SISÄLTÖ Ministeriössä mietittyä Uusi vuosi ja uudet kujeet / 41 OKM Nuorisoalan järjestöille avustuksina 15,5 miljoonaa euroa / 42 Nuorten aikuisten osaamisohjelma jatkuu / 42 Vihapuheen ehkäisyyn nuorisotyössä yli 900 000 euroa / 43 Perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 17 miljoonaa / 43 Vuoden alun muutoksia opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla / 44 PISA 2015: Suomalaisnuoret edelleen huipulla, pudotuksesta huolimatta / 44 THL Uusi tutkimus arvioi rahapelijärjestelmän uudistumisen seurauksia / 47 Sijoitettujen lasten ja nuorten määrä väheni vuonna 2015 / 47 TOIMITUS Anna Tiitinen anna.tiitinen@alli.fi p. 020 755 2601 TOIMITUSKUNTA Opetus- ja kulttuuriministeriön nuoriso- ja viestintäyksiköt MINISTERIÖSSÄ MIETITTYÄ Uusi vuosi ja uudet kujeet Tämä otsikon mukainen vanha sanonta pätee paitsi uuteen nuorisolakiin, myös allekirjoittaneeseen henkilökohtaisesti. Viime vuoden lopussa jätin Brysselin hektisen elämän taakseni ja palasin kotimaahani aloittaen uutena pääsihteerinä arviointi- ja avustustoimikunnassa. Matka-aika kotiin Jyväskylään lyheni tuntuvasti, mutta myös Helsinki on näyttäytynyt uudessa valossa ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen. Omaa kulttuurishokkia olenkin kerennyt elämään kuukauden verran. Uusi nuorisolaki ei onneksi minulle eikä toivottavasti monelle muullekaan ole shokkia aiheuttanut, ja onneksi sen sisältöä on tämänkin lehden sivuilla ruodittu ansiokkaasti jo useamman kerran. Uuden nuorisolain myötä arviointi- ja avustustoimikunnan tehtäviin on tullut mukaan nuorisoalan järjestöjen lisäksi valtakunnalliset nuorisoalan osaamiskeskukset. Nuorisolain 7 :n pykälän mukaisesti toimikunta antaa lausunnon osaamiskeskusten valtionapukelpoisuudesta ja tekee esityksen valtionavustusten jaosta. Samat tehtävät pätevät myös nuorisoalan järjestöjen suhteen. Näihin sisältyvät kaikki vanhan lain mukaiset nuoriso-, nuorisotyön palvelu- ja nuorisotyötä tekevät järjestöt. Näiden tukipotti tullee pysymään aiempien vuosien tasolla. Osaamiskeskuksille osoitetaan oma määräraha, ja parhaillaan työstettävässä valtakunnallisessa nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa asetetaan suuntaviivoja osaamiskeskusten hyväksymiselle ja avustamiselle. Toimikunta tarkastelee osaltaan valtionapukelpoisuuksia tänä vuonna niin nuorisoalan järjestöjen kuin osaamiskeskusten osalta. Kuten nuorisolain 23 :ssä todetaan: Ministeriö voi peruuttaa valtakunnallisen nuorisoalan järjestön valtionapukelpoisuuden, jos järjestön toiminta ei yhtäjaksoisesti kahtena vuonna täytä laissa tai tämän lain nokalla säädettyjä valtionapukelpoisuuden edellytyksiä. Arviointi- ja avustustoimikunta pitää tärkeänä sitä, että valtionapukelpoisuuskäsittely on mahdollisimman läpinäkyvä ja että jokaisella järjestöllä on mahdollisuus tulla kuulluksi prosessin aikana. Panostamme erityisesti viestintään ja siihen, että avoimiin kysymyksiin vastataan tyhjentävästi. Samalla uudistamme askel askeleelta avustusjärjestelmäämme. Siirrymme tänä vuonna sähköiseen asiointipalveluun, jonka kautta hakemukset vuodelle 2018 tullaan jättämään. Aluksi muutos on hyvin pieni, 41
