Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys. Tavoitetieverkko Vantaalla sekä Kehä III:n järjestelyt Espoossa ja Kirkkonummella

Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys Tavoitetieverkko Vantaalla sekä Kehä III:n järjestelyt Espoossa ja Kirkkonummella

Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys Tavoitetieverkko Vantaalla sekä Kehä III:n järjestelyt Espoossa ja Kirkkonummella Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 18/2004 Tiehallinto Helsinki 2004

ISSN 1457-991X TIEH 4000417 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1458-1561 TIEH 4000417-v Edita Prima Oy Helsinki 2004 Julkaisua myy/saatavana: Edita Prima Oy Telefaksi 020 4502470 s-posti asiakaspalvelu.prima@edita.fi Julkaisuja voi tilata myös tilauslomakkeella. TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 2211

Peltonen Tuomas, Huhtala Raija, Rusila Jukka, Rautakorpi Heikki: Vantaan erikoiskuljetusreitit. Helsinki 2004. Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 18/2004. 32 s. + liitt. 15 s. ISSN 1457-991X, TIEH 4000417. Asiasanat: erikoiskuljetus, tieverkko, katuverkko, kunnat, sopimukset, sillat, tavoitteet Aiheluokka: 12 (erikoiskuljetukset) TIIVISTELMÄ Työn tavoitteena oli selvittää erikoiskuljetusreittejä tarkemmin Vantaan seudulla ja Kehä III:n suunnassa. Tavoitteena oli löytää vähemmän asutusta ja muuta liikennettä häiritseviä vaihtoehtoja. Lisäksi arvioitiin tulevaisuuden varauksia tie- ja katuhankkeissa. Toisena tavoitteena oli valmistella aineisto Vantaan kaupungin ja Tiehallinnon välistä kuntasopimusta varten. Kuntasopimuksessa sovitaan ylläpidettävästä ja kehitettävästä suurten erikoiskuljetusten verkosta Vantaan seudulla niin yleisillä teillä kuin kuin katuverkollakin. Sopimus kattaa myös tulevaisuuden reittien siirrot ja varaukset. Samalla sovitaan yhteisistä parannustoimista, jotta sovitut reitit saadaan käyttökuntoon. Kuntasopimukseen sisältyy yleisperiaatteet mm. katuverkon siltojen ERIKUkantavuusluokituksista, siltatarkastuksista, silta- ja katutietojen ylläpidosta ja siltavalvonnan järjestämisestä. Yksityiskohdat, kuten ERIKU-kantavuusarvojen laskeminen, arviointi tai yleistäminen delegoidaan sovittavaksi kaupungin Maankäytön ja ympäristön toimialan ja Tiehallinnon välisessä kadunkäyttösopimuksessa". Kuntasopimus koskee lähinnä varsinaista valtakunnallista suurten erikoiskuljetusten verkkoa. Tässä työssä ei käsitellä paikallisreittejä, joista sovitaan em. kadunkäyttösopimuksen yhteydessä. Tässä työssä on keskitytty suurten, vaikeiden ongelmakohteiden ja vaihtoehtoisten reittien vertailuun sekä toteuttamiskelpoisuuden, toteutusaikataulun ja erikoiskuljetusreitin parantamiskustannusten selvittämiseen. Vaihtoehtotarkasteluissa etsittiin Vantaan alueella vähemmän häiritseviä reittivaihtoehtoja Ylästössä, Tikkurilassa, Kivistössä, Askistossa ja Varistossa. Lisäksi tutkittiin erikoiskuljetuksille ongelmallisia kohteita (niin nykyisellä kuin uudellakin verkolla) yksityiskohtaisesti ja esitettiin niille parannustoimenpiteitä. Ylästöntien erikoiskuljetusreitti saadaan luontevasti siirrettyä Katriinantielle ja Tikkurilantielle tai Tuupakantielle ja Tulkintielle (Tulkintien puuttuvan osan rakentaminen on arvioitu aloitettavan noin vuonna 2006). Ongelmana on vaarallinen kääntyminen huoltoaukosta Erikasin eritasoliittymässä. Aikanaan ongelma ratkeaa Kehä III: Vantaankosken eritasoliittymän parantamisen myötä. Suunnitelmassa on varauduttu 6 m:n sallittuun alikulkukorkeuteen Vanhalle Hämeenlinnantielle (st 130). Tikkurilassa reitti jää nykyiselleen Koivukylänväylän puuttuvan osan valmistumiseen asti, jonka jälkeen lähes kaikki erikoiskuljetukset korkeimpia kuljetuksia lukuun ottamatta voivat kiertää Tikkurilan keskustan Koivukylänväylän kautta. Kivistöstä erikoiskuljetusreitti siirretään kulkevaksi Vanhalta Hämeenlinnantieltä Klaukkalan- ja Lahnuksentietä (st 132 ja yt 1324) Vihdintielle (st 120), jolloin nykyinen reitti Kivistössä jää täydentäväksi reitiksi elementtikuljetuksille ja koneenkuljetuksil-

le. Askistontien erikoiskuljetusreitti saadaan tulevaisuudessa luontevasti siirrettyä Espoon Juvanmalmin teollisuusalueelle Juvan teollisuuskadulle ja sen suunnitellulle jatkeelle Vihdintielle. Variston alueella Martinkyläntien länsipäälle on lähes mahdotonta saada korvaavaa reittiä, joten se on jätettävä nykyiselleen ainakin siihen asti, kunnes kaavailtu Vihdintien ja Martinkyläntien eritasoliittymä toteutetaan. Espoon ja Kirkkonummen alueilla inventoitiin Kehä III:n suunnan erikoiskuljetuksille ongelmalliset kohteet ja esitettiin niille parannustoimenpiteet. Perusteellisempaan reittivaihtoehtojen (Hansatieltä Kehä III:n rinnakkaiskadulle) tarkasteluun ei katsottu tässä vaiheessa olevan edellytyksiä, koska nämä uudet reitit vaatisivat asemakaavan muutoksia ja ilmeisen huomattavia investointeja.

ESIPUHE Tässä työssä tavoitteena on ollut selvittää perusteellisemmin erikoiskuljetusreitit Vantaalla, etsiä vähemmän häiritseviä vaihtoehtoja ja valmistella aineisto Vantaan ja Tiehallinnon kuntasopimusta varten. Kuntasopimus koskee sekä varsinaisen valtakunnallisen suurten erikoiskuljetusten verkon ylläpitoa ja kehittämistä Vantaan seudulla että menettelytapaa ja delegointia ns. kadunja sillankäyttöluvan tai -sopimuksen laatimisessa. Tässä työssä ei ole käsitelty tarkemmin kunnan paikallisreittejä teollisuus- ja rakennusalueille, joista sovitaan em. "kadunkäyttösopimuksen" yhteydessä. Selvitystyössä on keskitytty suurten, vaikeiden ongelmakohteiden ja vaihtoehtoisten linjausten vertailuun sekä toteuttamiskelpoisuuden, toteutusaikataulun ja erikoiskuljetusreitin kustannuksien selvittämiseen. Selvitys on tehty Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin toimeksiannosta. Tilaajan puolelta työtä ovat ohjanneet Pasi Jääskeläinen ja Lauri Saukko. Kokouksiin ovat osallistuneet Vantaan kaupungin edustajina Hannu Laakso, Jorma Ranta, Erkki Lång, Pekka Haasanen, Jarmo Pajunen, Jussi Hackman ja Teuvo Huutoniemi. Selvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy, josta työhön ovat osallistuneet Raija Huhtala ja Tuomas Peltonen projektin vetäjinä sekä Ismo Rautio, Ilkka Vilonen, Heikki Rautakorpi, Jukka Rusila, Jaakko Länsiluoto ja Petri Saarelainen. Helsinki kesäkuu 2004. Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri

Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys 7 Sisältö 1 JOHDANTO 9 1.1 Taustaa 9 1.2 Lähtökohdat 9 1.3 Työn tavoitteet 9 2 TAVOITEARVOT JA MITOITUSPERUSTEET 11 2.1 Tavoitetieverkon luokittelu 11 2.2 Verkon perustavoitteet ja erikoiskuljetusten mitat 11 2.3 Tavoitetieverkon vaatimukset 11 3 VANTAAN ERIKOISKULJETUSTEN TAVOITETIEVERKKO 13 3.1 Nykytilakartoitus ja ongelmakohteiden määritys 13 3.2 Vaihtoehtotarkastelut 13 3.3 Tavoitetieverkko 17 4 TAVOITETIEVERKON SILTATARKASTELUT 18 4.1 Siltojen kantavuuden yleisluokittelu 18 4.1.1 Kuormituskaaviot 18 4.1.2 Vantaan seudun katusiltatietojen ylläpito ja vaihto 18 4.1.3 Vantaan seudun erikoiskuljetusreittien siltojen kantavuusluokittelu 19 4.2 Tarkastuslaskennan tulokset 20 4.2.1 Keravanjoen läntinen silta (Va-6107) 20 4.2.2 Kivivuorentien alikulkukäytävä (Va-1702) 20 4.2.3 Urheilupuiston alikulkukäytävä (Va-7401) 21 4.2.4 Kauniston silta (U-1190) 21 4.3 Kadunkäyttösopimus 21 4.4 Siltojen valvonta eli raskaan erikoiskuljetuksen sillan ylityksen valvonta 22 4.5 Kivistön ylikulkusillat 22 5 TOIMENPIDEOHJELMA 23 5.1 Vantaan alue 24 5.2 Espoon ja Kirkkonummen selvityskohteet 28 5.3 Vantaan kohteiden alustava kustannusyhteenveto ja -jako 29 5.4 Espoon ja Kirkkonummen kohteiden kustannusyhteenveto ja kustannusjako 31 6 LIITTEET 33 6.1 Liite 1. Kuvat parannettavista liittymistä 6.2 Liite 2. Kuormituskaaviot ja liittymien mitoitus 6.3 Liite 3. Luettelo Vantaan silloista 6.4 Liite 4. Tavoitetieverkko

8 Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys

Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Tielaitoksen johtokunta on nimennyt vanhan Korkeiden erikoiskuljetusten tavoitetieverkon uudeksi Suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkoksi, josta käytetään lyhennettä EKV. Suurten EKV on tarkoitettu mitoiltaan ja painoiltaan tavanomaista suurempien erikoiskuljetusten tarpeisiin. Suurten erikoiskuljetusten tarpeet täytyy ottaa etukäteen huomioon liikennejärjestelmää kehitettäessä. Hallinnollisesti suurten EKV:oon kuuluu yleisiä teitä, katuja ja yksityisiä teitä. Taajamien ulkopuolella reitit kulkevat yleensä pääteitä ja niiden rinnakkaisteitä pitkin. Toiminnallisesti suurten EKV on luokiteltu kolmeen tärkeysluokkaan: suurmuuntajareitit, runkoreitit ja muut reitit. Lisäksi ovat näitä täydentävät reitit ja paikallisreitit. Tässä työssä ei määritellä paikallisia reittejä tärkeisiin paikallisiin erikoiskuljetustarpeisiin. 1.2 Lähtökohdat Tiehallinto on teettänyt selvityksen suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkosta (Suurten EKV) Uudenmaan tiepiirin alueella syksyllä 2002. Työn tavoitteena oli määritellä suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkko, selvittää verkolla olevat ongelmakohteet sekä määritellä toimenpideohjelma ongelmien poistamisesta. Vantaan alueelta on Tiehallinnon toimesta inventoitu vakiintunut erikoiskuljetusverkko ja katuverkko. Inventoinnissa havaitut ongelmat ja puutteet on esitetty kartoilla ja taulukoissa. Kartoille on merkitty nykyinen erikoiskuljetusten tieverkko sekä mahdolliset varaukset tulevaisuuden tavoitetieverkoksi. 1.3 Työn tavoitteet Tässä työssä tavoitteena on selvittää perusteellisemmin ja etsiä vähemmän häiritseviä ja paremmin toimivia vaihtoehtoja erikoiskuljetusreiteille Vantaalla ja valmistella aineisto kuntasopimusta (Vantaa/Tiehallinto) varten. Kuntasopimuksen osana on siltasopimus katuverkon siltojen ERIKU-kantavuusluokituksista, siltatarkastuksista, siltatiedoista ja siltavalvonnan järjestämisestä. Kuntasopimus koskee sekä varsinaista valtakunnallista suurten EKV:a että periaatteita tai delegointia ns. kadun- ja sillankäyttöluvan myöntämisessä. Tässä työssä ei käsitellä kunnan paikallisreittejä rakennus- ja teollisuusalueille, joista sovitaan em. kadunkäyttöluvan yhteydessä. Kuntasopimuksen tavoitteena on sopia erikoiskuljetusreiteistä, niiden ylläpidosta ja säilyttämisestä avoinna sekä parantamisesta tulevaisuudessa. Sopimus kattaa myös tulevaisuuden reittien siirrot ja varaukset.

10 Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys JOHDANTO Paikallisreiteistä, siltojen ERIKU-kantavuusarvojen määrittämisestä sekä silta- ja katutietojen vaihdosta sovitaan yksityiskohtaisemmin Vantaan kaupungin ja Tiehallinnon välisessä "kadunkäyttösopimuksessa". Tässä työssä on keskitytty suurten, vaikeiden ongelmakohteiden ja vaihtoehtoisten linjausten vertailuun sekä toteuttamiskelpoisuuden, toteutusaikataulun ja erikoiskuljetusreitin parantamiskustannuksien selvittämiseen.

Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys 11 TAVOITEARVOT JA MITOITUSPERUSTEET 2 TAVOITEARVOT JA MITOITUSPERUSTEET 2.1 Tavoitetieverkon luokittelu Toiminnallisesti suurten EKV on luokiteltu kolmeen tärkeysluokkaan: suurmuuntajareitit (S) runkoreitit (R) muut varsinaiset suurten EKV:n perustavoitteiden mukaiset reitit (M) Lisäksi käytetään täydentäviä (T) reittejä, joilla on perustavoitteita alemmat tavoitearvot sekä paikallisia (P) erikoiskuljetusreittejä. 2.2 Verkon perustavoitteet ja erikoiskuljetusten mitat Suurten erikoiskuljetusten verkko (SKV) on tarkoitettu mitoiltaan ja painoiltaan tavanomaista suurempien erikoiskuljetusten tarpeisiin. Tielaitoksen johtokunnan vuonna 1998 hyväksymistä tavoitearvoista on täsmennetty perustavoitteet, joilla tarkoitetaan erikoiskuljetuksille sallittua kuljetuskorkeutta ja leveyttä: yleisillä teillä ja katuverkon runkoreiteillä korkeus 7 m ja leveys 7 m muualla suurten EKV:n katuverkolla korkeus 7 m ja leveys 6 m kuljetusten suurimmalle pituudelle ei pystytä määrittelemään yksiselitteistä tavoitearvoa, sillä siihen vaikuttaa paljon käytettävissä oleva kuljetuskalusto. silloilla tavoitellaan nykyisten suunnitteluohjeiden mukaista kantavuutta (LK1, EK1) kiertoteiden, oikaisu- ja ylityskohtien kantavuuden ohjearvona on rakennetun yleisen tien kantavuus. Erikoiskuljetuksista noin 70 75 % on korkeudeltaan alle 4,8 m, noin 80 % alle 5 m ja noin 95 % alle 6 m. Tiehallinnossa on laadittu ohje suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon tavoitearvoista ja mitoitusperusteista (Pasi Jääskeläinen, 14.11.2002). 2.3 Tavoitetieverkon vaatimukset Perustavoitteiden mukaisen ja samalla pitkän kuljetuksen tulee pystyä kulkemaan mutkaisella tiellä ja kääntymään, väistämään tai kiertämään taso- ja eritasoliittymissä juuttumatta pitkiksi ajoiksi mm. jyrkkiin korokkeisiin, sillan kaiteisiin, liikennevalopylväisiin, portaaleihin, valaisinpylväisiin tai näiden muodostamiin portteihin. Reiteillä olevat johtimet eivät saa aiheuttaa turvallisuusongelmia kuljetuksille ja reitillä olevien siltojen tulee olla kantavuudeltaan riittäviä.

12 Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys TAVOITEARVOT JA MITOITUSPERUSTEET Kuva 1. Laivan moottori maallisella vaelluksellaan.

Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys 13 VANTAAN ERIKOISKULJETUSTEN TAVOITETIEVERKKO 3 VANTAAN ERIKOISKULJETUSTEN TAVOITETIEVERKKO 3.1 Nykytilakartoitus ja ongelmakohteiden määritys Vantaan alueelta on Tiehallinto inventoinut katuverkon ja vakiintuneet erikoiskuljetusreitit, jotka on merkitty kartoille. Erikoiskuljetusreittivarauksia on merkitty runsaasti kartoille. Työn alussa käytiin läpi kartoilla esitetyt varaukset ja ideoitiin mahdollisia uusia vähemmän häiritseviä tai turvallisempia reittivaihtoehtoja. Paikallisreittejä ei käsitellä tässä työssä. Työn alkuvaiheessa tutustuttiin maastossa reittien ongelmakohteisiin. Tällöin kohteet myös valokuvattiin. Tiehallinnon inventoinnin ja tiepiirin tavoitetieverkkoselvityksen tuloksena sekä maastokäynnin jälkeen määriteltiin tarkastelualueen pahimmat ongelmakohteet. Jatkotarkasteluissa keskityttiin ongelmakohteiden poistamiseen ja vaihtoehtoisten reittien etsimiseen vaikeasti ratkaistavissa paikoissa, jotta ongelmapaikat voitaisiin kiertää. 3.2 Vaihtoehtotarkastelut Työssä tehtiin reittien vaihtoehtotarkasteluja lähinnä seuraavien alueiden rauhoittamiseksi erikoiskuljetuksilta: Ylästö, Tikkurila, Kivistö, Askisto ja Varisto. Näillä alueilla on paljon sujuvaa kuljetusta haittaavia esteitä, eivätkä ne luonteeltaan sovellu erikoiskuljetusreiteiksi. Seuraavassa taulukossa on esitetty reittitarkastelut. Taulukko 1. Reittitarkastelut. Kohde Reitti Reitin kuvailu Ylästö Nykyinen reitti Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vanha Nurmijärventie yt 11454 (Ylästöntie) Pakkalantie Tikkurilantie Erikasin etl kt 50 (Kehä III) Tuupakan etl Katriinantie Tikkurilantie Erikasin etl kt 50 (Kehä III) Pakkalan etl Pakkalantie Tikkurilantie Ylästön asuinalueen kohta ongelmallinen: paljon ahtaita keskisaarekkeellisia suojateitä. Reitti soveltuu erikoiskuljetuksille, mutta Tuupakan etl vaatii toimenpiteitä. Erikasin etl:ssä ongelmana on vaarallinen huoltoaukosta kääntyminen sekä vasten liikennettä ajo rampilla. Tästä syystä elementtikuljetukset pohjoisesta tulee kierrättää st 140 tai st 120 kautta. Huono vaihtoehto: Pakkalan etl:ssä joko keskikaistaylitys tai uusi ramppi, Nuolitien kohdalle suunniteltu ylikulkusilta.

14 Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys VANTAAN ERIKOISKULJETUSTEN TAVOITETIEVERKKO Vaihtoehto 3 Erikasin etl kt 50 (Kehä III) Tuupakan etl Tuupakantie Tulkintie Pakkalantie Tikkurilantie Yhteyden rakentaminen alkaa noin v. 2006. Soveltuu erikoiskuljetuksille, mutta Tuupakan etl vaatii toimenpiteitä. Varaus Kehä III:n alitus st 130:lla Sillan sallitun alikulkukorkeuden nostamiseen 6 m:iin (5,7 m) on varauduttu tulevan Vantaankosken etl:n suunnitelmassa. Tikkurila Nykyinen reitti Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Tikkurilantie Talvikkitie Tikkuritie kt 50 (Kehä III) Tikkurilantie Niittytie Meiramitie yt 11555 (Valk.lähteent.) yt 11556 (Tuusulantie) yt 11557 (Koivukylänv.) Koivukylänväylä yt 1375 (Koivukylänv.) Vanha Porvoontie tai st 140 (Lahdentie) Jokiniementie Tikkurilantie Niittytie kt 50 (Kehä III) Heidehofintie Jokiniementie Tikkurilantie Niittytieltä itään ongelmallinen: paljon ahtaita porttikohtia ja matalia portaaleja. Reitti soveltuu hyvin erikoiskuljetuksille, mikäli vain tulevan Asolan aseman kohdan ylikulkukäytäville ja silloille saadaan riittävä alikulkukorkeus, mielellään vähintään 6m. Koivukylänväylän puuttuvan osan rakentamisajankohdasta ei ole varmuutta. Ongelmia aiheuttaa Lahdenväylän ylitys Kuninkaanmäen etl:n kautta, koska silloin joudutan menemään ramppien ja huoltoaukon kautta. Ongelmana Suutarilan ja Tikkurilan etl:t, jotka tukkivat länsi-itä suunnan ja aiheuttavat vaarallisia keskikaistaylityksiä. Samoin Heidehofin etl:ssä keskikaistaylitys. Varaus (R) Valk.lähteentien jatke Korkeimmatkin erikoiskuljetukset pääsisivät Lahdenväylän ylitse vaivattomasti, Kuninkaanmäen etl:n ramppeja ei tarvitsisi käyttää. Edellyttää lisäksi, ettei Koivukylänväylän ja Vanhan Porvoontien risteystä rakenneta tukkoon jatkossa. Kivistö Nykyinen reitti Vaihtoehto 1 st 130 (V.Hämeenlinnant.) Kivipellontie yt 11429 (V.Nurmijärvent.) yt 11455 (Riipiläntie) st 130 (V.Hämeenlinnant.) Erikasin etl (ramppien ja huoltoliittymän kautta Kehä III:n poikki) st 130 (V. Hämeenlinnantie) Kivistön kohdalla Reitti kulkee Kivistön asuinalueen halki, jonne on myös kaavailtu lisärakentamista. Erikasin etl:ssä ramppia vasten liikennettä ajoa katveessa ja huoltoaukosta ajo. Tarvittaisiin toinen huoltoaukko. Ongelmana kaksi matalaa kevyen liikenteen ylikulkukäytävää.

Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys 15 VANTAAN ERIKOISKULJETUSTEN TAVOITETIEVERKKO Vaihtoehto 2 Varaus 1 Varaus 2 Askisto Nykyinen reitti Vaihtoehto 1 Varisto Nykyinen reitti Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Vaihtoehto 4 st 130 (V. Hämeenlinnantie) Luhtaanmäen etl. st 132 (Klaukkalantie) yt 1324 (Lahnuksent.) st 120 (Vihdintie) Kehä IV välillä st 130 (V. Hämeenlinnantie) ja yt 11556 (Tuusulantie) sekä yt 11459 (Katriinantie) Vantaankosken eritasoliittymä (Erikasin paikalle) Juvankartanontie kt 50 (Kehä III) Askistontie st 120 (Vihdintie) Juvankartanontie Juvan teollisuuskatu st 120 (Vihdintie) st 120 (Vihdintie) Martinkyläntie Vanha Nurmijärventie st 120 (Vihdintie) Tiilipojanlenkki Petikontie Riihimiehentie Martinkyläntie Vanha Nurmijärventie st 120 (Vihdintie) Tiilipojanlenkki Petikontie Raappavuorentien etl. Raappavuorentie Martinkyläntie Vanha Nurmijärventie st 120 (Vihdintie) Tiilipojanlenkki Petikontie Raappavuorentien etl. kt 50 (Kehä III) st 120 (Vihdintie) Tiilipojanlenkki Petikontie Vehkalantie Åbyn orsi Pitkä kierto Klaukkalan kautta, jossa ahdas liikennevaloliittymä. Reitillä paljon matalla roikkuvia ilmajohtoja. Ratkaisisi hankalan Kivistön kohdan. Väylä yhdistäisi V. Hämeenlinnant. ja V. Tuusulant. EK-reitit, lisäksi Katriinantie tulisi EK-reitiksi Kehä IV:lle asti. Tulevassa etl:ssä on varauduttu Kehä III:n alituksen korkeuden nostamiseen 6 m:iin. Reitti kulkee Askiston asuinalueen halki. Juvan teollisuuskatu ja sen tuleva jatke soveltuvat erinomaisesti erikoiskuljetuksille. Espoo suhtautuu myönteisesti. Martinkyläntien länsipää ongelmallinen: vilkas huonekaluliikekeskittymä, katu ahdas ja asutusta jonkin verran. Soveltuu erikoiskuljetuksille, mutta liittymiä avarrettava, etenkin Vihdintien liittymä ahdas. Reitti ei tuo tällä hetkellä kovinkaan suurta helpotusta tilanteeseen. Ongelmina ahtaiden liittymien lisäksi Petikontien ylittävä kevyen liikenteen silta sekä keskikaistaylitys ja vastavirtaanajo Raappavuorentien etl:ssä. Muuten reitti soveltuu erikoiskuljetuksille. Ongelmat kuten reitillä 2 sekä lisäksi tulevaisuudessa Kehä III:n ylittävät Sanomatie ja Marjarata. Ongelmina Vihdintien ahdas liittymä ja Petikontien ylittävä kevyen liikenteen silta. Vehkalantien jatkeen ja Åbyn orren toteutusajankohtaa vielä vaikea sanoa, Vehkalan asema tuo ongelmia erikoiskuljetuksille.

