Helsinki No YS 612

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 25.4.2006 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2005 Y 363 111 No YS 612 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Helsingin Hanasaareen rakennettavaa huippu ja varalämpökeskusta. Ympäristölupapäätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksen hausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Helsingin Energia 00090 Helen LAITOS JA SEN SIJAINTI Hanasaaren huippu ja varalämpökeskus Parrukatu 00580 Helsinki Kiinteistörekisteritunnukset: 91 432 5:2, 91 10 252 12 Toimialatunnus: 40301 Liike ja yhteisötunnus: FI 02012566 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 3 b TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 3 MAKSU 6 194,50 A14 111 AT2056 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Puh. 020 490 101 Faksi 020 490 3200 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Tfn +358 20 49 01 01 Fax +358 20 490 32 00 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.miljo.fi/uus

2 (26) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 21.6.2005. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Kyseessä on uusi toiminta, jolle ei ole olemassa aikaisempia lupia. Lämpökeskus tulee tekemään sopimuksen jätevesien johtamisesta Helsingin Veden viemäriverkkoon. Vähäisten varastoitavien kemikaalimäärien vuoksi lämpökeskuksella ei ole kemikaalilainsäädännön mukaista valvontaviranomaista. Lämpökeskuksen sijoituspaikka on Uudenmaan maakuntakaavassa energiahuollon aluetta ja Helsingin seutukaavassa erityisaluetta. Yleiskaavassa lämpökeskus sijoittuu kerrostalovaltaiselle alueelle, jota kehitetään asumisen, kaupan, julkisten palvelujen ja virkistyksen käyttöön sekä ympäristöhaittoja aiheuttamattoman toimitilojen ja alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Alueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa, joka on tarkoitus hyväksyä vuodenvaihteessa 2006 2007. Asemakaavassa tontti 91 10 252 12 on merkitty tehdaskorttelialueeksi. Kiinteistöä 91 432 5:2 ei ole asemakaavoitettu. Alueen kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi korttelin 252 tontti nro 12 on rakennuskiellossa 29.10.2006 saakka. Helsingin kaupunginhallitus on hyväksynyt poikkeamislupahakemuksen rakennuskiellosta ja hakemuksen suunnittelutarveratkaisua varten 6.3.2006. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Laitosalue sijaitsee pääosin tilalla 91 432 5:2 sekä osittain tontilla 91 10 252 12. Sijoituspaikan kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki. Kiinteistön haltija on Helsingin Energia. Huippu ja varalämpökeskuksen sijoituspaikan pohjoispuolella on Suvilahden suojeltu teollisuuskorttelialue, itä ja eteläpuolella Hanasaaren voimalaitosalue ja länsipuolella Sörnäisten rantatie ja asuntokortteleita. Huippu ja varalämpökeskus rakennetaan Helsingin Energian Hanasaari B voimalaitoksen luoteispuolelle, noin 20 m:n päähän voimalaitosrakennuksesta. Hakemuksen mukaan tarve sijoittaa lämpökeskus mahdollisimman lähelle jo olemassa olevia öljysäiliöitä sekä alueella oleva muu johtoverkko ja merivesikanavat rajaavat sijoitusmahdollisuudet siten, että valittu paikka on tekniikan ja kaupunkisuunnittelun kannalta paras mahdollinen.

3 (26) Ympäristön tila ja laatu Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Rakennettava lämpökeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella taikka sellaisen läheisyydessä. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Ilmanlaatu Etäisyys lämpökeskukselta mereen on noin 230 m. Läheistä merialuetta kuormittaa erityisesti Vantaanjoki. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen monisteen Katsaus Helsingin ympäristön tilaan 2003 mukaan läheisen merialueen laatuluokitus on viime vuosina ollut välttävä. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) julkaisun Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2004 mukaan merkittävimmät epäpuhtauksien päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat liikenne, energiantuotanto ja tulisijojen käyttö. Liikenteellä on suurin vaikutus ilmanlaatuun, koska sen päästöt purkautuvat matalalle, lähelle hengityskorkeutta. Energiantuotannon päästöt purkautuvat korkeammalta ja leviävät laajalle alueelle. Teknisin keinoin sekä energiantuotannon että liikenteen päästöjä on kyetty vähentämään viime vuosina. Liikennemäärät ja energiantuotanto kuitenkin kasvavat jatkuvasti, mikä hidastaa suotuisaa kehitystä. Läheisellä YTV:n ilmanlaadun mittausasemalla Kallio 2 mitatut pitoisuudet kuvaavat Helsingin kantakaupungin yleistä ilmanlaatua. Kalliossa ilmanlaatu oli vuonna 2004 valtaosan ajasta hyvä tai tyydyttävä, ja terveysvaikutukset siten hyvin epätodennäköisiä. Ilmanlaatu oli hyvä enimmäkseen öisin ja viikonloppuisin. Päivisin liikenteen vilkastuessa ilmanlaatu heikkeni tyydyttäväksi, ajoittain välttäväksi ja epäedullisissa sääolosuhteissa jopa huonoksi tai erittäin huonoksi. Välttävään ilmanlaatuun olivat syynä useimmiten kohonneet typpidioksidi tai hiukkaspitoisuudet etenkin kevätaikaan. Huonoja tai erittäin huonoja tilanteita oli Kalliossa harvoin. Näistä suurin osa ajoittui kevään katupölyaikaan tai vuodenvaihteeseen. Huonoon ja erittäin huonoon ilmanlaatuun oli yleensä syynä hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kohoaminen. Julkaisun Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2004 ja 2005 mukaan Helsingin alueella sormipaisukarpeen vauriot, IAP indeksi (Index of Atmospheric Purity) ja jäkälälajiston määrä olivat huomattavasti koko tutkimusalueen keskimääräisiä tuloksia heikommat. Neljä havaintoalaa Helsingin keskustassa luokiteltiin jäkäläautioiksi. Havaintoalojen määrä, joilta sormipaisukarve oli kuollut tai puuttui, oli vähentynyt. Todettujen jäkälämuutosten perusteella ilmansaasteiden kuormitus Helsingissä oli voimakkainta koko tutkimusalueella. Vuoteen 2000 verrattuna jäkälälajiston määrä oli pysynyt samana, mutta jäkälien vauriot olivat hieman lieventyneet. Rikki ja typpiyhdisteiden aiheuttama kuormitus näkyy neulasten keskimääräistä suurempina rikki ja typpipitoisuuksina. Mäntyjen neulasten rikki ja typpipitoisuudet olivat kasvaneet vuonna 2001 otettuihin näytteisiin verrattuna.

