TAMPEREEN KAUPUNKI LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN TYÖPAIKKA-ALUE YLEISSUUNNITELMA NRO 8389 SELOSTUS 9.12.2013 VT9 Särkijärven eritasoliittymä VT3 Suunnittelualueen sijainti Ote yleissuunnitelman havainnekuvasta 0
TAMPEREEN KAUPUNKI LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN TYÖPAIKKA-ALUE YLEISSUUNNITELMA NRO 8389, SELOSTUS 9.12.2013 1 TIIVISTELMÄ Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Lahdesjärven kaupunginosan eteläpuolella 5 km kaupungin keskustasta etelään rajautuen pohjoisessa Leppästensuonkatuun ja lännessä Helsinki-Tampere moottoritiehen (VT 3) sekä sen ramppiin. Itä- ja eteläpuolella on virkistysalueena toimivaa pääosin rakentamatonta metsikköä, jonka maasto laskee kohti Särkijärveä. Suunnittelualue on Tampereen kaupungin omistamaa. Voimakaspiirteinen topografia asettaa haasteita suunnittelulle. Lahdesjärvi on muuntumassa teollisuus- ja työpaikka-alueesta sekoittuneeksi kaupan ja työpaikkojen alueeksi. Valtakunnallisesti ja kaupunkiseudullisesti keskeisten liikenneväylien läheisyys, Särkijärven eritasoliittymä, kaupunkiseudun väestöpohja sekä Leppästensuokadun pohjoispuolelle sijoittunut sisustustavaratalo Ikea luovat kiinnostusta kaupallisten palveluiden ja muiden yrityksien sijoittumiseen alueelle. Tavoitteet Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Lahdesjärven osayleiskaavan 15.12.2010 ja se on saanut lainvoiman 17.10.2013. Osayleiskaavassa alueelle on osoitettu työpaikka-alue, joka varataan pääasiassa toimisto- ja työpaikkatiloille sekä liike- ja varastotiloille. Itä- ja eteläpuolella on maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattua lähivirkistysaluetta. Yleissuunnitelman tavoitteena on tarkentaa osayleiskaavan pohjalta työpaikka-alueen korttelirakennetta ja sovitusta voimakaspiirteiseen topografiaan siten, että kokonaisuus luo monipuolisesti mahdollisuuksia elinkeinoelämälle ja erilaisille yrityksille. Alueelle tavoitellaan rakentamiseen, sisustukseen sekä kodintekniikkaan ja vapaa-aikaan liittyvää kauppaa, työpaikkoja ja palveluita. Tavoitteena on korttelirakenne, mikä mahdollistaa myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksikköjen rakentaminen. Käyttötarkoitus ratkeaa kuitenkin yksityiskohtaisemmin vasta jatkossa asemakaavaprosessin aikana. Yleissuunnitelman keskeinen sisältö Uusi työpaikka-alue muodostaa osayleiskaavan mukaisen laajennuksen Lahdesjärven kaupunginosalle vahvistaen sen asemaa monipuolisena työpaikka-alueena. Alueen runkona toimii Leppästensuonkadun kiertoliittymästä etelään erkaantuva rinteeseen kaartuen loivasti nouseva 650 metriä pitkä katu, jonka molemmin puolin yrityksille varattavat tontit sijoittuvat. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edistämiseksi kadun varrelle sijoittuu puurivillä erotettu kevyen liikenteen väylä sekä tilavaraukset bussipysäkeille ja bussin kääntöympyrälle kadun päätteessä. Työpaikka-alue muodostaa rakennetulle ympäristölle uuden reuna-alueen. Itä- ja eteläpuolella on virkistysaluetta. Korttelirakenne mahdollistaa erikokoiset ja toiminnallisesti erityyppiset yritykset. Painopiste eli isommat tontit ja rakennukset sijoittuvat pohjoisosaan. Tonttimaata on 20 ha. Rakennusoikeutta on 100 000 kem2 (tonttitehokkuus e=0,50). Työpaikkoja arvioidaan muodostuvan 500 1000 (1 työpaikka / 100 200 kem2). Suurin sallittu kerrosluku on IV. Matalahko rakentaminen ei näy puuston takaa Särkijärvelle. Yleissuunnitelman maankäyttökaaviossa tontit on merkitty osayleiskaavan mukaisesti työpaikka-alueeksi, jotka varataan pääasiassa toimisto- ja työpaikkatiloille sekä liike- ja varastotiloille. Toimintojen laatu, määrä ja sijoittuminen määritellään yksityiskohtaisemmin asemakaavalla. Liikerakentaminen tulee olemaan laadultaan pääosin paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Tavoitteena on mahdollistaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksikköjen rakentaminen. Siksi asemakaavoitus kytketään Pirkanmaan liitossa valmisteilla olevaan maakuntakaavaan ja työpaikka-alueselvitykseen, joiden yhteydessä käsitellään kaupan suuryksikköjen sijoittumista kaupunkiseudulla. Tonttien ja kadun korkeusasemat on sovitettu maaston korkeusasemiin siten, että kortteleiden keskiosien lakialueilla maastoa leikataan ja alavilla reunoilla täytetään. Näin alueellinen massatasapaino voidaan optimoida. Kadun pituuskaltevuus on suurimmillaan alkupäässä vain 5 %, mikä mahdollistaa raskaan ajoneuvoliikenteen ja helppokulkuisen kevyen liikenteen. Tonttien reunalla on maisemointivyöhyke, jossa tonttien ja ympäristön korkeuserot voidaan hallitusti hoitaa istutettavilla luiskilla. Hulevesisuunnitelmassa suositellaan hajautettua monivaiheista eri menetelmiä yhdistelevää järjestelmää, jolla hulevedet hallitaan tehokkaasti. Tavanomaisten kattojen sijaan suositellaan viherkattoja. 1
