JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON STRATEGIAN 2015 2020 TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE 2016 2020 Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa XX.2.2016.
Jyväskylän yliopisto toteuttaa strategiaansa toimenpideohjelmalla, joka päivitetään vuosittain. Strategian toimenpideohjelmassa yliopisto täsmentää valitsemiensa painoalojen sisällöt, luettelee strategiatavoitteidensa toteuttamistoimenpiteet vuosina 2016 2020 sekä kuvaa tunnistamansa nousevat alat. Tulevissa Suomen Akatemian profilointihauissa yliopisto tulee kohdentamaan hakemukset vahvistamaan käynnissä olevia profilointialoja sekä nouseviksi tunnistettuihin aloihin. 1 SUUNNITTELUKAUSI 2017 2020 Haasteet ja tavoitteet suunnittelukaudelle Jyväskylän yliopiston tavoitetila (visio 2030) asettaa tutkimukselle, opetukselle ja oppimiselle korkeat laatutavoitteet. Jyväskylän yliopisto vahvistaa asemaansa profiilinsa mukaisena tutkimusyliopistona. Tämä edellyttää lahjakkaimpien ja lupaavimpien kotimaisten ja kansainvälisten tutkijoiden rekrytoimista yliopistoon joustavilla ratkaisuilla. Kansainvälinen kokemus on nousujohteisen ja menestyksekkään tutkijanuran perusedellytyksiä. Yliopisto tukee tutkijanuralle aikovien hakeutumista tutkijatohtoreiksi korkeatasoisiin ulkomaisiin tutkimusryhmiin. Yliopisto varmistaa tutkimusinfrastruktuurien suorituskyvyn niitä päivittämällä sekä tekemällä profiilinsa mukaisia uusia investointeja tulevaisuusorientoituneesti. Tutkimusinfrastruktuuria täydennetään tekemällä suunnitelmallista yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Tutkimuksen tukipalveluita kehitetään ja niiden laatua vahvistetaan vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tutkimusta tekevien ryhmien menestymistä tuetaan ja tutkimusedellytykset taataan varmistamalla että työaikaa varataan tutkimukselle työsuunnitelmissa. Yliopisto edistää tutkimuksen menestymistä uudistamalla yliopiston sisäistä rahoitusmallia sekä ulkoisen rahoituksen hakemusten valmistelutukimuotoja. Tieteellisen tiedon välittämiseen ja tutkimuksen vaikuttavuuden esiintuomiseen panostetaan. Yliopisto kannustaa tieteen ja tutkimuksen avoimuuteen. Jyväskylän yliopisto on oppimisen uudistaja, joka ratkaisee monitieteisesti opetuksen ja oppimisen kysymyksiä digitaalista teknologiaa inhimillisesti ja pedagogisesti älykkäästi hyödyntämällä. Opetussuunnitelmatyöllä ja Student Life -toimintamallilla parannetaan yliopiston houkuttelevuutta, opiskelun laatua ja sujuvuutta, opiskelijoiden hyvinvointia sekä koulutetaan itseensä luottavia ja asiantuntijuuttaan jatkuvasti uudistavia osaajia yhteiskunnan tarpeisiin. Houkuttelevat ja laaja-alaiset kandidaattiohjelmat, joista on joustavat opintopolut maisteritutkintoihin ovat yliopiston tuloksellisuuden kannalta avainasemassa. Koulutusohjelmien laadukkaat opetussuunnitelmat vastaavat tulevaisuuden ja yhteiskunnan tarpeisiin. Yliopiston on oltava houkutteleva kansainvä- 1
lisille perustutkinto- ja tohtoriopiskelijoille. EU- ja ETA -alueen ulkopuolisten tutkintoopiskelijoiden lukuvuosimaksujen käyttöönotto edellyttää korkeatasoisia, houkuttelevia ja kilpailukykyisiä maisterikoulutusohjelmia, jotka on mahdollista suorittaa tavoiteajassa. Yliopiston talous antaa melko hyvän lähtökohdan sopimuskaudelle 2017 2020. Olosuhteisiin nähden hyvä taloudellinen tilanne perustuu yliopistossa jo aiempina vuosina tehtyihin ratkaisuihin henkilöstön, tilojen, ja toiminnan muiden osatekijöiden tehokkaalle käytölle sekä menestymiseen toiminnan tuloksissa ja kilpaillussa