4 (26) Maaperän tila Alue on täyttömaata. Lämpökeskuksen sijoitusalueen läheisyydessä on tehty pilaantuneisuustutkimuksia. Osasta tutkituista näytepisteistä on löytynyt jätetäyttöä (tiili, puu, hiili) sekä korkeita raskasmetallien pitoisuuksia. Tulosten perusteella myös lämpökeskuksen sijoitusalueella voi esiintyä pilaantuneita maamassoja, jolloin alue voi vaatia kunnostusta. Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Natura 2000 kohde Vanhankaupunginlahden lintuvesi sijaitsee lähimmillään 2,7 km:n päässä lämpökeskuksesta koilliseen. Lähimmät päiväkodit, koulut ja vanhustenkodit sijaitsevat 650 700 m:n päässä. Lähin asutus on noin 150 m:n päässä lännessä Sörnäisten rantatien takana. Sörnäisten tavarasataman toimintoja ollaan siirtämässä pois, mikä vapauttaa alueen uuteen käyttöön. Osayleiskaavan suunnittelun lähtökohtana on satama ja teollisuusalueiden muuttaminen uudeksi kaupunginosaksi. Kalasataman kaupunginosan rakentaminen alkaa metroaseman korttelissa. 2010 luvulla seuraavat Sompasaaren kortteliryhmät, joiden on arvioitu valmistuvan 2020 luvun alussa. 2020 luvulla päätettäneen Hanasaari B voimalaitoksen uusimisesta ja uuden voimalaitoksen sijaintipaikasta. Viimeistään tällöin Hanasaaren asuntokortteleiden rakentaminen tullee ajankohtaiseksi. Kalasataman kaupunginosa tulee nykyisten suunnitelmien mukaan olemaan valmiiksi rakennettu 2030 luvun alussa. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Liikennemäärät syksyn arkivuorokautena ovat Sörnäisten rantatiellä noin 60 000 ajoneuvoa ja Kulosaaren sillalla noin 62 000 ajoneuvoa. Liikenteen aiheuttama melutaso Sörnäisten rantatiellä ja Itäväylällä 10 m kadun keskilinjasta laskettuna on noin 76 db. Lämpökeskuksen itäpuolella sijaitsee Hanasaari B voimalaitos ja Sörnäisten satama. Satamatoiminnot poistunevat alueelta ennen lämpökeskuksen valmistumista. Helsingin alueen energiantuotantolaitosten vuosipäästöt ilmaan vuosina 2000 2004 ovat keskimäärin olleet: rikkidioksidi 3 700 t, typen oksidit typpidioksidina 5 000 t, hiukkaset 440 t ja fossiilinen hiilidioksidi 4 100 000 t. Oletetulla normaalikäytöllä Hanasaaren huippu ja varalämpökeskuksen päästöt ovat näihin verrattuna 0,3 1,7 %. LAITOKSEN TOIMINTA Pääosa Helsingin kaukolämmön tuotannosta saadaan peruskuormakäytössä toimivista voimalaitoksista Hanasaari B, Salmisaari B sekä Vuosaari A ja B. Huippulämpökeskukset otetaan tuotantokäyttöön silloin, kun peruskuormalaitosten lämpöteho ei ole kaukolämmön kysynnän tyydyttämiseksi riittävä. Huippulämpökeskuksista ensimmäisenä otetaan käyttöön laitokset, joiden polttoaineena on maakaasu ja näiden jälkeen laitokset, joiden polttoaineena on raskas polttoöljy. Huippulämpökeskusten vuosittaiset käyttötuntimäärät riippuvat pääasiassa siitä, kuinka kylmä talvikausi on.

5 (26) Yleiskuvaus toiminnasta Helsingin kaukolämmön tilaustehon on arvioitu kasvavan vuosina 2004 2010 noin 270 MW tehontarpeen kasvun ollessa suurinta itäisessä ja eteläisessä kantakaupungissa. Nykyinen ja jo rakenteilla oleva tuotantokapasiteetti riittää Helsingin Energian arvioiden mukaan kattamaan kysynnän enintään talvikaudelle 2008 2009. Suunnitellun Hanasaaren huippu ja varalämpökeskuksen polttoaineteho on 282 MW ja se tuottaa kaukolämpöä Helsingin kaukolämpöverkkoon. Toiminta sijoittuu pääasiassa talviaikaan. Laitos on miehittämätön ja toimii kaukokäytössä. Laitoksen toiminnan suunniteltu aloitusajankohta on loppuvuonna 2008 ja sen käyttöiäksi on arvioitu vähintään 30 vuotta. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio lämpökeskuksen kuuden kattilan keskimääräisistä tuotantotiedoista. Vuotuinen käyttöaika on esitetty täyttä polttoainetehoa vastaavana. Käytännössä kaikki kattilat eivät käy koko ajan samaan aikaan, eikä niitä normaalisti käytetä täydellä polttoaineteholla. Näin ollen laitoksen todellinen käyttöaika on alla esitettyä pitempi. Käytännössä vuotuiset kattilakohtaiset käyttöajat voivat vaihdella suuresti. Kattilat K1 K6 Polttoaineteho 6 * 47 MW (yht. 282 MW) Hyötysuhde Käyttöaika Raskaan polttoöljyn kulutus 0,94 130 h/a 3 900 t/a (huipunkäyttöajaksi (koko lämpökeskus) laskettuna) Kaukolämmön tuotanto 35 GWh/a (koko lämpökeskus) Polttoaineet ja kemikaalit Lämpökeskuksen polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Sen tehollinen lämpöarvo on 41 MJ/kg, rikkipitoisuus 0,9 % ja tuhkapitoisuus 0,02 %. Sytytyspolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Raskasta polttoöljyä ei varastoida lämpökeskuksen alueella, vaan se imetään omilla pumpuilla Hanasaari B voimalaitoksen varastosäiliöjärjestelmästä (kaksi maanpäällistä ja valuma altailla varustettua 7 500 m 3 :n säiliötä) ja siirretään uudella putkistolla lämpökeskukseen. Siirtoputket lämpökeskukselle tulevat todennäköisesti olemaan maanalaisia. Tiedot merkittävimmistä lämpökeskuksen alueella varastoitavista kemikaaleista on esitetty seuraavassa taulukossa. Kemikaali tai valmiste Luokitus Maksimi varastomäärä Kevyt polttoöljy Xn, N 1 m 3 Natriumhydroksidiliuos (noin 50 %) C 5 m 3 LUOKITUKSET: F helposti syttyvä F+ erittäin helposti syttyvä O hapettava T myrkyllinen T+ erittäin myrkyllinen E Xn Xi C N räjähtävä haitallinen ärsyttävä syövyttävä ympäristölle vaarallinen Lisäksi lämpökeskuksessa varastoidaan ja käytetään muun muassa voiteluöljyjä, muuntajaöljyjä ja kunnossapitokemikaaleja.

