Muutoksen tuulet terveydenhuollossa 4.2011 Moneen lähtöön. Sprinter. Mercedes-Benz Sprinter on valmiina no peisiin lähtöihin. Vakio varustuksena oleva viimeisen sukupolven ESP-ajovakauden hallintajär jestelmä optimoi auton hallinnan ääritilanteissa, kuten kaarre ajossa liukkaalla pinnalla. Uusissa CDI-dieselmoottoreissa tehoa riittää turvallisiin ohituksiin. Lisä varusteena saatava automaattivaihteisto lisää turvallisuutta mahdollistamalla paremman keskittymisen ohjaamiseen hälytysajossa. Vakiovarustukseen kuuluvat mm. ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä, ohjaus pyörän säätö, ohjaamoilmastointi, Eberspächer-lisälämmitin, kauko-ohjattava keskus lukitus ja sähkötoimiset etusivulasit. www.mercedes-benz.fi/pakettiautot Veho Group Oy Ab Ambulanssimyynti Lommilanrinne 3, Espoo Puh. 010 569 16
2 Ambulanssi 4.2011 Edunvalvonta jatkuvassa muutostilassa Talvi lähenee, mutta tätä kirjoittaessani ajatuksissa pyörivät vain ministeri Risikon sanat, että ensihoitopalvelun rahoituksessa tarvitaan muutosta. Kun ensihoito siirtyy sairaanhoitopiirien järjestämisvastuulle, lähtökohtana on pidettävä pari perusajatusta eli, että Kela tulee jatkossa olemaan mukana ja monikanavarahoitus säilyy. Keskustelussa myös yksityinen ensihoitopalvelu oli hyvin edustettuna. Esitimme näkemyksemme siitä, että rahoitus ei saa olla esteenä järkevälle toimintaympäristölle. Tuottajien käytännön tietämys ja toimintaedellytysten varmistaminen on otettava huomioon. Keskustelijoilla, jotka edustivat eri tahoja, oli tietysti eri näkemyksiä, miten asia mahdollisesti pitäisi ratkaista. Tietyillä tahoilla oli halu kiirehtiä ja ratkaista asia noin kolmessa kuukaudessa, mutta lopputulos oli kuitenkin mitä luultavimmin, että raamit esitykseen tulisivat olla valmiit ensi vuoden maaliskuuhun mennessä. Myös siirtymäajoista ja voimaan tulosta keskusteltiin, mutta nämä asiat ratkaistaan varmaan hieman myöhemmin. Ministeri Risikko nimeää piakkoin työryhmän, jonka tehtävä on kartoittaa nykytilanne ja katsoa ensihoitopalvelun rahoitus, sen ongelmat sekä hyvät puolet. Työryhmän tulee huomioida muun muassa rahoituksen läpinäkyvyys ja kestävyys niin, että mahdolliset muutokset ovat kestävällä pohjalla muun lainsäädännön ja kuntarakenneuudistuksen ynnä muun pyörteissä myös jatkossa. Syksyn toinen kuuma peruna edunvalvontasektorilla on ilman muuta uudistuneen terveydenhuoltolain ja asetuksen palvelutasopäätösesitykset, jotka ovat olennainen osa lain toteuttamista. Edellisessä numerossa totesin, että monet päättäjät uskoivat politiikkoja ja virkamiehiä ja heidän väitteitään siitä, että ensihoitopalveluiden osalta mikään ei muutu ja kustannukset eivät mainittavasti nou se. Tiesimme toki, että uudistukset eivät KOSKAAN voi tapahtua ilman kustannusvaikutuksia. Monessa sairaanhoitopiireissä oli myös esitetty näkemys siitä, että sairaanhoitopiirien tuottamina palvelut olisivat jollain tapaa parempia ja kustannustehokkaampia. Koska liiton sanomaa ei mielestämme riittävästi kuultu tai otettu huomioon, päätimme selvittää asiaa tarkemmin. Tämän johdosta liitto teetti selvityksen ensihoidon järjestämisen kustannuksista ja työvoiman riittävyydestä. Tarkoituksena oli selvittää ensihoitopalvelun eri tuotantotapojen taloudellisia vaikutuksia sekä työvoiman riittävyyttä yllämainittujen väitteiden perusteella. Selvitystyön lopputulos ja sen saama julkisuus ovat laittaneet monta kuntaa ja päättäjää miettimään asioita uudelleen. Suomen ja Euroopan talousnäkymät ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että kunnissa on todettu ääneen, että kustannukset pitää pysyä kurissa ja julkinen tuotanto ei välttämättä ole ainoa vaihtoehto saada laadukkaita ja kustannustehokkaita ensihoitopalveluita. Yhtenä vaihtoehtona on järkevä kilpailutus tai jo toimivien toimijoiden sopimusten siirto sairaanhoitopiirien hoidettavaksi. Nämä ovat järkeviä esityksiä, kun palvelutasopäätösesityksiä tehdään varsinkin tilanteessa, jolloin aika alkaa käydä vähiin ja vuosi 2013 on kohta ovella. Myös kansainvälisellä edunvalvontasektorilla tapahtuu. Wienissä pidettiin paari-standardeja koskeva kokous lokakuun lopussa, jossa liittoa edusti allekirjoittanut. Kokouksissa päästiin paarien standardisoinnissa niin pitkälle, että valtaosa paareja koskevista yksityiskohdista saatiin yhteensopiviksi ensi vuonna voimaan astuvan EUdirektiivin kanssa. Standardointikokoukset ovat tärkeä osa liiton kansainväliseen edunvalvontaan liittyvistä tehtävistä. Liiton tehtävä kyseisissä kokouksissa on, että standardeihin liittyvien testausten ja niiden kulut pysyvät aisoissa, eikä lopputuotteen hinta siten kohoa liikaa. Myös kontaktien luominen, informaation saaminen ja antaminen on Suomen kokoiselle maalle ja liitolle tärkeätä. Standardien luominen koko Eurooppaan ei ole yksinkertainen asia. Suurien maiden kuten Saksan, Ranskan ja Englannin edustajat vääntävät tiukasti kättä ja tunteet käyvät joskus kuumina, vaikka muuten edustajat ovatkin henkilökohtaisesti hyvissä väleissä. On myös muistettava, että eri maiden sairaankuljetusjärjestelmät ja laitteistot poikkeavat paljon toisistaan. Tämän johdosta asiat eivät aina ole helppo yhteen sovittaa niin, että kaikki olisivat tyytyväisiä lopputulokseen. Esimerkiksi paari-standardeja on hiottu noin kolme vuotta ja vielä on tehtävä tiettyjä tarkennuksia, mutta tarkoitus on, että paarien tyyppihyväksyntä astuu voimaan syksyllä 2012. Näillä sanoilla toivotan kaikille lukijoille oikein Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2012. Mikael Söderlund, toiminnanjohtaja Suomen Sairaankuljetusliitto ry Vain rahako takaa hyvän palvelun Syksyn aikana olen omakohtaisesti saanut (joutunut) kokemaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitoketjun joustavuuden ja toimivuuden. Potilaan näkökulmasta se on kankea ja byrokraattinen, joka tuskastuttaa kun odottaa ja odottaa. Viiveitä hoitoon syntyy kun rajapintojen ylittäminen on ainakin potilaan kokemana hyvin työlästä ja hidasta. Kaikki tuntuu tapahtuvan hoitotakuun ehdoilla ja takuuajan takarajoilla. Nykyisin, näin on ainakin annettu ymmärtää, että tutkimuspyyntöjen ja hoitomääräysten pitäisi kulkea jouhevasti ja nopeasti bitteinä ilmateitse. Kohdallani kaikki ainakin oli toisin. Kun olin mielestäni odottanut luvatun ajan ja viikon ylikin, aloin tiedustelemaan asiani etenemistäni ja minulle todettiin, että pyynnöt ja lähetteet eivät koskaan edes saapuneet lähetettyyn kohteeseen. Tähän päivään saakka ei ole selvinnyt, minne ne ovat menneet ja ovatko ylipäätään menneet yhtään minnekään. No, sillä tiedolla ei ole enää merkitystä, ovat missä ovat. Seuraavaksi otettiin käyttöön vanha luotettava keino. Tieto kulki povitaskussani cd-levyllä ja niin paljon parjatulla jo nykyisin turhaksi mainitulla paperilla samalla nopeudella kun kävellä klenkkasin hoitopaikasta toiseen. Mutta takuuvarmasti menee perille ja oikeaan paikaan, tosin en joka kerta sitten kuitenkaan ollut oikeassa paikassa. Vaihdoin vain luukkua ei taloa, helppo homma. Toimintamallini ei luonnollisesti miellyttänyt kaikkia; minua katseltiin nenävartta myöden. Katsehan ei haavaa tee, varsinkaan henkilölle, joka on pyörinyt ja kelautunut järjestelmän rattaissa kolme vuosikymmentä ja tuntee sen kautta myös ne järjestelmän mahdolliset oikopolut. Mutta lopullisen hoidon nopeuttamiseen ei keinoni sitten julkisella puolella riittänyt, kun ei ollut kuitenkaan hengestä kyse. Vaihdettiin järjestelmää. Cd-levyn ja A4 painoksi laitettiin 100 euron seteli. Hymy irtosi, asiani hoitoon tuli ripeyttä. Asiani ja sitä koskeva tieto eteni kuin itsestään. Kaikki tarvittava hoitosuunnitelmineen, aikatauluineen hoitui yhdellä käyntikerralla. Sadan euron setelillä on käsittämätön vaikutus koko