16 Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys VANTAAN ERIKOISKULJETUSTEN TAVOITETIEVERKKO Ylästössä nykyinen erikoiskuljetusten reitti kulkee Ylästöntietä Ylästön asuinalueen läpi. Lukuisat keskisaarekkeet tekevät reitistä ahtaan erikoiskuljetuksille. Korvaavina yhteyksinä tarkasteltiin seuraavia kolmea reittiä: Katriinantien ja Tikkurilantien kautta kulkeva reitti, Kehä III:a Pakkalan etl:lle asti kulkeva reitti sekä Tuupakan- ja Tulkintien (Tulkintien jatkeen rakentaminen suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2006) kautta kulkeva reitti. Katriinan- ja Tikkurilantien yhteys todettiin parhaaksi vaihtoehdoksi, Tulkintien reitti varataan täydentäväksi reitiksi tai parireitiksi (itään päin Tulkintietä, länteen päin Tikkurilantietä). Kehä III:a kulkeva reitti hylättiin mm. siksi, että tieosalle on suunniteltu ylikulkukäytävä ja Pakkalan etl vaatisi uuden rampin. Ylästöntie jää paikalliseksi erikoiskuljetusreitiksi. Kuva 2. Ylästöntien ahtaus aiheuttaa haittaa ja viivytyksiä erikoiskuljetuksille ja sitä kautta myös muulle liikenteelle ja ympäristölle. Tikkurilassa nykyinen erikoiskuljetusreitti kulkee Tikkurilan tiiviin keskustaalueen läpi Tikkurilantietä, Talvikkitietä ja Tikkuritietä Kehä III:lle. Tikkurilantiellä on paljon ahtaita porttikohtia eikä portaalien alikulkukorkeus riitä korkeimmille erikoiskuljetuksille. Nämä aiheuttavat koukkauksia vastaantulijoiden kaistan puolelle, mikä puolestaan aiheuttaa ruuhkaisella tiellä haittaa muulle liikenteelle. Pitkät ja kapeat kanavoinnit estävät väistön ja aiheuttavat pitkiä vastavirtaan ajoja. Korvaavina yhteyksinä tarkasteltiin kahta reittiä: Koivukylänväylän (puuttuvan osan rakentamisajankohdasta ei vielä varmuutta) kautta kiertävä reitti sekä Kehä III:a Tikkurilan kohdalla kulkeva reitti. Koivukylänväylän kautta kulkeva yhteys todettiin parhaaksi vaihtoehdoksi. Väylälle tulee kuitenkin Marjaradan asemaan liittyviä ylikulkukäytäviä, joille ei saada toteutettua yli 6 metrin sallittua alikulkukorkeutta. Näin ollen siitä tulee valmistuttuaan täydentävä reitti, josta kuitenkin lähes kaikki erikoiskuljetukset (n. 95%) pääsevät läpi. Valkoisenlähteentien jatkaminen Lahdentielle asti helpottaisi korkeimpien kuljetusten pääsyä Lahdenväylän yli, jolloin erikoiskuljetusten ei tarvitsisi käyttää Kuninkaanmäen etl:n ramppeja. Kehä III:n reitti päätettiin varata täydentäväksi reitiksi matalimmille erikoiskuljetuksille (siltojen ja portaalien korkeudet suunnitellaan normaalien standardien mukaisesti). Nykyinen Tikkurilan keskustan kautta kulkeva reitti jää pääasialliseksi erikoiskuljetusreitiksi, jota Koivukylänväylän puuttuvan osan valmistumisen jälkeen käyttävät lähinnä vain korkeimmat kuljetukset (hsall>6m).

Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys 17 VANTAAN ERIKOISKULJETUSTEN TAVOITETIEVERKKO Kivistössä nykyinen erikoiskuljetusreitti poikkeaa Vanhalta Hämeenlinnantieltä Kivistön kohdalla kiertäen kaksi matalaa kevyen liikenteen ylikulkua. Reitti kulkee Kivistön asuinalueen läpi Kivipellontietä, Vanhaa Nurmijärventietä ja Riipiläntietä. Erikoiskuljetusreitti olisi hyvä saada pois Kivistön asuinalueen keskeltä. Alueelle on lisäksi kaavailtu lisärakentamista. Korvaavina yhteyksinä tarkasteltiin kahta reittiä: Vanha Hämeenlinnantie Kivistön kohdalla sekä Klaukkalan kautta kulkeva reitti. Katsottiin parhaaksi, että Vantaa etsii tai suunnittelee Kivistön lisärakentamisen yhteydessä korvaavan reitin. Nykyinen reitti tulee säilyttää siihen asti, kunnes Klaukkalan reitistä saadaan parannettua runkoreitti. Tällöin Kivistön reitti jää täydentäväksi reitiksi, jolla vapaana korkeutena tulee säilyä vähintään 5,4 m. Kehä IV välillä Vanha Hämeenlinnantie Vanha Tuusulantie sekä siihen liittyvä Katriinantie säilytetään varauksina tuleviksi runkoreittitasoisiksi erikoiskuljetusreiteiksi. Askistossa nykyinen erikoiskuljetusreitti kulkee Askistontietä asuinalueen läpi, josta se olisi hyvä saada pois. Korvaavaksi reitiksi on esitetty Juvan teollisuuskatua ja sen kaavailtua jatketta pohjoiseen Vihdintielle. Katu sijaitsee Espoon puolella ja Espoo suhtautuu ehdotukseen myönteisesti. Varistossa nykyinen erikoiskuljetusreitti kulkee Vihdintieltä Martinkyläntietä Vanhalle Nurmijärventielle. Martinkyläntien länsipää on ongelmallinen erikoiskuljetusten kannalta, sillä alueella on suuri huonekaluliikekeskittymä, katu on melko ahdas ja asutustakin on kadun varrella jonkin verran. Lisäksi Vihdintien liittymään on kaavailtu eritasoratkaisua, mikä tukkisi osan kääntyvistä suunnista. Korvaavina yhteyksinä tarkasteltiin neljää Petikontien kautta kulkevaa reittiä, joista parhaaksi todettiin Tiilipojanlenkkiä, Petikontietä ja Riihimiehentietä kulkeva reitti. Kyseisen reitin saaminen erikoiskuljetusten edellyttämään kuntoon vaatisi kuitenkin niin paljon toimenpiteitä (etenkin Vihdintien ja Tiilipojanlenkin liittymässä), että Martinkyläntien länsipää on syytä pitää erikoiskuljetusreittinä niin kauan, kunnes mahdollinen eritasoliittymä toteutetaan. Kuva 3. Martinkyläntien ahtaalle länsipäälle on vaikea saada korvaavaa reittiä. 3.3 Tavoitetieverkko Tavoitetieverkkokuva on esitetty liitteessä 4.