6 (26) Liikenne Käytön, huollon ja työmatkojen aiheuttamaa henkilöliikennettä on laitosalueella lähinnä arkisin päiväaikaan. Lisäksi alueella on alueen muihin toimintoihin liittyvää raskasta liikennettä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Lämpökeskus käyttää vuosittain noin 100 150 m 3 vesijohtovettä. Jätevesiviemäriin johdetaan saniteettijätevedet sekä öljynerotuksen kautta kattilahallin lattia ja prosessivedet. Öljynerotuskaivon öljyvuotohälyttimen toiminta sulkee öljynerotuskaivosta pois johtavan jätevesiputken. Alueilla, joissa käsitellään öljyä (öljyn purkaus, öljyputkikanavat), on vastaavanlainen järjestely. Piha alueilla, joilla ei käsitellä öljyä, on normaali sadevesiviemäröinti mereen. Salaojavesikaivossa on öljyvuotohälytin, joka tarvittaessa pysäyttää sadevesipumput ja antaa hälytyksen. Savukaasut johdetaan maanpinnasta 100 m korkeaan piippuun, jossa jokaisella kattilalla on oma sisäpiippunsa. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio laitoksen päästöistä ilmaan. Hakemuksessa ilmoitettujen ominaispäästöjen mg/mj perusteella on laskettu päästökomponenttien pitoisuudet savukaasuissa yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Päästökomponentti Ominaispäästö ja Yksittäisen kattilan Koko laitoksen pitoisuus vuosipäästö vuosipäästö Rikkidioksidi, SO 2 500 mg/mj 10,5 t/a 63 t/a 1 700 mg/m 3 (n) Typen oksidit, NO x 180 mg/mj 3,8 t/a 23 t/a 600 mg/m 3 (n) Hiukkaset 20 mg/mj 0,45 t/a 2,6 t/a 70 mg/m 3 (n) Hiilidioksidi, CO 2FOSS 76,6 g/mj 2 000 t/a 12 000 t/a Nikkeli, Ni 0,3 mg/mj 8 kg/a 50 kg/a Vanadiini, V 1 mg/mj 27 kg/a 160 kg/a Yksittäisen lämpökeskuksen melulähteen melutaso on enintään 85 db. Ympäristömelua vähennetään muun muassa sijoittamalla palamisilman otto voimalaitokselle päin (kaakkoon) ja asentamalla kaikkiin palamisilman imukammioihin ääniloukut. Laitoksen meluisissa tiloissa ei ole lainkaan ikkunoita. Laitoksen kaikki ikkunat ovat normaaleissa huonetiloissa, ikkunat ovat pieniä ja ne on sijoitettu suojaisiin suuntiin ja tehty melua vaimentaviksi. Hakemuksen mukaan laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä päiväaikaan ekvivalenttitasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöaikaan ekvivalenttitasoa (L Aeq ) 50 db. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu tärinää.

7 (26) Rakentamisen aikaiset vaikutukset Lämpökeskuksen rakentamistyöt on tarkoitus tehdä pääsääntöisesti normaalina työaikana. Työmaa aiheuttaa lisääntynyttä liikennettä tontille. Raskaat ja isot liikennettä haittaavat kuljetukset suoritetaan ruuhka ajan ulkopuolella, muut kuljetukset päiväaikaan. Pohjatyövaiheessa joudutaan ylimääräistä kaivumaata viemään pois. Mahdollisten pilaantuneiden maiden käsittelystä tehdään erillinen lupahakemus. Rakentaminen tapahtuu vuosina 2006 2008. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Arvio merkittävimmistä Hanasaaren huippu ja varalämpökeskuksessa syntyvistä jätteistä ja tiedot niiden käsittelystä on esitetty seuraavassa taulukossa. Ongelmajätteet on merkitty tähdellä *. Jäte ja tunnusnumero Määrä vuodessa Käsittely Sekalainen rakennusjäte 1 t Kaatopaikka 17 09 04 Metalliromu 0,5 t Kierrätykseen 20 01 40 Yhdyskuntajäte 1,8 t Kaatopaikka 20 03 01 Lentotuhka* 0,5 t Ongelmajätelaitos 10 01 04 Nuohousvesi* 10 01 22 20 m 3 Haihdutus, sakka ongelmajätelaitokselle Erilaiset öljyiset jätteet* 13 02 08 13 05 02 13 07 01 13 08 99 15 02 02 3 t Ongelmajätelaitos Jätteitä varastoidaan laitoksella korkeintaan vuodessa syntyvä määrä. Rakennusjäte ja metalliromu varastoidaan siirtolavoilla kiinteistön alueella. Sekajäte varastoidaan jäteastioissa tai siirtolavoilla. Ongelmajätteet kuljetetaan pääsääntöisesti suoraan ongelmajätelaitokselle tai välivarastoitavaksi Helsingin Energian muihin lämpökeskuksiin. Mikäli Hanasaaren lämpökeskuksessa varastoidaan ongelmajätteitä lyhytaikaisesti, varastoidaan nestemäiset jätteet kuten puhtaat kemikaalit. Rikkihappoa sisältävät lyijyakut toimitetaan heti vaihdon jälkeen ongelmajätelaitokseen. Loisteputkilamput varastoidaan sisätiloissa niiden varastointiin tarkoitetussa astiassa. Lentotuhka varastoidaan tiiviissä muovisäkeissä sisätiloissa. Lentotuhkaa voidaan varastoida useita vuosia. Kattiloiden nuohousvedet kuljetetaan neutraloinnin jälkeen käsiteltäviksi Helsingin Energian Patolan lämpökeskukseen, jossa on nuohousvesihaihdutin. Jätteiden keräilijöinä ja kuljettajina käytetään yrittäjiä, joiden ympäristöluvassa tällainen toiminta on hyväksyttyä, tai yrittäjiä, jotka ovat tehneet jätetiedostoon ilmoituksen. Jätteiden kuljettajana ja keräilijänä voi toimia myös Helsingin Energia, jonka kuljetuskeskuksella on vaarallisten aineiden kuljettamiseen tarvittava ajolupa.

