HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 72 LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON SELVITYSPYYNTÖÖN SUUN TERVEYDENHUOLLON HOITOON PÄÄSYSTÄ Terke 2011-298 Esityslistan asia TJA/7 TJA Terveyslautakunta päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston selvityspyynnöstä seuraavan esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon: Etelä-Suomen lääninhallitus lähetti syksyllä 2007 terveyskeskukselle valvonta-asiakirjeen, jonka mukaan lääninhallitus katsoi, että suun terveydenhuolto Helsingin terveyskeskuksessa ei kaikilta osin ollut hoitotakuuvelvoitteiden mukaista. Lisäksi lääninhallitus totesi tuolloin kirjeessään, että Helsingin kaupungin tuli järjestää suun terveydenhuoltonsa kaikilta osin voimassa olevan hoitotakuulainsäädännön mukaisesti. Muutoin lääninhallitus harkitsisi, olisiko Helsingin kaupunki velvoitettava huolehtimaan näistä velvoitteistaan sakon uhalla kansanterveyslain 34 :n 2 momentin, lääninhallituslain 8 :n sekä uhkasakkolain nojalla. Helsingin terveyskeskukselta pyydettiin selvitystä asiaan 1.11.2007 mennessä. Kaupunginhallitus lähetti selvityksensä pyydetysti lääninhallitukselle. Selvityksessä kuvattiin mm. Helsingin terveyskeskuksen suun terveydenhuollon hoitojonokäytäntö, jota on noudatettu siitä asti. Käytäntönä on ollut, että potilas saa ajan kiireettömään hoitoon 6 k:n kuluessa yhteydenotostaan ja siinä tapahtuvasta hoidon tarpeen arviosta. Hammaslääkärin tutkittua potilaan hänet asetetaan tarvittaessa hoitojonoon odottamaan kaikkein kiireettömintä hoidon osaansa. Hoitojonossa jonotusaika ei ylitä 6 kuukautta. Etelä-Suomen lääninhallitus totesi asian ratkaisussaan (25.3.2008 STU683A) seuraavaa: Läänihallitus toteaa, että tehdyillä toimenpiteillä on lähes saavutettu hoitotakuulainsäädännön asettamat vaatimukset suun terveydenhuollon osalta ja tilanne on parantunut oleellisesti. Lääninhallitus ilmaisee tyytyväisyytensä siitä, että toimenpiteisiin on ryhdytty tilanteen parantamiseksi. Parantuneesta tilanteessa huolimatta 15.10.2007 lainvastaisesti hoitoa yli kuusi kuukautta jonottaneita oli 1 852 ja vuoden 2007 lopussa jonottavien määrä oli näillä suunnitelmilla arviolta 850. Helsingin kaupungin tulee järjestää suun terveydenhuoltonsa kaikilta osin
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 2 voimassaolevan hoitotakuulainsäädännön mukaisesti. Lääninhallitus pyytää selvitystä tilanteesta 31.12.2008 mennessä. Lääninhallitus edellyttää, että tilanne on täysin lainmukainen vuoden 2008 lopussa. Muutoin lääninhallitus harkitsee, onko Helsingin kaupunki velvoitettava huolehtimaan näistä velvoitteistaan sakon uhalla kansanterveyslain 43 :n 2 momentin, läänihallituslain 8 :n sekä uhkasakkolain nojalla. Uusi selvitys toimitettiin lääninhallitukselle niin ikään määräajassa. Selvityksessä kuvattiin tilanne, jossa hoitojonossa oloaika oli saatu lyhennettyä alle 6 kuukauteen. Lääninhallitus ei asettanut uhkasakkoa. Näin ollen terveyskeskuksella oli syy uskoa, että sen selvityksissään kuvaamansa hoitojonokäytäntö oli lääninhallituksen näkemyksen mukaan hoitotakuulainsäädännön mukainen. Vuonna 2010 eduskunnan oikeusasiamies totesi kuitenkin yksilöasian ratkaisussaan, että Helsingin käytäntö ei ole hoitotakuulain hengen mukainen. Tästä johtuen suun terveydenhuolto on viime vuoden lopun ja tämän vuoden aikana mm. muuttanut ajanantokäytäntöjään ja hakeutunut mukaan palvelusetelipilottiin. Vastauksia esitettyihin kysymyksiin 1) Miten hoitoon pääsyn odotusaikoja seurataan terveyskeskuksessanne? Ensimmäinen aika annetaan yhteydenoton yhteydessä keskitetystä ajanvarauksesta. Aika annetaan 6 kuukauden sisällä. Edellä kuvatun hoitojonon jonotusaikaa seurataan Effica potilastietojärjeste-lmän avulla. Tieto on saatavissa ajantasaisesti ja potilaskohtaisesti. 