansuojelua alueellisissa, kestävän kasvun ratkaisuissa. TRAP-hanke on osallisena kahden tärkeän EU-työkalun toteutuksessa: vesipolitiikan puitedirektiivissä (Water Framework Directive, WFD) ja eurooppalaisessa maisemayleissopimuksessa (European Landscape Convention, ELC). Vesipolitiikan puitedirektiivi, joka voidaan nähdä osana Göteborgin strategiaa, haluaa nopeuttaa veden laatuvaatimusten yhtenäistämistä ympäri EU:ta. Eurooppalainen maisemayleissopimus antaa tukea Euroopan maisemien luonnollisille ominaispiirteille, kulttuurisille identiteeteille ja erilaistumiselle. Etenkin vesipolitiikan puitedirektiiviä on pantu toimeen tukemalla alueellista jokialueiden toimintasuunnitelmaa (Regional River Basin Action Plans, RBAP) (direktiivin päänormatiivinen työkalu vesistöjen suojelemiseksi ja hallinnoinniksi) ja eurooppalaista 1006R4 TRAP-hanke; Osa 3 Hyvien käytäntöjen yhteenvetoraportti Sivu 3 / 41

maisemayleissopimusta, joka vaikuttaa alueellisiin kehityssuunnitelmiin sekä matkailun ja ympäristön kehityssuunnitelmiin. Vesipolitiikan puitedirektiivi, joka vastaa veden kasvavaan merkitykseen raakamateriaalina, saastumisen uhkaan ja yleisön vaatimukseen puhtaammista joista, järvistä ja rannoista. Se luo puitteet sisämaan pintavesien, jokisuiden vaihettumisalueiden, rannikkovesien ja pohjavesien suojeluun sekä tähtää veden hyvän tilan saavuttamiseen vuoteen 2015 mennessä koko EU:n alueella. Puitedirektiivin toteutus luo haasteita jäsenvaltioille, sillä direktiivi on äärimmäisen aikataulutettu ja sen sisältö vaativaa (viranomaiset haluavat noudattaa sovittuja tavoitteita, mutta saavat myös huomattavat sakot noudattamatta jättämisestä), koska se sisältää hyvin monimutkaista ja yksityiskohtaista tekstiä. Lisäksi tiukka rajallisuus henkilö- ja taloudellisissa resursseissa kasvattaa tarvetta hyöty-haitta vertailuiden analyyseille. TRAP-hanke pyrkii auttamaan paikallisia ja alueellisia viranomaisia tarkkailemaan joitain puitedirektiivin ohjeita, joita ovat mm. hyvien tarkkailuohjelmien ja -verkostojen perustaminen (TA 2), vesistöjen tiloja parantavien toimenpiteiden toteuttaminen (TA 3), paikallisten sidosryhmien sisällyttäminen (TA 1) ja vesihuollon käytäntöjen yhtenäistäminen (TRAPin yleistavoite). Eurooppalainen maisemayleissopimus on vapaaehtoinen työkalu, joka osoittaa maisemalla olevan tärkeä merkitys ihmisten tyytyväisyyteen, kulttuuriin, ekologiaan, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Se muodostaa voimavaran taloudelliselle kehitykselle (erityisesti matkailutoiminnalle) ja myöntää, että kehitys on usein vahingoittanut maisemia ja tuhonnut niiden erikoislaatuisuutta. Maisemayleissopimus edistää maisemansuojelua, -hoitoa ja Euroopan maisemien suunnittelua (kaupunki- ja maalais-, maa- ja vesimaisemat, normaalit ja omaa luokkaansa olevat) ja eurooppalaista yhteistyötä maisemakysymyksissä. Joet ja niiden ympäristöt ovat toisistaan riippuvaisia ja TRAP-hanke pyrkii yhdistämään ne kasvun ja kehityksen näkökulmasta keskittyen erityisesti matkailutoimintaan. TA 4 liittyy tähän eniten, vaikka maisemansuojelu sisältyy myös muihin kolmeen aihealueeseen. Maisemayleissopimuksen ollessa vapaaehtoinen työkalu, se hyödyttää harvempia alueita kuin vesipolitiikan puitedirektiivi (mutta kaikki hankkeen projektipartnereiden viranomaiset ovat käsitelleet sitä). Sen viittausten ollessa hyvin yleisiä hyvien käytäntöjen toteutusten tulosten arviointi on haastavaa ja tulee tehdä alueellisten viranomaisten suunnittelemien maiseman arviointimenetelmiin (myös Unescon kriteereihin maailmanperintölistalle pääsemiseen) mukautuen. Muut TRAP-hankkeessa huomioon otetut eurooppalaiset työkalut ovat Eurooppa 2020 (Europe 2020), EU:n kasvustrategia seuraavalle vuosikymmenelle, Göteborgin strategia ja Lissabonin strategia, unohtamatta monien alueiden, joihin hyvät käytännöt vaikuttavat, sisältyvän Natura 2000 verkostoon. 1006R4 TRAP-hanke; Osa 3 Hyvien käytäntöjen yhteenvetoraportti Sivu 4 / 41

TRAPilla on hyvin määritellyt yhteydet hankkeen käytäntöihin, ts. vesipolitiikan puitedirektiiviin ja eurooppalaiseen maisemayleissopimukseen. Se esittää käytännöllisten ja käsitteellisten haasteiden nousevan molempien käytäntöjen toteutuksesta, etenkin ympäristön kunnostamisesta aiheutuvien kustannuksien, mahdollisten maankäyttörajoitusten, sidosryhmien osallistumisen ja yhteisymmärryksen rakentamisen saralta. TRAP: Hyvät käytännöt TRAP lupasi 23 hyvää käytäntöä neljällä aihealueella: hallinnointi, tarkkailu, vesiympäristö ja matkailutoiminnan kehittäminen. Hankkeen ensimmäisen jakson (1.1.2012 30.6.2012) aikana olemme vastaanottaneet 25 hyvien käytäntöjen artikkelia, joiden pääkohdat on tiivistetty tässä asiakirjassa. TRAPin hyvät käytännöt on suunniteltu käsittelemään jokien ja jokialueiden hallinnoinnin, jotka on yhdistetty, neljää tärkeää näkökulmaa. Hyvien käytäntöjen tarkastelu on järjestetty neljään aihealueeseen: hallinnointi (aihealue 1-TA1), tarkkailu (2-TA2), vesiympäristö (3-TA3) ja jokialueiden matkailu (4-TA4). TRAP-hanke keskittyy käsitteeseen suojelu ja kehitys. ts. kuinka suojelutoimenpiteet sisältäen (vesi)ympäristön ja kulttuuristen / historiallisten maisemien kuntoutuksen ja ennalleen saattamisen voivat olla osana kokonaisvaltaista talouden kasvuprosessia. Se tähtää edistämään pitkäaikaista, jatkuvaa keskustelua yhteiskunnallisympäristökustannusten sisällyttämisestä kannattavasti kehitys- ja kasvuprosessiin. Taulukko 1: TRAP hyvät käytännöt TRAP projektipartneri Kainuun Etu Oy (Suomi), PP1 Shannon Development (Irlanti), PP2 MidWest Regional Authority (Irlanti), PP3 The River Trusts (Iso- Britannia), PP4 Hyvän käytännön artikkeli, otsikko ja tunniste Pintavesien tarkkailuteknologiat ja toiminnalliset näkökohdat, HK1 Oulujoen virtauksen kunnostusprojekti, HK2 Jokivesistön kunnostaminen, HK3 Lough Dergin matkailutoiminnan kehityssuunnitelmat ja tuotteet, HK4 Matkailutoiminnan hyöty-haitta -vertailu ja taloudelliset keinot toteutuksen tukemiseksi (Lough Dergin kestävä venesatama, virkistys- ja matkailutoiminnan kehittämistutkimus), HK5 Aluesuunnittelun suuntaviivat, HK6 Lough Dergin markkinointistrategiaryhmä, HK7 Taloudellisten vaikutusten arviointikeinot (=metodologia) sidosryhmien osallistumiseksi ja yhteisymmärryksen rakentamiseksi, HK8 Tarkkailuohjelmat vesipolitiikan puitedirektiivin jokialueiden hallinnointisuunnitelmien (River Basin Management Plans) toteuttamiseksi, HK9 Tietoalusta vesipolitiikan puitedirektiivin kommunikaation ja suunnittelun tukemiseksi, HK10 Maaseudun talouden kehittäminen virkistyskalastuksen avulla, HK11 1006R4 TRAP-hanke; Osa 3 Hyvien käytäntöjen yhteenvetoraportti Sivu 5 / 41