hoitoketjuun alusta loppuun saakka, aina hissin monotonisen äänen ilmoitukseen. Ensimmäinen kerros, tervetuloa uudelleen. Potilaana minulla oli kevyt ja huojentunut mieli, kun asiani hoitui ulko-ovelta ulko-ovelle odotuksineen alle tunnin ja yhdellä käynnillä. En ota kantaa siihen mistä julkisen sektorin toiminnan kankeus johtuu, mutta oma kokemukseni kaikkine kompastuskivineen on valitettavasti kuvaamani ote todellisesta elämästä. Oletteko lukijat huomanneet, ei vielä sanaakaan ensihoitopalvelusta. Tämä on kuitenkin Ambulanssi-lehden puheenjohtajan palsta. Toiminnanjohtajan kirjoituksessa käy selville miten maa ja sen ensihoito makaa edunvalvonnan näkökulmasta. Sairaanhoitopiirit ottavat pikkuhiljaa ohjia käsiinsä ja valmistelevat palvelutasopäätösesityksiä luottamuselimien käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Työ etenee eri alueilla hyvin eri tahtiin. Epäilen, onko koko maa valmis siirtymään uuteen toimintamalliin vuoden 2013 alussa. Eilisessä STM:n rahoitusta koskevassa lähetekeskustelussa epäilin valmiutta ääneen ja sain siihen hyväksyviä nyökkäyksiä eri puolilta pöytää. Uskoisin, että monella alueella tarvitaan STM:n ja kuntaliiton hyväksymää väliaikaista sopimuksen siirtoa kunnilta sairaanhoitopiireille, jotta toiminnan valmistelu saisi tapahtua rauhassa ja koordinoidusti ilman ehdotonta aikarajaa. Koko ensihoito- ja päivystystoiminnan kehityksessä on samalla hetkellä monta liikkuvaa osaa. Hätäkeskustoiminta ja sen muutokset, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystystoiminnan muutoskehitys, johon linkittyy ensihoitopalvelu. Järjestämislaki, rahoituskuvion järjestäminen ensihoitotoiminalle. Väistämättä tulee mieleen, onko järjestys muutostyössä päälaellaan, kun ensin on toiminnan suunnittelu ja lain edellyttämät muutostyöt sekä alkava toiminta ja sitten vasta mietitään, että mistä ja miten rahat. Toivoa sopii, että eri tahojen kesken käydään riittävä avoin ja laajapohjainen keskustelu muutosten valmisteluvaiheessa ja tulevaa toimintaa katsotaan ihmisen, potilaan tarpeista ja näkökulmasta, eikä luoda muutoksella vain turhalta tuntuvaa byrokratiaa. Kalenterin mukaan on luvassa vuosi 2012 joten Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta Teuvo Kontio puheenjohtaja, SSK ry
Ambulanssi 4.2011 3 ISMO PARTANEN LPY: HYKSin Oy synnyttää epätervettä kilpailua Helsingin ja Uudenmaan sairaan hoitopiirin (HUS) hallitus päätti lokakuun 19. päivä perustaa yksi tyissairaala HYKSin Oy:n. Lääkäri palveluyritykset ry:n toiminnan johtaja Ismo Partanen ei hyväksy hanketta. Lääkäripalveluyritykset vastustaa HYKSin Oy:n perustamista, sillä: Esitetyllä tavalla julkisilla resursseilla harjoitettava elinkeinotoiminta synnyttää epäterveen kilpailutilanteen, joka voi levitä muuallekin Suomeen ja muille toimialoille, väittää Partanen. HUS on alueensa kuntien muodostama kuntayhtymä, jonka ensisijainen tehtävä on huolehtia uusmaalaisten erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuudesta. Yliopistollisena sairaalana HUS:lla on myös sairaanhoitopiirien keskinäiseen työnjakoon perustuvia vastuita erityisvaativan sairaanhoidon, kuten vaativien palovammojen, osalta. Partasen mukaan HUS:n tulisikin keskittyä omien perustehtäviensä hoitamiseen, ei perustaa yhtiötä, joka myy samoja palveluita avoimille markkinoille yksityisille ihmisille, vakuutusyhtiöille ja ulkomaan kansalaisille. Palvelumarkkinoiden toimivuuden kannalta suurimman ongelman muodostaa se, että HYKSin Oy:n mallissa julkisen sektorin perustama yhtiö saa yksioikeuden verovaroin rahoitettujen tilojen käyttöön. Lisäksi tiloista maksettaisiin vain käytön mukaan, huolimatta siitä, että kulut pyörivät, vaikkei asiakkaita olisikaan. Toisin sanoen yrittämiseen olennaisesti kuuluva riski puuttuisi HYKSin Oy:ltä tältä osin kokonaan. HYKSin Oy:n perustaminen on merkittävä periaatteellinen ratkaisu. Jo nyt neljä muutakin sairaanhoitopiiriä miettii vastaavan yrityksen perustamista, kertoo Partanen. Vajaakäyttöä vai hätätilavalmiutta HYKSin Oy:n toimintaa on perusteltu kolmella HUS:n nykyiseen toimintaan liittyvällä heikkoudella. On todettu, että HUS:n verovaroin kustannetut kalliit laitteet ja tilat ovat nyt vajaakäytöllä. Veronmaksajana Partanen ei ole huo- lissaan siitä, jos HUS:n leikkaussalien käyttöaste ei ole 100 prosenttia. Kysymyshän on myös hätätilavalmiudesta ja sen ylläpidosta. Mikäli Uudellamaalla tapahtuu esimerkiksi suuronnettomuus, leikkaussalikapasiteettia tarvitaan välittömästi paljon. Hoidetaanko suomalaiset sitten käytävillä tai ulkona, jos salit on varattu ulkomaalaisille potilaille?, kysyy Partanen. Partanen on huolissaan myös hoitotakuun toteutumisesta silloin, kun HYKSin Oy alkaa myydä palveluita suuressa mittakaavassa järjestämisvastuunsa ulkopuolisille tahoille. Hän kysyy, kuka määrittelee sen, mikä on HUS:n resurssien vajaakäyttöaste sairaanhoitopiirin ensisijaisten vastuiden hoitamisen jälkeen? Partasesta ensin pitäisi selvittää, miten nykyistä käyttöastetta voitaisiin parantaa töiden ja hoitoprosessien uudelleen organisoinnilla. Etuoikeutetuille lisäansioita Perusteista toinen on henkilökunnan sitouttaminen, jolla tarkoitetaan lähinnä erikoislääkäreitä. HYKSin Oy:stä on tulossa sairaala, joka pyrkii käyttämään kaikki mahdolliset keinot, jotta pienelle erityisryhmälle voidaan turvata lisäetuja työhön sitouttamisperusteella. Partanen toteaa hankkeen muodostavan pienen piirin kultapossukerhon, jolle sairaanhoitopiiri työnantajana turvaa muita selvästi paremmat mahdollisuudet lisäansioihin. Hän veikkaa, että jatkossa tämä tulee heikentämään henkilöstön työilmapiiriä merkittävästi. HYKSin Oy suunnittelee käyttävänsä vain HUS:n henkilöstöä. Partanen ihmettelee, miten jo nyt ylibuukatut lääkärit ja sairaanhoitajat venyvät lisätunteihin. Yhtiö aiheuttaa merkittäviä kilpailuvääristymiä ja häiriöitä alan palvelumarkkinoille, koska HUS tarjoaa omalle yritykselleen perusteettomia kilpailuetuja muihin alan toimijoihin nähden. Näitä kilpailuetuja hyödyntämällä HYKSin Oy voi hinnoitella tuotteensa edullisemmin tai kilpailla työvoimasta paremmilla eduilla kuin kilpailijansa. HYKSin Oy:n toiminta voi heiken - tää HUS:n hoitotakuuvelvotteiden to- teuttamista. Henkilöstön sitouttaminen esitetyllä tavalla tuo enemmän ongelmia kuin ratkaisuja ja voi aiheuttaa perusteetonta henkilöstökulujen nousua koko terveydenhuoltoalalla. HYKSin Oy:n tammikuussa 2011 julkaistu liiketoimintasuunnitelma on tehty kiireellä, osittain väärään informaatioon perustuen ja HUS:n omistajia kuulematta.. Ulkopuolista rahoitusta talouden tueksi Kolmas HYKSin Oy:n tavoitteista on ulkopuolisen rahoituksen lisääminen. Yhtiön asiakaskunta muodostuisi vakuutusyhtiöja palveluseteliasiakkaista, ulkomaalaisista potilaista ja itse maksavista asiakkaista. Jo nyt HUS voi laskuttaa ulkomaalaisilta asiakkailta korkeamman suoritehinnan kuin omistajakunniltansa. Myös vakuutusyhtiöitä voi laskuttaa täyskorvausperiaatteella. HYKSin Oy:n liiketoimintasuunnitelman mukaan tämä ulkopuolinen palvelujen myynti oli viime vuonna huomattavan tappiollista. Miten siitä nyt yhtiömuodon kautta tulee yhtäkkiä kannattavaa yritystoimintaa, Partanen ihmettelee. Partasen mukaan asetetut ja toivotut tavoitteet voidaan saavuttaa muillakin tavoilla kuin perustamalla erillinen yhtiö. Tiloja ja laitteita voitaisiin vuokrata avoimesti ulkopuolisille toimijoille. Henkilökunnan sitouttamiseen voidaan luoda nykyistä paremmat kannustepalkkausjärjestelmät, jotka koskisivat luonnollisesti kaikkia, ei vain pientä osaa muutamien erikoisalojen lääkäreistä. Voimassa oleva lainsäädäntö ei kiellä erityisvaativien hoitojen tuottamista ja myymistä ulkopuolisille, kuten vakuutusyhtiöille ja ulkomaalaisille: kyseistä