2) Mistä pitkät odotusajat terveyskeskuksessanne johtuvat? Kunnallisen suun terveydenhuollon palveluiden kysyntä ylittää Helsingissä tarjonnan jatkuvasti. Hoidon jaksottaminen kiireettömään ja kaikkein kiireettömimpään on tehty, jotta kaikille hoitoon hakeutuville on pystytty antamaan ensimmäinen vastaanottoaika 6 kuukauden kuluessa. Suurin osa Suomen kunnista, joissa kysyntä myös ylittää tarjonnan, toimii toisin; eli jonotuttaa potilaita ensimmäiselle vastaanottoajalle (ruuhkatilanteissa yli hoitotakuumääräaikojenkin). Helsingin toimintamallissa on voitu taata se, että kukaan ei jonota yli hoitotakuuajan ilman, että suun ja hampaiston tilanne on tutkittu
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 3 kliinisesti. 3) Mihin toimenpiteisiin odotusaikojen lyhentämiseksi terveyskeskuksessanne on ryhdytty ja miten toimenpiteissä on onnistuttu? Helsingin terveyskeskuksen suun terveydenhuolto on hyödyntänyt laajasti alueen yksityishammaslääkärien vapaata vastaanottokapasiteettia. Osaston budjetista lähes 15 % käytetään erilaisiin ostopalveluihin, palveluhankintoihin ja vuokratyönä ostettavaan päivystykseen (kts. kysymys 4). Suun terveydenhuollossa panostetaan erityisesti helsinkiläisten suun terveydenedistämiseen ja omahoidon tukemiseen, jotta palvelujen kysyntää saataisiin tulevaisuudessa pienennettyä. Omassa toiminnassa on kehitetty mm. sähköisiä palveluja, terveyden edistämisen käytäntöjä, pääkaupunkiseudun yhteistyötä sekä työnjakoa hammaslääkäreiltä suuhygienisteille ja edelleen suuhygienisteiltä hammashoitajille, jotta hoitoaikoja olisi riittävästi tarjolla hoitotakuulainsäädännön aikamääreissä. Suun terveydenhuollossa on usean vuoden ajan kehitetty sähköisiä palveluja. Tavoitteena on työajan käytön kohdistaminen potilastyöhön tukitoimien sijaan. Sähköinen asiointi etenee vaiheittain. Itseilmoittautumislaitteet asennettiin hoitoloihin vuoden 2011 alussa ja interaktiivinen esitietolomake otettaneen käyttöön loppuvuodesta. Toimintaa kehitetään edelleen digitaalisen hoitoonohjauksen palveluksi, joka mahdollistaa tietyin edellytyksin potilaan itsensä tekemän ajanvarauksen hoidon tarpeen kannalta oikea-aikaisesti. Potilastietojärjestelmätoimittajan kanssa käynnistetään hanke erillisen ajanvarauskäyttöliittymän kehittämiseksi siten, että ajanvarausosion nykyiset rajoitteet voidaan ohittaa. Viime vuosien suun terveydenhuollon resurssilisäykset ovat kohdentuneet pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yhteishankkeisiin, joissa Helsingin terveyskeskus on ns. isäntäkuntana. PARAS -lainsäädännön päätösten myötä loppuvuodesta 2009 aloitti toimintansa niin Pääkaupunkiseudun suun erikoishoidon yksikkö kuin yhteinen virka-ajan ulkopuolinen päivystyskin. 4) Tarjotaanko jonossa oleville potilaille mahdollisuutta saada hoitoa
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 4 ostopalveluna muulta palvelunantajalta? Alla selvitys kolmen viime vuoden ostopalvelumäärärahan jakautumisesta: Tämän vuoden aikana maksusitoumuksista luovutaan ja niiden tilalle otetaan käyttöön palveluseteli. 5) Otetaanko potilaaseen yhteyttä, jos odotusaika venyy aiemmin ilmoitetusta? Potilaille, jotka asetetaan hoitojonoon, kerrotaan, että heille järjestetään hoito 6 kuukauden kuluessa joko omana toimintana tai ostopalveluna. Potilaat ovat saaneet hoitoajan omiin hammashoitoloihin tai maksusitoumuksen yksityishammaslääkärille 6 kuukauden sisällä.