8 (26) Päästöt maaperään (estäminen) Hakemuksen mukaan toiminta ei aiheuta päästöjä maaperään. Lämpökeskuksen piha alue asfaltoidaan. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Helsingin Energia katsoo, ettei kattiloita tule käsitellä valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 (asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta) mukaisena polttolaitoskokonaisuutena. Mikäli lämpökeskusta käsiteltäisiin polttolaitoskokonaisuutena, edellyttäisi se rikinpoistolaitoksen rakentamista, low NO X polttimien ja mahdollisesti muiden typen oksidien poistomenetelmien käyttöönottoa sekä jatkuvatoimisia päästömittauksia. Kun otetaan huomioon laitoksen käyttötapa vara ja huippukuormalaitoksena ja tästä johtuvat pienet vuotuiset käyttötunnit, olisi laitoksen käsittely polttolaitoskokonaisuutena Helsingin Energian mukaan taloudellisesti täysin kohtuutonta. Suomen ympäristökeskus on vuonna 2003 tuottanut julkaisun Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa suomessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty julkaisun mukaisia BATpäästötasoja ja päästöjen vähentämistekniikoita uusille polttoaineteholtaan 47 MW:n raskasöljykattiloille. Päästökomponentti ja BAT päästötaso, mg/m 3 (n) SO 2 <1 700 mg/m 3 (n) NO X 500 600 mg/m 3 (n) hiukkaset 50 140 mg/m 3 (n) BAT:n mukainen päästöjen vähentämistekniikka ja maksimi erotusaste vähärikkinen polttoaine low NO X poltto ja yläilman käyttö (30 70 %) sykloni tai multisykloni (60 70 %) Tekniikan edut halpa investointi ja alhaiset käyttökustannukset vaatii vähän tilaa halpa investointi ja alhaiset käyttökustannukset vaatii vähän tilaa Tekniikan haitat häkä ja hiukkaspäästön mahdollinen kasvu suuri painehäviö huono erotusaste varsinkin pienillä hiukkasilla herkkä polttoaineen laadun vaihtelulle erotusaste heikkenee tyypillisesti osateholla Hakemuksen mukaan Hanasaaren huippu ja varalämpökeskuksen päästöt tulevat olemaan BAT tasoa. Helsingin Energia on alkuperäisessä hakemuksessaan ilmoittanut, että laitokseen on tarkoitus hankkia hiukkaspäästöjä vähentävät syklonit. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Helsingin Energian kaukolämmön tuotannolle on valmisteilla ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, jossa sovelletaan standardia ISO 14001. Järjestelmää ei sertifioida.

9 (26) Energiatehokkuus Kattiloiden hyötysuhde on hakemuksen mukaan noin 94 %. Suomen ympäristökeskuksen BAT julkaisun mukaan tyypillinen hyötysuhde yhdyskunnille lämpöä tuottavissa pienissä polttolaitoksissa on 85 93 %. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus ilmaan Lämpökeskuksen päästöjen vaikutusta lähiympäristön ilmanlaatuun on selvitetty leviämislaskelmilla. Laskelmissa selvitettiin lämpökeskuksen normaalitoiminnan päästöjen ja maksimipäästöjen (kaikki kattilat käyvät yhtä aikaa täydellä teholla marraskuusta maaliskuuhun) vaikutusta ulkoilman rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaspitoisuuksiin. Lisäksi arvioitiin Hanasaari B voimalaitoksen ja lämpökeskuksen normaalikäyttötilanteen päästöjen yhteisvaikutusta lähialueen ilmanlaatuun. Piipun korkeus on laskelmissa ollut 100 m ja sisäpiippujen halkaisijat 1,1 m. Käytetyt ominaispäästökertoimet ovat olleet: rikkidioksidi 500 mg/mj, typen oksidit 180 mg/mj sekä hiukkaset 15 mg/mj ja 40 mg/mj. Leviämislaskelmien tuloksia on verrattu voimassa oleviin ilmanlaadun ohje ja raja arvoihin (valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista 480/1996 ja valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 711/2001). Lasketut lämpökeskuksen maksimipäästöjen aiheuttamat epäpuhtauspitoisuudet suhteessa voimassa oleviin ohjearvoihin olivat suurimmillaan: rikkidioksidi 46 %, typen oksidit 2,7 % sekä hengitettävät hiukkaset 4,3 % (päästötaso 40 mg/mj) ja 1,6 % (päästötaso 15 mg/mj). Lämpökeskuksen ja voimalaitoksen normaalitoiminnan yhteenlasketuilla päästöillä saatiin mallilaskelmissa rikkidioksidipitoisuuksia, jotka olivat suurimmillaan 18 % ohjearvosta. Laskelmien mukaan suurimmat maanpintatason pitoisuudet muodostuvat useimmiten Kallion ja Sörnäisten alueelle, joka sijaitsee maastoltaan selvästi korkeammalla kuin Hanasaaren voimalaitosalue. Lähimmät asuinkerrostalot Merihaassa ja Lintulahdessa jäävät vielä päästöjen leviämisen katvealueelle. Leviämislaskelmaraportin mukaan Hanasaaren lämpökeskuksen päästöjen aiheuttamat typpidioksidi ja hiukkaspitoisuudet ovat niin pieniä, ettei niistä nykytietämyksen mukaan voida olettaa aiheutuvan terveyshaittaa lähiympäristön asukkaille. Sen sijaan maksimipäästötilanteen aiheuttamat rikkidioksidipitoisuudet voivat pahimmillaan epäedullisissa meteorologisissa tilanteissa nousta suhteellisen korkeiksi, vaikkakin itse ohjearvot selvästi alittuvat. Raportin mukaan laitoksella on kuitenkin niin vähän käyntitunteja vuodessa, että tilanteita, joissa maksimipäästö ajoittuu epäedullisiin meteorologisiin olosuhteisiin, tulee esiintymään harvoin. Normaalikäytössä lämpökeskus ei raportin mukaan merkittävästi lisää Hanasaaren ympäristön rikkidioksidipitoisuuksia eikä heikennä alueen ilmanlaatua.