toimintaa voidaan toki lisätä, jos resursseja riittää perustehtävien toteuttamisen jälkeenkin. Mitään erillistä yritystä ei siten tarvita, toteaa Partanen. KH Ensihoitopalvelut mukana raamisopimuksessa 1.4.2012 lähtien Sopimuskausi Tämä työehtosopimus on voimassa 1.4.2012 30.4.2014 (25 kk). Palkankorotukset 1.4.2012 II paikkakuntakalleusluokan taulukkopalkat nostetaan I:sen tasolle. Toteutetaan palkkaohjelman mukaiset korotukset 30 euroa / 50 euroa. Henkilökohtaisia ja palkkaryhmäpalkkoja korotetaan terveyspalvelualan yleis- sitovan työehtosopimuksen yleiskorotuksen mukaisesti, eli 1,7 %. I paikkakuntakalleusluokassa toteutetaan paikallinen järjestelyerä, joka lasketaan helmikuun 2012 palkkasummasta. Palkkasummassa otetaan huomioon varsinaiset säännöllisen työajan palkat, mutta ei vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä kuten ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorotuksia. Palkalliselta poissaoloajalta kuten vuosi- tai sairauslomalta maksetut palkat otetaan huomioon ilman tuntikohtaisia lisiä. Vastaavasti palkallisella poissaolojaksolla olevien työntekijöiden sijaisten palkkoja ei oteta huomioon. Lomarahoja ei oteta huomioon. Erän suuruus on 0,7 %. Paikallisen erän toteutuksesta neuvotellaan maaliskuun 2012 loppuun mennessä. Mikäli paikallisesti ei päästä sopimukseen erän jaosta, kohdennetaan erä ensisijaisesti työntekijöiden tehtäväkohtaisiin erityistekijöihin työnantajan päätöksen mukaisesti. Kokoaikaiselle työntekijälle maksetaan huhtikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä 150 euron suuruinen kertaerä, mikäli työsuhde on yhdenjaksoisesti ollut voimassa vähintään kolme kuukautta ja jatkuu kertaerän maksuajankohtana. Kertaerä maksetaan myös niille määräaikaisille, joiden työsuhde on päättynyt maaliskuun lopussa ja jatkunut huhtikuussa 2012. Pysyvässä osaaikatyössä kertaerän suuruus määräytyy työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan ja työehtosopimuksen mukaisen täyden työajan suhteessa. Työajan vaihdellessa lasketaan keskimääräinen työaika maksuajankohtaa edeltävältä kolmelta kuukaudelta. Kertaerä maksetaan, jos työntekijä on oikeutettu palkkaan koko tai osalta huhtikuuta 2012. Korotetaan työehtosopimuksen 11 :n 9. kohdan mukainen hälytysraha 8,72 euroon. Korotetaan työehtosopimuksen 24 :n 2. kohdan mukainen korvaus suojavaatteen huollosta 10,43 euroon. Jatkuu seuraavalle sivulle
4 Ambulanssi 4.2011 Jatkuu edelliseltä sivulta Ensihoitopalvelut mukana raamisopimuksessa 1.4.2012 lähtien 1.5.2013 Palkkaohjelman mukaiset korotukset 60 euroa / 90 euroa. Henkilökohtaisia ja palkkaryhmäpalkkoja korotetaan terveyspalvelualan yleissitovan työehtosopimuksen yleiskorotuksen mukaisesti, eli 1,2 %. Toteutetaan paikallinen järjestelyerä, joka lasketaan maaliskuun 2013 palkkasummasta. Palkkasummassa otetaan huomioon varsinaiset säännöllisen työajan palkat, mutta ei vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä kuten ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorotuksia. Palkalliselta poissaoloajalta kuten vuosi- tai sairauslomalta maksetut palkat otetaan huomioon ilman tuntikohtaisia lisiä. Vastaavasti palkallisella poissaolojaksolla olevien työntekijöiden sijaisten palkkoja ei oteta huomioon. Lomarahoja ei oteta huomioon. Erän suuruus on 0,7 %. Paikallisen erän toteutuksesta neuvotellaan huhtikuun 2013 loppuun mennessä. Mikäli paikallisesti ei päästä sopimukseen erän jaosta, kohdennetaan erä ensisijaisesti työntekijöiden tehtäväkohtaisiin erityistekijöihin työnantajan päätöksen mukaisesti. Kriisilauseke Mikäli keskusjärjestöt yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta ja suosittelevat alakohtaisten sopimusten irtisanomista, sopimusalan osapuolet kokoontuvat kahden viikon kuluessa neuvottelemaan, mitä toimen piteitä tämä sopimusalalla edellyttää. Osapuolet voivat tällöin yhdessä sopia sopimuksen päättymisestä tai työehtosopimuksen muuttamisesta. Työelämän kehittäminen Keskusjärjestöjen väliseen raamisopimukseen sisältyy lukuisia keskusjärjestöjen tai maan hallituksen valmisteluun meneviä työelämän kehittämiskohtia. Mikäli tämän valmistelun tuloksena syntyy sellaisia esityksiä, jotka edellyttävät työehtosopimusosapuolten välisiä neuvotteluita, aloittavat työehtosopimusosapuolet viipymättä neuvottelut tällaisista asioista. Työryhmät Perustetaan työryhmä: selvittämään työajan ja varallaolojärjestelmän kehittämistarpeita sekä keräämään hyviä käytäntöjä paikallisista toimintatavoista selvittämään työehtosopimuksen sukupuolivaikutukset Virve on erinomainen työkalu Virve-laitteet ovat tuttuja jo joka puolella Suomea. Vielä viranomaisverkon olemassaolo ei kuitenkaan ole itsestään selvyys, jota ei olisi helppo kehua. Jokelan ambulanssissa MedGroupilla työskentelevät Hanna Lankinen ja Helena Saviranta pitävät Virveä välttämättömänä. Lankinen on työskennellyt ensihoidossa vuodesta 2005 ja Saviranta vuodesta 2007. Molemmat ovat aina käyttäneet viranomaisverkkoa. Virveä on helppo käyttää. Valikot ja laturinjohdon pää ovat samanlaiset kuin Nokian puhelimissa. Akku kestää hyvin ja autolaturit ovat hyviä. Virve kestää iskut ja veden. Se kuuluu yllättävän hyvin, vaikka olisi housujen taskussa, Lankinen toteaa. Hän kehuu Virven toimintavarmuutta. Minulle ei vielä koskaan ole tullut tilannetta, että verkko olisi ruuhkautunut, Lankinen kertoo. Vaikka Keski-Uudeltamaaltakin löytyy joitain katvealueita, niin yleensä Virve kuuluu. Kuljettaja ilmoittaa Virven avulla hätäkeskukseen kuljetuspaikan ja ambulanssin kiireellisyysluokan kohteesta sairaalaan lähtiessä. ABCD kiireellisyysluokituksella hätäkeskus tietää, onko ambulanssin esimerkiksi mahdollista pysähtyä matkal - la sairaalaan auttamaan toisella kiireellisemmällä tehtävällä tai pystyykö toisen hoitajan irrottamaan hetkellisesti kuljetuksessa olevasta tehtävästä. Matkalla kohteeseen Virveä käyttää tarvittaessa yleensä hoitaja ja antaa ennakkoilmoituksen sairaalaan mennessä. Ambulanssissa on oma ajoneuvoasema. Autossa Virveä käytetään yleensä kaiuttimen kautta. Saviranta huomauttaa kiertokaiun ongelmasta. Ajoneuvoasemaa käytettäessä molemmista kännykkämäisistä Virveistä olisi hyvä olla kaiutin kiinni. Jos molemmat työntekijät käyttävät yhtä aikaa kaiutinta, puhe alkaa kaikua, eikä kuulu. Puhelimen käyttö vaatiikin opettelua ja toimivaa yhteistyötä työparin välillä. Kuvassa Helena Saviranta (autossa) ja Hanna Lankinen. Tuo turvallisuutta ja nopeuttaa toimintaa Virven hätäpainike lisää työturvallisuutta. Hätäkeskuksen päivystyspöydissä alkavat välkkyä punaiset hälytysvalot, jos jossain yksikössä painetaan hätäpainiketta. Tilannetta aletaan heti nauhoittaa, eivätkä hätäkeskuksen päivystäjät kysele turhia. Virvellä saadaan myös suoraan yhteys poliisiin. Voimme kysyä yhdellä napinpainalluksella, missä poliisipartio on. Odottelemmeko vielä, vai voimmeko ajaa suoraan esimerkiksi puukotuspotilaan luokse, Lankinen kertoo. Samalla tavalla saadaan yhteys rajavartiolaitokseen merialueilla. Sairaankuljetusyksiköt tekevät yleensä ennakkoilmoitukset sairaalaan tuotavasta potilaasta Virven välityksellä. Lankisen ja Savirannan kokemusten mukaan Virveä on ryhdytty käyttämään entistä aktiivisemmin myös sairaaloitten ensiapupoliklinikoilla. Sairaalasta saatetaan ottaa jo matkalla yhteyttä Virven kautta ja ohjata oikeaan hoitopaikkaan. Saviranta toteaa tämän parantavan myös potilaan asemaa: näin hän pääsee nopeammin hoitoon. Virvellä saa yhteyden ensihoitolääkäriin Uudellamaalla Virveä käytetään myös konsultaatioon. Tukikohdassa olevaan Medi- Helin lääkäriin saadaan yhteys tavallisella puhelimella. Virven avulla lääkärin saa kiinni myös kopterista. Emme tietenkään tahdo häiritä turhaan, mutta jos puhelu on jäänyt kesken, kun Medi-Heli on lähtenyt liikkeelle, voimme jatkaa yhteydenpitoa, Lankinen kertoo. Virvestä on hyötyä myös toisin päin. A-tehtäviin hälytetään ambulanssi, Medi- Heli ja paloauto. Jos olemme kohteessa ensimmäisenä ja toteamme tajuttomaksi luullun potilaan vain nukkuvan, voimme peruttaa sekä paloauton että Medi-Helin suoraan Virvellä. Virve on erinomainen työkalu. KH