TRAP projektipartneri Soca Valley Development Centre (Slovenia), PP5 SouthWest Regional Authority (Irlanti), PP6 National Institute of Research Development for Mechatronics and Measurement Technique (Romania), PP7 Regional Development Agency of Western Macedonia (Kreikka), PP8 Zemgale Planning Region (Latvia), PP9 Waterboard Noorderzijlvest (Alankomaat), PP10 Hyvän käytännön artikkeli, otsikko ja tunniste Institutionaalinen hyvä käytäntö vesiekosysteemin laadun takaamiseksi, HK12 Matkailutoiminnan kehittämissuunnitelmat ja tuotteet varmistaen kalastusmatkailun ja vesiurheilun yhteensopivuuden ja tasapainon, HK13 Aluesuunnittelun suuntaviivat ja luonnonvarojen suojelu, HK14 Alueellinen, ympäristöllinen joen parannusohjelma, HK15 Maaseutuympäristön suojeluohjelmat, HK16 Metsätalous ja vedenlaadun suuntaviivat, HK17 Menetelmät tulvien ennakoimiseksi, HK18 Teknologia ja järjestelmät sedimenttien tarkkailulle patoaltaissa ja joissa, HK19 Hanke, joka havainnollistaa ympäristöystävällisen matkailun kehitysprojektia ottaen huomioon metsävarat, HK20 Hanke jokialueen kunnostamiseksi ja maankäytön muuttamiseksi; sisältäen infrastruktuurin jokialueiden matkailulle, jokirantojen parantamiselle, vedenkäsittelylle kylissä ja kaupungeissa, HK21 Tekojärvi tilapäiseen veden varastointiin turvatoimena ja Natura 2000- alueena, GP22 Joenuoman uudelleen mutkittaminen sekä vesipolitiikan puitedirektiivin että turvallisuuden toimenpiteenä maataloustuotannon alueilla maanuudistuslain puitteissa, GP23 Yhdistetty maaseudun interventio ja maatalouden ja teollisuuden jätevesien helofyyttivedensuodatus hallituksen ja yksityiskumppaneiden vapaaehtoisen osallistumisen kanssa, GP24 Vesihuollon käytäntöjen määrittely isossa järvessä yhdistäen Natura 2000 - tavoitteet ja vesiturvallisuuden rajat, GP25 Hyvien käytäntöjen kokoaminen ja tarkastelu toteutettiin TRAP-toiminnan ensimmäisellä puolivuotiskaudella, ts. 1.1.2012 (19.12.2011) 30.6.2012. Se organisoitiin kaavamaisesti, neljässä osittain päällekkäin menevässä vaiheessa: 19.12.2011-31.1.2012 Hyvien käytäntöjen tarkastelumallien laatiminen. Osa 3:n koordinoiva partneri (PP1) laati alustavan mallin, lähetti sen kaikille partnereille ja hyväksyi sen kahdenvälisten internetkokousten pohjalta. Ensimmäisen kansainvälisen ohjausryhmän (ISC) (27 29.3.2012) jälkeen hyvien käytäntöjen mallia oli täydennetty 1006R4 TRAP-hanke; Osa 3 Hyvien käytäntöjen yhteenvetoraportti Sivu 6 / 41

kahdella lisäkysymyksellä, joiden tarkoitus oli tehdä se keskittyneemmäksi ja suuntautuneemmaksi kohti houkuttelevan alueellisen kasvun konseptin tunnistamista. 31.1.2012 15.5.2012 Hyvien käytäntöjen kuvailua ja keskustelua partnereiden kesken. Partnerit olivat kiinnostuneita alueillensa sopivista hyvistä käytännöistä ja kysyivät lisäkysymyksiä hyvien käytäntöjen omistajilta. 15.5.2012 20.6.2012 Hyvien käytäntöjen käsittelyä, niiden kuvauksien päivitystä ja kysymyksiin vastauksia, jotka johtavat hyvien käytäntöjen esivalintaan. Tässä vaiheessa esivalinta on vain viitteitä antava. Lopullinen valinta seuraa tarvekartoituksen jälkeen TRAPin toisen puolivuotiskauden (heinäkuu 2012 joulukuu 2012) aikana. 27.6.2012 Hyvien käytäntöjen analyysien läpikäynti toisessa Osa 3- kokouksessa. Hyvien käytäntöjen lopullinen valinta tehdään alueellisten tarvekartoitusten jälkeen. Tarvekartoitukset on suunniteltu TRAPin toiselle puolivuotiskaudelle. Hyvien käytäntöjen myötävaikutus TRAP-tavoitteisiin TRAP-tavoitteet priorisoivat vesipolitiikan puitedirektiivin, eurooppalaisen maisemayleissopimuksen sovelluksien sekä ympäristönsuojelua ja kasvua käsittelevien yhdistettyjen ratkaisujen hyviä käytäntöjä. Tämä muodostaa pohjan järkevälle väittelylle, joka koskee suojelun ja kehityksen välisten hyöty-haitta -vertailullisten lähestymistapojen hyväksymistä. TRAPin lähtökohtana on sisällyttää tärkeät yhteiskunnallis- (=perinteet, kulttuuri)/ ympäristöulkois tehokkaisiin kasvu- ja maankäyttösuunnitelmiin ja turvata näin näiden ulkoisvaikutusten / haavoittuvuuksien suojelu yhteisymmärryksessä sidosryhmien kanssa. Tämä on pitkäaikaista, jatkuvaa keskustelua ja tausta monille EU:n toimintalinjoille ja aloitteille, kuten uudistetulle kestävän kehityksen strategialle (2006), eko-innovaatiopolitiikalle, ympäristöteknologian toimintasuunnitelmalle (the Environmental Technologies Action Plans), edelläkävijämarkkina-aloitteelle (the Lead Market Initiative), resurssitehokkuuden direktiiville (the Resource Efficiency Directive), energia- ja kestävän rakentamisen keskustelulle (the Energy & Sustainable Construction discussion) ja monille muille. TRAP tuo tähän keskusteluun keskittymisen alueen ja sen maankäytön näkökulmien kokonaisvaltaisen taloudellisen kehityksen kriteereihin. Kun otetaan huomioon vaatimus saavuttaa (ylläpitää, kunnostaa, tarkkailla, suojella) hyvä veden tila vuoteen 2015 mennessä ja myös varmistaa sopiva maisemansuojelu yleisesti, TRAP-kysymys on: mitkä ovat saatavilla olevat taloudelliset ja muut kehityskeinot, jotka johtavat kasvuun ja minimoivat prosessissa suojelu-ulkoisvaikutusten suhteellisen taakan? 1006R4 TRAP-hanke; Osa 3 Hyvien käytäntöjen yhteenvetoraportti Sivu 7 / 41