10 (26) LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Laadunvarmennus Laitos käydään tarkastamassa tarvittaessa ja vähintään 84 tunnin välein. Käynneistä tehdään merkintä käyttöpäiväkirjaan. Häiriötilanteessa normaalityöajan ulkopuolella päivystäjä käy paikalla ja tekee käynnistä raportin. Kattiloiden, polttimien, savuhormien, polttoainesäiliöiden ja mittauslaitteiden huolto suoritetaan ennakkohuoltosuunnitelman mukaisesti. Kattiloiden vesi lipeänuohous suoritetaan toiminta aikana käyttötunneista riippuen noin kahden viikon välein. Tehon ja palamisilman säätö tapahtuu automaattisesti. Käyttötarkkailuun liittyen savukaasujen lämpötilaa, jäännöshappipitoisuutta ja tummuutta seurataan kattilakohtaisesti jatkuvatoimisesti. Mittauksille on ATKtallennus ja tulostus. Prosessinohjausjärjestelmästä saadaan kuukausittain kattilakohtainen raportti, josta käyvät ilmi kattiloiden käynnistyskerrat, käyttötunnit ja teho sekä tiedot käytetystä polttoaineesta. Polttoaineen kulutusta seurataan jatkuvalla määrämittauksella ja polttoainelaivasta saadaan raportti tuodun polttoöljyn laadusta. Syntyvien jätteiden ja ongelmajätteiden määrästä ja laadusta pidetään kirjaa. Kirjanpitoa säilytetään vähintään kolme vuotta. Ongelmajätteen siirtoa varten laaditaan siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen ongelmajätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös säilytetään kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Helsingin Energia ehdottaa savukaasupäästöjen tarkkailuksi seuraavaa: Tarkkailtava suure Mittaustiheys Mittausmenetelmä typen oksidit, NO X Kaikki kattilat käyttöönotossa ja sen jälkeen polttoteknisten muutosten jälkeen infrapuna absorptio hiukkaset Kaikki kattilat käyttöönotossa manuaalinen gravimetrinen ja sen jälkeen joka 5. vuosi menetelmä (SFS 3866, SFS EN 13284 1) Päästömittausten yhteydessä määritetään aina myös savukaasujen lämpötila ja happipitoisuus. Rikkidioksidipäästöt arvioidaan laskennallisesti polttoainetietojen perusteella. Hiilidioksidipäästöjen seuranta kuvataan Energiamarkkinavirastolle toimitettavassa päästökauppalupahakemuksessa. Mittaukset suorittaa Helsingin Energian oma päästömittauslaboratorio ja mittaukset pyritään suorittamaan joustavasti käyttötilanteen mukaan siten, ettei kattiloita tarvitse käynnistää ainoastaan mittausten takia. Lämpökeskuksen käyttöönoton yhteydessä laitoksen melutaso mitataan lähimpien häiriintyvien kohteiden läheisyydessä. Helsingin Energian Tuotannon tukipalvelujen päästömittauslaboratoriolla on olemassa laatukäsikirja ja mittaukset tehdään standardien mukaisesti. Päästömittaaja kalibroi kalibrointikaasulla NO X mittarin ennen ja jälkeen mittauksen. Mittaustulokselle lasketaan myös epävarmuus. Hiuk

11 (26) kaspitoisuusmittaukset suoritetaan laitteistolla, jota ei mittaustekniikasta johtuen vastaavanlaisesti kalibroida, sillä laitteella ainoastaan imetään näyte kanavasta. Hiukkasnäytteet käsitellään ja punnitaan Helsingin Energian Voimalaitoskemian laboratoriossa, jonka laitteet kalibroidaan säännöllisesti. Lisäksi mittaustulosten epävarmuus määritetään. Mittalaitteita huolletaan säännöllisesti ja tarpeen mukaan. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Raportointi Helsingin Energian laitosten päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun tarkkaillaan osana pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten yhteistarkkailua. Nyt voimassa oleva, Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä No YS 1362/19.11.2003 hyväksymä, tarkkailusuunnitelma on vuosille 2004 2008. Päätöksen mukaan suunnitelma tarkkailun jatkamisesta vuoden 2008 jälkeen on tehtävä viimeistään 31.5.2008. Tarkkailun suorittaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV. Tarkkailu on yhdistetty YTV:n yleiseen ilmanlaadun tarkkailuun sekä luontovaikutusten seurantaan. Ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista laaditaan vuosittain yhteenveto ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Polttoaine ja päästötiedot toimitetaan sähköisessä muodossa, muut tiedot postitse tai sähköpostitse. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Lämpökeskuksella suoritetaan paineastialainsäädännön edellyttämä vaaran arviointi ja laitokselle tehdään pelastussuunnitelma. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Öljyvuotohälyttimien toimintakunto tarkastetaan säännöllisesti. Lämpökeskuksessa käytettävät voimalaitosakut tulevat todennäköisesti olemaan geeliakkuja, jotka eivät vaurioituessaankaan vuoda happoa. Toimet onnettomuus ja häiriötilanteissa Lämpökeskusta käytetään normaalisti miehittämättömänä, jolloin hälytykset ohjautuvat Helsingin Energian Kampissa sijaitsevaan kaukolämpövalvomoon, josta lähtee henkilö selvittämään vikaa, ja pyytää tarvittaessa apua. Lämpökeskuksen ollessa miehitettynä hälytykset ohjautuvat lämpökeskuksen omaan valvomoon. Kriittisimmät hälytykset ohjautuvat tämän lisäksi myös kaukolämpövalvomoon. Mahdollisten öljyvuototilanteiden varalle Hanasaaren voimalaitosalueella on imeytysainetta sekä öljyntorjuntakalustoa. Imeytysainetta sijoitetaan myös huippu ja varalämpökeskukseen.