Keskeiset vaikutukset Työpaikka-alueen toteuttaminen vahvistaa Lahdesjärven asemaa monipuolisena työpaikka-alueena luoden elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia. Liikenneväylien metsäinen lähiympäristö muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Luonnon ympäristöön kohdistuu merkittäviä vaikutuksia rakennettavilla alueilla. Kasvillisuus poistuu ja maastoa muokataan. Rakentaminen lisää päällystettyjen vettä heikosti läpäisevien pintojen määrää ja hulevesien muodostumista. Hulevesisuunnitelmassa esitetyllä hajautetulla järjestelmällä hulevedet voidaan hallita tehokkaasti. Hanke tuo tonttien vuokra- tai myyntituloja kaupungille. Toisaalta kuntatekniikan rakentaminen kallioiseen rinnemaastoon on tavanomaista kalliimpaa. Lähiasutukselle kuten Palokalliolle kohdistuu rakentamisaikaisia vaikutuksia mm. maaston louhinnasta. Liikenne lisääntyy lähiympäristön katualueilla, mutta niiden kapasiteetti riittää. Suunnitteluprosessi Aloitusvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 27.6. 11.8.2011 ja tuolloin hanketta esiteltiin Etelä-Alvarin työryhmälle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 6 kommenttia ja 7 mielipidettä. Viranomaiskommenteissa tuotiin esiin lähtötietoja mm. infrastruktuurin ja hulevesien hallinnan osalta. Osalliset toivat esiin huolen rakentamisaikaisista louhinta- ja räjäytystöistä sekä niiden mahdollisista vaikutuksista läheisten asuinalueiden rakennuksiin. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia toivottiin monipuolisemmiksi. Yleissuunnitelmaluonnos asetettiin nähtäville 7.12.2012 10.1.2013 ja siitä pyydettiin lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta sekä muilta viranomaistahoilta. Luonnosta esiteltiin nähtävillä oloaikana yleisötilaisuudessa ja Etelä-Alvarin työryhmässä. Aineistoa täydennettiin ja nähtävillä oloa jatkettiin 31.1.2013 asti. Palautteena saatiin 6 lausuntoa ja 13 mielipidettä. Mielipiteissä kritisoitiin erityisesti huonoa maastoon sovitusta ja suurta maaston louhintatarvetta. ELY-keskus esitti, että alueen käyttötarkoituksen tulee olla osayleiskaavan ja maakuntakaavan mukainen. Yleissuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava eikä sillä siksi voida täsmentää osayleiskaavassa väljäksi jätettyä koko alueen käyttötarkoitusta ohi maakuntakaavan. Yleissuunnitelmaehdotuksen laadinnassa kiinnitettiin palautteen pohjalta erityishuomiota maaston korkeusasemiin sovitukseen ja louhintatarpeen vähentämiseen sekä korttelirakenteen muokkaamiseen sellaiseksi, että se luo liikerakentamisen lisäksi monipuolisemmin mahdollisuuksia erityyppisille yrityksille. ELY-keskuksen lausunnon pohjalta maankäyttökaavion käyttötarkoitusmerkintä muutettiin osayleiskaavan mukaiseksi. Selostukseen koottiin tiivistelmä valmistelun aikaisista lausunnoista ja mielipiteistä sekä siitä, miten palaute näkyy tavoitteiden ja suunnitelman kehittymisessä. Jatkotoimenpiteet Yleissuunnitelmaehdotus viedään yhdyskuntalautakunnan hyväksymiskäsittelyyn ja se toimii jatkossa Lahdesjärven osayleiskaavan ohella asemakaavoituksen ohjeena työpaikka-alueen fyysisen rakenteen suhteen. Asemakaavoitus on ajoitettu kaavoitusohjelmassa vuodelle 2014. Tonttien käyttötarkoituksen osalta asemakaavoitus kytketään Pirkanmaan liitossa valmisteilla olevaan maakuntakaavaan ja työpaikka-alueselvitykseen, joiden yhteydessä käsitellään kaupan suuryksikköjen sijoittumista kaupunkiseudulla. Suunnittelun organisointi Yleissuunnitelma on laadittu Tampereen kaupungin asemakaavayksikössä. Työstä ovat vastanneet projektiarkkitehti Ilkka Kotilainen ja kaavoitusarkkitehti Anna Hyyppä. Katuyleissuunnitelman on laatinut Tampereen Infra, hulevesiyleissuunnitelman FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ja kalliomassojen määrä- ja laatuselvityksen Ramboll Finland Oy. Suunnitteluaineisto Yleissuunnitelmaan sisältyy seuraava aineisto: - Selostus (tämä asiakirja) - Havainnekuva (ote etukannessa) - Maankäyttökaavio (ote takakannessa) - Katuyleissuunnitelma - Hulevesiyleissuunnitelma - Kalliomassojen määrä- ja laatuselvitys - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Valmisteluvaiheen palauteraportti 2
2 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Suunnittelualue sijaitsee Tampereen kaupunkirakenteen sisällä Lahdesjärven kaupunginosassa n. 5 km kaupungin keskustasta etelään. Alue rajautuu pohjoisessa Leppästensuonkatuun, lännessä Helsinki- Tampere moottoritiehen (VT 3) ja sen ramppiin. Itä- ja eteläpuolella on rakentamatonta metsikköä. VT9 Yhdyskuntarakenne Lahdesjärven kaupunginosa sijoittuu valtakunnallisesti ja kaupunkiseudullisesti keskeisten liikenneväylien VT3:n ja VT9:n risteyksen kaakkoispuolelle. Kaupunginosa on työpaikka-aluetta, jonka toimialoja ovat mm. koneiden ja laitteiden valmistus sekä rakentamisen ja teollisuuden tukkukauppa ja huolinta. Kaupunginosa on varsin nuori. Se on rakentunut pikkuhiljaa 1990- luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 2010 valmistunut Särkijärven eritasoliittymä on parantanut alueen logistista asemaa ja sen myötä alueen vetovoima on lisääntynyt. Lahdesjärvi on muuntumassa teollisuus- ja työpaikka-alueesta sekoittuneeksi kaupan ja työpaikkojen alueeksi. Valtakunnallisen pääväylän läheisyys, Särkijärven eritasoliittymä, kaupunkiseudun väestöpohja sekä mm. huonekalu- ja sisustustavaratalo Ikea luovat kiinnostusta kaupallisten palveluiden sijoittumiseen alueelle. Läheisyydessä ei ole varsinaisia palveluita lukuun ottamatta vähittäis- ja tukkukaupan palveluja sekä niihin liittyviä ravintoloita ja kahviloita. Suunnittelualueen itä- ja eteläpuolella on virkistysalueena toimivaa pääosin rakentamatonta metsikköä, jonka maasto laskee kohti Särkijärveä. Särkijärven eritasoliittymä VT3 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Liikenne Liikenteellisesti suunnittelualue sijaitsee hyvällä keskeisellä paikalla kaupunkirakenteessa. Alue rajautuu Leppästensuonkatuun, josta voidaan kiertoliittymän kautta muodostaa yhteys suunnittelualueelle. Leppästensuonkadun kautta on yhteys viereiseen Särkijärven eritasoliittymään moottoritielle (VT 3). Automiehenkadun kautta on yhteys Lahdesjärven eritasoliittymään itäiselle kehätielle (VT 9). Liikenneverkon kapasiteetti mahdollistaa alueen lisärakentamisen. Ikealle tuleva bussilinja voidaan pienin muutoksin muuttaa palvelemaan myös suunnittelualueen tarpeita. Lähiympäristössä on kattava kevyen liikenteen verkosto. 3
Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva Suunnittelualue on rakentamatonta ja pääosin metsäistä aluetta. Eteläpuolelta Valkamankadun päästä lähtee Särkijärven rantaa myötäilevä polkureitistö. Luoteis- ja pohjoisosassa sijaitsee 110 kv:n voimajohto Tikinmaa Kangasala, jonka vaara-alue on 30 m ja reunavyöhykkeet 10 m. Moottoritien varressa on kaasujohto, joka on osa valtakunnallista maakaasun siirtoverkostoa. Lahdesjärven kaupunginosa on liitetty kaukolämpöverkostoon. Suunnittelualueen ja koko Lahdesjärven varsin hajanaista kaupunkikuvaa hallitsevat isot liikenneväylät, laajat pysäköintikentät ja huoltopihat sekä suuret tai suurehkot tuotanto- ja liikerakennukset. Luonnonympäristö ja maisema Vallitseva maisematila on sulkeutunut metsä, jonka pohjoispuolella on puoliavoin teollisuusalue. Lähiympäristön huomattavimman maisemavaurion muodostavat maaston kallio- ja maaleikkaukset. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitsee joitakin luontoinventointien mukaan avainbiotoopiksi luokiteltuja alueita, joita ovat Leppästensuonkadun eteläpuolella olevat mahdolliset metsäluonnon erityisen tärkeät elinympäristöt rehevä korpi ja pienialaiset jäkälikkökalliot. Särkijärvi on linnustollisesti arvokas alue. Topografia on vaihtelevaa. Maaston alavimmat kohdat pohjoisosassa Leppästensuokadun vieressä ovat noin +128 mpy. Kallioiset lakialueet ovat kumparemaisia ja melko loivapiirteisiä korkeimpien kohtien ollessa + 145 mpy. Suunnittelualueen itäpuolella maasto laskee kohti Särkijärveä ja maastossa on muutamia pieniä, metsän ja rinnemaaston saartamia suo- ja peltoalueita. Vesisuhteiden osalta huomionarvoista on sijoittuminen Särkijärven läheisyyteen. Lahdesjärven alueen tämänhetkiset teollisuusalueet sijoittuvat Pyhäjärven puoleiselle valuma-alueelle. Särkijärven puoleinen valuma-alue on suhteellisen rakentamatonta, vain rantojen lomaasutusta on paikoin. Särkijärvi on yksi tärkeimmistä kantakaupungin virkistyskäyttövesistöistä. Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Lahdesjärven alueen kallioperälle laajasti on ominaista selvä ja runsas lohkorakenne. Kallioiset lakialueet ovat kumparemaisia ja melko loivapiirteisiä Särkijärven pohjoispuolella. Alue kuuluu Tampereen eteläpuoliseen liuskealueeseen, jonka hallitsevana kivilajina on suonigneissi. Kallioperä on pääasiallisesti karua ja hapanta granodioriittia. Vähäisimpinä esiintyminä alueella on pehmeämpää pintakivilajia, suonigneissiä, ja hieman ravinteikkaampaa amfiboliittia. Yleisin maalaji on karkearakeinen moreeni. Osa alueen selännekumpareiden laeista on kalliota. Alue kuuluu mahdolliseen arseeniriskialueeseen. Viistokuva etelästä 4
Maakuntakaava Suunnittelualueen länsiosa on osoitettu työpaikkatoiminnoille varatuksi alueeksi (TP). Merkinnällä osoitetaan liike- ja toimistorakentamiseen tai tuotantokäyttöön varattuja seudullisesti merkittäviä alueita. Itäosa on osoitettu virkistysalueeksi. Työpaikka-aluevaraus on lentomelualuetta. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä tai alueeltaan laajoja taajamiin liittyviä virkistysalueita tai taajamarakenteen kannalta erityisen tärkeitä alueita. Osayleiskaava Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Lahdesjärven osayleiskaavan 15.12.2010 ja se on saanut lainvoiman 17.10.2013. Osayleiskaava määrittelee uuden työpaikka-alueen kokonaisrakenteen. Lahdesjärven osayleiskaavassa suunnittelualue on pääosin osoitettu työpaikka-alueeksi (TP-8). Alue varataan pääasiassa toimisto- ja työpaikkatiloille sekä liike- ja varastotiloille. Alueelta syntyviä hulevesiä ei saa johtaa Särkijärven valuma-alueen ulkopuolelle, vaan ne tulee ohjata hallitusti valuma-alueelle sijoitettaviin alueellisiin hulevesien viivytysaltaisiin. Liikennealueilta syntyvät hulevedet on ohjattava öljynerotuskaivojen kautta ja varauduttava siihen, että öljynerotuskaivot ja viemärit voidaan onnettomuuden sattuessa sulkea. Öljyjen ja kemikaalien varastointi sallitaan vain katoksellisissa ja suojarakentein varustetuissa tiloissa. Työpaikka-alueen pohjoisosa on lentomelualuetta (lm-1), jolla on arvioitu yli 55 db(a) lentomelualue v. 2010, jos meluntorjuntatoimenpiteitä ei suoriteta. Sähkölinja ja kaasujohto sivuavat länsi- ja luoteisreunoissa työpaikka-aluetta. Työpaikka-alueen itä- ja eteläpuolella on maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattu lähivirkistysalue (VLM-3). Alueella säilytetään alkuperäinen vesitalous ja luonnonympäristö. Lähivirkistysalueelle on merkitty alueelliset hulevesien viivytysaltaat (hule-1), joihin tulee johtaa rakennettavaksi tarkoitetuilta korttelialueilta muodostuvat hulevedet. Lähivirkistysalueelle on osoitettu alueen osia, joilla on luonnonsuojelullista arvoa (s-1). Yleissuunnitelma-alueen kaakkoiskulma on osa Särkijärven rantavyöhykkeen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokasta aluetta (luo-1). Ote Lahdesjärven osayleiskaavasta Asemakaava Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamaton. Leppästensuonkadun ja Helsinki-Tampere -moottoritien (VT 3) alueella ovat voimassa asemakaavat nro 7957 ja 8179, joissa moottoritie on merkitty yleisen tien alueeksi (LT-3) ja Leppästensuonkatu katualueeksi. 5