Ambulanssi 4.2011 5 Virveä kehitetään koko ajan Ensihoidossa työskentelevien yhteydenpito muihin viranomaisiin on mullistunut Virve-viranomaisverkon ansiosta. Virve helpottaa ja nopeuttaa tiedon välitystä sekä tuo turvaa henkilöstölle ja parantaa potilaan asemaa. Virve-viranomaisverkkoa alettiin kehittää Suomessa 1990-luvun puolessa välissä. Silloin missään muualla maailmassa ei ollut vastaavaa järjestelmää. Kaikilla viranomaisilla oli omat verkkonsa, niin Suomessakin. Täällä oltiin edistyksellisiä, kun todettiin, että viranomaiset tarvitsevat yhteisen verkon, Virve aluepääkäyttäjä Sami Haapamäki KYS:istä kertoo. Viestintä- ja liikenneministeriö valitsi Tetra-standardiin perustuvan digitaalisen radioverkon. Haapamäki suorastaan ihmettelee, kuinka sen hetkisellä tiedolla osattiin tehdä niin hyvä valinta. Virve-verkossa pääpaino on ryhmäpuheluilla, joissa yksi puhuu ja muut kuuntelevat. Verkossa on myös mahdollista puhua yksilöpuheluita, välittää tekstiviestejä ja dataa. Virve-verkko on rakennettu vain viranomaiskäyttöön, eikä sinne pääse muut kuin ne, joilla on pääsyoikeus järjestelmän piiriin. Alussa operaattorina oli Suomen erikoisverkot, jonka omistivat puoliksi Sonera ja valtio. Nyt Virve-verkon omistaa valtio yksin. Virveä kokeiltiin ensin Pohjois-Karjalassa vuosina 1996-1997, samaan aikaan verkkoa rakennettiin vaiheittain hätäkeskusalueitten mukaan. Ensimmäisenä Virve otettiin käyttöön Kymeenlaakso Etelä- Karjala -alueella. Vuonna 2002 verkko kattoi koko Suomen. Verkkoa suunniteltaessa ei vielä ajateltu, että esimerkiksi yksityinen sairaankuljetus olisi päässyt mukaan, Haapamäki kertoo. Virve-verkon laajeneminen sai kuitenkin vauhtia yllättävästä suunnasta. Ensimmäistä Hätäkeskusuudistusta ei olisi voitu tehdä ilman laajempia käyttöoikeuksia. Virve saattoi joissain paikoissa tulla käyttöön jopa viikon varoitusajalla, kun uudet hätäkeskukset alkoivat toimia. Virve kattaa koko sote-alan Virve otettiin kentällä hyvin vastaan. Ajoittain ongelmia aiheutti vain se, että käyttäjiä ei ehditty kouluttamaan riittävästi. Vaikka uuden teknologian käyttöönotto tuotti joillain alueilla hankaluuksia, niin paremmin se meni kuin VR:n lippuuudistus, Sami Haapamäki vertaa. Vuosien saatossa käyttäjien määrää on tarkasteltu uudelleen ja käyttöoikeudet ovatkin laajentuneet. Nyt Virveä käyttävät poliisien, palomiesten ja rajavartioiden lisäksi monet sosiaali- ja terveysalan edustajat. Sosiaalipalveluissa Virve on käytössä esimerkiksi sosiaalipäivystyksessä, kotisairaanhoidossa ja kotipalvelussa. Jopa ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkärit käyttävät Virveä. Maa- ja metsätalousministeriö hankki valmiuseläinlääkäreille Virve-laitteet, kun lintuinfluenssa uhkasi Suomea. Haapamäki painottaa, että sisäisen viestinnän lisäksi Virve on myös johtamisjärjestelmä- ja kriisiverkko. Virveä käytetään kuitenkin eri tavalla eri puolilla maata. Kaikkialla tieto-taito ei ole samalla tasolla, eikä joka paikassa ole myöskään ymmärretty verkon kaikkia käyttömahdollisuuksia. Haapamäki mainitsee Pohjois-Karjalan keskussairaalaan hyvänä esimerkkinä Virven monipuolisesta käytöstä. Kun päivystyksessä tarvitaan laboratorion näytteiden ottajaa, hoitaja on Virven kautta yhden napinpainalluksen päässä. Kutsun voi välittää sekunnissa. Aikaisemmin olisi pitänyt soittaa, puhelin olisi ehkä ollut varattu, jonka jälkeen olisi yritetty seuraavalle laboratorionhoitajalle, jonka puhelin olisi mahdollisesti yhdistänyt vastaajaan ja niin edelleen, Haapamäki vääntää rautalankaa. Virvellä hälytetään nopeasti myös traumatiimi ja annetaan ennakkotietoja jo silloin, kun tiimin jäsenet ovat vasta siirtymässä kokoontumispaikkaan. Myös peruutukset onnistuvat nopeasti ryhmäpuhelulla ja kaikkien aikaa säästyy. Nopea verkko datan siirtoon Virve on mullistanut viranomaisten välisen kommunikoinnin, mutta suuria muutoksia on vielä tulossa. Uusi hätäkeskusuudistus tulee koskemaan kaikkia viranomaisia. Kaikki 30 000 käytössä olevaa Virve-puhelinta pitää päivittää, eikä sitä voi tehdä käyttäjä itse. Puhelimiin tullaan asentamaan uusiin viestiliikennemalleihin perustuvat ryhmät. Myös sosiaali- ja terveystoimen puhelinnumerot tulevat muuttumaan. Virve-verkossa ei nykyisellään ole mahdollista siirtää suuria potilastietoaineistoja. Haapamäki arvelee, että datan siirtoon tullaan jatkossa käyttämään vaihtoehtoisia verkkoja tai Virve-verkkoa kehitetään niin, että datan siirto nopeutuu. Tekniikka tähänkin on jo olemassa. Hallinnolliset muutokset tukevat kehitystä Aikaisemmin sosiaali- ja terveystoimen pääkäyttäjä oli sijoitettu sisäasiainministeriön alaisuudessa olevaan Hätäkeskuslaitokseen. Nyt hänen sijoituspaikkansa on STM:n alaisessa Valvirassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on ottanut aktiivisemman roolin Virven valvontaan ja kehittämiseen. Haapamäki uskoo, että sosiaali- ja terveyspuolen näkökulma saadaan jatkossa paremmin esille. Sosiaali- ja terveysministeriön Virven käyttöön liittyvät ohjeistukset selkiytyvät ja tarkentuvat. Virven käyttöoikeudet on määritelty aikaisempaa tarkemmin. Myös uusi terveydenhuoltolaki vaikuttaa Virven käyttöön. Yliopistosairaaloitten erityisvastuualueet (ERVA) alkavat hallinnoida Virve-verkkoa alueen pääkäyttäjinä. Jokaiselle alueella on palkattu yksi henkilö vastaamaan asiasta. Viranomaisverkon kehitystyössä pitkään mukana ollut Sami Haapamäki vastaa KYS:in alueella Virven hallinnoinnista. Pitkään ensihoidossa sairaanhoitajana työskennellyt Haapamäki tuntee arjen käytännöt ja mahdollisuudet. Tämä on pitkälti hyvin teknistä asiaa, mutta aluepääkäyttäjän on tunnettava kentän työolosuhteet. Olemme ikään kuin teknisen ja käyttäjän rajapinnan välissä, Haapamäki kuvailee omaa rooliaan. Viime vuodet ovat olleet Haapamäelle paitsi kiireisiä, myös mielenkiintoisia, kivoja ja haastavia. Tähän tehtävään ei voi opiskella missään oppilaitoksessa. Minun on ollut pakko etsiä itse tietoa ja opiskella teknistä järjestelmäpuolta. Haapamäestä uuden kehittäminen on aina mukavaa, vaikka loppukäyttäjät välillä vähän valittaisivatkin. KH Älä säädä itse Virveen ei pidä itse asentaa sovelluksia tai ohjelmia, vaikka aktiivinen ote muuten onkin suotava. Jos yrittäjä haluaa Virveensä esimerkiksi uuden karttaohjelmiston, sen asentaminen kulkee alueen pääkäyttäjän kautta. Yrittäjä maksaa kustannukset, jos hän asentaa itse Virveen sovelluksia ja tulee ongelmia. Tämän lisäksi alueen pääkäyttäjien on myös tärkeä tietää, minkälaisia ohjelmia ja sovelluksia missäkin on käytössä. Emme halua jarrutella, tavoittelemme kaikki yhteistä, potilaan etua. Toivomme avointa vuoropuhelua ja palvelemme mielellämme, Haapamäki toteaa. Aluepääkäyttäjät löytyvät nettiosoitteesta www.stm.fi/virve Sami Haapamäen työ on vastuullista: Jos yhteydet eivät toimi, niin potilaalle ei saada ajoissa apua perille. KYS:in VIRVE aluepääkäyttäjä Sami Haapamäki on peruskoulutukseltaan sairaanhoitaja. 1980-luvulla hän toimi ensihoitajana ambulanssissa. Silloin seikkailimme yksinämme ties missä ainoana yhteydenpitovälineenä korkeintaan vanha VHF-radio. Virve on mullistanut yhteydenpidon viranomaisten välillä. Haapamäki näkee muutoksen olevan erityisesti potilaitten parhaaksi. Virven avulla potilaalle saadaan mahdollisimman pian mahdollisimman hyvää hoitoa. Mutta toki nopea yhteys eri viranomaisten välillä parantaa myös työturvallisuutta.