12 (26) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 13.9.2005. Helsingin Energia on 18.4.2006 toimittanut Uudenmaan ympäristökeskukselle alustavat tulokset Munkkisaaren huippulämpökeskuksen vastaanottokokeiden hiukkaspitoisuusmittauksista. Munkkisaaren huippulämpökeskuksessa on viisi sykloneilla varustettua polttoaineteholtaan 47 MW:n raskasöljykattilaa. Teholla 47 MW syklonien jälkeisten savukaasujen hiukkaspitoisuudet olivat 48 64 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua jäännöshappipitoisuudessa 3 % ja syklonien erotusasteet 31 56 %. Teholla 24 MW hiukkaspitoisuudet olivat 28 43 mg/m 3 (n) ja syklonien erotusasteet 14 37 %. Teholla 13 MW hiukkaspitoisuudet olivat 49 83 mg/m 3 (n) ja syklonien erotusasteet 22 50 %. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan 20.10.2005 18.11.2005 ja Helsingin kaupungin ilmoitustaululla 20.10.2005 18.11.2005 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Helsingin sanomat ja Hufvudstadsbladet nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu 20.1.2006. Tarkastusmuistio No YS 149/23.1.2006 on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalta, Helsingin kaupunginhallitukselta ja Etelä Suomen lääninhallitukselta. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta esittää 15.11.2005 päivätyssä lausunnossaan, että laitoksen toiminnalle voidaan hakemuksen perusteella myöntää ympäristölupa. Lupaehtoihin tulee liittää määräys siitä, että toiminta on asemakaavan mukaista luvan voimaantullessa. Ympäristölautakunta katsoo lisäksi, että luvanhakijan tulisi ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin suunnitellun rakennuspaikan maaperän kunnostamiseksi. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksessä 9.8.2004, mikä koski hakijan Munkkisaaren lämpökeskusta, joka rakenteeltaan ja toiminnaltaan on Hanasaaren laitoksen kaltainen, hiukkasraja arvoksi määrättiin 50 mg/m 3 (n). Ympäristölautakunta katsoo, että mikäli Munkkisaaren lämpökeskuksen savukaasujen hiukkaspitoisuus on laitosta käyttöön otettaessa lupamääräyksen mukainen, ei Hanasaaren laitokselle tulisi määrätä olennaisesti lievempää raja arvoa. Helsingin kaupunginhallitus puoltaa 19.12.2005 antamassaan lausunnossa ympäristölupahakemuksen hyväksymistä sellaisilla ehdoilla, että läm

13 (26) pökeskuksen toiminnasta ei aiheudu haittaa sijoituspaikan lähiympäristön suunnitellulle käytölle. Lisäksi lämpökeskuksen sijaintipaikan maaperän kunnostuksesta tulisi tehdä ilmoitus ympäristöviranomaiselle tai sille tulisi hakea ympäristölupa. Muistutukset Hakijan kuuleminen ja vastine Asunto Oy Haapaniemenkatu 20 esittää 15.11.2005 päivätyssä muistutuksessaan, ettei se hyväksy suunnitelmaa huippu ja varalämpökeskuksen rakentamiseksi. Syntyvien ympäristöhaittojen vuoksi voimalaitostoiminta on pikemminkin siirrettävä asuinalueen lähistöltä muualle. Kiinteistö Oy Lintulahdenpenger toteaa 18.11.2005 päivätyssä muistutuksessaan, että laitoksen hyödyt verrattuna aiheutettuihin ympäristöhaittoihin ovat epäsuhteessa. Tarkastelussa olisi otettava huomioon sekä suoritettavat investoinnit että fossiilisten polttoaineiden päästöoikeuksista maksettavat investointiluonteiset maksut. Hakemus tulee käsitellä tai ainakin sitä tulee tarkastella yhdessä Sörnäisten satamaa koskevan ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Erityisesti on otettava huomioon, että lähialue Sörnäisten rantatien yläpuolella on jo muuttunut ja edelleen muuttumassa pelkäksi asuinalueeksi. Vuosaaren sataman valmistuttua ja sen käytön vakiinnuttua tullaan myös Sörnäisten satama alueen käyttöä harkitsemaan uudelleen. Tästä syystä lupaehtojen tulee olla sekä tiukkoja päästöjen ja meluhaittojen osalta, että lyhyeen voimassaoloaikaan sidottuja. Tästä syystä koko varavoimalaitosinvestointi tuntuu erittäin huonosti harkitulta ratkaisulta. Luvan hakijalle on 23.1.2006 päivätyllä kirjeellä No YS 150 varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Helsingin Energia esittää 13.2.2006 päivätyssä vastineessaan muun muassa seuraavaa: Yleiskaavassa lämpökeskuksen rakennuspaikka on teknisen huollon aluetta. Alueella ei ole muita mahdollisia lämpökeskuksen sijoituspaikkoja. Lämpökeskuksen ympäristövaikutukset ja onnettomuusriskit ovat vähäisiä, eikä toiminta estä yleiskaavan maankäyttöratkaisujen toteuttamista. Vuoden 2006 alussa nähtäville asetetun osayleiskaavan luonnosaineiston mukaan lämpökeskuksen rakennuspaikka sijaitsee energiahuollon alueella. Vaikka kyseessä on luonnos, ilmaisee se kaupungin tahdon alueen käytön järjestämisessä. Vaatimus siitä, että toiminta on asemakaavan mukaista luvan voimaantullessa, ei perustu lakiin ja tulee hylätä. Rakennettava lämpökeskus on osa kantakaupunkia palvelevaa kaukolämpöhuoltoa. Kaukolämmitys on energiatehokas, taloudellinen ja ympäristöystävällinen lämmitysmuoto. Satamatoiminnan päästölähteet ovat lähellä merenpinnan tasoa, kun lämpökeskuksen päästöt purkautuvat noin sadan metrin korkeudella. Osayleiskaavaselostuksen mukaan tavarasatamatoiminnot siirtyvät Vuosaareen lokakuussa 2008. Lämpökeskus on tarkoitus ottaa käyttöön joulukuussa 2008. Maaperän kunnostukseen liittyvät asiat eivät kuulu nyt kyseessä olevaan lämpökeskuksen ympäristölupaharkintaan, vaan ne ratkaistaan erillisessä hallintomenettelyssä.