3 SUUNNITTELUPROSESSI, OSALLISTUMINEN JA TAVOITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yleissuunnittelu käynnistyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinnalla. Lahdesjärven osayleiskaavan pohjalta yleissuunnitelmalle kirjattiin seuraavia tavoitteita: - Lahdesjärven sijainti kaupunkirakenteessa tarjoaa mahdollisuuden nykyistä tehokkaammalle maankäytölle ja monipuolisemmalle käyttötarkoitukselle. - Kaupunkikuvan ja rakentamisen laadun osalta tavoitellaan korkeatasoista toteutusta Tampereen sisääntuloreitin varrelle. - Ratkaisun tulee luoda yritysalueelle oma identiteetti ja toisaalta sallia alueen sisäisten käyttötarkoitusten monipuolisuus. Rakenteen tulee olla toimiva eri toimijoiden näkökulmasta. - Mahdollisten toimijoiden ja muiden sidosryhmien intressit ja reunaehdot tulee sovittaa yhteen suunnitteluprosessilla. - Särkijärven valuma-alueen vesitasapaino tulee säilyttää hulevesien hallinnalla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 27.6. 11.8.2011. Hanketta esiteltiin Etelä-Alvarin työryhmälle 10.8.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 6 kommenttia ja 7 mielipidettä. Saatiin mm. seuraavaa palautetta: - Viranomaiskommenteissa tuotiin esiin alueen lähtötietoja mm. infrastruktuurin osalta ja näiden asettamia rajoituksia maankäytölle sekä muiden toimintojen huomioimista esimerkiksi terveyshaittojen ehkäisyssä. Lisäksi tuotiin esiin hulevesien hallinnan merkityksen yleissuunnitelmassa. - Useammassa osallisten jättämässä mielipiteessä nousi esiin huoli mm. rakentamisaikaisten rakennustöiden mahdollisista louhinta- ja räjäytystöistä sekä niiden mahdollisista vaikutuksista olemassa oleviin läheisten asuinalueiden rakennuksiin. - Osa mielipiteen jättäjistä näki, että yleissuunnitelmaa ei pitäisi viedä eteenpäin ennen kuin Lahdesjärven osayleiskaavasta jätetyt valitukset on ratkaistu. - Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toivottiin monipuolisemmiksi. Luonnos Luonnosvaiheen alussa eri sidosryhmien tavoitteiden kokoamiseksi järjestettiin 19.8.2011 työpaja, jossa kartoitettiin alueen suunnittelun tavoitteita ja reunaehtoja eri näkökulmista. Luonnosvaiheessa suunnittelulle muodostettiin seuraavia lisätavoitteita ja teemoja tutkittavaksi: - Suunnittelualueelle tavoitellaan etenkin rakentamiseen, sisustukseen sekä kodintekniikkaan ja vapaa-aikaan liittyvää kauppaa, työpaikkoja ja palveluita. - Lahdesjärvi on muuntumassa teollisuus- ja työpaikka-alueesta sekoittuneeksi kaupan ja työpaikkojen alueeksi. Valtakunnallisen pääväylän läheisyys, Tampereen kaupunkiseudun väestöpohja sekä mm. suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittunut sisustustavaratalo Ikea luovat kiinnostusta kaupallisten palveluiden sijoittumiseen alueelle. - Tavoitteena on muodostaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja käyttötarkoitukseltaan monipuolinen täydennys Lahdesjärven yritysalueelle. - Työpajatyöskentelyssä alueen suunnittelun lähtökohdaksi nostettiin seuraavia teemoja: alueidentiteetti ja laatu, hulevedet, alueen korkeusasema, ekologisuus ja viherympäristö, tila, toiminnot ja massoittelu, selkeys, jalankulku, joukkoliikenne, pysäköinti, katuverkko. Luonnos laadittiin konsulttityönä. Sen valmistelusta vastasivat yhteistyönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Arkkitehtitoimisto Ahonen & Kangasvieri sekä Airix Ympäristö. Luonnosvaiheessa yleissuunnitelma-aineistoon sisältyi maankäyttökaavio, havainnekuva, hulevesiselvitys sekä liikenneselvitys. 6
Luonnoksessa työpaikka-alue muodostuu kahdesta korttelisolusta sekä Leppästensuonkadun varren liiketontista. Korttelisolut halkaisevalta kadulta on liittymät pysäköintialueille ja huoltoväylille. Solujen keskelle muodostuu sisäpiha, jonne sijoittuu pysäköinti. Huoltoliikenne on pohjoisosassa korttelin ulkokehällä ja sisäpiha rauhoittuu asiakasliikenteen käyttöön. Moottoritien suunnassa huolto tapahtuu ns. pysäköintitaskujen kautta. Eteläosassa huolto- ja asiakasliikenne on osoitettu sisäpihan kautta. Pohjoisosaan esitettiin sijoittuvaksi kuluttaja-asiakkaille suunnattua paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa kuten rauta- ja kodinkonekauppaa ja eteläosaan ammattiasiakkaille suunnattua tukkukauppaa. Rakentamistapaohjeessa esitettiin, että julkisivut isojen liikenneväylien suuntaan muodostaisivat yhtenäisen mainosseinän. Osaalueiden sisäpuolella eri rakennukset esitettiin koottavaksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi jalankulkua suojaavalla katosvyöhykkeellä. Yleissuunnitelmaluonnos asetettiin nähtäville 7.12.2012 10.1.2013 ja siitä pyydettiin lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta sekä muilta viranomaistahoilta. Luonnosta esiteltiin nähtävillä oloaikana yleisötilaisuudessa ja Etelä-Alvarin työryhmässä. Niissä kritisoitiin voimakkaasti luonnoksen huonoa maastoon sovitusta ja liian suurta louhintatarvetta. Luonnosaineistoa täydennettiin ja nähtävillä oloa jatkettiin 31.1.2013 asti. Luonnoksesta saatiin 6 lausuntoa ja 13 mielipidettä. ELY-keskuksen lausunto - Käyttötarkoituksen tulee olla osayleiskaavan ja maakuntakaavan mukainen. Yleissuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava eikä sillä siksi voida täsmentää osayleiskaavassa väljäksi jätettyä koko alueen käyttötarkoitusta ohi maakuntakaavan. - Yleissuunnitelman laatiminen on tulevasta täsmällisestä käyttötarkoituksesta riippumatta kuitenkin tarpeellinen ennen laajan alueen asemakaavoittamista. Muut lausunnot - Itäosan suoalueiden suojaksi on oltava riittävä suojavyöhyke. - Kortteleiden sisäiset puistokaistaleet ovat turhia. - Ulkoilureittien ja pelastusteiden tarve ja sijoittuminen on täsmennettävä. - Merkintöjä tulee tarkentaa hulevesijärjestelyiden sekä luontoarvojen osalta - Vaikutusten arvioinnissa tulee tarkastella näkyvyys Särkijärven rannoille. Osallisten mielipiteet - Kritisoitiin huonoa maastoon sovitusta ja suurta maaston louhintatarvetta. - Ratkaisu perustuu liiaksi yksityisautoiluun. - Arseenin mahdolliset ongelmat on selvitettävä paremmin. - Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset tulee arvioida. - Suunnitteluprosessia tulee parantaa, osallisia tulee kuulla paremmin eikä suunnittelua tulisi jatkaa OYK:n ollessa hyväksymiskäsittelyssä. Ote luonnoksesta (FCG Suunnittelu ja tekniikka sekä Oy Arkkitehtitoimisto Ahonen & Kangasvieri) 7
Ehdotus Ehdotusvaiheessa muodostettiin saadun palautteen pohjalta jatkosuunnittelulle seuraavia lisätavoitteita: - Yleissuunnitelmaehdotuksen laadinnassa kiinnitetään palautteen pohjalta erityishuomiota maaston korkeusasemiin sovitukseen ja louhintatarpeen vähentämiseen. Korttelialueiden ja kadun korkeusasemaa nostetaan luonnokseen verrattuna. Pyritään parempaan alueelliseen massatasapainoon siten, että maastoa sekä leikataan että täytetään. Liiketontti liittymineen poistetaan pohjoisosasta, jolloin kadun alkupään nousua voidaan pidentää ja pituuskaltevuutta nostaa. - ELY-keskuksen lausunnon pohjalta maankäyttökaavion käyttötarkoitusmerkintä muutetaan osayleiskaavan mukaiseksi. - Alueen korttelirakenne suunnitellaan selkeämmäksi ja joustavammaksi siten, että rakenne mahdollistaa alueen jatkosuunnittelussa ja asemakaavoituksessa paremmin erityyppiset toiminnat. Kaikki alueelle tavoitellut työpaikkatoiminnot edellyttävät selkeän ja helppokulkuisen liikenneverkon sekä suhteellisen tasaiset tontit, olivat ne sitten tuotantoa tai kaupallista toimintaa. Tonttien käyttötarkoitus ratkeaa kuitenkin vasta myöhemmin asemakaavaprosessin aikana. - Yhteistyössä kaupungin kiinteistötoimen kanssa pyritään ennakoimaan alueelle mahdollisesti sijoittuvien yrityksien tarpeita tonttien koon ja rakennusoikeuden suhteen. - Kortteleiden rajausta maastoon parannetaan. Idässä ja etelässä Särkijärven laajan viheralueen puolella kortteleiden itäreuna sovitetaan maaston muotoihin. Varataan riittävä suojaetäisyys luontoarvojen kannalta merkittävien alueiden ja kortteleiden väliin. maasto tontit massatasapaino kaupunkikuva Yleissuunnitelmaehdotus laadittiin Tampereen kaupungin asemakaavayksikössä luonnosaineiston ja siitä saadun palautteen pohjalta. Selostukseen koottiin tiivistelmä valmistelun aikaisista lausunnoista ja mielipiteistä sekä siitä, miten palaute näkyy tavoiteasettelun ja suunnitelman kehittymisessä prosessin aikana. Yleissuunnitelman maankäyttökaavio ja havainnekuva suunniteltiin uudestaan. Lisäksi teetettiin kalliomassojen määrä- ja laatuselvitys (Ramboll Finland Oy) sekä katuyleissuunnitelma (Tampereen Infra) ja päivitettiin hulevesiyleissuunnitelma (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). Suunnittelun teemoja 8
4 YLEISSUUNNITELMAN KUVAUS Yhdyskuntarakenne Uusi työpaikka-alue muodostaa osayleiskaavan mukaisen laajennuksen Lahdesjärven kaupunginosalle vahvistaen sen asemaa monipuolisena työpaikka-alueena. Alueen runkona toimii Leppästensuonkadun kiertoliittymästä etelään erkaantuva rinteeseen kaartuen loivasti nouseva 650 metriä pitkä katu, jonka molemmin puolin yrityksille varattavat tontit sijoittuvat. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edistämiseksi kadun varrelle sijoittuu puurivillä erotettu kevyen liikenteen väylä sekä tilavaraukset bussipysäkeille ja bussin kääntöympyrälle kadun päätteessä. Työpaikka-alue muodostaa rakennetulle ympäristölle uuden reuna-alueen. Itä- ja eteläpuolella on virkistysaluetta. Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva Työpaikka-alue muodostuu pohjoisesta ja eteläisestä korttelisolusta, joiden reunoille rakennukset sijoittuvat kehämäisesti muodostaen näkyvän elementin moottoritien ja sen rampin sekä Leppästensuonkadun suuntaan. Pääkatu halkaisee korttelisolut ja kummankin keskiössä on kiertoliittymä, josta on yhteys henkilökunnan ja asiakasliikenteen pysäköintialueille. Kevyen liikenteen kulkureitit ja istutukset jäsentävät pysäköintialueita. Huoltoliikenne sijoittuu osittain kortteleiden ulkokehälle. Puurivein reunustettu maastossa loivasti kaareutuva ja nouseva katu muodostaa työpaikka-alueen sisäisen kaupunkikuvan rungon. Korttelirakenne mahdollistaa erikokoiset ja toiminnallisesti erityyppiset yritykset. Painopiste eli isommat tontit ja rakennukset sijoittuvat pohjoisosaan. Tonttimaata on 20 ha. Rakennusoikeutta on 100 000 kem2 (tonttitehokkuus e=0,50). Työpaikkoja arvioidaan muodostuvan 500 1000 (1 työpaikka / 100 200 kem2). Suurin sallittu kerrosluku on IV. Matalahko rakentaminen ei näy puuston takaa Särkijärvelle. Tontit ovat kooltaan 1 4 ha ja rakennusoikeutta niillä on 5000 20000 kem2. Tonttien koot ja rakennusoikeudet täsmentyvät asemakaavoituksen