18 Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys TAVOITETIEVERKON SILTATARKASTELUT 4 TAVOITETIEVERKON SILTATARKASTELUT Nykyisellään on hyvin suuri ongelma, että ERIKU-reitinhakuohjelmasta puuttuvat katuverkon sillat ja siltojen kantavuusarvot lähes tyystin. Ohjelma ei valvo tai tarkista siltojen ylityksiä, koska katuverkolta siltoja "ei löydy". Luvankirjoittajan pitää tarkistaa silloille sallitut kuormat manuaalisesti kuntasopimusten luetteloista. Valvontamenettelyä siltojen ylityksissä eivät vanhat kuntasopimukset tunne. Erehdyksessä heikolle sillalle saattaa ajautua hyvinkin raskaita kuljetuksia. 4.1 Siltojen kantavuuden yleisluokittelu 4.1.1 Kuormituskaaviot Tiehallinnon ERIKU-reitinhakuohjelma käyttää 14 kuormituskaaviota (liite 2), jotka kuvaavat tai jäljittelevät yleisimpiä erikoiskuljetusten ajoneuvoyhdistelmiä. Reitinhaussa käytetään lupahakemuksen ajoneuvoyhdistelmää lähinnä vastaavaa kuormituskaaviota ja akselimassaa. Kullekin sillalle on määritetty sallitut akselimassat kullekin kuormituskaaviolle. Edelleen sillalle tai kuormituskaaviolle sallittuja akselimassoja voidaan korottaa, jos sillan ylitys tapahtuu valvottuna. Samoja kuormituskaavioita tai ajoneuvoyhdistelmiä voidaan käyttää myös liittymissä kääntymisen arviointiin. Kantavuuden yleisarvioinnissa käytetään neljää määräävää testikuormakaaviota K2 (20t), K4 (15t), T4 (15t) ja Y10 (13t), joilla sillat luokitellaan tavoitearvot valvomatta täyttäviin, usein valvottaviin ja usein kierrettäviin. Suluissa oleva luku tarkoittaa sallitun akselimassan tavoitearvoa. Tunnuksissa numerot kuvaavat telin akselien lukumäärää. Valvottavat sillat eivät täytä kaikkia tavoitearvoja valvomatta ja kierrettävät sillat eivät täytä kaikkia tavoitearvoja edes valvottuna. Kaikkia Tiehallinnon siltoja ei ole erikseen laskettu, vaan kantavuus on yleensä arvioitu suunnittelukuorman, siltatyypin, rakennusmateriaalin, jännemittojen, sillan leveyden ja kunnon perusteella tai yleistetty arvot ryhmänä siltojen samankaltaisuuden avulla. 4.1.2 Vantaan seudun katusiltatietojen ylläpito ja vaihto Esitetään, että Tiehallinto ja Vantaan kaupunki ylläpitävät katusiltaluetteloa ja vaihtavat siltojen yleistietoja, jotka ovat tärkeitä siltojen kantavuuksien arvioinnissa. Tärkeimpiä ovat mm. siltatyyppi, suunnittelukuorma, rakennusmateriaali, jännemitat, rakennusvuosi ja kantavien osien kuntoluokitukset. Myös Vantaa ylläpitää tai tarkistaa siltaluetteloa (siltarekisteriä) ainakin Suurten erikoiskuljetusten verkkoon valituilla tai myöhemmin sovittavilla erikoiskuljetusreiteillä (paikallisreiteillä) Vantaan katuverkolla sijaitsevien siltojen osalta. Liitteeseen 4 on kirjattu Vantaan alueen valituilla Suurten erikoiskuljetusten verkon reiteillä olevat katuverkon sillat ja heikoiksi (aiemmin) luokiteltuja yleisten teiden siltoja. Taulukkoon on koottu pääosin Vantaan siltarekisteristä saatuja yleistietoja, joita on täydennetty tai korjattu haastattelujen, siltapiirustuksien ja maastotarkastuksien (valokuvat) perusteella.

Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys 19 TAVOITETIEVERKON SILTATARKASTELUT Vantaan kaupungin ja Tiehallinnon kiinteämpi siltarekisteri- ja tierekisteriyhteistyö on välttämätöntä, varsinkin kun jatkossa otetaan käyttöön lakisääteinen Digiroad-järjestelmä. Se palvelee tienkäyttäjiä ja tienpitäjiä niin yleisillä teillä, kaduilla kuin yksityisteilläkin. 4.1.3 Vantaan seudun erikoiskuljetusreittien siltojen kantavuusluokittelu Edellisessä kappaleessa esitettyä perusideaa ryhmittelystä ja kantavuusluokittelusta on noudatettu myös Vantaan seudun erikoiskuljetusreittien siltojen osalta. Yhteistyössä Tiehallinnon silta-asiantuntijoiden kanssa on kantavuusluokiteltu sillat kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän sillat täyttävät selvästi Suurten EKV:n siltojen kantavuuden tavoitearvot. Vantaan sillat ovat yleensä nuoria, hyväkuntoisia, mitoitettu nykyisille suunnittelukuormille ja yksinkertaisen luotettavia lyhytjänteisiä teräsbetonilaattoja. Toisen ryhmän siltojen kantavuusarvojen määrittäminen edellyttää siltakohtaista kantavuuslaskentaa. Yleisarvioinnin pohjalta neljä siltaa valittiin tarkempaan tarkistuslaskentaan, koska siltatyypit olivat arvioijille tuntemattomia tai alustavat laskelmat osoittivat tarkemman laskelman tarpeelliseksi. Nämä sillat olivat Vantaan silloista Keravanjoen läntinen silta (Va-6107) [U-864] Tikkuritiellä, Kivivuorentien alikulkukäytävä (vanhempi osa) (Va-1702) Martinkyläntiellä ja Urheilupuiston alikulkukäytävä (Va-7401) Koivukylänväylällä sekä Tiehallinnon Kauniston silta (U-1190) Koivukylänväylällä. Tikkurilan eteläpuolella nykyinen erikoiskuljetusreitti ylittää Tikkuritiellä Keravanjoen. Ylityskohdassa sijaitsee siltapari VA-6107 ja Va-6110, joista edellinen on vanhempi ja sijaitsee Tikkuritien läntisellä ajoradalla. Se on mitoitettu nykyistä liikennekuormaa pienemmälle kuormitukselle (AI). Siltatyyppi on teräsbetoninen laattasilta, joka on kantavuuden kannalta edullinen rakenne. Siitä huolimatta sillan ei uskottu täyttävän erikoiskuljetuskaavion Y10 akselikuormille asetettua tavoitearvoa 13 t, vaan kantavuuden arvioitiin jäävän 10 t paikkeille. Koivukylänväylällä Havukosken urheilupuiston kohdalla on pieni elementtirakenteinen silta. Siltatyyppi on erikoislaatuinen MJ-elementtisilta, josta suunnittelijoilla ei ole aiempaa kokemusta. Siltatyyppi vaati tarkempia kantavuustarkasteluja. Martinkyläntiellä on ratkaisultaan tai jännemitaltaan lähes identtinen Kivivuorentien alikulkukäytävän vanhempi osa. Koivukylänväylällä Keravanjoen ylittävä Kauniston silta on suhteellisen pitkäjänteinen, mistä johtuen sen kantavuus kuormakaaviolle Y10 arvioitiin jäävän alle suositellun 13 t akselikuorman.

20 Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys TAVOITETIEVERKON SILTATARKASTELUT Kuva 4. Koivukylänväylän elementtisilta altapäin kuvattuna. 4.2 Tarkastuslaskennan tulokset Kaikkien neljän sillan osalta tulokset niin yleiskuljetuksille kuin valvotuille kuljetuksille on esitetty liitteessä 3. Silloista on laadittu erilliset kantavuuslaskelmat. 4.2.1 Keravanjoen läntinen silta (Va-6107) Silta on kolmiaukkoinen teräsbetoninen jatkuva laattasilta, joka on perustettu kaivinpaaluille. Sillan suunnitteluvuosi on 1961. Sillan päällysrakenteen kantavuus tarkistettiin kuormituskaavioille K2, K4, T4 ja Y10. Sillan kestävyyttä rajoittavia tekijöitä ovat taivutuskapasiteetti ja lävistyskapasiteetti tuella. Kuormituskaavioiden K4 ja T4 osalta akselipainojen tavoitearvoihin päästään, mutta kaavioiden K2 ja Y10 osalta ei. Valvottuna silta täyttää tavoitearvot. 4.2.2 Kivivuorentien alikulkukäytävä (Va-1702) Silta on yksiaukkoinen MJ-tyyppisilta, jonka kevytsorabetonitäytteiset kourulaatat tukeutuvat TT-laattaelementeistä tehtyihin seinämäisiin tukiin. Sillan suunnitteluvuosi on 1975. Sillan kourulaattaelementtien kantavuus tarkistettiin kuormituskaavioille K2, K4, T4 ja Y10. Sillan kestävyyttä rajoittavia tekijöitä ovat kourulaatan poikittainen kestävyys ja leikkausvoima sillan päässä. Elementin pituussuuntainen momenttikapasiteetti on hyvä. Kevytsorabetonitäyte huomioitiin laskennassa kantavuutta parantavana tekijänä, minkä ansiosta kantavuuden tavoitearvoihin päästään.

Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys 21 TAVOITETIEVERKON SILTATARKASTELUT 4.2.3 Urheilupuiston alikulkukäytävä (Va-7401) Silta on kolmiaukkoinen MJ-tyyppisilta, jonka kevytsorabetoni- tai soratäytteiset kourulaatat tukeutuvat keskellä maanvaraisiin pilareihin ja päissä maanvaraisiin päätytukielementteihin. Sillan suunnitteluvuosi on 1975. Sillan kourulaattaelementtien kantavuus tarkistettiin kuormituskaavioille K2, K4, T4 ja Y10. Sillan kestävyyttä rajoittavia tekijöitä ovat kourulaatan poikittainen kestävyys ja leikkausvoima sillan päässä. Elementin pituussuuntainen momenttikapasiteetti on hyvä. Jos sillan täyttö on kevytsorabetonia, on rakenne hyvin lähellä Urheilupuiston alikulkukäytävän rakennetta. Siinä tapauksessa kantavuuden tavoitearvoihin päästään. Jos täyte on soraa, sallitut akselikuormat jäävät noin puoleen tavoitearvoista ja sillalle saatetaan joutua asettamaan painorajoitus tai alentamaan laskennan varmuuskertoimia ja samalla ottamaan silta erityistarkkailuun. Täytemateriaali olisi tutkittava esim. poraamalla n. 20 mm:n reikä altapäin jänneterästen välistä. Betonin jälkeen porareiästä putoaa joko sementtisiä kevytsorarakeita tai puhdasta mursketta (tai ei mitään). Jos täyte on soraa, kannattaa sillan kunto tutkia tarkemmin. Kuntotutkimuksen perusteella voidaan harkita sillan vahventamista. Tiiviin vesieristyksen merkitystä sillan pitkäaikaiskestävyyden kannalta ei voida liikaa korostaa. 4.2.4 Kauniston silta (U-1190) Silta on yksiaukkoinen ontelolaattasilta, joka on perustettu kallionvaraisesti. Sillan suunnitteluvuosi on 1969. Sillan päällysrakenteen kantavuus tarkistettiin kuormituskaavioille K2, K4, T4 ja Y10. Kantavuus osoittautui ennakoitua suuremmaksi ja kaikilla kuormituskaavioilla päästiin tavoitearvoihin. Valvotulle kuljetukselle laskettujen huomattavan suurien sallittujen akselipainojen käytössä tulee käyttää harkintaa, koska rakenteen jokaisen yksityiskohdan kestävyyttä ei ole tarkistettu. 4.3 Kadunkäyttösopimus Tiehallinnon siltojen kantavuuden määrittämisen käytäntöä esitetään jatkossa noudatettavaksi Vantaan siltojen osalta. Tiehallinto arvioisi tai tarvittaessa laskettaisi katusiltojen ERIKU-kantavuusarvot kuormakaavioittain molemmilla ylitystavoilla (valvomatta ja valvottuna). Kantavuusarvot hyväksytettäisiin kadunkäyttösopimuksen ja sen tarkistuksen yhteydessä. Kadunkäyttöluvan myöntäisi ja kantavuusarvoista sopisi Maankäytön ja ympäristön toimiala. Samassa yhteydessä sovittaisiin paikallisreiteistä ja pienistä reittimuutoksista. Kadun- ja sillankäyttösopimus tarkoittaisi tässä tapauksessa lupaa myöntää kuljetuslupia erikoiskuljetuksille katuverkolla ja samalla siltaylityksille. Sopimusta tarkistettaisiin tai oikeammin päivitettäisiin määräajoin. Lupa tai sopimus tarkoittaisi myös silta- ja katutietojen säännöllistä vaihtoa.

22 Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys TAVOITETIEVERKON SILTATARKASTELUT Kantavuuden arvioinnissa on tärkeää seurata sillan kuntoa etenkin vanhempien, pienemmille kuormille suunniteltujen siltojen osalta. Mikäli säännöllisesti toistetussa kuntotarkastuksessa ilmenee kantavien rakenteiden kuntoluokituksessa alenemista, tarkistetaan myös Tiehallinnon reitinhakuohjelmassa eli erikoiskuljetusreittien katusiltaluettelossa olevia kuormituskaavioiden sallittuja kantavuusarvoja (Eriku-kantavuusarvoja). 4.4 Siltojen valvonta eli raskaan erikoiskuljetuksen sillan ylityksen valvonta Kun sillan ylitystä valvotaan yleisillä teillä Tiehallinnon toimesta, voidaan rajoittaa kuljetuksen nopeutta, ajaa turvallisinta ajolinjaa yleensä keskellä siltaa ja estää muita ajoneuvoja ajamasta samanaikaisesti sillalle. Tällöin voidaan käyttää reitinhaussa korkeampia sallittuja akselimassoja lisäämättä ylikuormitusriskejä tai vaurioitumisriskejä. Esitetään, että siltojen valvontakäytäntö otettaisiin käyttöön myös Vantaan siltojen osalta. Tällöin siltojen valvonta tapahtuisi pääsääntöisesti Tiehallinnon toimesta. Valvontaa edellyttävän kuljetuksen kuljetuslupa lähetettäisiin tiedoksi Vantaan siltavastaavalle. Rajatapauksissa pyydettäisiin Vantaalta (siltavastaavalta) erikseen lupa sillan tai siltojen valvottuun ylitykseen. 4.5 Kivistön ylikulkusillat Kivistön kohdalla erikoiskuljetusreitti haluttaisiin siirtää vanhalle Hämeenlinnantielle, mutta rajoituksena ovat matalalla olevat Laavatien ylikulkukäytävä (U-1646) ja Kivistön ylikulkukäytävä (U-1647). Molemmat ovat paikalla valettuja betonisia palkkisiltoja, joiden kansirakenne on ainakin osaksi valettu jäykästi kiinni tukipilareihin. Pohjoisempi silta on samaa rakennetta viereisen moottoritien ylittävän siltaosan kanssa ja siihen liittyy vielä teiden väliin jäävä, etelään päin laskeutuva ramppisilta. Silta on siis vaakatasossa T:n muotoinen rakenne ja sen nostaminen on lähes mahdotonta. Ylikorkean reitin aikaansaaminen edellyttäisi joko tien tasauksen laskemista tai uusien ylikulkukäytävien rakentamista. Mikäli Kivistön seudun läpi tarvittaisiin vain täydentävä reitti, helpottuisi ja halpenisi erikoiskuljetusreitin siirtäminen pois Kivistön kaava-alueelta Vanhalle Hämeenlinnantielle olennaisesti. Tällöinhän riittäisi sama vapaa korkeus kuin tulevassa Vantaankosken eritasoliittymässä nykyisen Erikasin paikalla (6 m).

Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys 23 TOIMENPIDEOHJELMA 5 TOIMENPIDEOHJELMA Toimenpiteet koottiin toimenpideohjelmaksi, jossa arvioitiin toimenpiteiden toteuttamiskustannukset karkealla tasolla ja tehtiin ehdotus toteutusaikataulusta. Liittymissä tarvittavien toimenpiteiden arvioinnissa otettiin mitoitusyhdistelmäksi raskas jatkettu koneenkuljetuslavetti (T4+M2). Liittymistä piirrettiin ajouramallit, joiden perusteella arvioitiin tarvittavat toimenpiteet. Kuva 5. T4+M2 yhdistelmän ajouramalli. Toimenpiteiden kustannusten arvioinnissa käytettiin seuraavia yksikkökustannuksia: Puoliportaalin (pp) korottaminen 4 500 /kpl Kokoportaalin (kp) korottaminen 6 000 /kpl Reunakiven muuttaminen yliajettavaksi (viistäminen) 75 /m Keskisaarekkeen muuttaminen yliajettavaksi 200 /m 2 Tien/kadun leventäminen 200 /m 2 Valaisinpylvään siirto 300 /kpl Liikennevalopylvään siirto 500 /kpl Liikennemerkin siirto 150 /kpl Opasteviitan siirto 200 /kpl Liikennemerkin muuttaminen irrotettavaksi 100 /kpl Keskisaarekkeen yliajettavaksi muuttamisen yksikköhinta on arvioitu olettaen, että saarekkeessa käytetään graniittista reunakiveä ja nupukiveä ja että kantavuus on riittävä myös saarekkeen kohdalla. Samaa periaatetta käytetään myös tehtäessä osa reunakivellä erotetusta kevyen liikenteen väylästä yliajettavaksi. Tällöin reunakiven metrikustannusta ei huomioida erikseen.