6 Ambulanssi 4.2011 Ilmari pelastaa Savossa Itä- ja Keski-Suomessa lentävä lääkäri- ja pelastushelikopteri Ilmari on palvellut alueen väes - töä pian 15 vuotta. Konsultaatiomahdollisuudesta on tullut sairaankuljettajille tärkeä. Savolaiset ovat tottuneet lääkäri- ja pelastushelikopterin olemassaoloon. Ilmari perustettiin vuonna 1997. Aluksi pelastustoiminnassa oli lentäjien lisäksi vain ensihoitajia. Lääkäripäivystys tuli Ilmariin vuonna 2002. Ilmari on ainut alueen yksikkö, jossa lääkäri päivystää ympäri vuorokauden. Sairaankuljetuksen kannalta merkittävää on lääkärin puhelimitse antama tuki. Konsultaatioitten määrä onkin lisääntynyt vuosi vuodelta. Viimeiset vuodet Ilmarin sijoituspaikka on ollut Joroisissa, Varkauden lentokentällä. Alueellisesti Joroisten tukikohta on keskeisellä paikalla. Tavoitettavuus on koko toiminta-aluetta ajatellen paras, toteaa Ilmarin tuki ry:n hallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä. Hän itse asuu Mikkelissä, jonne Joroisista lentää parissakymmenessä minuutissa. Lentomatka Kuopioon on noin viisi minuuttia pidempi. Aikaisemmin tukikohta sijaitsi keskellä Varkauden kaupunkia, teollisuustontilla, pelastusaseman vieressä. Kaupunkialueella lentotoiminta häiritsi asukkaita, eikä paikka ollut miehistön turvallisuudenkaan kannalta kaikkein paras. Miehistön tilat olivat kadun toisella puolella pelastuslaitoksella ja halli kadun toisella puolella. Viime aikoina kopterin sijoituspaikaksi on kaavailtu milloin Kuopiota, milloin Leppävirtaa. Kopteria koetellaan Vielä 2000-luvun puolivälissä tukiyhdistys kamppaili taloudellisten ongelmien kanssa, mutta viime vuosina kansalaisten tuki on ollut vahvaa. Taloudellisten vaikeuksien lisäksi toimintaan on liittynyt myös muita myllerryk- KATJA HOLOPAINEN KUVAT ILMARIN KUVA-ARKISTO Ilmari palvelee savolaisten lisäksi pääkaupunkiseutulaisia. Loma-aikaan väestö kasvaa jopa miljoonaan ihmiseen. Valtaosa lomailijoista on vaikeasti tavoitettavissa, saaristossa ja mökkiteillä kaukana kaupungeista. Ilmarin kopterityyppi on EC 135 turvallinen, hyvä ja nopea kopteri, joka mahtuu laskeutumaan pieniinkin paikkoihin. Toimintasäde Joroisten lentokenttä on alueellisesti keskeisellä paikalla, mutta asutuksen ja vaadittavien ympäristölupien kannalta mukavasti syrjässä. siä. Aikaisemmin tukiyhdistys palkkasi lääkärit suoraan, nyt palvelu tulee sairaanhoitopiiriltä. HEMS-pelastajat tulevat Etelä- Savon pelastuslaitokselta ja lentäjät ovat lento-operaattorin, ruotsalaisen Scandinavian AirAmbulancen leivissä. Lento-operaattori on vuosien varrella vaihtunut Copterlinesta, Ahvenanmaalaiseen SHT AB:hen ja ruotsalaiseen Scandinavian AirAmbulance -yritykseen. Operaattorivaihdoksissa lentäjät ovat kuitenkin pysyneet pitkälti samoina. Pelastus- ja lääkärihelikopterien tarpeellisuutta on selvitelty jo vuosien ajan eri ministeriöitten aloitteesta. Kansan kannatus on vahva ja lääkärihelikopterien toiminta-alueella ensihoidossa työskentelevät ovat vakuuttuneita tällaisen toiminnan hyödyllisyydestä. Kahden vuoden ajan taustalla on vaikuttanut suuri ja odotettu muutos. Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan rahoitus on luvattu hoitaa valtion budjettivaroista. Koko toiminnan hallinnointi siirtyy sairaanhoitopiirien omistamalle hallinnointiyksikölle FinnHEMSille. Vielä syksyllä FinnHEMSiltä puuttui puolet toiminnan vaatimista varoista. Tarjosimme kumppanuusmallia, jossa olisimme rahoittaneet osan toiminnasta. Ministeriöitten mukaan tämä ei käy. Lokakuussa Ilmarin tukiyhdistys joutui irtisanomaan sopimuksia ja henkilökuntaa. Meidän osaltamme toiminta loppuu vuoden vaihteessa. Yhdistys jää, ja seuraa tilannetta. Arto Seppälä kertoo, että tukiyhdistyksellä on jonkin verran varoja, joiden avulla tullaan jatkossa tukemaan alueen ensihoitoa tavalla tai toisella. Ilmarinkin tulevaisuus näyttää hyvältä nyt, kun hallitus on esittänyt lääkärihelikopterien määrärahoja korotettavaksi.