rahoituksessa. Mahdolliset heikommat taloudelliset näkymät edellyttävät yliopistolta varojen käytön kriittistä tarkastelua, investointien harkittua kohdentamista keskeisille alueille ja yhä parempaa menestymistä kilpaillun rahoituksen hakemisessa kotimaasta ja erityisesti ulkomailta. Jyväskylän yliopiston suhteellinen asema koulutustuloksissa on ollut erittäin hyvä, mutta muihin yliopistoihin nähden heikkenevä. Koulutuksen tulokset suoritetuissa tutkinnoissa ja opintopisteiden kertymisessä vaikuttavat merkittävästi yliopiston rahoitukseen. Erityisesti niillä aloilla, joilla tavoitteita ei saavuteta ja joilla on merkittävä asema tulevaisuuden tutkintotavoitteissa, on tehtävä määrätietoisia toimenpiteitä. Tutkimuksen ja koulutuksen tavoitteiden saavuttamista tuetaan yhä laadukkaammilla tukipalveluilla sekä uudistamalla yliopiston sisäistä rahoitusmallia. Vuoden 2017 voimaan astuva uusi organisaatiorakenne vastaa aiempaa paremmin yliopiston painoaloihin ja organisaatio, jossa laitosten määrä putoaa 20:stä 15:een mahdollistaa joustavammin monialaisen koulutuksen ja tutkimuksen. Avoimen tiedon keskuksella on tärkeä rooli koulutuksen ja tutkimuksen tukemisessa, mutta myös yliopiston perinteen ja identiteetin vaalimisessa ja vahvistamisessa. Uusi palvelurakenne varmistaa keskeisillä alueilla joustavat ja laadukkaat lähipalvelut, ja ne palvelut joita on tarkoituksenmukaista keskittää, on keskitetty. Yliopisto syventää keskeisiä kumppanuuksiaan ja kehittää yhteistyötä systemaattisesti näiden valittujen kumppanien kanssa koko sopimuskauden ajan. Syventyvä yhteistyö Itä-Suomen, Tampereen, Oulun ja Turun yliopistojen kanssa tavoittelee päällekkäisyyksien poistamista, tarkoituksenmukaista työnjakoa ja resurssien entistä tehokkaampaa käyttöä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa yhteistyö syvenee kansainvälisillä ja kansallisilla kärkialoilla. Kansainvälisesti merkittävää osaamiskeskittymää kehitetään liikunnan, terveyden, hyvinvoinnin ja kuntoutuksen sekä oppimisen uudistamisen alueilla. Koulutuksen painopistealueet Sopimuskauden ensimmäisellä jaksolla 2017 2018 koulutuksen painopisteenä on opetuksen laadun edistäminen ja opetussuunnitelmauudistuksen implementointi. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti digitaalisuutta ja vahvistetaan oppijoiden omaa aktiivisuutta. Digitalisaatio kaikessa toiminnassa ja opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen yliopiston opetukseen ja tutkimukseen uudistaa toimintakulttuuria ja tuottaa 2
uudenlaisia osallistumisen ja toiminnan muotoja. Opetussuunnitelmien uudistaminen tuottaa koulutusta, joka tarjoaa opiskelijoille relevanttia osaamista tulevaisuuden työelämää ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamista varten. Ohjausosaamisella varmistetaan opiskelijoiden opintojen sujuvuus ja ehkäistään hyvinvointia heikentävien opiskelun ongelmien syntymistä. Kandidaattiohjelmista luodaan joustavat opintopolut maisteritutkintoihin. Kansainvälisille perustutkinto- ja tohtoriopiskelijoille varmistetaan opintojen sujuminen tavoiteajassa. Suunnittelukaudella tehtäviä toimenpiteitä ovat yliopistotasoinen panostaminen opetuksen kehittämiseen, opettajien tutkimuskaudet, pedagogisen osaamisen vahvistaminen digitaalisen teknologian hyödyntämisessä, Student Life-toimintamallin jatkuva kehittäminen ja opintohallinnon tietojärjestelmien uudistaminen. Kaikilla tieteenaloilla on ennakkoluulottomasti katsottava mahdollisuuksia koulutuksen järjestämiseksi yhdessä, hyödyntäen digitalisaation antamia mahdollisuuksia. Opintojen laadun lisäksi