24 Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys TOIMENPIDEOHJELMA Kiireellisyysluokituksessa kohteet jaettiin kolmeen kiireellisyysluokkaan: 1. Kiireelliset toimenpiteet 2. Keskipitkän aikavälin toimenpiteet 3. Pitkän aikavälin toimenpiteet 5.1 Vantaan alue Taulukko 2. Vantaan toimenpideohjelma. Kohde Toimenpide Kust. ( ) Kiir. lk. Vantaan (ja Tuusulan ja Nurmijärven) toimenpideohjelma on seuraavanlainen: Tienpitäjä Kehä III:n suunta välillä Erikasin etl - Tikkuritie Erikasin etl uusi huoltoaukko ja sähköportti 50 000 1 TIEH Tuupakan etl kuvat 6 ja 10 1 VAN Tikkurilantien ja Pakkalant. k-liitt. kuva 11 Tikkurilantien ja Rälssitien liitt. Tikkurilantien ja Köyhämäent. liitt. Tikkurilantien ja Niittytien liittymä Tikkurilantien ja Talvikkitien liitt. Tikkurilantien ja Lentokentänt. liitt. Tikkurilantien ja Perintötien liitt. Tikkurilantien ja Puutarhatien liitt. Tikkurilantie Puutarhatien ja Lauhatien välillä Tikkurilantien ja Lauhatien liitt. Pakkalantien ja Virkatien liittymä Pakkalantien ja Kehä III:n eteläisen rampin liitt. keskisaareke yliajettavaksi 100 m2 kev.liik.väylää yliajettavaksi 50 m2 valaistusjärjestelyjen muuttaminen liikennemerkki irrotettavaksi 4 kpl liikennemerkin siirto 1 kpl opasteviitan siirto 1 kpl liikennemerkki irrotettavaksi 1 kpl keskisaareke yliajettavaksi 10 m2 20 000 10 000 5 000 400 150 200 100 2 000 1 VAN JK-valopylvään siirto 3 500 1 VAN pp:n korottaminen 2 kpl 9 000 1 VAN pp:n korottaminen 3 kpl 13 500 1 VAN kp:n korottaminen 1 kpl 8 500 1 VAN pp:n korottaminen 1 kpl 6 000 pp:n korottaminen 2 kpl 9 000 2 VAN pp:n korottaminen 2 kpl 9 000 2 VAN pp:n korottaminen 2 kpl 9 000 2 VAN pp:n korottaminen 4 kpl 18 000 2 VAN liikennevalopylväiden siirto 3 500 2 VAN kp:n korottaminen 1 kpl 8 500 2 VAN pp:n korottaminen 1 kpl 6 000 kp:n korottaminen 1 kpl 6 000 2 VAN

Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys 25 TOIMENPIDEOHJELMA Jokiniementie ja Kaskelan etl Jokiniementie välillä V. Porvoontie Porttisuont. k-liitt. Jokiniementien ja Porttisuont. k-liitt. kuvat 7 ja 12 pp:n korottaminen 2 kpl valaistusjärjestelyjen muuttaminen reunakiveä yliajettavaksi 80 m2 liikennemerkki irrotettavaksi 6 kpl 9 000 10 000 16 000 600 1 VAN 1 VAN Kaskelan etl uusi ramppi sillan korotus 300 000 200 000 3 VAN Reitti Vanha Tuusulantie Koivukylänväylä Vanha Porvoontie / Lahdentie Tuusulantien ja pp:n korottaminen 1 kpl 4 500 1 TIEH Valk.lähteent. liitt. Tuusulantien ja Simonkylänt. pp:n korottaminen 2 kpl 9 000 1 TIEH liitt. Tuusulantien ja kp:n korottaminen 1 kpl 6 000 1 TIEH Tuusulanv. liitt. Lahdentien ja Kehä III:n pohj. rampin liittymä Lahdentien keskisaareke yliajettavaksi, kev.liik.väylän ja rampin välistä painannetta yliajettavaksi 8 500 1 TIEH Kehä III Hakunilan keskikaistan huoltoaukko ja sähköportti 35 000 1 TIEH etl:n itäpuolella Lahdentien ja pp:n korottaminen 2 kpl 9 000 2 TIEH Valk.lähteent. liitt. V. Porvoontien ja Tikkurilantien liitt. kuva 13 Koivukylänväylän ja Levonojant. liitt. Koivukylänväylän ja Asolanv. liittymä Koivukylänväylän ja Kytötien liittymä Koivukylänväylän ja Ohratien liittymä kuva 14 keskisaarekkeet yliajettav. 20 m2 kev.liik.väylää yliajettavaksi 30 m2 liikennevalopylvään siirto 3 kpl liikennemerkki irrotettavaksi 3 kpl 4 000 6 000 6 000 300 2 VAN pp:n korottaminen 1 kpl 4 500 3 VAN pp:n korottaminen 1 kpl 4 500 3 VAN pp:n korottaminen 2 kpl 9 000 3 VAN liikennevalopylvään siirto 2 kpl pp:n korottaminen 2 kpl 1 000 9 000 3 TIEH >VAN

26 Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys TOIMENPIDEOHJELMA Klaukkalan kiertoreitti st 132- yt 1324 Klaukkalantien ja kp:n korottaminen 1 kpl 6 000 2 TIEH V.Hämeenl.t. liitt. Klaukkalantien ja pp:n korottaminen 1 kpl 4 500 2 TIEH V.Nurmij.tien liitt. Klaukkalantien ja Lahnuksent. liitt. * kuva 15 1 TIEH keskisaareke yliaj. 6 m2 reunakiveä yliaj. 20 m2 välikaistaa yliaj. 30 m2 liikennevalopylvään siirto 2 kpl ** liikennemerkki irrotettavaksi 1 kpl kp:n korottaminen (/uusiminen) 2 kpl 1 200 4 000 6 000 2 500 150 12 000 Klaukkalantie ja johtojen nostot 60 000 2 TIEH Lahnuksentie * Vaihtoehtoisena ratkaisuna tutkittava mahdollisuutta rakentaa erikoiskuljetuksille liittymän ohittava reitti käyttäen hyväksi vanhaa tiepohjaa liittymän vieressä. ** Toinen siirrettävistä liikennevalopylväistä (Lahnuksentietä tultaessa oikealla puolella) voitaisiin vaihtoehtoisesti sijoittaa eräänlaiseen portaaliin, joka voitaisiin tarvittaessa kääntää lisätilan aikaansaamiseksi. Askisto Askistontie Kimaratien liittymän pohjoispuolella Askistontie Porraspolun kohdalla suojatien kavennustolpat irrotettaviksi 2 kpl suojatien kavennustolpat irrotettaviksi 2 kpl 200 1 VAN 200 1 VAN Varisto Petikko - Martinlaakso Martinkyläntien ja liikennevalopylväiden järjestely 8 500 2 VAN Vihdintien liittymä Martinkyläntien ja pp:n korottaminen 1 kpl 4 500 2 VAN Riihimiehent. liitt. Martinkyläntien ja pp:n korottaminen 1 kpl 4 500 2 VAN Riihitontunt. liitt. Martinkyläntien ja Riihimiehent. liitt. kuva 19 3 VAN Petikontien ja Riihimiehent. liitt. kuva 18 Petikontien ja Tiilip.lenkin rajakohta Vihdintien ja Tiilipojanlenkin liitt. kuva 17 reunakiveä yliaj. 60 m2 liikennevalopylväs irrotett. 1 kpl * liikennevalopylvään siirto 1 kpl opastimen siirto toiseen pylvääseen liikennemerkki irrotettavaksi 3 kpl keskisaareke yliaj. 16 m2 reunakiveä yliaj. 20 m2 liikennemerkki irrotettavaksi 5 kpl opasteviitan siirto 12 000 1 000 500 250 300 3 200 4 000 500 200 3 VAN puun kaato 200 3 VAN Tiilipojanlenkin valaistus- ja opastinjärjestelyjen muuttaminen keskisaareke yliaj. 120 m2 reunakiveä yliaj. 20 m2 liikennevalopylvään siirto 1 kpl * kaiteen pään kääntö 10 000 24 000 4 000 500 200 3 VAN * Liikennevalopylväs voitaisiin vaihtoehtoisesti sijoittaa eräänlaiseen portaaliin, joka voitaisiin tarvittaessa kääntää lisätilan aikaansaamiseksi.

Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys 27 TOIMENPIDEOHJELMA Tuusula Kt 45 (Hämeent.) Ylijussilan risteyssillan kohdalla Paijalan k-liitt. kuva 16 valaisinpylvään siirto 3 kpl 1 000 2 TIEH kaiteen siirto 20 m kiertosaarekkeen reunak. viisto 80 m keskisaareke yliajettavaksi 200 m2 1 000 5 000 40 000 2 TIEH Kuva 6. Tuupakan etl:ssä sillalle kääntyminen on hankalaa. Kuva 7. Jokiniementien kiertoliittymä vaatii pikaisia toimenpiteitä.