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 5 Kirje kaupunginhallitukselle. Käsittely Esittelijä täydensi ehdotustaan lausunnoksi siten, että kysymykseen 4) ehdotetun vastauksen loppuun, taulukon jälkeen lisätään seuraava lause: Tämän vuoden aikana maksusitoumuksista luovutaan ja niiden tilalle otetaan käyttöön palveluseteli. Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee antaa Etelä- Suomen aluehallintoviraston selvityspyynnöstä seuraavan esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon: Etelä-Suomen lääninhallitus lähetti syksyllä 2007 terveyskeskukselle valvonta-asiakirjeen, jonka mukaan lääninhallitus katsoi, että suun terveydenhuolto Helsingin terveyskeskuksessa ei kaikilta osin ollut hoitotakuuvelvoitteiden mukaista. Lisäksi lääninhallitus totesi tuolloin kirjeessään, että Helsingin kaupungin tuli järjestää suun terveydenhuoltonsa kaikilta osin voimassa olevan hoitotakuulainsäädännön mukaisesti. Muutoin lääninhallitus harkitsisi, olisiko Helsingin kaupunki velvoitettava huolehtimaan näistä velvoitteistaan sakon uhalla kansanterveyslain 34 :n 2 momentin, lääninhallituslain 8 :n sekä uhkasakkolain nojalla. Helsingin terveyskeskukselta pyydettiin selvitystä asiaan 1.11.2007 mennessä. Kaupunginhallitus lähetti selvityksensä pyydetysti lääninhallitukselle. Selvityksessä kuvattiin mm. Helsingin terveyskeskuksen suun terveydenhuollon hoitojonokäytäntö, jota on noudatettu siitä asti. Käytäntönä on ollut, että potilas saa ajan kiireettömään hoitoon 6 k:n kuluessa yhteydenotostaan ja siinä tapahtuvasta hoidon tarpeen arviosta. Hammaslääkärin tutkittua potilaan hänet asetetaan tarvittaessa hoitojonoon odottamaan kaikkein kiireettömintä hoidon osaansa. Hoitojonossa jonotusaika ei ylitä 6 kuukautta. Etelä-Suomen lääninhallitus totesi asian ratkaisussaan (25.3.2008 STU683A) seuraavaa: Läänihallitus toteaa, että tehdyillä toimenpiteillä on lähes saavutettu hoitotakuulainsäädännön asettamat vaatimukset suun terveydenhuollon osalta ja tilanne on parantunut oleellisesti. Lääninhallitus ilmaisee tyytyväisyytensä siitä, että toimenpiteisiin on ryhdytty tilanteen parantamiseksi. Parantuneesta tilanteessa huolimatta 15.10.2007 lainvastaisesti hoitoa yli kuusi kuukautta jonottaneita oli 1 852 ja vuoden 2007 lopussa jonottavien määrä oli näillä suunnitelmilla arviolta 850. Helsingin kaupungin tulee järjestää suun terveydenhuoltonsa kaikilta osin
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 6 voimassaolevan hoitotakuulainsäädännön mukaisesti. Lääninhallitus pyytää selvitystä tilanteesta 31.12.2008 mennessä. Lääninhallitus edellyttää, että tilanne on täysin lainmukainen vuoden 2008 lopussa. Muutoin lääninhallitus harkitsee, onko Helsingin kaupunki velvoitettava huolehtimaan näistä velvoitteistaan sakon uhalla kansanterveyslain 43 :n 2 momentin, läänihallituslain 8 :n sekä uhkasakkolain nojalla. Uusi selvitys toimitettiin lääninhallitukselle niin ikään määräajassa. Selvityksessä kuvattiin tilanne, jossa hoitojonossa oloaika oli saatu lyhennettyä alle 6 kuukauteen. Lääninhallitus ei asettanut uhkasakkoa. Näin ollen terveyskeskuksella oli syy uskoa, että sen selvityksissään kuvaamansa hoitojonokäytäntö oli lääninhallituksen näkemyksen