Panostamme erityisesti viestintään. sillä joudumme jatkamaan vanhojen exceliin pohjautuvien lomakkeiden käyttöä. Pyrimme kuitenkin keventämään prosessia ja erottelemaan epäolennaiset kysymykset melko laajaksi paisuneesta hakemuksesta. Toivottavasti tulevaisuudessa pääsemme myös kokonaan sähköiseen järjestelmään, jonka käyttö palvelee niin hakijaa kuin myös hakemusten käsittelijöitä. ***** Uutena työntekijänä vie oman aikansa tottua talon tavoille ; toisaalta ajan myötä hahmottaa paremmin niin toimivimmat käytännöt kuin asiat, joissa olisi varaa petrata. Kuten läpi valtiohallinnon, myös OKM:ssä viestinnän merkitykseen on kiinnitetty huomiota. Siinä missä uudet nettisivut tulevat palvelemaan monipuolisesti eri käyttäjiä, on arviointi- ja avustustoimikunnan tarkoituksena lanseerata uutiskirje sidosryhmille. Tämän kautta ajantasainen tieto siirtyy suoraan ministeriöstä esimerkiksi valtionavustuksia hakeville nuorisoalan järjestöille ja osaamiskeskuksille. Joonas Könttä Kirjoittaja toimii pääsihteerinä opetus- ja kulttuuriministeriön avustus- ja arviointitoimikunnassa. OKM Nuorisoalan järjestöille avustuksina 15,5 miljoonaa euroa Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt vuosiavustuksina nuoriso-, nuorisotyön palvelu- ja nuorisotyötä tekeville järjestöille tämän vuoden toimintaan yhteensä 15,5 miljoonaa euroa. Avustukset myönnetään Veikkauksen tuotosta. Ministeri Grahn-Laasosen päätös on arviointi- ja avustustoimikunnan tekemän esityksen mukainen. Valtakunnallisille nuorisojärjestöille ja nuorisotyön palvelujärjestöille myönnettiin 12 266 000 euroa. Avustusta myönnettiin 66 järjestölle tai yhteisölle. 53:lle valtakunnallista nuorisotyötä tekevälle järjestölle ja yhteisölle myönnettiin yhteensä 3 234 000 euroa. Valtakunnallisien nuorisotyötä tekevien järjestöjen toiminnasta ainakin osa on nuorisotyötä ja niiden tekemä nuorisotyö on laajuudeltaan verrattavissa valtakunnallisten nuorisojärjestöjen toimintaan. Valtakunnallisista nuorisojärjestöistä ja nuorison palvelujärjestöistä suurimman avustuksen sai Suomen partiolaiset, 1 375 000 euroa. Valtakunnallista nuorisotyötä tekevistä järjestöistä puolestaan suurimman sai Suomen Nuorisoseurat ry, 1,1 miljoonaa euroa. Järjestöjen saamat avustukset ovat harkinnanvaraisia, ja ne myönnetään tulosperusteisesti. Arviointi tehdään suunnitellun ja toteutuneen toiminnan perusteella. Tulosperusteita ovat toiminnan laajuus, vaikuttavuus, alueellinen kattavuus, taloudellisuus ja avustuksen tarve. Ajankohtaista yhteiskunnallista merkitystä arvioitaessa otetaan huomioon järjestön aktiivisuus yhteiskunnallisissa asioissa sekä nuorten sosiaalisessa vahvistamisessa. Myönnetyt avustukset: www.minedu.fi/opm/ Nuoriso/nuorisotyon_avustukset/ ylitarkastaja Marja N. Pulkkinen, puh. 0295 3 30315 arviointi- ja avustustoimikunnan pääsihteeri Joonas Könttä, puh. 0295 3 30319 Nuorten aikuisten osaamisohjelma jatkuu Nuorten aikuisten osaamisohjelma sai 10 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuodelle 2017. Samalla vuosina 2013 2016 toimineelle ohjelmalle myönnettiin jatkoaikaa uusien opiskelijoiden ottamiseksi vuoden 2017 loppuun. Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa 20 29-vuotiaiden, pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten on mahdollisuus suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai ammatillinen perustutkinto. Lisärahan jälkeen ohjelmaan on käytettävissä 26,6 miljoonaa euroa vuonna 2017. Rahoitusta riittää kaikille jatkaville opiskelijoille, jonka lisäksi koulutusta voidaan tarjota noin 1200 uudelle opiskelijalle. Kohderyhmään kuuluu noin 86 000 henkilöä. Tutkinnon voi suorittaa joko oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on Suomessa huolestuttavan korkea. Uudet koulutuspaikat suunnataan nuorille aikuisille, ja tavoitteena on tutkinnon suorittaminen ja työllistyminen. Koulutus on myös parasta syrjäytymisen vastaista työtä, toteaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. 42