28 Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys TOIMENPIDEOHJELMA 5.2 Espoon ja Kirkkonummen selvityskohteet Tässä työssä keskityttiin nykyisellä Kehä III:n suunnan erikoiskuljetusverkolla tarvittavien toimenpiteiden selvittämiseen. Taulukko 3. Espoon toimenpideohjelma. Kohde (Espoo) Toimenpide Kust. ( ) Träskändansolmu kuvat 8 ja 20 Espoontien ja Turuntien liittymä reunakiveä yliajettavaksi 15 m2 keskisaarekkeet yliaj. 20 m2 liikennemerkin siirto 1 kpl liikennemerkki irrotettavaksi 2 kpl kp:n korottaminen 1 kpl kp:n korottaminen 1 kpl pp:n korottaminen 1 kpl 3 000 4 000 150 200 6 000 6 000 4 500 Kiir. lk Tienpitäjä 1 TIEH 1 2 2 TIEH ES ES Espoontien ja Turunv. ramppiliitt. Espoontien ja Muuralantien liitt. Iso Maantie Löydösmäen kohd. Iso Maantie Ruukkukj. kohd. Iso Maantie Mikkelänaht. kohd. kp:n korottaminen 2 kpl 12 000 1 ES kp:n korottaminen 1 kpl 6 000 1 ES kp:n korottaminen 2 kpl 12 000 2 liikennemerkki irrotettavaksi 2 kpl 200 2 ES liikennemerkin siirto 1 kpl 150 2 ES liikennemerkki irrotettavaksi 2 kpl 200 2 ES Kuva 8. Träskändansolmussa tarvitaan avartamista.

Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys 29 TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko 4. Kirkkonummen toimenpideohjelma. Kohde (K-nummi) Toimenpide Kust. ( ) Masalantien ja valaistuksen muuttaminen V. Jorvaksent. liitt. reunakiveä yliajettavaksi 15 m 2 kuvat 9 ja 21 keskisaarekkeet yliaj. 16 m 2 Jorvaksenkaaren ja V. Jorvaksent. liitt. Kiir. lk Tien pitäjä 3 500 3 000 3 200 2 TIEH liikennemerkki irrotettavaksi 3 kpl 300 liikennemerkki irrotettavaksi 1 kpl 100 2 TIEH Kuva 9. Vanhan Jorvaksentien ahdas porttikohta. 5.3 Vantaan kohteiden alustava kustannusyhteenveto ja kustannusjako Seuraavassa on esitetty ehdotus kustannusjaoksi kohteittain. Kohde: Kehä III:n suunta välillä Erikasin etl Tikkuritie Kustannukset jaetaan puoliksi Tiehallinnon ja Vantaan kesken. Vantaa hoitaa parannustyöt kustannuksellaan, Tiehallinto korvaa myöhemmin Vantaalle aiheutuneista kuluista puolet. Kiireellisyysluokka 1:een kuuluvat toimenpiteet on syytä toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Kiireellisyysluokka 2:een kuuluvat portaalien korottamiset toteutetaan seuraavien parannustöiden yhteydessä. Arvioidut kustannukset ovat seuraavan taulukon mukaisia. Taulukko 5. Kustannusyhteenveto Kehä III:n suunta. Yht. TIEH (50%) VANTAA (50%) kiir.luokka 1 130 000 65 000 65 000 kiir.luokka 2 70 000 35 000 35 000 yht. 200 000 100 000 100 000

30 Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys TOIMENPIDEOHJELMA Kohde: Jokiniementie ja Kaskelan etl Jokiniementien ongelmallisuus erikoiskuljetusten kannalta on aiheutunut Vantaan suorittamista toimenpiteistä, joten kustannusvastuu parannustoimenpiteistä kuuluu sille. Kiireellisyysluokka 1:een kuuluvat parannustoimenpiteet on syytä toteuttaa mahdollisimman nopeasti, niiden arvioidut kustannukset ovat 36 000. Vantaa on kaavoittanut Jokiniementien ja Lahdentien eritasoliittymän (Kaskelan etl) viereen ostoskeskuksen siten, että nykyinen suurmuuntajakuljetuksiin käytettävä ramppi poistetaan ja uusi ramppi tulee Jokiniementien pohjoispuolelle. Tästä syystä kustannusvastuu uudesta rampista ja sillankannen korottamisesta kuuluu Vantaalle. Nämä parannustoimenpiteet tulevat ajankohtaisiksi, kun nykyinen ramppi katkaistaan. Niiden arvioidut kustannukset ovat noin 500 000. Kohde: V. Tuusulantie Koivukylänväylä V. Porvoontie / Lahdentie Tiehallinto vastaa sille nykyisin kuuluvien kohteiden parantamisesta sekä Koivukylänväylän portaalien nostoista ja opastinsiirroista. Vantaa vastaa Vanhan Porvoontien parantamisesta sekä Koivukylänväylän suunnitelmien tarkistamisesta ja muuttamisesta. Kiireellisyysluokka 1:een kuuluvat toimenpiteet on syytä toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Kiireellisyysluokka 3:een kuuluvat toimenpiteet tulevat ajankohtaisiksi Koivukylänväylän valmistuessa. Arvioidut kustannukset ovat seuraavan taulukon 6. mukaisia. Taulukko 6. Kustannusyhteenveto Koivukylänväylän reitti. Yht. TIEH VANTAA kiir.luokka 1 63 000 63 000 - kiir.luokka 2 26 000 9 000 17 000 kiir.luokka 3 28 000 28 000 - yht. 117 000 100 000 17 000 Kohde: Klaukkalan kiertoreitti Tiehallinto toteuttaa ja kustantaa parannustoimenpiteet reitin saamiseksi hyväksi erikoiskuljetusreitiksi. Kustannusarvio on 97 000, josta johtojen noston osuus on n. 60 000. Vantaan tulee huolehtia siitä, ettei Kivistön nykyistä EK-reittiä tukita, ennen kuin se on saanut toteutettua korvaavan reitin. Jos Vantaa haluaa siirtää Kivistön reitin T-reittinä st 130:lle (Vanhalle Hämeenlinnantielle), on kustannusvastuu esim. siltojen korottamisen ja/tai tien tasauksen alentamisen ja/tai ns. viereisen silta-aukon osalta loogisesti Vantaalla. Kohde: Askisto Vantaa toteuttaa ja kustantaa Askistontien kavennustolppien korjaukset, kustannusarvio 400.

Vantaan erikoiskuljetusreittiselvitys 31 TOIMENPIDEOHJELMA Kohde: Varisto Petikko Martinlaakso Tiehallinto toteuttaa ja kustantaa Martinkyläntien ja Vihdintien liittymän opastinpylväiden järjestelyn. Vantaa toteuttaa ja kustantaa Martinkyläntien portaalien uusimiset seuraavien parannustöiden yhteydessä. Kiireellisyysluokka 3:een kuuluvat parannustoimenpiteet tulevat ajankohtaisiksi muutettaessa Martinkyläntien ja Vihdintien liittymä eritasoliittymäksi, jolloin erikoiskuljetusreitti siirtyy reitille Tiilipojanlenkki Petikontie Riihimiehentie. Näiden toimenpiteiden kustannusjaoksi esitetään Vihdintien perusparannuksen kustannusjakoa. Vuonna 2001 valmistuneessa Vihdintien kehittämisselvityksessä esitetyssä kustannusjaossa Tiehallinto kustantaisi noin kaksi kolmasosaa Vantaan alueen rakennuskustannuksista ja Vantaa yhden kolmasosan. Tällöin arvioidut kustannukset ja kustannusjako ovat seuraavan taulukon mukaisia. Taulukko 7. Kustannusyhteenveto Varisto-Petikko-Martinlaakso. Yht. TIEH VANTAA kiir.luokka 2 18 000 9 000 9 000 kiir.luokka 3 62 000 41 000 21 000 yht. 80 000 50 000 30 000 Kohde: Tuusula Tiehallinto toteuttaa ja kustantaa parannustoimenpiteet, kustannusarvio on 47 000. Vantaan (sekä Nurmijärven ja Tuusulan) kohteet yhteensä Taulukko 8. Kustannusyhteenveto Vantaa yhteensä. Yht. TIEH VANTAA kiir.luokka 1 256 000 154 000 102 000 kiir.luokka 2 232 000 171 000 61 000 kiir.luokka 3 590 000 69 000 521 000 yht. 1 078 000 394 000 684 000 5.4 Espoon ja Kirkkonummen kohteiden kustannusyhteenveto ja kustannusjako Kustannusjaoksi esitetään periaatetta, että kunkin kohteen parannustoimenpiteen toteuttaa ja kustantaa kyseinen tienpitäjä. Tällöin kustannusjako on seuraavan taulukon mukainen: Taulukko 9. Kustannusyhteenveto Espoo ja Kirkkonummi. Yht. TIEH ESPOO K-NUMMI kiir.luokka 1 32 000 14 000 18 000 - kiir.luokka 2 34 000 11 000 23 000 - yht. 66 000 25 000 41 000 -