yhteydessä. Rakennusoikeus riippuu tonttien käyttötarkoituksesta, kerrosluvusta, autopaikkanormista sekä siitä, ratkaistaanko pysäköinti kokonaan pintapysäköintinä vai osittain myös pysäköintilaitoksissa. Tonttien käyttötarkoitus Yleissuunnitelman maankäyttökaaviossa tontit on merkitty osayleiskaavan mukaisesti työpaikka-alueeksi, jotka varataan pääasiassa toimisto- ja työpaikkatiloille sekä liike- ja varastotiloille. Toimintojen laatu, määrä ja sijoittuminen määritellään yksityiskohtaisemmin asemakaavalla. Liikerakentaminen tulee olemaan laadultaan pääosin paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Tavoitteena on mahdollistaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksikköjen rakentaminen. Siksi asemakaavoitus kytketään Pirkanmaan liitossa valmisteilla olevaan maakuntakaavaan ja työpaikka-alueselvitykseen, joiden yhteydessä käsitellään kaupan suuryksikköjen sijoittumista kaupunkiseudulla. Liikenne ja pysäköinti Kulkuyhteys alueelle muodostuu Leppästensuonkadun kiertoliittymän kautta. Alueen läpäisevältä kadulta on kulku tonttien pysäköintialueille sekä huolto- ja pelastusteille. Vilkkaimmat liittymät on esitetty kiertoliittyminä. Varsinkin pohjoisosassa tämä on liikenteen sujuvuuden kannalta tärkeää. Eniten asiakasliikennettä synnyttävä toiminta kuten liikerakentaminen sijoittuu luontevimmin alueen pohjoisosaan kadun alkupäähän, jolloin sen synnyttämä liikenne ei kuormita kadun loppupäätä. Kevyen liikenteen edistämiseksi kadun varteen sijoittuu puurivillä erotettu kevyen liikenteen väylä ja kadun ylityspaikkoihin rakennetaan keskisaareke. Pysäköintialueille tulee suunnitella selkeät ja esteettömät sisäiset kulkureitit, mitkä kytketään yhteen kadun ylityspaikkojen kanssa. Polkupyörille tulee osoittaa tonteilla erilliset pysäköintialueet lähelle sisäänkäyntejä. Kadun poikkileikkaus 9
Liittäminen joukkoliikenneverkkoon onnistuu jatkamalle Ikealle kulkevaa linjaa alueelle. Kadun päätteessä on tilavaraus linja-auton kääntöpaikalle ja päätepysäkille. Huolto- ja pelastustiet sijoittuvat osittain kortteleiden ulkokehälle, jotta sisäpihat rauhoittuvat henkilökunta- ja asiakasliikenteen käyttöön. Korttelisolujen sisäosissa tonttien yhteisillä rajoilla huolto- ja pelastustiet sekä ajoyhteydet pysäköintialueilla edellyttävät osittain kiinteistöjen välisiä rasitteita. Ympäristöön sovitus ja massatasapaino Tonttien ja kadun korkeusasemat on sovitettu maaston korkeusasemiin siten, että vältetään liiallista maaston leikkaamista ja louhintaa. Kortteleiden keskiosien lakialueilla maastoa leikataan ja alavilla reunoilla täytetään. Näin massatasapaino voidaan optimoida. Koska maaperä on suureksi osaksi kalliota, tapahtuu maaston leikkaus paljolti louhintana. Suunnittelun tueksi tehdyssä kalliomassojen määrä- ja laatuselvityksessä tehtiin alustava massatarkastelu rakentamistoimenpiteiden johdosta syntyvistä leikkausmassoista ja pengerrystarpeista. Maaston leikkaus yhteensä 505 000 535 000 m3 - Pintamaan poisto 35 000 40 000 m3 - Massanvaihdon kaivu 30 000 35 000 m3 - Maaleikkaus 110 000 120 000 m3 - Kallioleikkaus 330 000 340 000 m3 Täytöt - Pengerrys, massanvaihdon täytöt 250 000 270 000 m3 Poiskuljetettavat massat yhteensä 230 000 270 000 m3 - Maankaatopaikalle 110 000 120 000 m3 - Maapenkereet 60 000 70 000 m3 - Louhepenkereet 60 000 80 000 m3 Rinteeseen nousevan kadun pituuskaltevuus on suurimmillaan alkupäässä vain 5 %, mikä mahdollistaa raskaan ajoneuvoliikenteen ja helppokulkuisen kevyen liikenteen. Idässä ja etelässä viheralueen puolella tonttien reuna on rajattu siten, että muodostuu riittävä suojaetäisyys luontoarvojen kannalta merkittäviin alueisiin. Liikenneväylien puolella pohjoisessa ja luoteessa tontit rajautuvat suojaviheralueeseen, johon sijoittuu sähkölinja. Tonttien reunalla on maisemointivyöhyke, jossa tonttien ja ympäröivän maaston korkeuserot voidaan hallitusti hoitaa istutettavilla luiskilla. Hulevedet Hulevesien hallinnasta on laadittu erillinen selvitys. Hulevesien huonompi laatu sekä kasvavat virtaamat voivat johtaa Särkijärven vedenlaadun paikalliseen heikkenemiseen, mikäli laadukasta hulevesien hallintaa ei toteuteta. Maankäyttö, rakenteet ja hulevesien johtaminen tulee suunnitella siten, että Leppästensuon ja sen laskuojan kosteusolosuhteet voidaan säilyttää nykytilan mukaisina. Hulevesien hallintaan suositellaan hajautettua ja monivaiheista, erilaisia menetelmiä yhdistelevää hallintajärjestelmää, jolla hulevedet voidaan hallita tehokkaasti. Hulevesien viivytys ja laadullinen käsittely aloitetaan tonttien sisältä. Katoilla muodostuvien hulevesien hallintaan esitetään tavanomaisten kattopintojen korvaamista kokonaan tai osittain viherkatoilla. Koska alue on rakentamisen jälkeen päällystetty pääosin vettä läpäisemättömillä pinnoilla ja tonttien sisäisiä viheralueita on vähän, voidaan hulevesimääriä vähentää merkittävästi vain viherkattojen avulla. Jos viherkattoja ei toteuteta, tulee muun tonttikohtaisen viivytyksen tilavuutta kasvattaa. Puhtaat kattovedet johdetaan maanalaisiin viivytyssäiliöihin eli tyypillisesti maanalaisiin hulevesikennostoihin, jotka ovat muovikaseteista päällekkäin ja vierekkäin koottuja rakenteita. Päällystettyjen piha-alueiden hulevedet käsitellään hiekan- ja öljynerotusjärjestelmässä ennen vesien johtamista viivytyskennostoon. Tonttien sisäisestä hulevesijärjestelmästä hulevedet johdetaan yleisille alueille sijoitettaville hulevesikosteikko- ja allasalueille. Katualueella muodostuvien hulevesien virtausta voidaan hidastaa käyttämällä hulevesien pintajohtamista esimerkiksi kouruja, kivettyjä painanteita ja linjakuivatusta. Katualueen ja huoltoreittien hulevedet voidaan kerätä kadun reunaan viherpainanteeseen, jossa hulevesiä viivytetään ja käsitellään ennen vesien johtamista eteenpäin. Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta tulee ottaa huomioon kohteen jatkosuunnittelussa. Rakentamisen aikaiset hulevedet ovat poikkeuksetta laadultaan huonoja ja niiden pääsy käsittelemättömänä Särkijärveen tulee estää. Hulevesiä tulee viivyttää vaiheittain altaissa ja suodattaa esimerkiksi hiekka- tai murskepatojen läpi. 10