25 hyvän käytännön artikkelin mukaan vastaus tähän kysymyksen on alueellinen kehitysdynamiikka, joka demonstroi, kuinka se onnistuneesti käsittelee mielikuvia suojelu ja kehitys, suojelua kehityksen kautta ja vain suojelua, mutta edullista, ja johtaa houkuttelevan alueellisen kasvun malliin. Hyvien käytäntöjen artikkelit voidaan tiivistää seuraavasti: Kaikki 25 TRAP-käytäntöä yhdistävät metodologiaa havainnollistettaviin, kosketeltavissa oleviin puoliin. Muutamissa tapauksissa on mukana teknologioita. 25 hyvän käytännön joukossa on tärkeitä ja siirrettävissä olevia myötävaikutuksia jokialueiden toimintasuunnitelman (RBAP, vesipolitiikan puitedirektiivin 13. artikla) toteutukseen. Tällaiset käytännöt käsittelevät enemmän tarkkailun lähestymistapoja ja tietokantoja. on tärkeitä ratkaisuja luonnon ja vesistöjen kunnostukseen ja suojeluun. Ne kuvastavat pääasiassa julkisia investointeja ja / tai elinkaarimallialoitteita. Tällaiset ratkaisut, vaikkakin väistämättä asiayhteydestä riippuen määritellyt ja käytännössä yleisluontoiset, tarjoavat siitä huolimatta mielenkiintoisia, siirrettäviä keinoja ja havainnollistettavia tuloksia. Tämän tyyppiset ratkaisut voidaan siirtää sekä yleisluonteisina ympäristöaloitteina että RBAP:n ohjelmien (kunnostustoimenpiteiden) alaisina. vain yksi hyvä käytäntö on paneutunut selkeästi eurooppalaiseen maisemayleissopimukseen. Kuitenkin, ainakin neljässä kymmenestä TRAP-alueesta suunnittelijat ovat käsitelleet vahvasti maisemakysymyksiä. Ensimmäisen puolivuotiskauden aikana oli mahdollista avata niin maisemayleissopimuksen kuin maisemanarvioimisen keinojenkin, kuten Shannonin indeksin, LUCAS:n ja Landmap:n, konseptia. Tällaiset keinot mittaavat maisemien monipuolisuutta ja ekologista haavoittuvaisuutta (Shannonin indeksi ja LUCAS) sekä ekologisia, kulttuuriperinnöllisiä ja visuaalisia haavoittuvuuksia (Landmap). Mikään näistä työkaluista ei ole ratkaiseva, mutta kasvava yhteisymmärrys on, että ne ovat välttämättömiä suunnittelussa ja taloudellisessa kehityksessä. Olemme tunnistaneet kattavia lähestymistapoja hyöty-haitta vertailuihin Ne sisältävät institutionaalista kontekstia, metodologisia työkaluja, hallinnointia ja havainnollistettavia tuloksia. Suurin osa hyvistä käytännöistä sisältää hyöty-haitta -vertailuelementtejä. Kuitenkin, vain muutamia voisi kuvailla kattaviksi metodologioiksi. Perinteisesti hyöty-haitta -vertailut syntyvät yhteiskunnallis-ympäristöllisestä suojelun tarpeesta. Tarve on arvioitu ja myös suojelun aiheuttamat kehitykseen on yhdistetty suunnitteluprosessiin. Sidosryhmien osallisuus alkaa kehitysprosessin hyvin varhaisessa vaiheessa. Ehkä kaikista radikaalein hyöty-haitta -ratkaisu tulee PP10:ltä Alankomaista, missä kehitystarpeisiin mukaudutaan maanomistajuuksia vaihtamalla jos tarpeellista. Mielenkiintoinen keino on Ison-Britannian PP4:n ehdottama ekosysteemipalveluiden taloudellinen arviointi. PP2 1006R4 TRAP-hanke; Osa 3 Hyvien käytäntöjen yhteenvetoraportti Sivu 8 / 41

Irlannista on edistänyt kattavaa matkailukehityssuunnitelmaa hyödyntämällä maisemien ja ekosysteemien haavoittuvaisuutta mittaavia työkaluja, kehitystarkastuksia ja vertailemalla kehitysvaihtoehtoja. Vaikka näiden hyvien käytäntöjen kontekstuaaliset ja institutionaaliset näkökulmat voivat olla hieman hankalia omaksua, alla luetellut lainsäädännölliset ja metodologiset työkalut ovat helposti siirrettävissä: haavoittuvuuden arviointikeinojen hyödyntäminen (maisema ekologisesta, kulttuuriperinnöllisestä ja visuaalisesta näkökulmasta); vertaileva kehitys (mitä on vs. mitä voisi / pitäisi olla) osoittamalla nimi ja hinta ekosysteemien yhteiskunnalle tarjoamille palveluille 1 tehdään ekosysteemi osaksi kokonaisvaltaista kehityskeskustelua ja määritellään eläminen ympäristön rajoissa, esimerkki taulukossa 2 Taulukko 2 Taulukko helpottamaan ekosysteemin palveluiden tulkintaa * Käyttöarvot Ekosysteemin palvelukategoriat Hankinta Säätelevä Kulttuurinen Tukeva Suorat käyttöarvot Epäsuorat käyttöarvot Epäitsekkäät Perinnöt Olemassa olevat *: Sovitettu hyvän käytännön nro 7 kuvauksesta. alakohtaisten kapasiteettien, joilla on korkeampi kynnys maankäytön intensiteetin määrittelyyn, hyödyntäminen taulukkojen hyödyntäminen jokien ja jokialueiden haavoittuvuuksien / herkkyyksien sekä kehityspäämäärien päätöksenteon yhteen tuomiseksi lainsäädännön hyödyntäminen helpottamaan maatilojen vaihtoja ja maapankkeja, tarjoten maankäytön vaihtoehtoja maanomistajille julkisten investointien hyödyntäminen ympäristön kunnostamiseksi ja toimittamiseksi uuteen maankäyttöön sekä kehityksen lähestymistapoihin investoiminen ja lisävoimavarojen suuntaaminen suunnitteluun 1 http://www.ecosystemservices.org.uk and http://www.ecosystemservices.org.uk/docs/nr0107_project%20description.pdf 1006R4 TRAP-hanke; Osa 3 Hyvien käytäntöjen yhteenvetoraportti Sivu 9 / 41