Ambulanssi 4.2011 7 Kuva Kimmo Iso-Tuisku. ICE helpottaa omaisten tavoittamista ICE-tunnus (in case of emergency, suomeksi hätätilanteessa) omaisen nimen edessä helpottaa läheisen ihmisen löytämistä hätätilanteessa. Yhteys lähiomaiseen on erityisen tärkeää, jos omaisella on hallussaan hätätilanteeseen joutuneen hoitamisen kannalta tärkeää tietoa esimerkiksi sairauksista ja niiden lääkityksestä. Ilmarin lääkäri Sanna Hartikainen. Kuva on otettu Ilmarin tuki ry:n kiitosjuhlassa Hankasalmella tänä vuonna. Ensihoitolääkärin neuvot auttavat kentällä Käytännössä Suomessa ensihoitajat etsivät harvemmin omaisten numeroita ICE-tunnisteen avulla. Helena Saviranta MedGroupista kertoo, ettei hän ole vielä törmännyt työssään ICE-tunnisteen käyttöön. Kiireettömillä tehtävillä potilas yleensä pystyy itse kertomaan sairaudet sekä allergiat. Kiireellisillä potilailla hoito on hyvin oirepohjaista. Omaisille ilmoitetaan yleensä sairaalasta, tai omainen on hätäkeskukseen ilmoittaja. Muistisairailla on yleensä kontakti terveydenhuoltoon ja kotoa löytyy kotihoidon kansio tai tarvittaessa voi ottaa yhteyttä terveyskeskukseen, josta saa tiedot. Jos potilaalla on lääkkeitä käytössä, hänellä on yleensä lääkekortti, josta saa tarvittavan tiedon. Itselläni ei ole ICE-luokituksia puhelimessa, eikä kukaan tietoa saisikaan paikan päällä, koska puhelimeni on suojakoodattu. Mielestäni ICE-tunnisteiden käyttö olisi hyvä, jos ne saisi puhelimiin lukitusten edelle, kuten hätänumeroon soiton. Potilaan tunnistamisen kannalta tämä olisi erityisen hyvä. Hanna Lankinen MedGroupista on merkinnyt omaisensa ICEtunnisteella omaan puhelimeensa. Töissä tunnisteita käytetään vähän: Yleensä tiedot kysellään paikalla olevilta ihmisiltä, ohikulkijoilta tai omaisilta. Potilaat hoidetaan oireiden mukaan, vaikka tietoja perussairauksista tai lääkityksistä ei olisikaan. Myöskään Lapinlahden sairaankuljetus Oy:ssä työskentelevän Eero Savolaisen ei ole työssään tarvinnut etsiä ihmisten puhelimista tietoja ICE-tunnusten alta. Mutta hänenkin puhelimestaan löytyy omaisen numero ICE-tunnuksella merkittynä. Englanninkielisestä kirjainyhdistelmästä voi olla suuri hyöty, jos onnettomuus tai sairauskohtaus sattuu ulkomailla. Hoito henkilökunta voi saada näin välittömästi potilaan taustatiedot, lisäksi omaiset kuulevat tilanteesta. Britanniasta alkunsa saanut ICE-tunniste on levinnyt hyvin Euroopassa, muun muassa Ruotsissa myös pelastusviranomaiset suosittelevat tunnisteen asentamista kännykkään. ICE-tunnuksen asentaminen omaan tai omaisen kännykkään ei vaadi kuin minuutin tai pari. Riittää, että lähiomaisen nimen eteen lisätään kännykän osoiteluetteloon kirjaimet ICE. KH Lapinlahdella toimivalle sairaankuljetusyrittäjä Eero Savolaiselle lääkärihelikopteritoiminnassa tärkeintä on kentällä puhelimitse saatava konsultaatioapu. Eero Savolainen on ollut Ilmarin Tuki ry:n hallituksessa mukana vuosia. Hän on käynyt läpi toimintaan liittyvän taloudellisen epävarmuuden ja kokenut palvelussa tapahtuneen kehityksen. Yhteistyö sairaankuljetuksen kanssa muuttui läheisemmäksi, kun kopteriin tuli mukaan päivystävä lääkäri. Samalla toiminta muuttui tehokkaammaksi. Kopterin sijoituspaikalla ei Lapinlahden näkövinkkelistä ole suurta merkitystä. Lentoaika Lapinlahdelle on noin 45 minuuttia. Vaikka kopteri tulee harvoin näin ylös, niin saamme kentällä puhelimitse apua. Merkittävää on se, että ensihoitajat tavoittavat ensihoitolääkärin kaikkina päivinä ympäri vuorokauden. Lapinlahdella on myös ympärivuorokautinen lääkäripäivystys. Silti Ilmarin lääkärin asiantuntemus on kentällä tarpeen. Ilmarissa päivystävä lääkäri tuntee olosuhteet ja tietää, mitä kentällä voi tehdä. Hätäkeskus liittää Ilmarin lääkärin mukaan kaikkiin A-tehtäviin. Lääkäri seuraa Virven välityksellä tilannetta kentällä ja auttaa myös oikean hoitopaikan valinnassa. Savolainen kertoo kysyvänsä neuvoja vähintäänkin pari kertaa kuussa. Yhteisiä keikkoja on harvemmin. Niillä hienoa on myös opetuksellinen puoli. Minulle on jäänyt yhteisistä tehtävistä hyvä maku. Olen saanut niillä vahvistusta omiin tekemisiini.
8 Ambulanssi 4.2011 Wienissä hiottiin paari-standardeja Wienissä pidettiin paari-standardeja koskeva kokous lokakuun lopussa. Kokouksessa Suomea ja SSK:ta edustanut toiminnanjohtaja Mikael Söderlund kertoo, että valtaosa paareja koskevista yksityiskohdista saatiin yhteensopiviksi ensi vuonna voimaan astuvan EU-direktiivin kanssa. Standardointikokoukset ovat tärkeä osa liiton toiminnanjohtajan kansainväliseen edunvalvontaan liittyvistä tehtävistä. Valvon esimerkiksi sitä, että stardardeihin liittyvien testausten kulut pysyvät aisoissa, eikä lopputuotteen hinta kohoa liikaa. Standardien luominen koko Eurooppaan ei ole yksinkertainen asia. Söderlundin mukaan suurien maiden edustajat ovat koko ajan tukkanuottaisilla, vaikka muuten ovatkin henkilökohtaisesti hyvissä väleissä. Maiden sairaankuljetusjärjestelmät ja laitteistot poikkeavat paljon toisistaan. Paari-stadardeja on hiottu noin kolme vuotta. Wienissä yksityiskohtia pohti erillinen työryhmä. Tämän ja muiden työryhmien tulokset alistettiin vielä päättävän elimen, niin kutsutun TC-ryhmän, hyväksyttäviksi. Vielä on tehtävä tiettyjä tarkennuksia, mutta tarkoitus on, että paarien tyyppihyväksyntä astuu voimaan 29.10. 2012. Kysymys on kansainvälisestä EUtasoisesta laista, joka astuu Suomessa suoraan voimaan. Tämän jälkeen sairaankuljetusyrittäjät saavat käyttää kaikkia standardit täyttäviä paareja, kunhan ne on testattu EU-säädösten mukaisesti. Wienin kokouksessa oli tavanomaista runsaammin osallistujia. Paikalla on 40 edustajaa yhteensä 12 eri Euroopan maasta. Mukana on paljon laitevalmistajia. Esimerkiksi suomalaista paari-valmistajaa Pensi Oy:tä edusti toimitusjohtaja Niko Vuorenoja, joka toimi myös suomalaisen kahden miehen valtuuskunnan puheenjohtajana. Söderlund uskoo, että valtaosa Suomessa jo käytössä olevista paareista täyttää uuden direktiivin vaatimukset. Standardi vähentää halpatuotantoa ja testaamattomien paarien mahdollista käyt- töä. Potilasturvallisuuden näkökulmasta tämä on pelkästään myönteinen asia. Söderlund kertoo, ettei vielä ole päätetty, koskeeko direktiivi jo käytössä olevia paareja. Hän kuitenkin olettaa, että tämäkin standardi tulee käyttöön vain uusia hankittaessa. Yrittäjät voivat varmistaa paarien valmistajilta, täyttävätkö omat välineet uuden standardin. Edunvalvonnassa tärkeää osaa näyttelee kokousten epävirallinen, sosiaalinen puoli. Tällä kertaa itävaltalaiset olivat tuoneet näytille omaa sairaankuljetuskalustoaan. Yksi suurimmista oli melkein bussin kokoinen. Siihen mahtui neljä paaripotilasta ja lisäksi monta istuvaa. Suomessa ei ole käytössä vastaavia monipotilasambulansseja vielä. Söderlundin mukaan Suomella ei ole mitään hävettävää. Sairaankuljetuksen varustelutaso on sekä laitteiden että lääkkeiden osalta korkeampaa kuin valtaosassa Euroopan maissa. Yksityinen sektori on kulkenut tässäkin asiassa edelläkävijänä. Vaikka ei ole ollut pakkoa, niin yrittäjät ovat halunneet pysyä kehityksen kärjessä. Nyt epävarma tulevaisuus on pannut suomalaiset jarruttelemaan investointien kanssa. Tämä on herättänyt huomiota myös muualla. Kokousten virallisen osuuden päätyttyä Söderlundilta udeltiinkin, mitä Suomessa tulee tapahtumaan. Jo nyt on pantu merkille, ettei Suomesta enää tule tilauksia. Ruotsalaiset olivat kiinnostuneita Suomen kehityksestä myös oman sairaankuljetuksensa tulevaisuuden näkökulmasta. Ottavathan maamme paljon mallia toisistaan. Seuraava standardisointikokous pidetään vuoden kuluttua syksyllä Roomassa lokakuun loppupuolella. Ennen direktiivin voimaan tuloa on vielä lyötävä lukkoon useita yksityiskohtia. KH Kuva ylinnä: Työryhmän WG 1 työskentelyssä Itävallan Standardisointi Institutissa, Wienissä, puheenjohtajana toimi Per Andersén, Norjasta. Kuva keskellä: Ruotsin nelihenkinen ryhmä menossa tutustumaan itävaltalaisiin ambulansseihin. Ryhmän puheenjohtajana toimi Björn Holmqvist, Gerama Ab, kuvassa taimpana. Kuva alinna: Suomen kahden miehen valtuus kunnan puheenjohtaja Niko Vuorenoja, Pensi Oy vasemmalla ja Nikon vieressä Peter Schultz, Strykers Co, USA ja heidän takana Portugalin edustajia. Kuva vasemmalla: Kokousedustajia 12 maasta etummaisina Suomen Sairaankuljetusliiton toiminnanjohtaja Mikael Söderlund ja hänen vasemmalla puolellaan isäntämaan puheenjohtaja Werner Rabsch.