5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yleissuunnitelman vaikutusten arviointi on työvaiheen kannalta tarkoituksenmukainen lyhyt yhteenveto uuden työpaikka-alueen toteuttamisen keskeisistä vaikutuksista. Vaikutuksia on lisäksi arvioitu jo aiemmin laaditun Lahdesjärven osayleiskaavan yhteydessä ja arviointia tarkennetaan edelleen asemakaavan laatimisen yhteydessä. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue täydentää Lahdesjärven osayleiskaavan mukaisesti Tampereen eteläisen sisääntulon suurimittakaavaista yhdyskuntarakennetta muodostaen laajennuksen Lahdesjärven nykyiselle työpaikka-alueelle. Valtateiden linjaukset ja Särkijärvi erottavat suunnittelualueen läheisistä asuinalueista (Peltolammi, Palokallio ja Vuores). Särkijärven luonteen säilyminen erämaaluonteisena järvenä on mahdollista säilyttää uuden työpaikka-alueen rakentamisesta huolimatta. Uuden työpaikka-alueen ja Särkijärven väliin jää virkistyskäyttöä varten kapeimmillaan noin 350 metrin levyinen vyöhyke, mikä on noin 50 metriä osayleiskaavassa esitettyä vyöhykettä leveämpi. Rakennettu ympäristö, kaupunkikuva ja maisema Rakentamisen myötä ympäristö muuttuu kaupunkimaisemmaksi moottoritien ja sen rampin suuntaan sekä Leppästensuonkadun ja Ikean suuntaan. Alueella olevat maavallit peittävät kuitenkin osittain näkyvyyttä moottoritielle. Rakentamisella on vähäinen vaikutus keskeiseen Särkijärven kaukomaisemaan etelästä katsottuna. Maaston louhinta laskee jonkin verran nykyisen selänteen lakialueiden korkomaailmaa ja matalahkot rakennukset eivät juuri erotu alueen etelä- ja itäpuolella säilytettävän metsäalueen vuoksi. Näin ollen on erityisen tärkeää säilyttää eri-ikäistä ja etenkin vanhaa puustoa tulevan rakentamisen etelä- ja itäpuolella. Metsäalueet palvelevat myös virkistyskäyttöä. Rakentamisella on merkittävä vaikutus maisemarakenteeseen ja lähimetsämaisemaan. Maaston muotoja muokataan leikkauksin ja täytöin. Puusto poistuu rakennettavalta alueelta, jolloin lähimetsäalueet pienenevät. Kalliometsäselänteen lakialueita louhitaan nykyistä alempaan tasoon. Vaikutuksia voidaan lieventää viherrakentamisen keinoin, mm. istuttamalla uutta puustoa tonttien reunoille sijoittuville maisemointivyöhykkeille. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole tiedossa kulttuuriympäristön arvokohteita kuten muinaismuistoja, joten suunnitelmalla ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöihin. Liikenne Uusi maankäyttö kytkeytyy olemassa olevaan liikenneverkkoon lisäten liikennemääriä. Lahdesjärven alueen katuverkon liikennemäärät ovat maltilliset ja sinne mahtuu katujen kapasiteetin puolesta hyvin uuden työpaikka-alueen synnyttämä liikenne. Alueen saavutettavuus eri liikennemuodoilla on hyvä. Joukkoliikenneyhteys on mahdollista järjestää jatkamalla nykyisin Ikealle liikennöivän linja-auton reittiä suunnittelualueen keskeistä tonttikatua pitkin. Kevyen liikenteen verkon osalta alue on yhteydessä ympäristön kevyen liikenteen verkkoon sekä Peltolammin että Koivistonkylän suunnalta. Uuden Vuoreksen kaupunginosan pääreitti Vuoreksen puistokatu on varustettu kevyen liikenteen väylällä. Suunnittelualueen sisäinen kevyt liikenne toteutetaan niin, että alueella on mahdollista liikkua turvallisesti ja sujuvasti kävellen ja pyöräillen. Polkupyörille osoitetut pysäköintipaikat lisäävät alueen houkuttelevuutta pyöräilyn näkökulmasta ja tuovat järjestystä ja turvallisuutta piha-alueille. Saavutettavuus on hyvä myös myös palo- ja pelastusreittien osalta. Lähin paloasema on Hervannan aluepaloasema, josta on selkeä reitti tarkastelualueelle. Palo- ja pelastusajoneuvoille toteutetaan etelän suunnasta toinen reitti. Tällä varmistetaan se, että alueen palo- ja pelastusreitit eivät ole vain yhden yhteyden varassa. 11
Luonnonympäristö Luonnonympäristöön kohdistuu merkittäviä vaikutuksia rakennettavilla kortteli- ja katualueilla maaston korkeusasemien muuttuessa ja kasvillisuuden poistuessa. Paikalliset luonnon arvokohteet sijoittuvat kuitenkin rakennettavan alueen ulkopuolelle ja ne on mahdollista säilyttää. Kortteleiden keskiosiin sijoittuvilla lakialueilla maastoa leikataan ja alavilla reuna-alueilla maastoa täytetään. Koska maaperä on suureksi osaksi kalliota, tapahtuu maaston leikkaus paljolti louhintana. Suunnittelun tueksi tehdyssä kalliomassojen määrä- ja laatuselvityksessä tehtiin massatarkastelu rakentamistoimenpiteiden johdosta syntyvistä leikkausmassoista ja pengerrystarpeista. Rakennettavan alueen alle jää joitakin pieniä avainbiotoopiksi luokiteltuja alueita, joita ovat Leppästensuonkadun eteläpuolella olevat mahdolliset metsäluonnon erityisen tärkeät elinympäristöt rehevä korpi ja pienialaiset