Koulutus on parasta syrjäytymisen vastaista työtä. Lisärahoitus jaetaan valtionavustuksina koulutuksen järjestäjille. Avustusta sai yhteensä 42 koulutuksen järjestäjää, jotka ovat järjestäneet osaamisohjelmaan kuuluvaa koulutusta jo aiemmin. Osaamisohjelman onnistumisen edellytyksenä on opiskelun houkuttelevuuden parantaminen ja opintojen ja tutkintojen henkilökohtaistaminen niille nuorille aikuisille, joilla on taustallaan opintojen keskeyttämistä. Ohjelman kautta koulutuspaikan saaneet opiskelijat ovat kyselyissä nostaneet koulutusten tärkeimmäksi sivutuotteeksi yhteiskunnallisen osallisuuden tunteen kasvun. Myönnetyt avustukset: www.minedu.fi/opm/ Koulutus/koulutuspolitiikka/avustukset/ projektisuunnittelija Erno Hyvönen, puh. 0295 3 30398 (oppilaitosmuotoisen koulutuksen osalta) opetusneuvos Mari Pastila-Eklund, puh. 0295 3 30249 (oppisopimuskoulutuksen osalta) Vihapuheen ehkäisyyn nuorisotyössä yli 900 000 euroa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 913 200 euroa 14 hankkeelle, joissa ehkäistään vihapuhetta ja edistetään yhdenvertaisuutta kuntien nuorisotyössä. Avustuksilla toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelmaa vihapuheen ja rasismin torjumiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi. Yhteiskunnassamme kovat asenteet ja suoranainen vihapuhe ovat lisääntyneet. Aggressiivinen meuhaaminen netissä, kaduilla ja arkipäiväisissä kohtaamisissa on tullut yleiseksi. Tällaisessa ilmapiirissä on entistä tärkeämpää puolustaa yhteisiä eurooppalaisia arvoja: vapautta, demokratiaa, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta. Emme saa antaa periksi pelolle ja painostukselle, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Kuntien nuorisotyön keinoin voidaan tehdä paljon sen eteen, että nuorista kasvaa avarakatseisia ja välittäviä aikuisia. Lisäämällä eri ryhmien vuorovaikutusta vihapuheesta vapaassa ympäristössä voidaan lisätä ymmärrystä ja vähentää ennakkoluuloja, jatkaa ministeri. Avustetuissa hankkeissa tullaan järjestämään ohjattua toimintaa ja kohtaamisia eri ryhmiin kuuluvien nuorten välillä, sekä antamaan nuorille valmiuksia keskustella yhdenvertaisuudesta ja ihmisoikeuksista mm. tapahtumien ja kampanjoiden kautta. Hankkeissa tehdään yhteistyötä mm. koulujen, järjestöjen ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten kanssa sekä hyödynnetään Euroopan neuvoston Ei vihapuheelle -nuorisokampanjan materiaalia. Nuoret itse ovat tiiviisti mukana toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Myönnetyt avustukset: www.minedu.fi/opm/ Nuoriso/nuorisotyon_avustukset/ Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma: www.minedu.fi/opm/julkaisut/2016/ toimintaohjelma.html ylitarkastaja Emma Kuusi, puh. 0295 3 30172 Perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 17 miljoonaa Opetus- ja kulttuuriministeriö julisti haettavaksi 17 028 000 euroa valtion erityisavustusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen vuosille 2017 2018. Valtionavustuksen tavoitteena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja erityisopetuksen laatua tukemalla opetuksen järjestäjien mahdollisuuksia palkata ensisijaisesti opettajia samanaikaisopettajuuteen, ryhmien jakamiseen tai jakotunteihin sekä koulunkäyntiavustajia. Valtionavustuksilla tuetaan haasteellisilla alueilla toimivien koulujen toimintaedellytyksiä. Laadukas perusopetus kuuluu