14 (26) Hiukkaspäästöjen raja arvo Helsingin Energian mukaan poltinlaitetoimittajalta saadun tiedon perusteella pelkillä polttoteknisillä toimenpiteillä on tällä hetkellä mahdollista päästä kaikissa olosuhteissa hiukkaspäästötasoon 70 mg/m 3 (n). Syklonit ovat erotuslaitteina tehottomia. On hyvin todennäköistä, että lähivuosina myös alle 50 MW:n kattiloiden hiukkaspäästöjä tullaan rajoittamaan nykyisestä. Tiukempia raja arvoja ei pystytä noudattamaan sykloneja käyttämällä. Lisäksi markkinoille on tulossa puhdistintekniikoita, joilla päästään olennaisesti parempaan puhdistustulokseen. Hanasaaren lämpökeskukseen ei ole myöskään teknistaloudellisten syiden takia perusteltua asentaa vanhentumassa olevaa tekniikkaa. Munkkisaaren lämpökeskuksessa syklonien investointikustannus oli noin 110 000 /sykloni. BATtekniikan mukaisen päästöraja arvon noudattaminen tai ympäristönsuojelulaissa 42 :ssä luvan myöntämiselle asetetut edellytykset eivät edellytä syklonien käyttöä. Hiukkaspäästöjen pienentämistä edistävät toimenpiteet ja investoinnit olisi tässä vaiheessa järkevää keskittää laitoksessa käytettävään polttotekniikkaan. Helsingin Energian mukaan leviämisselvityksen tulosten perusteella on ilmeistä, ettei hiukkaspitoisuuden raja arvolla 50 tai 70 mg/m 3 (n) ole merkitystä ihmisten terveydelle. Edellä esitetyillä perusteluilla savukaasujen hiukkaspitoisuuden rajaarvoksi tulisi määrätä 70 mg/m 3 (n). VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Helsingin Energian polttoaineteholtaan 282 MW:n Hanasaaren huippu ja varalämpökeskuksen hakemuksen mukaiselle toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan seuraavin lupamääräyksin. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Pilaantuneen maa alueen kunnostaminen (YSL 43 ) 1. Ennen rakennustöiden aloittamista on lämpökeskuksen sijoitusalueen mahdollinen maaperän pilaantuneisuus ja sen laajuus selvitettävä. Tarvittaessa on tehtävä toimivaltaiselle viranomaiselle ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ympäristölupahakemus tai ilmoitus pilaantuneen maa alueen kunnostamisesta. Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43 ) 2. Laitoksen sosiaali, lattia ja prosessijätevedet sekä kevyen polttoöljyn tankkauspaikan mahdolliset hulevedet on johdettava vesihuolto

15 (26) laitoksen viemäriin. Piha alueen hulevedet voidaan johtaa sadevesiviemäriin. 3. Lattia ja prosessijätevedet sekä kevyen polttoöljyn tankkauspaikan mahdolliset hulevedet on johdettava öljynerottimen kautta. Öljynerottimet on varustettava hälyttävillä öljynilmaisimilla ja hälytysjärjestelmien toimivuus on testattava vähintään vuoden välein. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haittavaikutuksista. Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä aiheutuu vauriota viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. Päästöt ilmaan (YSL 43, VNA 766/2000) 4. Lämpökeskuksen kattiloiden savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 100 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. 5. Lämpökeskuksen kattiloiden savukaasujen hiukkaspitoisuus saa raskasta polttoöljyä käytettäessä olla enintään 70 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Päästöraja arvoa katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tai muiden vastaavien menettelyjen tulokset, jotka lupaviranomainen on hyväksynyt, eivät ylitä raja arvoa. Kattiloiden käynnistys ja alasajojaksoja eikä häiriötilanteita oteta huomioon päästöraja arvon noudattamisen tarkasteluissa. 6. Laitoksessa polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Laitoksessa polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) 7. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 55 db eikä yöllä klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 50 db. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely (YSL 43 ) 8. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pintavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja altaisiin tai reunakorok

16 (26) kein varustettuun tilaan siten, että suoja altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastointitilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja. Kevyen polttoöljyn säiliön on oltava kaksoisvaipallinen tai varustettu vähintään 100 %:n suoja altaalla. Raskaan polttoöljyn maanalainen siirtoputki on varustettava vuotohälytysjärjestelmällä. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava vähintään vuoden välein. 9. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, JL 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 10. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään siten, että niistä ei aiheudu roskaantumis tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajätteiksi. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavasta kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä on teetettävä kaatopaikkakelpoisuustesti. Säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava laadunvalvontatestein kaatopaikan pitäjän edellyttämin väliajoin. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. 11. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.

17 (26) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, YSA 30 ) 12. Mikäli prosessilaitteisiin tulee vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat päästöjen laatua haitallisemmaksi, on laitteet saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Yli 24 tuntia kestävistä häiriötilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muissa häiriötilanteissa tai poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava vesihuoltolaitokselle. 13. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja muuta tarvittavaa öljyntorjuntakalustoa helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettaminen (YSL 43, 90 ) 14. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 43, 46, 108, NaapL 17 ) 15. Laitoksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on tarkkailtava ja tarkkailu voidaan suorittaa osana Helsingin Energian energiantuotantolaitosten yhteistä ilmanlaadun tarkkailua. Tarkkailuohjelmista sovitaan erikseen. Laitoksen käyttö ja päästötarkkailu on suoritettava sivulla 10. esitetyllä tavalla. 16. Jokaisen kattilan savukaasujen typen oksidien ja hiukkasten pitoisuudet ja päästöt on mitattava laitoksen ensimmäisen käyttövuoden aikana. Typen oksidien pitoisuusmittaukset on uusittava polttoteknisten muutosten yhteydessä. Hiukkaspitoisuus ja hiukkaspäästö on mitattava kattilakohtaisesti viiden vuoden välein.