jäkälikkökalliot. Rakentaminen lisää päällystettyjen ja vettä heikosti läpäisevien pintojen määrää ja tätä kautta hulevesien ja pintavalunnan muodostumista. Hulevesien hallinnasta on laadittu erillinen selvitys, missä käsitellään hulevesien määrällistä ja laadullista hallintaa. Esitetyllä hajautetulla hulevesien hallintajärjestelmällä alueen hulevedet voidaan hallita tehokkaasti. Rakentamisen laajuus huomioon ottaen päästään hyviin tuloksiin, mutta ainakin vähäiset muutokset nykytilaan ovat väistämättömiä. Yhdyskuntatalous Toiminnot sijoittuvat nykyisen kuntatekniikan verkoston läheisyyteen ja tiivistävät nykyistä kaupunkirakennetta, jolloin sen rakentaminen on taloudellisesti edullisempaa kuin kokonaan uusien alueiden rakentaminen kaupunkirakenteen ulkopuolelle. Tampereen kaupungille tulee tonttien vuokra- tai myyntituloja sekä verotuloja alueelle sijoittuvan yritystoiminnan myötä. Merkittävimmät yleissuunnitelman toteuttamisen kustannuksista aiheutuvat maaston muokkaamisesta (leikkaus, täytöt) sekä katujen, vesihuollon ja yleisille alueille sijoittuvien hulevesijärjestelmien rakentamisesta. Kaupungilla on mahdollisuus tontin luovutus- tai vuokrausvaiheessa kohdistaa osa näistä kustannuksista kiinteistöille. Kaupalliset vaikutukset ja elinkeinoelämä Työpaikka-alueen toteutus vahvistaa Lahdesjärven asemaa monipuolisena työpaikka-alueena luoden elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia. Koska tonttien käyttötarkoitus määritellään yksityiskohtaisemmin vasta myöhemmin asemakaavaprosessin aikana, ei kaupallisia vaikutuksia ole tarkoituksenmukaista yrittää arvioida tässä vaiheessa. Asukkaiden elinympäristö Särkijärven pohjoisrannan asukkaiden metsäinen lähialue muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Pienimmillään etäisyys uuden työpaikkaalueen ja lähimmän asuinkiinteistön välillä on noin 150 m. Maastomuodot ja metsikkö erottavat työpaikka-alueen asuinkiinteistöistä. Uuden alueen toiminnot ovat työpaikkoja ja kauppaa eikä niiden asiointiliikenne kasvata lähialueen virkistyskäyttöä. Suunnitelma pienentää nykyisin virkistyskäytössä olevaa metsäalaa. Alueelle on muodostunut polkuja ja sen nykyisiä virkistyskäyttäjiä ovat mm. moottoripyöräilijät, joiden harjoitusreitit poistuvat suunnitelman toteuttamisen myötä. Alueella ei ole rakennettuja ulkoilureittejä, joten suunnitelmalla ei ole vaikutusta ulkoilureitteihin. Alueen länsireuna on valtatien melualuetta ja alueen pohjoisosa on lentomelualuetta. Kun rakentaminen keskittyy näille alueille, voidaan todeta, että rakentamiseen osoitetaan virkistyskäytön kannalta vähiten houkuttelevat alueet. Osayleiskaavan mukaisesti uuden työpaikka-alueen ja Särkijärven väliin jää vyöhyke virkistyskäyttöä varten, mikä mahdollistaa metsäiset ulkoilureittilinjaukset, joihin rakentamisalue ei näy. Virkistysaluevyöhyke on kapeimmillaan noin 350 metrin levyinen, mikä on noin 50 metriä osayleiskaavassa esitettyä vyöhykettä leveämpi. Särkijärven ja sitä ympäröivän alueen käyttö ulkoiluun ja retkeilyyn voi jatkua. Lähiasutukselle kuten Palokalliolle kohdistuu rakentamisaikaisia vaikutuksia mm. maaston louhinnasta. Yleissuunnitelman ehdotusta laadittaessa kiinnitettiin erityistä huomiota maastoon sovitukseen ja rakentamisen edellyttämä louhintatarve saatiin huomattavasti pienennettyä verrattuna luonnoksessa esitettyyn ratkaisuun. Suunnittelun tueksi tehdyssä kalliomassojen määrä- ja laatuselvityksessä tehtiin massatarkastelu rakentamistoimenpiteiden johdosta syntyvistä leikkausmassoista ja pengerrystarpeista. 12
6 JATKOTOIMENPITEET Yleissuunnitelmaehdotus viedään yhdyskuntalautakunnan hyväksymiskäsittelyyn ja se toimii jatkossa Lahdesjärven osayleiskaavan ohella asemakaavoituksen ohjeena työpaikka-alueen fyysisen rakenteen suhteen. Asemakaavoitus on ajoitettu kaavoitusohjelmassa vuodelle 2014. Tonttien käyttötarkoituksen osalta asemakaavoitus kytketään Pirkanmaan liitossa valmisteilla olevaan maakuntakaavaan ja työpaikka-alueselvitykseen, joiden yhteydessä käsitellään kaupan suuryksikköjen sijoittumista kaupunkiseudulla. Asemakaavalla tarkentuu ja täydentyy: - Eri työpaikkatoimintojen laatu, määrä ja sijoittuminen alueella - Kortteleiden ja katualueiden rajaus sekä maaston korkeusasemiin sovitus, massatarkastelu rakentamistoimenpiteiden johdosta syntyvistä leikkausmassoista ja pengerrystarpeista - Tonttien koko, tarvittaessa vierekkäisiä tontteja voidaan yhdistellä isommiksi yksiköiksi erityisesti alueen eteläosassa - Rakennusoikeus riippuu koon lisäksi muodostuvien tonttien käyttötarkoituksesta, kerrosluvusta, autopaikkanormista sekä siitä, ratkaistaanko pysäköinti kokonaan pintapysäköintinä vai osittain myös pysäköintilaitoksissa - Vaikutusten arviointi Rakentamistapaohjeessa ohjeistetaan ja annetaan suosituksina - Rakennusten massoittelu ja julkisivut (materiaalit, värit) - Pihatoiminnot (kävely, pyöräily, polkupyörien säilytys, pysäköinti, varastointi, huolto, pelastustiet) - Maisemointi, istutukset, maaston muotoilu, hulevesirakenteet (katuvarsi, pysäköintialueet, istutusvyöhyke tonttien reunoilla) - Viherkattojen käyttö ym. erityisohjeet Asemakaavan yhteydessä laaditaan lisäksi yleisten alueiden sekä kuntatekniikan yksityiskohtaisemmat suunnitelmat - Katualueet - Vesihuolto - Hulevedet (mm. rakentamisen aikainen hulevesien hallinta) - Viheralueet (tyypitys ja hoitoluokitus) Ote yleissuunnitelman maankäyttökaaviosta 13