jokaiselle lapselle ja nuorelle taustasta riippumatta. Jokaisen vanhemman on voitava luottaa siihen, että kodin lähikoulu on hyvä koulu omalle lapselle. Siksi avustuksilla tuetaan haastavammilla alueilla toimivia kouluja palkkaamalla lisää opettajia ja koulunkäyntiavustajia tukemaan oppimista. Siten opettajalla on enemmän aikaa niille lapsille, jotka tarvitsevat tukea koulutiellään, toteaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Avustus myönnetään opetuksen järjestäjälle koulukohtaisesti, koulukohtaisten indikaattorien perusteella, käy- 43
Emme saa antaa periksi pelolle ja painostukselle. tettäväksi kouluihin ja koulujen toiminta-alueilla toimiviin päiväkotien esiopetusryhmiin. Avustusta myönnetään opetuksen järjestäjälle koulukohtaisesti seuraavien indikaattoreiden perusteella: 30 54-vuotiaiden vain perusasteen suorittaneiden osuus ikäluokasta, työttömyysaste ja vieraskielisten osuus. Erityisavustus tulee kohdentaa kouluille ja koulujen toiminta-alueilla toimiville päiväkotien esiopetusryhmille, joiden toiminta-alueella ylittyy vähintään yksi kolmen indikaattorin kansallisesta keskiarvosta. ylitarkastaja Maria Edel, puh. 0295 3 30194 www.minedu.fi/opm/koulutus/ koulutuspolitiikka/avustukset/ Vuoden alun muutoksia opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla Opetushallituksesta ja CIMO:sta uusi virasto Opetushallitus ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO yhdistyivät 1.1.2017 uudeksi virastoksi. Yhdistäminen on osa hallitusohjelmassa mainittua keskushallinnon virastorakenteen uudistamista. Lue lisää: www.minedu.fi/opm/tiedotteet/2016/05/ Ophjacimo.html Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen sääntelyä kevennetään Koulujen ja oppilaitosten työrauhan ylläpitämiseen liittyviä keinoja lisätään sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin liittyviä velvoitteita tehostetaan. Kuraattorin kelpoisuuden saavuttamista helpotetaan. Lue lisää: www.minedu.fi/opm/tiedotteet/2016/10/ saantely.html Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin muutoksia Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja vapaasta sivistystyöstä annettua lakia muutetaan. Ammatilliseen peruskoulutukseen kohdennetaan 190 miljoonan euron määrärahan säästö vuodesta 2017 lukien. Kilpailukykysopimuksen mukaista lomarahojen väliaikaista alentamista vastaava vaikutus huomioidaan vuosien 2017 2019 lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen, taiteen perusopetuksen, vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitusta laskettaessa. Lue lisää: www.minedu.fi/opm/tiedotteet/2016/10/ rahoituslaki.html Uusi nuorisolaki voimaan Laki vahvistaa nuorten osallisuutta, vaikuttamista ja kuulemista. Laissa nuorilla tarkoitetaan alle 29-vuotiaita. Laki selkeyttää valtion ja kunnan vastuuta. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan johdosta valtionhallinnossa. Nuorisotoimi pysyy kunnan tehtävänä. Laissa säädetään myös uudesta valtakunnallisesta nuorisotyön ja -politiikan ohjelmasta, joka olisi valtion nuorisotyön ja -politiikan keskeinen suunnittelun ja ohjauksen väline. Valtioneuvosto hyväksyy ohjelman joka neljäs vuosi. Lue lisää: www.minedu.fi/opm/tiedotteet/2016/06/ HE_uusi_nuorisolaki.html Yleisiä kirjastoja koskeva kirjastolaki uudistuu Perustuslain turvaamat kielelliset ja kulttuuriset oikeudet ovat kirjastolain lähtökohtana. Yleiset kirjastot säilyvät maksuttomina perus- ja lähipalveluina. Yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen on edelleen kunnan