kattavien suunnittelutyökalujen ja sidosryhmien strategisen osallistumisen hyödyntäminen aivan operaation alusta asti Yllä olevat päätelmät on tiivistetty ja yhdistetty hyviin käytäntöihin alla olevassa Taulukko 3:ssa. TRAP Taulukko 3 TRAP hyvät käytännöt ja artikkeleiden keskittyminen projektipartneri Kainuun Etu Oy (Suomi), PP1 Shannon Development (Irlanti), PP2 MidWest Authority PP3 Regional (Irlanti), The River Trusts (Iso-Britannia), PP4 Soca Valley Development Centre (Slovenia), PP5 SouthWest Regional Authority (Irlanti), PP6 Hyvän käytännön artikkeli, otsikko ja tunniste Pintavesien tarkkailuteknologiat ja toiminnalliset näkökohdat, HK1 Oulujoen virtauksen kunnostusprojekti, HK2 Jokivesistön kunnostaminen, HK3 Lough Dergin matkailutoiminnan kehityssuunnitelmat ja tuotteet, HK4 Matkailutoiminnan hyöty-haitta -vertailu ja taloudelliset keinot toteutuksen tukemiseksi (Lough Dergin kestävä venesatama, virkistys- ja matkailutoiminnan kehittämistutkimus), HK5 Aluesuunnittelun suuntaviivat, HK6 Lough Dergin markkinointistrategiaryhmä, HK7 Taloudellisten vaikutusten arviointikeinot (=metodologia) sidosryhmien osallistumiseksi ja yhteisymmärryksen rakentamiseksi, HK8 Tarkkailuohjelmat vesipolitiikan puitedirektiivin jokialueiden hallinnoin-tisuunnitelmien (River Basin Management Plans) toteuttamiseksi, HK9 Tietoalusta vesipolitiikan puitedirektiivin kommunikaation ja suunnittelun tukemiseksi, HK10 Maaseudun talouden kehittäminen virkistyskalastuksen avulla, HK11 Institutionaalinen hyvä käytäntö vesiekosysteemin laadun takaamiseksi, HK12 Matkailutoiminnan kehittämissuunnitelmat ja tuotteet varmistaen kalastusmatkailun ja vesiurheilun yhteensopivuuden ja tasapainon, HK13 Aluesuunnittelun suuntaviivat ja luonnonvarojen suojelu, HK14 Alueellinen, ympäristöllinen joen parannusohjelma, HK15 Keskittyminen Vesipolitiikan puitedirektiivi Ympäristön kunnostus ja uudelleenkäyttöhankkeet (talouden ja ympäristön kehitys) Ympäristön kunnostus ja uudelleenkäyttöhankkeet (talouden ja ympäristön kehitys) Yhdistetty matkailutoiminnan kehitys Hyöty-haitta ratkaisut ja metodologiat Todistepohjainen päätöksenteko ja sidosryhmien osallistuminen Yhdistetty matkailutoiminnan kehitys Metodologia, joka dokumentoi hyöty-haitta argumentteja Vesipolitiikan puitedirektiivi Vesipolitiikan puitedirektiivi Yhdistetty kehitys (suojelu ja kehitys) Ympäristösuojelu ollen yhteistyössä vesipolitiikan puitedirektiivi kanssa Yhdistetty matkailutoiminnan kehitys Maaseudun kehitys ollen yhteistyössä vesipolitiikan puitedirektiivi kanssa Maaseudun kehitys ollen yhteistyössä vesipolitiikan puitedirektiivi kanssa Yhdistetty maaseudun kehitys Yhdistetty maaseudun kehitys Maaseutuympäristön suojeluohjelmat, HK16 Metsätalous ja vedenlaadun suuntaviivat, HK17 National Institute of Menetelmät tulvien ennakoimiseksi, HK18 Tulvadirektiivi ja vesipolitiikan 1006R4 TRAP-hanke; Osa 3 Hyvien käytäntöjen yhteenvetoraportti Sivu 10 / 41

TRAP projektipartneri Research Development for Mechatronics and Measurement Technique (Romania), PP7 Regional Development Agency of Western Macedonia (Kreikka), PP8 Zemgale Planning Region (Latvia), PP9 Waterboard Noorderzijlvest (Alankomaat), PP10 Hyvän käytännön artikkeli, otsikko ja tunniste Teknologia ja järjestelmät sedimenttien tarkkailulle patoaltaissa ja joissa, HK19 Hanke, joka havainnollistaa ympäristöystävällisen matkailun kehitysprojektia ottaen huomioon metsävarat, HK20 Hanke jokialueen kunnostamiseksi ja maankäytön muuttamiseksi; sisältäen infrastruktuurin jokialueiden matkailulle, jokirantojen parantamiselle, vedenkäsittelylle kylissä ja kaupungeissa, HK21 Tekojärvi tilapäiseen veden varastointiin turvatoimena ja Natura 2000-alueena, GP22 Joenuoman uudelleen mutkittaminen sekä vesipolitiikan puitedirektiivin että turvallisuuden toimenpiteenä maataloustuotannon alueilla maanuudistuslain puitteissa, GP23 Yhdistetty maaseudun interventio ja maatalouden ja teollisuuden jätevesien helofyyttivedensuodatus hallituksen ja yksityiskumppaneiden vapaaehtoisen osallistumisen kanssa, GP24 Vesihuollon käytäntöjen määrittely isossa järvessä yhdistäen Natura 2000 -tavoitteet ja vesiturvallisuuden rajat, GP25 Keskittyminen puitedirektiivi Tulvadirektiivi ja vesipolitiikan puitedirektiivi Eurooppalainen maisemayleissopimus ja yhdistetty matkailutoiminnan kehitys Yhdistetty matkailutoiminnan kehitys Yhdistetty ympäristönsuojelu ja kehitys Vesipolitiikan puitedirektiivi ja hyöty-haitta -vertailu Vesipolitiikan puitedirektiivi ja hyöty-haitta -vertailu Vesipolitiikan puitedirektiivi TRAP-hankkeen ensimmäisen puolivuotiskauden lopulla on hyvin selvää, että on mahdollista käsitellä hyötyjä ja haittoja sekä hyötyä hyöty-haitta -logiikasta suunnattaessa kohti parempaa, houkuttelevampaa alueellista kehitystä. Tiedämme tähän myös olevan keinoja. Sen lisäksi tunnistamme sidosryhmien osallistumisen ja pitkähköjen neuvottelujen, kuten myös hyötyhaittapohjaista kehitystä varten räätälöityjen menettelytapojen, olevan edellytyksiä tässä tehtävässä onnistumiselle. 1006R4 TRAP-hanke; Osa 3 Hyvien käytäntöjen yhteenvetoraportti Sivu 11 / 41

TRAPin hyvien käytäntöjen yhteenvedot Hyvän käytännön nimi Pintavesien tarkkailuteknologiat ja toiminnalliset näkökohdat, HK1 Tarkkailu, TA2 Kainuu, Suomi Vesipolitiikan puitedirektiivi Käsitelty ongelma Suomessa vesistöt ovat hyvin haavoittuvaisia ympäristöpaineille ja maankäytön haasteille. Tämä hyvä Tärkeimmät Kustannukset ja positiiviset käytäntö keskittyy muun kuin maaseudun, etenkin teollisuuden maankäytön päästöihin. Jokivesien hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä edistyksellisen tarkkailujärjestelmän avulla. Kansalliseen lainsäädäntöön perustuvat lupatoimet (toimille, jotka voivat johtaa veden saastumiseen tai toimille, joilla on vaikutusta vesien tai vesivarojen rakenteisiin) sisältävät tietynlaisten operaatioiden ympäristövaikutusten perusteellista arviointia sekä räätälöityjen rajoitusten seurausasetuksia. Luvanhaltijan on esitettävä tarkkailusuunnitelma asiaankuuluvalle alueelliselle Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Viranomainen tarkastaa suunnitelmaan ja tekee siihen tarvittaessa muutoksia. Tarkkailuohjelmat suunnitellaan tapauskohtaisesti. Pakollinen tarkkailu voi sisältää esimerkiksi vedenlaadun ja hydrologisten tai biologisten parametrien mittausta. Tarkkailuseurantaa käytetään seuraamaan pitkän aikavälin huomattavien muutosten lisäksi myös odottamattomia muutoksia. Operatiivinen tarkkailu on tarkempaa ja se sisältää esimerkiksi ihmisten toiminnan mahdollisten vaikutusten seuraamista. Pakollisten tarkkailuohjelmien tiedot on kirjattu ympäristöhallinnon tietokantoihin. Teollisuuden päästöjen päätyminen veteen on vähentynyt huomattavasti esimerkiksi vuosien 1995 ja 2010 välillä: öljyt 83 prosenttia, fenolit 75, kromi 91, nikkeli 74, kupari 75, sinkki 87, kadmium 68, elohopea 75 ja lyijy 88 prosenttia. Maataloudesta aiheutuvat fosforin ja typen päästöt eivät ole vähentyneet 1990-luvun alusta 2000-luvun alkuun. Tietokannat käsittelevät tietovirtaa. Tarkkailun kustannukset ovat riippuvaisia tarkkailuohjelmista. Oulujoen jokialueen tapauksessa perustoimenpiteiden kokonaiskustannukset ensimmäiselle hallinnointijaksolle ovat noin 91 miljoonaa euroa investointeihin ja noin 39 miljoonaa euroa käyttökustannuksiin vuodessa, ja lisätoimenpiteisiin noin 5,1 miljoonaa euroa ja vuosittaisiin käyttökustannuksiin 1,2 miljoonaa euroa. Hyödyt: veden suuri arvo virkistystoiminnan ja maan hintojen kannalta; vesistöjen kunnostuskustannusten vähentyminen; ammattimaisen ja virkistyskalastuksen toiminnan kasvu. Hyöty-haitta -vertailu alueelliseen kasvuun Hyödyt ja haitat ovat kunnostus- ja investointikustannusten sekä tilojen arvon ja ympäristön laadun välillä. Hyvä käytäntö 1 on tehokas keino ympäristön suojelemiseksi ja tasapainottamaan ylläpitoa ennaltaehkäisykustannusten avulla. Hyvä käytäntö 1 on täysin siirrettävissä sekä lainsäädäntönä että tarkkailuteknologiana. Lisätietoja: Ninetta Chaniotou, Ninetta.chaniotou@kainuunetu.fi 1006R4 TRAP-hanke; Osa 3 Hyvien käytäntöjen yhteenvetoraportti Sivu 12 / 41