mukaan hoitotakuulainsäädännön mukainen. Vuonna 2010 eduskunnan oikeusasiamies totesi kuitenkin yksilöasian ratkaisussaan, että Helsingin käytäntö ei ole hoitotakuulain hengen mukainen. Tästä johtuen suun terveydenhuolto on viime vuoden lopun ja tämän vuoden aikana mm. muuttanut ajanantokäytäntöjään ja hakeutunut mukaan palvelusetelipilottiin. Vastauksia esitettyihin kysymyksiin 1) Miten hoitoon pääsyn odotusaikoja seurataan terveyskeskuksessanne? Ensimmäinen aika annetaan yhteydenoton yhteydessä keskitetystä ajanvarauksesta. Aika annetaan 6 kuukauden sisällä. Edellä kuvatun hoitojonon jonotusaikaa seurataan Effica potilastietojärjeste-lmän avulla. Tieto on saatavissa ajantasaisesti ja potilaskohtaisesti. 2) Mistä pitkät odotusajat terveyskeskuksessanne johtuvat? Kunnallisen suun terveydenhuollon palveluiden kysyntä ylittää Helsingissä tarjonnan jatkuvasti. Hoidon jaksottaminen kiireettömään ja kaikkein kiireettömimpään on tehty, jotta kaikille hoitoon hakeutuville on pystytty antamaan ensimmäinen vastaanottoaika 6 kuukauden kuluessa. Suurin osa Suomen kunnista, joissa kysyntä myös ylittää tarjonnan, toimii toisin; eli jonotuttaa potilaita ensimmäiselle vastaanottoajalle (ruuhkatilanteissa yli hoitotakuumääräaikojenkin). Helsingin toimintamallissa on voitu taata se, että kukaan ei jonota yli hoitotakuuajan ilman, että suun ja hampaiston tilanne on tutkittu
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 7 kliinisesti. 3) Mihin toimenpiteisiin odotusaikojen lyhentämiseksi terveyskeskuksessanne on ryhdytty ja miten toimenpiteissä on onnistuttu? Helsingin terveyskeskuksen suun terveydenhuolto on hyödyntänyt laajasti alueen yksityishammaslääkärien vapaata vastaanottokapasiteettia. Osaston budjetista lähes 15 % käytetään erilaisiin ostopalveluihin, palveluhankintoihin ja vuokratyönä ostettavaan päivystykseen (kts. kysymys 4). Suun terveydenhuollossa panostetaan erityisesti helsinkiläisten suun terveydenedistämiseen ja omahoidon tukemiseen, jotta palvelujen kysyntää saataisiin tulevaisuudessa pienennettyä. Omassa toiminnassa on kehitetty mm. sähköisiä palveluja, terveyden edistämisen käytäntöjä, pääkaupunkiseudun yhteistyötä sekä työnjakoa hammaslääkäreiltä suuhygienisteille ja edelleen suuhygienisteiltä hammashoitajille, jotta hoitoaikoja olisi riittävästi tarjolla hoitotakuulainsäädännön aikamääreissä. Suun terveydenhuollossa on usean vuoden ajan kehitetty sähköisiä palveluja. Tavoitteena on työajan käytön kohdistaminen potilastyöhön tukitoimien sijaan. Sähköinen asiointi etenee vaiheittain. Itseilmoittautumislaitteet asennettiin hoitoloihin vuoden 2011 alussa ja interaktiivinen esitietolomake otettaneen käyttöön loppuvuodesta. Toimintaa kehitetään edelleen digitaalisen hoitoonohjauksen palveluksi, joka mahdollistaa tietyin edellytyksin potilaan itsensä tekemän ajanvarauksen hoidon tarpeen kannalta oikea-aikaisesti. Potilastietojärjestelmätoimittajan kanssa käynnistetään hanke erillisen ajanvarauskäyttöliittymän kehittämiseksi siten, että ajanvarausosion nykyiset rajoitteet voidaan ohittaa. Viime vuosien suun terveydenhuollon resurssilisäykset ovat kohdentuneet pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yhteishankkeisiin, joissa Helsingin terveyskeskus on ns. isäntäkuntana. PARAS -lainsäädännön päätösten myötä loppuvuodesta 2009 aloitti toimintansa niin Pääkaupunkiseudun suun erikoishoidon yksikkö kuin yhteinen virka-ajan ulkopuolinen päivystyskin. 4) Tarjotaanko jonossa oleville potilaille mahdollisuutta saada hoitoa