tehtävä. Kirjaston omien aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen sekä ohjaus ja neuvonta on maksutonta. Kunta voi periä myöhässä palautetuista aineistoista, varatun aineiston noutamatta jättämisestä ja muista suoritteista kohtuullisen maksun. Kirjastolakiin on lisätty säännökset kirjaston käyttäjän velvollisuuksista, lainauskiellosta ja kirjaston käyttökiellosta. Lue lisää: www.minedu.fi/opm/tiedotteet/2016/11/ kirjastolaki.html PISA 2015: Suomalaisnuoret edelleen huipulla, pudotuksesta huolimatta OECD:n osaamistuloksia mittaavassa PISA-tutkimuksessa vuoden 2015 pääalueena oli luonnontiede. Kolmen vuoden välein julkaistavassa tutkimuksessa suomalaisten 15-vuotiaiden luonnontieteiden osaaminen oli OECD-maiden kolmanneksi parasta. Lukutaidossa suomalaisnuoret ovat 44
Laadukas perusopetus kuuluu jokaiselle lapselle ja nuorelle taustasta riippumatta. Luonnontieteet eivät motivoi Tutkimuksesta ilmenee, että luonnontieteissä heikosti menestyvien oppilaiden määrä kasvaa ja huippujen määrä laskee erityisesti poikien osalta ja alueellinen tasa-arvo heikkenee. Luonnontieteitä heikosti osaavien suomalaisnuorten osuus on miltei kolminkertaistunut ja huippuosaajien määrä on vähentynyt liki kolmanneksella. Peräti 65 prosenttia luonnontieteiden heikoista osaajista hallitsee heikosti myös matematiikkaa ja lukutaitoa. Heistä noin 2/3 on poikia, toteaa yliopistotutkija Jouni Vettenranta. Tyttöjen ja poikien tasoero kasvaa ja oli Suomessa OE- CD:n suurin, 19 pistettä tyttöjen hyväksi. Suomen tytöt olivat kaikkien maiden tyttöjen vertailussa toiseksi parhaita Singaporen tyttöjen jälkeen. Poikien välisessä vertailussa Suomen pojat sijoittuivat kymmenenneksi. Suomi oli ainoa maa, jossa erinomaisesti osaavista oppilaista enemmistö oli tyttöjä. Poikien tulosten heikkeneminen kasvattaa sukupuolten välistä eroa entisestään tyttöjen hyväksi. Koulujen väliset erot ovat Suomessa edelleen osallistujamaiden pienimpiä, mutta alueelliset erot nousevat esille entistä vahvemmin. Nyt varsinkin pääkaupunkiseudun tulokset olivat huomattavasti muita parempia, erityisesti Länsi- ja Itä-Suomeen verrattuna. Motivaatio opiskella luonnontieteitä, arvostus luonnontieteitä kohtaan sekä suoritusluottamus luonnontieteellistä osaamista kohtaan olivat Suomessa selvästi keskimääräistä heikompia tai korkeintaan OECD-maiden keskiarvon tuntumassa. Luonnontieteiden motivaatioja asennetekijät ovat kuitenkin vahvasti yhteydessä oppilaiden luonnontieteiden osaamiseen. Suomessa osaamista selittävät oppilaiden asenteet, kun taas OECD-maissa sosioekonominen tausta vaikutedelleen parhaiden joukossa, matematiikan osaaminen on säilynyt ennallaan. Luonnontieteiden opiskelu ei innosta, ja tämä näkyy pistemäärien laskuna. Luonnontieteiden keskiarvopistemäärän (531) mukaan suomalaiset 15-vuotiaat olivat OECD-maiden joukossa kolmanneksi parhaita. Japanin pistemäärä (538) oli muita OECD-maita korkeampi. Suomen, Viron ja Kanadan (528) pisteet eivät eroa toisistaan tilastollisesti merkitsevästi. Kaikista osallistuneista maista ja alueista Suomen edellä olivat Singapore (556), Japani, Viro ja Taiwan (532). Kaikkien edellä mainittujen maiden tulokset olivat selkeästi OECD-maiden keskiarvoa parempia. Suomessa luonnontieteiden keskiarvo on pudonnut 32 pistettä vuoteen 2006 (563 pt) verrattuna, jolloin luonnontiede oli edellisen kerran pääalueena. Tulosten heikkeneminen vastaa miltei yhden kouluvuoden edistystä. PISA-arvion mukaan vuosittain runsaat 6 000 nuorta jää Suomessa vaille