18 (26) Kattiloita ei tarvitse käynnistää savukaasumittausten takia. Mittaukset on suoritettava kattilan toimiessa täydellä ja keskimääräisellä käyttöteholla. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. Mittausraportissa on esitettävä tiedot polttoaineen laadusta ja mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä kohti laskentakaavoineen, yksikössä kg/h ja t/a sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. 17. Laitoksen toiminnasta aiheutuva ekvivalenttimelutaso eniten melulle altistuvissa kohteissa Sörnäisten rantatien länsipuolella on mitattava kertaluonteisesti kattiloiden ensimmäisen käyttövuoden aikana. Mittaukset on suoritettava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Mittaukset on suoritettava riippumattoman asiantuntijan toimesta. Mittaustulokset ja mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Uudenmaan ympäristökeskus antaa tarvittaessa tehtyjen mittausten perusteella lisämääräyksen melun vähentämisvaatimuksista ja melutason uusintamittauksista. 18. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli tarkkailutulokset tai muu perusteltu syy antaa aihetta. Raportointi ja kirjanpito (YSL 46, JL 51, 52 ) 19. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat kattilakohtaiset tiedot: käyntiajat kuukausittain (h/kk) kaukolämmön tuotanto (GWh/kk) polttoaineiden kulutustiedot (t/a) sekä sisään syötetty energian vuosittainen kokonaismäärä polttoaineen rikkipitoisuus ja muut laatutiedot tiedot päästöjen yksittäisistä mittauksista

19 (26) mitatut ja/tai laskennalliset rikkidioksidi, typenoksidi, hiukkasja hiilidioksidipäästöt (t/a) sekä ominaispäästötiedot yksiköissä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen ja mg/mj mitatut ja/tai laskennalliset raskasmetallien (nikkeli, vanadiini) päästöt (kg/a) yhteenveto vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettujen vesien aiheuttamasta kuormituksesta päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty tiedot (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista ja laitosalueelle tuoduista jätteistä ja ongelmajätteistä sekä toimintavuoden lopussa varastossa olleet määrät jätteiden hyötykäyttö (laatu, määrät ja toimituspaikat) tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista päästöjen määrään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista. Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. Laitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito koskee päästö ja vaikutustarkkailumittauksia, näytteidenottoa ja analysointia, mittalaitteiden laadunvarmennusta ja kalibrointeja sekä myös öljynerotuksen tarkkailua ja tyhjennyksiä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 :n mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Tontti 91 10 252 12 on asemakaavassa merkitty tehdaskorttelialueeksi. Kiinteistöä 91 432 5:2 ei ole asemakaavoitettu. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, ettei hakemuksessa esitetty lämpökeskuksen toiminta ole asemakaavan vastaista. Lisäksi lämpökeskuksen sijoitusalue on osayleiskaavan luonnosaineistossa merkitty energiahuollon alueeksi.

20 (26) Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että asetetut lupamääräykset huomioon ottaen laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys, onnettomuusriski ja alueen kaavamääräykset. Yleiset perustelut Hanasaaren huippu ja varalämpökeskus toimii pääasiassa talviaikaan ja sen kattiloiden käyttötehot vaihtelevat tarpeen mukaan. Savukaasujen riittävä nousunopeus piipussa on tärkeää, jotta voidaan varmistua haitallisten aineiden laimenemisesta ulkoilmaan. Tämä ja muut tämän ympäristölupapäätöksen sivulla 8 esitetyt tekniset ja taloudelliset perustelut huomioon ottaen Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, ettei Hanasaaren huippu ja varalämpökeskuksen kattiloiden savukaasuja voi johtaa yhteisen sisäpiipun kautta, eikä lämpökeskus siten muodosta valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 4 :n mukaista polttolaitoskokonaisuutta. Erityisesti on otettu huomioon ilmoitettu kattiloiden vähäinen käyttömäärä. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Hanasaaren huippu ja varalämpökeskuksen jätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon ja tarvittaessa öljynerotuksen kautta. Öljyvuotohälyttimien kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Hakemuksessa arvioidut savukaasujen epäpuhtauspitoisuudet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisella tasolla. Toiminnassa syntyvät jätteet toimitetaan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Käsittelemällä nuohousvedet haihdutuslaitteistolla vähennetään ongelmajätteiden määrää. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa annettujen lupamääräysten mukaisesti, voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

21 (26) Ympäristönsuojelulain (86/2000) 101 :n mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että Helsingin kantakaupungin kaukolämpöhuollon varmistaminen on perusteltu syy toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Lämpökeskuksen sijoitusalue on teollisuusaluetta, jolla ei ole kasvillisuutta. Alueen maaperä on täyttömaata. Tehtyjen leviämislaskelmien mukaan laitoksen toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta alueen ilmanlaatuun. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Hanasaaren voimalaitosalue on täyttömaata ja lämpökeskuksen sijoitusalueen läheisyydestä on löytynyt jätetäyttöä sekä korkeita raskasmetallien pitoisuuksia. (Määräys 1.) Määräykset jäte ja hulevesien johtamisesta vesihuoltolaitoksen viemäriin on annettu ympäristön suojelemiseksi. Happoja, emäksiä, öljyjä tai muita vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen vesihuoltolaitoksen viemäriin ja edelleen puhdistamolle ilman asianmukaista esikäsittelyä saattaa aiheuttaa vaurioita viemäriverkolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. (Määräykset 2. ja 3.) Piipunkorkeudella 100 m tehtyjen leviämismallilaskelmien mukaan lämpökeskuksen päästöjen aiheuttamat typpidioksidi ja hiukkaspitoisuudet ovat niin pieniä, ettei niistä voida olettaa aiheutuvan terveyshaittaa. Laitoksen täyden tehon toiminnassa aiheuttamat rikkidioksidipitoisuudet voivat pahimmillaan epäedullisissa meteorologisissa tilanteissa nousta suhteellisen korkeiksi, vaikkakin itse ohjearvot selvästi alittuvat. Vähäisten käyntituntien vuoksi tilanteita, joissa maksimipäästö ajoittuu epäedullisiin meteorologisiin olosuhteisiin, tulee kuitenkin esiintymään harvoin. Normaalikäytössä lämpökeskus ei merkittävästi lisää ympäristön rikkidioksidipitoisuuksia eikä heikennä alueen ilmanlaatua. Tehdyissä leviämislaskelmissa on huomioitu myös huippu ja varalämpökeskuksen ja Hanasaari B voimalaitoksen yhteisvaikutukset. Tehtyjen leviämismallilaskelmien perusteella Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty piipunkorkeus on riittävä. (Määräys 4.)