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 8 ostopalveluna muulta palvelunantajalta? Alla selvitys kolmen viime vuoden ostopalvelumäärärahan jakautumisesta: 5) Otetaanko potilaaseen yhteyttä, jos odotusaika venyy aiemmin ilmoitetusta? Potilaille, jotka asetetaan hoitojonoon, kerrotaan, että heille järjestetään hoito 6 kuukauden kuluessa joko omana toimintana tai ostopalveluna. Potilaat ovat saaneet hoitoajan omiin hammashoitoloihin tai maksusitoumuksen yksityishammaslääkärille 6 kuukauden sisällä. Esittelijä Aluehallintovirastojen ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 9 valvontaviraston (Valviran) tehtävänä on huolehtia terveydenhuollon toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta siten kuin siitä säädetään muun muassa kansanterveyslaissa (66/1972). Valvontaviranomaisilla on oikeus saada tehtäviensä suorittamista varten tarpeelliset tiedot ja selvitykset maksutta ja sen estämättä, mitä salassapitovelvollisuudesta säädetään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1019/2004) 6 :n perusteella hoitoon pääsyn toteuttamista koskevat seurantatiedot. Kansanterveyslain 15 b :n 2 momentin mukaan hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito tulee järjestää potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa enintään kolmella kuukaudella, jos lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta. Aluehallintovirastojen ja Valviran yhteisen hoidon saatavuutta koskevan valvontaohjelman 2009 2011 mukaan aluehallintovirastot selvittävät suun terveydenhuollon järjestämistä erityisesti sellaisissa terveyskeskuksissa, joissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan on ilmoitettu olevan ongelmia hoitoon pääsyssä hoidon tarpeen perusteella kuuden kuukauden sisällä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viimeisimmän selvityksen (syksy 2010) mukaan alueenne terveyskeskuksessa suun terveydenhuollossa on jatkuvia ongelmia hoitoon pääsyn toteuttamisessa kuuden kuukauden sisällä. Asian selvittämiseksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Helsingin kaupunginhallitusta antamaan selvityksensä, josta tulee ilmetä ainakin: 1) Miten hoitoon pääsyn odotusaikoja seurataan terveyskeskuksessanne? 2) Mistä pitkät odotusajat terveyskeskuksessanne johtuvat? 3) Mihin toimenpiteisiin odotusaikojen lyhentämiseksi terveyskeskuksessanne on ryhdytty ja miten toimenpiteissä on onnistuttu? 4) Tarjotaanko jonossa oleville potilaille mahdollisuutta saada hoitoa
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 10 ostopalveluna muulta palvelunantajalta? 5) Otetaanko potilaaseen yhteyttä, jos odotusaika venyy aiemmin ilmoitetusta? Kaupunginhallituksen tulee toimittaa selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 3 mennessä. Terveyskeskukselta on pyydetty selvityspyynnöstä lausunto kaupunginhallitukselle 7.3.2011 mennessä. Lisätiedot: Hiekkanen Seija, johtajahammaslääkäri, puhelin 310 42247