Oulujoen virtauksen kunnostusprojekti, HK2 Käsitelty ongelma Tärkeimmät Kustannukset ja myönteiset Vesiympäristö, TA3 Kainuu, Suomi Talouskehitys ja ympäristön kunnostus Lohet eivät ole vaeltaneet Oulujokeen sitten 1940-luvun. Vesivoimalaitosten rakentaminen lopetti vanhan ja korkeasti arvostetun kalastuksen muodon koskikalastuksen. Lohikanta on nyt lähes kadonnut Oulujärvestä. Kainuun jokien kunnostus lohijoiksi. Siispä pitkän aikavälin tavoite on palauttaa Kainuuseen lohivyöhyke. Välitön tavoite on hahmottaa, kuinka järjestää vaeltavien kalakantojen palauttaminen jokeen yhteistyössä asiaankuuluvien viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Suomen pisin kalatie, jonka nousu on yhteensä 11 m ja portaiden määrä 56, rakennettiin Merikosken vesivoimalaitokseen Oulujoen alavirtaan vuonna 2003. Oulun Energia, joka tuottaa energiaa Merikoskessa, on velvoitettu istuttamaan Merikosken ala- ja ylävirtaan vuosittain 26 200 (väh. 14 cm) Atlantin lohen poikasta; 4550 (väh. 20 cm) meritaimenta; 15 miljoonaa vastakuoriutunutta siikaa; 50 000 jokinahkiaista ja 4250 kg kirjolohta. Vuonna 2004 Oulunläänin ja Kainuun alueelliset viranomaiset alkoivat luoda alueellista Oulu-Kajaani -kehitysvyöhykettä (OUKA) edistääkseen edellytyksiä alueen kehitykselle; painopiste suunnattiin tietovirtojen käyttöön, liikenneyhteyksien parantamiseen, vyöhykkeen tekemiseen tunnetummaksi ja houkuttelevammaksi, hyvinvoinnin levittämiseen ja erityisen kaavoitusmallin kehittämiseen. (1) Projektin Oulujoen kalatiet, 2009 2011, tarkoituksena oli saada yksityiskohtaiset suunnitelmat kuudelle kalaportaalle Oulujoessa. (2) Projektin Kainuun vaeltavat kalat, 2009 2011, tarkoituksena oli edistää vaeltavien kalojen luonnollista lisääntymistä tärkeimmissä Oulujärveen laskevissa vesistöissä. Se teki yhteistyötä Oulujokeen kalaportaita rakentavien projektien kanssa tähdäten merilohen tuomiseen Oulujärveen. Kalakantojen mukaan Oulujoen ekologinen tila luokiteltiin hyväksi tai tyydyttäväksi. Kalat vaeltavat vastavirtaan Merikosken kalatien kautta. Merijoen kalatien rakentaminen maksoi noin 1,2 miljoonaa euroa. Oulujoen kalatiet projektin kokonaiskustannukset olivat 1,2 miljoonaa euroa. Matkailutoiminnan kasvu; ammatillinen kalastustoiminta on laajentunut samoin kuin koko toiminta kalojen ympärillä (kalastuksesta jälleenmyyntiin); maiden arvon nousu Oulujoen rannoilla. Hyöty-haitta -vertailu OuKa (Oulu-Kajaani) -projekti ja kehitystyö jatkuvat. Hyödyt ja haitat ovat julkisten varojen alueelliseen kasvuun investoinnin jokialueen kunnostukseen ja tulojen (verotus) + kyseisen alueen vapaa-ajantoiminnan tuottamien työpaikkojen välillä. Jotta voisimme tehdä hyöty-haitta -tilan selväksi, meidän pitää ymmärtää paremmin (julkisten) varojen investoinnin, uusien toimintojen tuottamien tulojen, bruttokansantuotteen ja kehityksen tuomien työpaikkojen välillä oleva tasapaino. Tämä hyvä käytäntö tuo lisää houkuttelevan alueellisen kasvun konseptiin painottaen, kuinka jokialueet voivat tuoda yhteen toimijoita ja päättäjiä vahvistamaan haasteellista yhteistä kehitysvyöhykettä. Vaikka tämä tapaus koskee maakuntarajat ylittäviä jokialueita, se voi olla ratkaisu myös pienemmässä, alueellisessa mittakaavassa. Menetelmä on siirrettävissä. Lisätietoja: Ninetta Chaniotou, Ninetta.chaniotou@kainuunetu.fi 1006R4 TRAP-hanke; Osa 3 Hyvien käytäntöjen yhteenvetoraportti Sivu 13 / 41

Jokivesistön kunnostaminen, HK3 Vesiympäristö, TA3 Kainuu, Suomi Talouskehitys ja ympäristön kunnostaminen Käsitelty ongelma Kainuun joet on pitkälti raivattu ja kanavoitu tukinuittoa varten. Kun jokiuoma muutetaan sen luonnollisesta tilasta uittoväyläksi, kaikki esteet uomasta poistetaan, jolloin joen virtausnopeus kasvaa. Tästä syystä kalakantojen luonnollinen kuteminen ei ole enää mahdollista. Hyrynsalmella sijaitsevien Luvanjoen, ja etenkin Kynäkoskien, kunnostaminen. Kunnostuksen tavoitteena on taata onnistunut kuteminen sekä nykyisille kalalajeille että suolaisen veden kaloille tulevaisuudessa. Alueellinen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus osallistuu vuosittain muutamaan Tärkeimmät Kustannukset ja myönteiset kunnostusprojektiin joko toteuttajana tai rahoittajana. Kunnostusprojektit sisältävät kehityssekoituksen, joka käsittää monia toimenpiteitä, jotka tähtäävät fyysisen, kemiallisen ja ekologisen tilan parantamiseen sekä kunnostetun vesireitin virkistysarvon parantamiseen. Kun suunnitteluprosessi on valmis, lupahakemustoimenpiteet alkavat (maanomistajilta tulee hyväksyä kunnostustoimet ennen niiden aloittamista). Vuonna 2002 Kainuun ELY-keskus kunnosti Luvan vesistön Kynäkosket. Pyrkimyksenä oli tehdä jokivirrat vaihtelevammiksi ja lisätä kutualueita taimenille ja harjuksille. Kynäkosket on ekokalastuspaikka, jossa sovelletaan pyydystä ja vapauta -sääntöä (esimerkiksi ainoa kalastusmuoto on perhokalastus väkäsettömällä koukulla). Kalastusluvat tarvitaan, ja niitä voi ostaa paikallisilta jälleenmyyjiltä tai internetistä. Kunnostustoimet ovet pienentäneet veden virtausnopeutta (ts. lisänneet veden viipymäaikaa), vähentäneet kulkeutunutta (vierasperäistä) maaperää, ja muuttaneet koskien ja hiljaisten vesien jakauman luonnolliseen tilaan. Ennen kunnostusta ja ekokalastussääntöä (1999 2000) koskissa ei ollut nuoria kaloja. Toimenpiteiden jälkeen on. Kunnostustoimenpiteiden kokonaiskustannukset olivat 10 200 euroa (alv 0 %), josta itse toimenpiteet olivat 6 830 euroa (alv 0%), loppujen kustannusten ollessa valvontakustannuksia jne. Hyödyt: kasvanut matkailutoiminta, etenkin kalastustoiminta; kalastustoimintaan liittyvien kaupallisten palveluiden laajentuminen; parannuksia joihinkin ekosysteemipalveluihin (esimerkiksi tulvien väheneminen, mikä vähentää tarvetta suunnitellulle tulvasuojeluinfrastruktuurille). Hyöty-haitta - vertailu alueelliseen kasvuun Hyödyt ja haitat ovat julkisten varojen investoinnin jokialueen kunnostukseen ja tulojen (verotus) + kyseisen alueen vapaa-ajantoiminnan tuottamien työpaikkojen välillä. Jotta voisimme tehdä hyötyhaitta -tilan selväksi, meidän pitää ymmärtää paremmin (julkisten) varojen investoinnin, uusien toimintojen tuottamien tulojen, bruttokansantuotteen ja kehityksen tuomien työpaikkojen välillä oleva tasapaino. Joka tapauksessa joenvirtauksen kunnostus on tärkeää infrastruktuurityötä ja asemoi uudentyyppisiä kehitysmalleja. Helposti. More information: Ninetta Chaniotou, Ninetta.chaniotou@kainuunetu.fi 1006R4 TRAP-hanke; Osa 3 Hyvien käytäntöjen yhteenvetoraportti Sivu 14 / 41