riittäviä perustaitoja luonnontieteissä, mikä lisää riskiä selvitä jatko-opintojen ja nykyaikaisen työelämän vaatimuksista. Lukutaito ja matematiikka Lukutaidossa suomalaisnuoret ovat edelleen parhaiden joukossa. Selkeästi paras lukutaidon taso oli Singaporessa, jossa oppilaiden saavuttamien pisteiden keskiarvo oli 535 pistettä. Tämän jälkeen hyvin tasaväkisiä olivat Hongkong (527 pistettä), Kanada (527), Suomi (526) ja Irlanti (521). Suomen naapurimaista menestyi parhaiten Viro, jonka tulos oli heti kärkiviisikon perässä. OECD-maista suomalaisnuoret menestyivät toiseksi parhaiten. Kun kaikki osallistuvat maat huomioidaan, Suomen sijoitus oli neljäs. Suomen pistemäärä oli kaksi pistettä parempi edelliseen tutkimuskertaan verrattuna. Matematiikan osaaminen on Suomessa säilynyt ennallaan. Suomen sijoitus oli seitsemäs OECD-maiden joukossa yhdessä tasapistein Tanskan kanssa. Edelle sijoittuivat Japani, Korea, Sveitsi, Viro, Kanada ja Alankomaat. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden maiden ja alueiden joukossa Suomi oli kolmastoista. Vuonna 2013 Suomi oli kuudes OECD-maista ja 12. kaikista maista. PISA2015-tutkimus antaa kaksijakoisen viestin. Suomi on edelleen koulutuksen kärkimaa. Jo kymmenen vuotta jatkunut oppimistulosten lasku on taittunut lu- kutaidossa ja matematiikassa se on hidastunut. Koulujen väliset erot ovat meillä edelleen pienet. Toisaalta PISA viestii huolta koulutuksen tasa-arvosta, erityisesti pojista. Myös sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin on kasvussa. On pohdittava, mitkä kouluun tai yhteiskuntaan liittyvät muutokset ovat johtaneet siihen, että niin monia poikia ei kiinnosta koulussa tarjottu oppimisen malli. Tutkimus kertoo siitä, että peruskoulun uudistuksille on kipeä tarve, sillä liian monen motivaatio on hukassa. Jo käynnistyneet uudistukset uusista opetussuunnitelmista opettajien täydennyskoulutukseen tulevat tarpeeseen, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. 45
taa eniten. Motivaatio kasvattaa osaamista ja osaaminen vastaavasti ruokkii motivaatiota. Tähän kehään pitäisi pystyä vaikuttamaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo professori Jouni Välijärvi. Uskon edelleen koulutusjärjestelmämme vahvuuksiin. Meidän tulee pitää kiinni yhdenvertaisista koulutusmahdollisuuksista, opettajien korkeasta koulutuksesta, laajasta paikallisesta vastuusta ja vapaudesta koulutuksen kehittämisessä sekä moniammatillisesta yhteistyöstä oppimisen tukena. Erityistä huomiota on kiinnitettävä oppilaiden innostuksen ja kiinnostuksen herättämiseen niin, että jokainen lapsi ja nuori voi koulussa löytää omat vahvuutensa, sanoo ministeri Grahn-Laasonen. PISA 2015 -tutkimukseen osallistui yhteensä 73 maata / aluetta PISA 2015 on kuudes tutkimus OECD:n PISA-tutkimusohjelmassa, joka vuodesta 2000 lähtien on kolmen vuoden välein arvioinut oppimistuloksia lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa. Arvioinnin pääalue vaihtuu joka kierroksella: vuonna 2006 ja vuonna 2015 se oli luonnontieteet. Pääalueen arviointi on kattava, kun taas sivualueiden osalta seurataan lähinnä oppimistulosten yleistä kehitystä. PISA 2015 -tutkimuksen Suomessa toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen yhteenliittymä. Peruskoulun uudistaminen on hallituksen kärkihanke Peruskoulun uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön elokuussa 2016 vuosiluokkien 1 6 osalta. Vuosiluokat 7 9 tulevat mukaan vuosina 2017, 2018 ja 2019. Uusissa perusopetuksen