Ambulanssi 4.2011 9 SSK MC CLUB FINLAND MOTORISTIEN KESÄ 2011 Tervehdys motoristikerhosta! Niin se vaan kesä on taas mennyt ja alamme pikkuhiljaa odottelemaan joulupukin käyntiä. Kesä oli motoristien kannalta hyvin antoisa. Ajokelit olivat erittäin hyvät ja kerhomme toimintaa lisättiin yhteisten retkien lisäksi ajokoulutuksella. Järjestimme Iisalmessa, hyvissä ajoin ennen ajokautta, turvallisenajon kurssin. Kurssilaiset osallistuivat aktiivisesti ja innoissaan ammattimaisten opettajien ohjaukseen. Kurssi oli kaikin puolin onnistunut ja saimme uutta oppia kesän ajorientoihin. Jo tunnetusti kaikilla oli kerhomme huomioliivit päällä. Koulutuksen jälkeen lähdimme ajelemaan ja toteuttamaan saamiamme oppeja käytännössä. Savon porukat olivat suunnitelleet meille hyvän reitin, josta nautimme täysin siemauksin. Oli kauniita maisemia, mutkia ja mäkiä niin, että heikoimpia (allekirjoittanutta) hirvitti. Reissun jälkeen kävimme syömässä Profilen ambulanssitehtaan tarjoaman lounaan, jonka jälkeen menimme hei- dän tehtaalleen saunomaan. Markolle ja Profilelle erityiskiitokset päivästä! Kevätkokouksessa tuli esille, että Ahvenanmaa on usealla kerholaisella jäänyt käymättä. Niinpä suuntasimme pyörät kohti rannikkoa 13.6.2011. Pohjoisen ja Kainuun porukka kohtasivat Kärsämäellä ja menimme Vimpeliin Ahosen Erkin tarjoamille kahveille. Pysähdyimme matkalla myös Tuurin kyläkaupassa. Ruokailun jälkeen suuntasimme Tampereelle, jossa kohtasimme Savon porukan ja yövyimme Scandic Rosendahlissa ja kuivattelimme ajovarusteet. Tuli muuten vettä oikein kunnolla. Seuraavana aamuna oli aurinkoinen ilma ja suuntasimme kohti Kustavia. Siellä oli etelän porukka jo odottamassa ja jatkoimme yhdessä ensimmäiselle lautalle. Siitä alkoikin elämysmatka. Menimme lautoilla ja välillä laivalla. Ensimmäinen yö oltiin Ahvenanmaan Brändö saarella Hotel Gullvivanissa, neljän hengen mökeissä. Pääsimme heti tutustumaan saaristoelämään. Upeat maisemat ja luonnonrauha; kiire loppui saman tien. Seuraavana aamuna lauttamatka Torsholma Kumlinge Hummelvik. Loppumatka pyörillä Maarianhaminaan Hotelli Savoyhin. Otimme hotellista huoneet ja ruokailun jälkeen raukeina nukkumaan. Aamiaisen jälkeen kiersimme kaikki mahdolliset paikat Ahvenanmaalla. Ajokilometrejä ei tullut paljon, mutta nähtävää oli sitäkin enemmän. Tiet olivat erittäin hyvässä kunnossa ja maisemia oli pakko pysähdellä välillä ihailemaan. Kahdessa päivässä saaren kyllä kiertää, mutta voisi siellä helposti viettää aikaa enemmänkin. Seuraavan päivänä vielä päristelyä pyörillä ja iltapäivällä Silja Europalla kohti Turkua. Ahvenmaa oli hieno kokemus, mutta kaiken kruunasi laivamatka Turkuun. Oli elämys nähdä se saarien määrä, joka on uskomaton näky. Illalla tulimme sateiseen Turkuun. Aamulla sade oli yltynyt, joten sadevaatteet päälle ja kotia kohti. Todettiin vaan, että tämähän kuuluu lajiin. Kiitos kaikille mukanaolijoille ja erityisesti Pertti Penttilälle, joka kunniakkaasti on järjestänyt meille näitä elämysmatkoja. Porukka oli tyytyväinen näkemäänsä ja kokemaansa. Toivotaan ensi kesän rientoihin vielä enemmän mukaan lähtijöitä. Syksyn tapahtumiin kuului perinteinen Saariselän Jänkhällä-jytisee kokoontumisajot. Suunnittelemme ensi kesäksi Pohjoisen turneeta. Ensin lautalla Vaasasta Ruotsiin ja sieltä kohti Norjaa, Norjan rannikkoa pitkin matka jatkuu ylös pohjoiseen. Luvassa on jälleen ikimuistoinen reissu, joten uudet jäsenet tervetuloa mukaan motoristikerhoon! Terveisin VILJO LÅNGSTRÖM, puheenjohtaja Suomen Sairaankuljetusliitto ja sen alueyhdistykset jäsenyrityksineen toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012!
10 Ambulanssi 4.2011 Jukka Uotila/Suomen Lääkäriliiton kuva-arkisto Seulottuja tiedonjyviä Tällä palstalla käsitellään terveyteen ja sairauteen liittyviä asioita yleisemmällä tasolla kuten myös sairauksien syitä, seurauksia ja hoitoa. Aiheet eivät vält tämättä suoraan liity ambulanssityöhön, mutta terveydenhuollon ammattilaisina tämän lehden lukijat saattavat kuitenkin olla niistä kiinnostuneita. Jos tarjottu tieto ei aina sisällä varsinaista uutista, saattaa sen mieleen muistuminen olla hyvänä lisänä muun ammattitietouden joukossa. Terveydenhuollossa sitä paitsi kaikki liittyy kaikkeen, vaikka heti ei siltä vaikuttaisikaan. Palstalla voidaan kirjoittaa myös muista kuin edellä mainituista aiheista, jos ne jotenkin liittyvät vakinaisen lukijakunnan työhön. Lääkärihelikopterit valtion rahoittamiksi Lääkärihelikopteritoiminta on osa terveydenhuoltolain määrittelemää ensihoidon kokonaisuutta, jota ei voi jättää riippuvaiseksi keräysvaroista tai muista epävarmuustekijöistä. Vuoden 2012 alussa tukipalvelutoiminta siirtyy kokonaan Finn- HEMS Oy:n vastuulle ja valtion rahoittamaksi. Ensihoidon henkilöstöstä, välineis tä ja lääkkeistä sekä niiden kustannuksis - ta vastaavat yliopistolliset sairaanhoitopiirit. Lentotoiminnan, tukikohtien, hallinnoinnin ja kertaluonteisten kulujen rahoituksen on tarkoitus tulla kokonaan valtion talousarviosta. Rahoitusta ei enää kierrätetä tukiyhdistysten kautta eikä helikopteritoiminnan ylläpidossa tukeuduta kansalaiskeräysvaroihin. Kiireellisiä, lääkäriyksikölle kuuluvia ensihoitotehtäviä oli Suomessa vuonna 2010 yhteensä 31 346, eli noin 86 joka päivä.tukikohtien sijoittumisesta ja lukumäärästä sekä yhteistyömahdollisuuksista muiden viranomaisten kanssa on tehty kattavat tutkimukset ja selvitykset. Kuuden yksikön malli turvaisi sen, että 70 prosenttia väestöstä saavutettaisiin 30 minuutin sisällä hälytyksestä. Julkisten palvelujen laatu- ja turvallisuusvaatimukset täyttävä tukipalvelu kuuteen tukikohtaan järjestettynä maksaisi 22,5 miljoonaa euroa. Summassa ovat mukana kaikki kustannukset ensihoidon henkilöstöä, välineitä ja lääkkeitä lukuun ottamatta. Tukikohtien täsmällisistä sijoituspaikoista päättävät erityisvastuualueiden ensihoitokeskukset, joiden tehtävänä on muun muassa suunnitella ja päättää lääkärihelikopteritoiminnasta alueellaan. Marraskuun 17. päivänä hallitus esitti vuoden 2012 talousarvioesityksen täydennyksessä lääkärihelikopteritoimintaan 10,7 miljoonan euron lisäystä: näin vuonna 2012 toimintaa rahoitettaisiin yhteensä 22,4 miljoonalla eurolla. www.stm.fi Uusien autojen tekniikka auttaa ikääntynyttä kuljettajaa Työterveyslaitoksen kirja hypotermiasta Tapaturmaiseen hypotermiaan kuolee Suomessa vuosittain lähes 100 ihmistä. Kylmän vaarat vaanivat muun muassa vesi- ja liikenneonnettomuuksien, työ-, urheilu- ja vapaaajan tapaturmien sekä liiallisen alkoholin nauttimisen yhteydessä. Vesillä liikuttaessa hypotermialle altistuvat etenkin lapset, veneilijät ja kalastajat sekä talvella pilkkijät ja moottorikelkkailijat. Maastossa liikuttaessa vaarassa ovat huonosti varustautuneet retkeilijät. Turismin lisääntyessä riskit kasvavat myös harvaan asutuilla seuduilla. Työterveyslaitoksen julkaisussa Hypotermia Kylmänhaitat työssä ja vapaaaikana kerrotaan kylmän vaikutuksista terveisiin ihmisiin, sairauksien ja lääk keiden sekä kylmän yhteisvaikutuksista, vam mojen ehkäisystä sekä kylmänsuojavaatteille ja pelastusvarusteille asetetuista vaa timuksista. Mukana on ensiapuohjeita onnet tomuustilanteisiin. Teos on kirjoitettu käsikirjaksi pelastustoiminnassa mukana oleville, työterveyshenkilöstölle, ensiapukouluttajille, eräoppaille, sotilaiden talvikoulutuksesta vastaaville sekä liikunnan ammattilaisille. Kirjan ovat kirjoittaneet Raija Ilmarinen, Harri Lindholm, Jukka Läärä, Oula-Matti Peltonen, Hannu Rintamäki ja Erja Tammela. Kirjassa kerrotaan, että väärä ensiapu on hypotermian uhreille suurempi riski kuin elimistön jäähtyminen. Moni uhri menehtyy lämmitysshokkiin. Jos ihminen on tajuissaan ja hypotermia on lievä tai keskivaikea, terve elimistö toipuu ilman erityistä ensiapua. Uhrin lisäjäähtyminen on kuitenkin estettävä. Tajuton syvän hypotermian uhri näyttää kuolleelta, mutta yhtään uhria ei voi pitää kuolleena, ennen kuin hänet on saatu lämpimäksi ja lääkäri toteaa hänet kuolleeksi. Hypotermian uhria on aina liikuteltava varovasti. Tärkeintä on turvata uhrin hapensaanti, estää lisäjäähtyminen ja toimittaa hänet nopeasti sairaalahoitoon. Ikääntyminen heikentää usein ajokykyä. Oikealla auton valinnalla voi helpottaa ajamista ja parantaa turvallisuutta. Liikenneturva on julkaissut ikäkuljettajille tarkoitetun aineiston helpottamaan auton valintaa. Suomen teillä on jatkossa yhä enemmän iäkkäitä autoilijoita. Ajovuosien mukanaan tuoma kokemus ja harkintakyky ovat ikäautoilijan vahvuuksia. Sen sijaan ikääntyminen voi rajoittaa vartalon ja raajojen liikkeitä sekä heikentää huomiokykyä. Myös fyysinen voima vähenee ja näkö ja kuulo heikkenevät. Autovalinnassa ajoergonomia ja käyttömukavuus ovat iäkkäälle tärkeitä. Sisään ja ulos käynnin tulee olla vaivatonta, istuma-asennon mukava, mittariston selkeä, näkyvyyden hyvä ja hallintalaitteiden sekä turvavyön helppokäyttöisiä. Automaattivaihteistosta on hyötyä iäkkäille. Uusi ajoneuvotekniikka voi varoittaa kuljettajaa tiellä liikkujista sekä helpottaa ajoa pimeällä ja vieraissa paikoissa. Äänisignaalit ovat iäkkäille parempia kuin näkösignaalit. Iäkkäiden onnettomuustilanteissa ajoneuvon kolariturvallisuuden merkitys korostuu. Iäkkäillä tulisi olla käytössään suhteellisen uusi ja mielellään Euro NCAP -törmäystesteissä viisi tähteä saanut auto. Liikenneturvan uusi Ikänsä Ratissa -verkkoaineisto auttaa iäkkäitä löytämään turvallisen ja käytössä mukavan ajoneuvon. Lisätietoja: www.liikenneturva.fi/ikansaratissa/ kuvat Liikenneturva Kirjaa voi tilata Työterveyslaitoksen kirjakaupasta www.ttl.fi/verkkokauppa tai puhelimitse 030 474 2543.