Käsitelty ongelma Tärkeimmät Kustannukset ja myönteiset Lough Dergin matkailutoiminnan kehityssuunnitelmat ja tuotteet, HK4 Matkailutoiminnan kehittäminen, TA4 Shannon, Irlanti (Lough Derg, alempi Shannon-joki) Taloudellinen kehitys (matkailuala) Yleensä vesitie on alikäytetty, vaikka sillä olisi vahvaa potentiaalia aktiviteettiperustaiseen matkailutoimintaan. Perinteiset markkinat (kuten onginta ja risteilyt) ovat tulleet alas. Myös alueelle ilmateitse pääseminen on heikentynyt. Tarve vesi- ja maa-alueiden virkistystoimintaan ja kotimaan palveluihin on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana, mutta tämä on pääosin näkynyt yksityisten veneiden rekisteröinnin ja venepaikkojen kasvuna, tarjoamatta merkittäviä hyötyjä paikalliselle taloudelle. Paikalliseen ympäristöön yhdistetyn jokien ja järvien matkailutoiminnan kehittäminen, ja mahdollisuus hyvin hallinnoituun matkailukohteeseen. Matkailutoiminnan kehityssuunnitelma (the Tourism Development Plan) tarkastelee: mitä tulisi kehittää eloisamman vesistöihin ja maa-alueisiin pohjautuvan matkailu- ja virkistystoiminnan saavuttamiseksi siellä, missä herkimmät järvialueet ja niiden ympäristöt ovat, ja kuinka niitä tulisi suojella vahingoittavalta toiminnalta. Samalla opastetaan sitä, kuinka kehittäminen tulisi suunnitella, jotta se toisi maksimaaliset hyödyt alueelle. Kehityssuunnitelma sisältää erilaisia toimia viidellä matkailutoiminnan alueen osalla: markkina-alueet ja näkyvyys, matkailu ja toiminnan infrastruktuuri, virkistystoiminta ja erityisen kiinnostavien tuotteiden kehitys, paikallisen osaamisen kehitys, kestävyyden hallitseminen. Verrattuna maanviljelyyn ja yhteiskuntajätteisiin matkailun vaikutus vesistöihin on ollut paljon vähäisempää ja paikallista (esimerkiksi paikallisten satamien ympäristöt). Tutkimukset paikallistavat ekologisesti herkät alueet ja suosittelevat, että matkailutoimintaa sallittaisiin näillä alueilla vain vähän tai ei ollenkaan. Valitettavasti toteutus on sattunut samanaikaisesti taloudellisen laman ja Irlannin turistimäärän laskusuhdanteen kanssa. Näissä olosuhteissa hyvän käytännön kasvupotentiaalia on vaikea määrittää. Kuitenkin väitetään, että hyvän käytännön seurauksena matkailun kehitys Lough Dergin alueella on edistymässä johdonmukaisempaan ja kestävämpään suuntaan laajan sidosryhmien osallistumisen kanssa. Hyöty-haitta - vertailu alueelliseen kasvuun Hyödyt ja haitat ovat sisäänrakennettuina koko prosessissa, koska jokien ja jokialueiden herkkyyden arvioinnin lisäksi matkailutoiminnan suunnittelu tulee osaksi julkista neuvottelua, jossa paikalliset sidosryhmät keskustelevat suojelukustannuksista ja matkailutoiminnan kehittämisestä seuraavista hyödyistä. Hyvin hallinnoidun, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävän matkailutoiminnan päämäärä on osa alueellista houkuttelevan kasvun mallia. Suunnitelma sinänsä on ehkä yleisluontoinen, mutta käsitelty prosessi, metodologia ja parametrit ovat todella siirrettäviä. Erityisen tärkeää on herkkien jokialueiden arviointi, ts. strateginen ympäristöarviointi (Strategic Environmental Assessment, SEA). Lisätietoja: Oonagh Kelly & Ruairi Deane, Shannon Development; Sähköposti: kellyon@shannondevelopment.ie / deaner@shannondevelopment.ie; Puhelin: +353 61 710218 / +353 61 710228 1006R4 TRAP-hanke; Osa 3 Hyvien käytäntöjen yhteenvetoraportti Sivu 15 / 41

Käsitelty ongelma Matkailutoiminnan hyöty-haitta -vertailu ja taloudelliset keinot toteutuksen tukemiseksi (Lough Dergin kestävä venesatama, virkistys- ja matkailutoiminnan kehittämistutkimus), HK5 Matkailutoiminnan kehittäminen, TA4 Lough Derg, alempi Shannon-joki (Irlanti) Taloudellinen kehitys (matkailuala) Lough Dergin jokiväylä on alikäytetty huolimatta sen potentiaalista (veneily, onginta, luonnonkatselu, kävely, pyöräily, melonta ja purjelautailu). Perinteiset markkinat ovat tulleet alas, ja yksi ongelmista on alueelle pääsyn heikentyminen. Uusien kehityssuunnitelmien tulee olla sopusoinnussa ympäröivän alueen vesi- ja maisemaympäristön kanssa. Tarjota yhdistetty lähestymistapa Lough Dergin matkailu- ja virkistystoiminnan kehitykselle siten, että se kohtaa alueen ja maakunnan taloudelliset tarpeet / potentiaalin. Samalla luoda puitteet sille, mitä päätöksiä voidaan tehdä kaikkein kannattavimmille investoinneille. Suoritettu työ sisälsi herkkien maisemien tutkimuksen, jonka tarkoitus on korostaa sekä Lough Dergin herkimpiä alueita ekologisesta, visuaalisesta ja kulttuuriperinnöllisestä näkökulmasta että tunnistaa alueen osia, joilla on kapasiteettia virkistys- ja matkailutoiminnan kehittämisessä. Metodologia sisälsi seuraavat vaiheet: (1) Kenttätyön ja aiempien tutkimusten kautta saatujen olemassa olevien virkistyspaikkojen, -toiminnan ja -kysymysten tarkastaminen sekä Lough Dergin matkailu- ja virkistystoiminnan tarpeiden ja markkinoiden arvioiminen. (2) Sidosryhmäkyselyt; konsultointi veneilijöiden, onkijoiden sekä matkailutoiminnan tarjoajien että Lough Dergin näkökannasta vastaavien virastojen kanssa. (3) Lough Dergin matkailu- ja virkistystoiminnan tarpeiden ja potentiaalin arviointi. (4) Maiseman arviointi Lough Dergin kehitykselle visuaalisesti herkimpien alueiden tunnistamiseksi. (5) Ekologinen selvitys käyttäen julkaistuja lähteitä, saatavilla olevaa tietoa ja konsultointia ekologisesti kaikkein herkimpien paikkojen tunnistamiseksi. (6) Perimätiedon kartoitus. (7) Näiden yhdistäminen haavoittuvien maisemien arvioimiseksi, Lough Dergin kartaksi sekä matkailutoiminnan kehitykseen sopivien paikkojen arvioimiseksi. (8) Lough Dergin virkistys- ja matkailutoiminnan kantokyvyn arviointi (Carrying Capacity Assessment) (virkistystoimintaa helpottamaan suunniteltujen tilojen sekä veden päällä, satamissa ja venevajoissa käytettävissä olevien tilojen fyysinen kapasiteetti). (9) Alueen vision kehittäminen ja yhteisymmärrys sekä strategia tähän pyrkimiseen. (10) Päätöstaulukon kehittäminen piirikunnan neuvostoille (County Councils) ja matkailualan viranomaisille. Tärkeimmät Yhdistetty joen ja jokialueen kehitys- ja maankäyttösuunnitelma. Kustannukset Todellinen taloudellinen hyöty on vaikea määrittää taloudellisten olosuhteiden muututtua Irlannissa ja myönteiset raportin julkistamisen jälkeen, ts. yksityiset sijoitukset kehitysmahdollisuuksiin ovat olleet hyvin rajalliset. Hyöty-haitta -vertailu alueelliseen kasvuun Hyödyt ja haitat ovat sisäänrakennettuja: alakohtainen kapasiteetin suunnittelu seuraa ja on linjassa ekologisen, perinnöllisen ja visuaalisen estetiikan arviointien kanssa, sekä perustuu laajan yhteisymmärryksen rakentamiselle. Menetelmä on räätälöity takaamaan houkuttelevaa alueellista kasvua. Keinot, menetelmät ja prosessit ovat täysin siirrettävissä. Lisätietoja: Oonagh Kelly & Ruairi Deane, Shannon Development; Sähköposti: kellyon@shannondevelopment.ie / deaner@shannondevelopment.ie; Puhelin: +353 61 710218 / +353 61 710228 1006R4 TRAP-hanke; Osa 3 Hyvien käytäntöjen yhteenvetoraportti Sivu 16 / 41