opetussuunnitelmissa lapsia ja nuoria ohjataan ottamaan vastuuta opiskelustaan ja jokaista oppilasta tuetaan opinnoissa. Tavoitteena on kehittää peruskoulun oppimisympäristöjä ja työtapoja niin, että ne innostavat oppimaan. Oppilas asettaa tavoitteita, ratkaisee ongelmia ja arvioi oppimistaan tavoitteiden pohjalta. Opetussuunnitelmien tavoitteena on lisätä oppilaiden motivaatiota opiskelua kohtaan, kehittää oppimaan oppimisen taitoja sekä kehittää ajattelun ja yhteistyön taitoja. Hallituksen Uusi peruskoulu -ohjelma tukee peruskoulun uudistumista vuosina 2016 2019. Jokainen peruskoulu saa tutoropettajan ohjaamaan muita opettajia, tukemaan uuden pedagogiikan toteutumista ja opetuksen digitalisaation edistämistä. Opetushallituksen yhteyteen perustetaan kokeilukeskus, joka koordinoi tutkimustietoon perustuvia huippuluokan kokeiluja. Opettajan perus- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen ja sen tukeminen on osa Uusi peruskoulu -kärkihanketta. Opettajankoulutusfoorumi laati laajassa sidosryhmäyhteistyössä opettajankoulutukselle kehittämisohjelman, joka julkistettiin 13.10.2016. Uusi peruskoulu -ohjelmaan käytetään kaikkiaan 90 miljoonaa euroa hallituskaudella. Yhtenä osana peruskoulun uudistamista opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on kutsunut kaikki eduskuntapuolueet peruskoulufoorumin parlamentaariseen ryhmään luomaan teesit tulevaisuuden peruskoululle. Foorumin ja parlamentaarisen ryhmän työt ajoittuvat Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen. Teesit julkistetaan elokuussa 2017 koulujen alkaessa. Liikkuva koulu -ohjelma on osa peruskoulun uudistamisen kärkihanketta. Kärkihankkeen tavoitteena on saada jokainen peruskouluikäinen lapsi ja nuori liikkumaan vähintään tunnin päivässä. Liikkuminen koulupäivän aikana lisää kouluviihtyvyyttä, ja eri oppiaineiden sisältöjen muuttaminen liikunnallisiksi tuo vaihtelua opetusmenetelmiin. Liikkuva koulu -ohjelman toteuttamiseen käytetään 21 miljoonaa euroa vuosina 2016 2018. Lasten ja nuorten matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen vahvistamiseksi on käynnissä valtakunnallinen Luma Suomi -kehittämisohjelma. Ohjelma on laajentunut valtakunnalliseksi vuoden 2017 alusta. Ohjelmassa tuetaan luonnontieteiden, matematiikan ja teknologiakasvatuksen tutkivaa oppimista varhaiskasvatuksesta yläkoulun viimeisille luokille saakka. Ohjelman toteuttamiseen on varattu 5 miljoonaa euroa vuosina 2014 2019. Hallitus toteuttaa myös varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen monilukutaito-ohjelman. Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojen kielen ja esitystapojen hallintaa. Monilukutaito-ohjelma toteutetaan vuosina 2016 2018 kilpailutuksen pohjalta. PISA 2015 -tulokset aineistoineen: www.minedu.fi/ pisa Jyväskylän yliopiston PISA-sivut: ktl.jyu.fi/pisa Peruskoulun uudistaminen: www.minedu.fi/osaaminenjakoulutus/peruskouluuudistus/ professori Jouni Välijärvi, Pisan kansallinen koordinaattori (Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos), puh. 050 567 7210 opetusneuvos Tommi Karjalainen (OKM), puh. 0295 3 30140 46