Ambulanssi 4.2011 11 Harkintaa antibioottien käyttöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitos muistuttaa antibioottien harkitusta käytöstä. Antibioottiresistenssi on muodostumassa yhä vakavammaksi kansanterveydelliseksi ja potilasturvallisuutta uhkaavaksi ongelmaksi Euroopassa. Suomessa löydetään keskimäärin kerran kuukaudessa potilas, jolla on niin kutsuttu superbakteeri. Bakteeri on tarttunut häneen joko sairaalahoidossa ulkomailla tai tietyille alueille, kuten Intian niemimaalle, suuntautuneella turistimatkalla. Superbakteerit ovat bakteereja, jotka ovat hankkineet useita erilaisia antibioottien tehoa heikentäviä tekijöitä sillä seu rauksella, että bakteerit ovat vastustus kykyisiä lähes kaikkia käytössä olevia antibiootteja kohtaan. Tyypillisiä superbakteereita ovat karbapeemiantibiootteja hajot tavia entsyyme - jä eli karbapenemaaseja omaavat suolistobakteerit eli CPE Escherichia coli- ja Klebsiella pneumoniae -kannat. Huo lestuttavaa on, että tiettyjä superbakteereja on löytynyt Intian niemimaalla useista erilaisista ympäristönäytteistä ja vesilähteistä. Matkailijan on hyvä noudattaa turistiripulin ehkäisystä annettuja ohjeita. Superbakteereita on ollut Suomessa toistaiseksi vähän, eikä meillä ole todettu yhtään superbakteerien aiheuttamaa paikallista epidemiaa. Sairaalat ja laboratoriot ovat varautuneet tilanteeseen hyvin ja laboratoriodiagnostiikasta on annettu kansallinen suositus. www.thl.fi Terveydenhuollossa vähän ulkomaalaisia Suomessa on melko vähän ulkomailta muuttaneita sairaanhoitajia ja lääkäreitä muihin EU-maihin verrattuna. Ulkomaalaistaustaisen määrä terveydenhuollossa vaihtelee suuresti eri EU-maissa, esimer kik -si Ruotsissa ja Norjassa yli kym me nesosa lääkäreistä on ulkomaalais taustaisia, Britanniassa taas yli kolmannes. Tiedot perustuvat juuri julkaistuun eurooppalaisen PROMeTHEUS-yhteistyöhankkeen raporttiin. Hankkeessa selvitetään terveydenhuollon ammattilaisten liikkuvuutta ja sijoittumista seitsemässätoista EU-maassa. Muista maista muuttaneita sairaanhoitajia on Britanniassa useampi kuin joka kymmenes ja Irlannissa lähes joka toinen. Suomessa lääkäreistä alle seitsemän prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Sairaanhoitajista vain 2,2 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2007. Vielä vähemmän ulkomaalaisia on esimerkiksi Virossa ja Ranskassa. Ulkomaalaistaustaisen määrä terveydenhuollossa on kuitenkin kasvanut Suomessa kymmenessä vuodessa lähes 60 prosenttia. Vielä 1990-luvulla suomalaisia terveysalan ammattilaisia, erityisesti sairaanhoitajia, lähti enemmän töihin ulkomaille kuin muualta muutti Suomeen. Liikenne toiseen suuntaan oli suhteellisen vähäistä aina 2000-luvun alkuun asti. Seuraavan kymmenen vuoden aikana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa arvioidaan avautuvan jopa noin 200 000 uutta työpaikkaa. Ulkomainen työvoima on nähty yhtenä keinona helpottaa työvoimavajetta. www.thl.fi SEULOTUT KOONNUT: KATJA HOLOPAINEN Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n valtakunnallinen ammattilehti Päätoimittaja: Mikael Söderlund Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki puh. 09 587 9390 faksi 09 587 9905 mikael.soderlund@sairaankuljetusliitto.fi Toimitus ja ilmoitukset: Nuijamiestentie 7 C, 00400 Helsinki puh. 09 587 9390 faksi 09 587 9905 toimisto@sairaankuljetusliitto.fi Taitto: adhelena@adhelena.fi Paino: Pirkanmaan Lehtipaino oy Tampere, 2011 Ilmoitushinnat vuodelle 2012: etusivu 1 750 e takasivu 1 650 e 1/1 sivu 1 590 e 1/2 sivu pysty/vaaka 790 e 1/4 sivu 390 e 1/8 sivu 205 e 1/16 sivu 105 e Osoitteet ja osoitteenmuutokset: toimisto@sairaankuljetusliitto.fi Ambulanssi ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti 1.2012 ilmestyy viikolla 11. Aikakauslehtien Liiton jäsen NIMITYKSIÄ KTM Lia Samuelsson on nimitetty 1.9.2011 alkaen Veho Hyötyajoneuvojen markkinointijohtajaksi. KEVÄTKOKOUS 2012 www.sakuyrittajat.fi YKSITYINEN SAIRAANKULJETUS TUTUKSI SSK:n kevätkokous Naantalissa 21. 22.4.2012
12 Ambulanssi 4.2011 Hälytysajokoulutusta - ettei kävisi näin! a division of Medtronic Uusi Standardi Kuva: Jaakko Kyyrönen Järjestämme ajokoulutusta yhteistyössä SSK ry:n kanssa ajoharjoitteluradoilla eri puolilla Suomea. Sairaankuljettajien koulutuksesta vastaavat kokeneet ajokouluttajat. Koulutus sisältää hälytysajo-ohjeiston ja siihen liittyvän lainsäädännön, ajoneuvon käsittelyharjoituksia radalla ja ajoharjoittelua liukkaalla pinnalla. LIFEPAK 15 monitori-defibrillaattori Physio-Control on asettanut standardit monitori-defibrillaattoreille jo yli 50 vuotta. Nyt tuomme markkinoille täysin uuden standardin, LIFEPAK 15 monitori-defibrillaattori. LIFEPAK 15 on täynnä uusia kliinisiä ja käytännöllisiä innovaatioita, jotka on sisällytetty kovimpaan mahdolliseen käyttöön tehtyyn LIFEPAK TOUGH defibrillaattoriin. Lisätietoja LIFEPAK 15 monitori-defibrillaattorista ja muista LIFEPAK -tuotteista saatte puhelimitse 020 7281 200 tai www- sivuiltamme www.physio-control.fi Koulutetut saavat kurssista virallisen todistuksen ja yrittäjä oman todistuksen kilpailutusta varten. Tutustu tarkemmin sivuillamme: www.dare.fi Yhteydenotot: D.A.R.E.-Product Oy: Hannu Jore +358 500 591 952 SSK ry: Mikael Söderlund +358 50 439 4773 Yhteistyökumppanit: Ilmarinen on siitä poikkeuksellinen työeläkeyhtiö, että se palvelee juuri siellä missä yrittäjät yrittävät. Aivan kuten ammattiliikenteen vakuuttamisen erikoisosaaja A-Vakuutus. Lähimmän Ilmarisen palvelupisteen löydät näppärästi osoitteesta ilmarinen.fi