Käsitelty ongelma Tärkeimmät Aluesuunnittelun suuntaviivat, HK6 Hallinnointi, TA1 Claren kreivikunta, Pohjois-Tipperary, Limerick, ts. keskilännen alue (Irlanti) Taloudellinen kehitys (matkailuala) Yhteisymmärryksen rakentaminen alueellisen suunnittelun menetelmien ja kestävän kehityksen varmistamisen välille. Asettaa selkeitä tavoitteita ja päämääriä ohjaamaan suunnitteluviranomaisten kehityssuunnitelmia; edistää kehityssuunnitelmien tehokasta yhdistämistä ja koordinointia kokonaisvaltaiseen kehityksen visioon; työskennellä kansallisen aluekehitysstrategian (National Spatial Strategy, NSS), kansallisen kehityssuunnitelman (National Development Plan, NDP) ja vallitsevan budjetin sekä valtiontaloudellisen näkymän asettamien kokonaistoimintalinjojen puitteissa; saada kestävän kehityksen saavuttamiseksi tehdyn edistyksen tueksi tehokkaita alueellisen tason toteutusstruktuureita, joiden avulla työskennellään ja raportoidaan säännöllisesti yleisten NSS:n ja NDP:n raportoinnin puitteissa. Aluesuunnittelun suuntaviivat (Regional Planning Guidelines) 2010 2022 eivät lähde nollasta, vaan ennemminkin koostuvat aikaisempien suunnitteluohjeiden uudelleen arvioinnista. Suuntaviivat keskittyvät merkittäviin muutoksiin, jotka ovat esiintyneet alueella aiempien suunnittelun suuntaviivojen alalla (uudelleenarviointi joka 6. vuosi). Keskeiset kansalliset, alueelliset ja paikalliset sidosryhmät ovat mukana neuvottelu- ja toteutusprosessissa. Kolme alaryhmää on perustettu vastaamaan alueen koordinoidusta kehittämisestä, uusiutuvista energioista ja infrastruktuureista. Neuvotteluprosessi on parantanut avoimuutta, kasvattanut tehokkuutta ja virtaviivaistanut politiikkaa/menettelyjä maakunnallisella ja alueellisella tasolla. Vuoden 2011 raportti toi esille monia yhteistyötoimia eri hallintoyksiköiden välillä. Kustannukset ja Kullekin alueelle on määritelty eri mittareita ja työn alla on määritellä yhteiset mittarit (esimerkiksi myönteiset työllisyys- ja työttömyysluvut), joita voidaan käyttää. Yksi tavoite vuodelle 2012 on perustaa ja aloittaa mittaukset kestävillä mittareilla. Hyöty-haitta - Pääasialliset suuntaviivojen toteutuskulut liittyvät veden korkean laadun tavoitteisiin (joiden vertailu kohtaaminen voisi nostaa kuluja paikallisille yrityksille). Hyödyt, jotka muodostuvat alueelliseen kasvuun yhteisymmärryksen rakentamismenetelmän omaksumisesta, auttavat löytämään helpomman tien hyöty-haitta -ratkaisuissa ja tukevat taloudellisia toimia, jotka hyödyntävät alueen vahvuuksia, jotka sisältävät luonnonvaroja. Kuitenkin suuntaviivat ovat silti vain metodologia, eivät havainnollistaminen hyöty-haitta - ratkaisuista. Todistepohjaisena menettelytapojen luomiskeinona ja sen kautta sidosryhmien osallistumisen ja yhteisymmärryksen rakennusmetodologiana, suuntaviivat myötävaikuttavat alueelliseen kasvuun. Lisätietoja: Linda Newport, LNewport@mwra.ie Suuntaviivat ovat siirrettävissä ja niitä on jo siirretty toiseen projektiin. 1006R4 TRAP-hanke; Osa 3 Hyvien käytäntöjen yhteenvetoraportti Sivu 17 / 41