THL Uusi tutkimus arvioi rahapelijärjestelmän uudistumisen seurauksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on käynnistänyt Rahapelikysely 2016 -tutkimuksen, jolla kartoitetaan suomalaisten rahapelaamista ja rahapelien markkinointiin liittyviä mielipiteitä. Suomalainen rahapelijärjestelmä uudistui vuodenvaihteessa. Näkyvin muutos on, että kolme rahapeliyhteisöä Veikkaus Oy, Raha-automaattiyhdistys ja Fintoto Oy yhdistyivät tammikuussa 2017 yhdeksi yhtiöksi, Veikkaus Oy:ksi. Rahapelikyselyllä selvitetään rahapelaamista, peliyhteisöjen markkinointia ja rahapelihaittoja vuodelta 2016, ennen rahapeliyhteisöjen yhdistymistä. Vuoden kuluttua toistettavalla tutkimuksella arvioidaan tilannetta yhdistymisen jälkeen. Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää, onko peliyhteisöjen yhdistymisellä mahdollisia seurauksia, ja jos on, millaisia ne ovat. Samalla saamme entistä monipuolisemmin tietoa suomalaisten rahapelien markkinointiin liittyvistä mielipiteistä ja rahapelien mahdollisista haitoista, kertoo erikoistutkija Anne Salonen THL:stä. On tärkeää, että pelaajille tarjotaan tietoa siitä, mitkä rahapeleistä koukuttavat muita helpommin. Tietoa kerätään Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa Tutkimuksen tiedonkeruun toteuttaa Tilastokeskus. Tutkimukseen on satunnaisesti poimittu 20 000 Uudenmaan, Pirkanmaan ja Kymenlaakson alueilla asuvaa 18-vuotiasta tai sitä vanhempaa henkilöä. Nämä kolme tutkimusaluetta on valittu muun muassa siksi, että kaikissa näissä suhtautuminen rahapelaamista kohtaan on myönteisempää kuin suomalaisessa väestössä keskimäärin, Anne Salonen mainitsee. Kun tarkastellaan vain muutamaa aluetta, voidaan haittoja arvioitaessa ottaa huomioon, miten rahapelejä on saatavilla alueella ja millaisia rahapeliongelmiin liittyviä ehkäiseviä palveluja ja hoitopalveluja alueella on. Luotettavien tietojen saamiseksi on tärkeää, että kaikki kutsun saavat osallistuvat tutkimukseen riippumatta siitä, pelaako rahapelejä vai ei tai kuinka paljon pelaa. Otokseen valittua henkilöä ei voi korvata toisella henkilöllä, kertoo tutkija Marika Jokinen Tilastokeskukselta. Tämän väestökyselyn lisäksi kerätään Helsingissä sijaitsevan Peliklinikan asiakkailta rinnakkainen tutkimusaineisto. Rahapelikysely toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Suomalaiset ovat aktiivisia rahapelaajia Vuonna 2015 toteutetun Suomalaisten rahapelaaminen -tutkimuksen mukaan suomalaisista 80 prosenttia oli pelannut jotain rahapeliä edeltävän vuoden aikana. 3,3 prosentilla suomalaisista oli rahapeliongelma ja 18,3 prosenttia pelasi vähintään riskitasolla. Rahapelikyselyn aineistoa hyödynnetään myös eri pelityyppien haitallisuuden arvioinnissa. On tärkeää, että pelaajille tarjotaan tietoa siitä, mitkä rahapeleistä koukuttavat muita helpommin, Anne Salonen sanoo. Rahapelikysely (THL): www.thl.fi/fi/tutkimus-jaasiantuntijatyo/vaestotutkimukset/rahapelikysely erikoistutkija Anne Salonen (THL), puh. 029 524 8125 tutkija Marika Jokinen (Tilastokeskus), puh. 029 551 3270 Sijoitettujen lasten ja nuorten määrä väheni vuonna 2015 Kodin ulkopuolelle sijoitettuja 0 20-vuotiaita lapsia ja nuoria oli kaikkiaan 17 664 vuoden 2015 aikana. Sijoitettuna olleiden osuus väheni 2 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Sijoitettuja lapsia ja nuoria oli 1,4 prosenttia 0 20-vuotiaista. Huostassa oli vuoden 2015 aikana noin prosentti alle 18-vuotiaista. Kiireellinen sijoitus koski vajaata puolta prosenttia (0,3 %) alle 18-vuotiaista. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 73 872 lasta ja nuorta vuonna 2015. Avohuollon asiakkaita oli 5,9 prosenttia 0 20-vuotiaista. Vuonna 2015 tehtiin keskimäärin 1,7 lastensuojeluilmoitusta lasta kohden. Lastensuojeluilmoitukset koskivat kaikkiaan 66 406 lasta. Lastensuojeluilmoitusten määrä lisääntyi 7 prosenttia vuodesta 2014. suunnittelija Tuula Kuoppala, puh. 029 524 7234 47