Lough Dergin markkinointistrategiaryhmä, HK7 Jokialueiden matkailu (TA4) Keskilännen alue, Irlanti Kehitystoimintasuunnitelma Käsitelty ongelma Lough Dergin alueen viranomaisten toiveiden mukaisesti luotiin markkinointistrategia vuosille 2006-2009. Strategiassa todettiin, että Lough Dergin tuotetarjonnassa oli merkittäviä puutteita. Useista todella hyvistä tuotteista huolimatta, löytyi myös lukuisia tuotepuutteita. Kehittää Lough Derg -aluetta vesiaktiviteettien kohteena yhdistettynä korkealaatuiset kävely-, pyöräily-, perinne-, kulttuuri- ja ruokaelämykset, jotka houkuttelevat kotimaisia ja kansainvälisiä vieraita viipymään pidempään. Lough Dergin markkinointistrategiaryhmä (Marketing Strategy Group) kehitti kohteen kehitystoimintasuunnitelman (Destination Development Action Plan) vaikuttamaan positiivisesti kaiken liiketoiminnan ja yhteisöjen kasvuun ja kestävyyteen kasvaneen kävijämäärän, matkailualan liikevaihdon ja työpaikkojen kautta. Tarvittavat toiminnot päämäärän saavuttamiseksi oli jaettu neljään tavoitteeseen (infrastruktuuri, tuotekehitys, koulutus ja harjoittelu sekä markkinointi ja myyntiyhteydet). Lough Dergin markkinointistrategiaryhmä priorisoi äänestäen jokaiseen tavoitteeseen kuuluvat toimet. Lisäksi jokaisella tavoitteella on vastuuvirasto, joka on vastuussa raportoinnista ohjausryhmälle. Yhteistyö matkailualan sidosryhmien kanssa on keskeistä toteutuksen kannalta. Tärkeimmät Lough Dergin malli on erinomainen esimerkki sidosryhmien osallistumisesta ja yhteisymmärryksen rakentamisesta. Kustannukset ja myönteiset Kustannukset liittyvät suunnittelutoimiin (sidosryhmien kokousten järjestäminen, analysoinnin kulut, ), paikallisten tuotteiden mainostamiseen ja infrastruktuurien realisointiin. Hyödyistä: strategiaryhmän (LDMSG) ja erityisesti kohteen kehitystoimintasuunnitelman yleistavoite on kehittää Lough Dergin aluetta paikallisille (mukaan lukien paikalliset yritykset ja palveluntarjoajat) sekä yhtälailla vierailijoille. Hyöty-haitta -vertailu Suunnitelma valmistui vuonna 2011, joten vielä ei ole arvioivia tutkimuksia sen vaikutuksista (sekä positiivisista että negatiivisista) vesiympäristöön ja paikalliseen talouteen, joten hyötyjen ja haittojen analysointi on kehitteillä; kuitenkaan suuremman turistimäärän, joka on yksi suunnitelman päätavoitteista, ei pitäisi vaikuttaa negatiivisesti alueen vesistöalueisiin. alueelliseen kasvuun Kohteen kehitystoimintasuunnitelma on keino kehittää kestävällä tavalla Lough Dergistä keskeinen kohde veteen pohjautuviin aktiviteetteihin yhdistettynä korkeatasoisiin kävely-, pyöräily-, perinne-, kulttuuri- ja ruokaelämyksiin. Paikallisten sidosryhmien osallistuminen ja yhteisymmärryksen rakentaminen ehkäisee konflikteja alueen kehittämisessä ympäristön ja talouden kasvun ehdoilla. Lough Dergin malli voidaan helposti siirtää muille alueille. Lisätietoja: Linda Newport, LNewport@mwra.ie 1006R4 TRAP-hanke; Osa 3 Hyvien käytäntöjen yhteenvetoraportti Sivu 18 / 41

Taloudellisten vaikutusten arviointikeinot (=metodologia) sidosryhmien osallistumiseksi ja yhteisymmärryksen rakentamiseksi, HK8 Hallinnointi (TA1) Iso-Britannia Vesipolitiikan puitedirektiivi Käsitelty ongelma Ekosysteemipalveluita, eli palveluita, joita ekosysteemit tarjoavat yhteiskunnalle, ja sitä, kuinka ekosysteemit ovat tärkeitä yhteiskunnalle, voi olla vaikea arvioida. Tämän seurauksena tällaisia palveluja ei huomioida tarpeeksi päätöksentekoprosesseissa. Varmistaa, että ekosysteemeiden todellinen arvo ja niiden tarjoamat palvelut otetaan huomioon poliittisessa päätöksenteossa. Ratkaista tai ainakin löytää parempia tuloksia kilpailevien käyttötarkoitusten välillä. Jotta ekosysteemin arvon voisi ymmärtää kunnolla, on tarpeellista luonnehtia ja määrittää ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen varojen välinen suhde, ja tunnistaa tavat, joilla nämä vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin. Ekosysteemin hyödyt voidaan muuttaa taloudelliseksi arvoksi käyttäen taloudellisia arviointimenetelmiä (sopivin tapa riippuu useista tekijöistä). Kokonaistaloudellisen arvo (The Total Economic Value (TEV)) tarkastelee ekosysteemin hyödykkeitä ja palveluita hyötyjen virtana, jonka luonnon pääoman varasto tarjoaa ihmisille. Muut metodologiat yrittävät perustaa joko yksilön halukkuuden maksaa (willingness to pay, WTP) ekosysteemin palvelusta (tai välttää sen heikentymistä) tai halukkuuden hyväksyä (willingness to accept, WTA) korvaus ekosysteemipalvelun heikkenemisestä (tai ekosysteemipalvelun parantaminen tai palauttaminen). Westcountry Rivers Trust on kehittänyt sarjan ekosysteemipalvelujen toimitusmalleja antaen tarjonta-arvosanan jokaiselle niistä. Se on kartoittanut ne neljän valuma-alueen (Tamar-, Torridge-, Taw- ja Exe-jokien) halki tilallisesti jakautuneella tavalla. Tärkeimmät Ekosysteemien ja niiden luomien palvelujen todellinen arvo on otettu huomioon poliittisessa päätöksenteossa. River Trustsin ekosysteemipalvelujen toimitusmallien kautta voidaan saada parempi ratkaisu maanviljelyn ja ekosysteemipalvelujen välisille konflikteille (siellä missä konflikti on voimakas, muista ekosysteemipalveluista saatavat hyödyt on optimoitava). Tässä mielessä malleja voidaan pitää taloudellisten vaikutusten arviointikeinoina, jotka pystyvät ottamaan huomioon vesipolitiikan puitedirektiivin ja eurooppalaisen maisemayleissopimuksen (arvokkaan maiseman lisäämä matkailun aktiviteettien määrä on ekosysteemipalvelua). Veden laadun parantaminen ja tulvariskien pienentäminen on kirjattu valuma-alueen hallintatoiminnoista, joilla on pyritty ratkaisemaan intensiivisen maantalouden, ylänköjen maankäytön sekä juomaveden saastumisen ja tarvittavien hoitokustannusten välistä konfliktia. Kustannukset ja myönteiset Ekosysteemipalvelujen huomioonottaminen mahdollistaa monien kustannusten vähentämisen. Esimerkkinä South West Water on aloittanut ympäristön kehityksen vastavirtaan ajattelu ( Upstream Thinking ) ohjelman ja Westcountry Rivers Trustin avustuksella auttaa maanviljelijöitä ja maanomistajia pitämään turpeen, mullan ja luonnolliset lannoitteet maassa osallistuen myös lietteen käsittelyn kehittämiseen. Kustannussuhteille arvioidaan vahvaa hyötyä mallinnuksen näyttäessä, että 13 miljoonan euron investointi valuma-alueiden hallinnointiin voisi säästää 820 miljoonaa euroa kuluissa, jotka menisivät ravinteiden ja kuormatun pintamaan veden hoitoon 30 vuoden aikana. 1006R4 TRAP-hanke; Osa 3 Hyvien käytäntöjen yhteenvetoraportti Sivu 19 / 41

Hyöty-haitta - vertailu alueelliseen kasvuun Lisätietoja: Rob Collins, rob@theriverstrust.org Ekosysteemipalvelujen analysoinnista (kenttätyö, kartoittaminen, ) ja sitä seuraavista päätöksistä aiheutuvat kustannukset kompensoituvat muiden kulujen vähenemisellä ympäristöllisen kehityksen ansiosta (esimerkiksi kestävä lähestymistapa on parantaa juomavedeksi tarkoitetun veden laatua, mikä vähentää veden käsittelyn tarvetta ja näin edelleen vähentää käsittelyn kustannuksia). Parempi ratkaisu ristiriidoille / hyödyille ja haitoille voi seurata ekosysteemipalvelujen analysointiin mukautumisesta. Luonnollisten resurssien taloudellinen arvo otetaan huomioon päätöksenteossa. Ekosysteemipalvelujen arvon määrääminen johtaa sellaisten poliittisten päätösten tunnistamiseen, joista saadaan paras nettotulos yhteiskunnan hyötymisen ja kompromissiratkaisujen ehdoilla. Ekosysteemipalvelut ovat yksi hyvä esimerkki, kuinka yritetään sisällyttää ympäristön suojelukustannukset maankäytön ja taloudellisen kehityksen suunnitelmiin. Tämä hyvä käytäntö on täysin siirrettävissä, koska ehdotetut lähestymistavat ovat maailmanlaajuisia. 1006R4 TRAP-hanke; Osa 3 Hyvien käytäntöjen yhteenvetoraportti Sivu 20 / 41