huomiota kiinnitetään läpäisynopeuteen tavoiteajoissa (3/2/4). Tutkimuksen painopistealueet Sopimuskaudella 2017 2020 ensimmäisellä jaksolla 2017 2018 painopisteenä on tutkimusedellytysten parantaminen ja saavutetun aseman vahvistaminen kansallisessa ja kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Tämä muodostuu laadullisista toimenpiteistä: varmistetaan tutkimuksen tuki, laajennetaan tutkimuskausijärjestelmää ja varmistetaan tutkimuksen tuki tutkimuspalveluiden organisoitumisessa. Lisäksi taataan tutkimusinfrastruktuurin tehokas käyttö, otetaan samalla tutkimusaineistot ja laitteiden sekä aineistojen elinkaaret haltuun asianmukaisilla järjestelmillä ja kannustetaan tutkimuksen avoimuuteen (mukaan lukien avoin data). Tutkimushankkeiden hallintaa kehitetään ja tehostetaan yhteisten hankeprosessien käyttöönotolla ja hankkeiden elinkaaren kokoavan Research Portal -ohjeistussivun käyttöönotolla. Yliopiston tutkijaurajärjestelmää kehitetään Tenure Track -tulosten arvioinnin avulla ja henkilöstötavoitteet ja niiden implementointi varmistavat aikaa tutkimukselle. Profilointialojen lisäksi tuetaan nousevien alojen toimintaa. Nousevia aloja kartoitetaan säännöllisesti ja henkilöstöä kannustetaan eri yksiköiden väliseen yhteistyöhön, jotta monialaisen yliopiston vahvuudet saadaan esiin. Yliopistossa varmistetaan rinnakkaistallentamisen nousevan trendin jatkuminen, kannustetaan avoimeen toimintatapaan sekä sisäisessä toiminnassa että ulkoisissa suhteissa sekä fasilitoidaan avoimen tieteen periaatteiden toteutumista. Lisäksi kannustetaan tieteellisen tiedon julkistamiseen sekä tutkimuksen vaikuttavuuden arviointiin. Maailma on erinäköinen avoimin silmin! 3
Toimintojen tuki Yliopiston hallinnollisten- ja tukitoimintojen tehtävänä on huolehtia, että yliopiston hallinto ja palvelut toimivat hyvän hallinnon periaatteiden mukaan lain- ja oikeudenmukaisesti sekä tasa-arvoisesti. Tehtävänä on myös vastata mm. opintohallinnosta, työnantajatoiminnasta, riskienhallinnasta, turvallisuudesta ja valmistella yliopiston talouteen sekä henkilöstöresursseihin liittyvä ohjaus ja valvontatoiminta. Monipuolisia palveluita tuotetaan yliopistoyhteisön sisälle ja sidosryhmille. Rakenteellisen uudistuksen yhteydessä tuki- ja hallinnolliset palvelut keskitetään tuotettavaksi yliopistopalveluissa. Aiempi kahdeksan palvelukeskuksen malli puretaan. Palvelutoimintojen hallinnollisella keskittämisellä yhdenmukaistetaan prosesseja ja tehostetaan niiden tuotantoa. Lähipalvelut turvataan, mutta samalla henkilöstölle luodaan aiempaa parempi mahdollisuus uralla etenemiseen ja työnkiertoon. Kaikkien prosessien merkitystä arvioidaan ja lähtökohtaisesti tavoitellaan hallintoportaiden madaltamista ja toimintojen sujuvoittamista. Tilakustannuksissa säästetään etsimällä kampuksille uusia toimijoita ja luovutaan joistakin tiloista tehostamalla tilankäyttöä. Ulkopuolisen rahoituksen hankintaa tuetaan vahvistamalla tutkimuksen tukea keskittämällä osaamista ja resursseja organisaatiouudistuksen yhteydessä. Yliopiston sisäisten projektien hallintaa kehitetään ja tehostetaan yhteisten hankeprosessien kautta. Yhteistyötä neljän kumppaniyliopiston sekä JAMKin kanssa tiivistetään erityisesti ITja muissa tukipalveluissa. Tietojärjestelmien kehittämisessä ja hankinnassa noudatetaan kokonaisarkkitehtuurin periaatetta. Certia Oy, EduCluster Finland Ltd ja Unifund Oy ovat keskeiset yhteistyökumppanit niiden tarjoamilla toimialoilla. 2 PAINOALOJEN TÄSMENNYKSET JA PROFILOITUMISEN VAHVISTAMINEN Jyväskylän yliopisto on valinnut painoalansa edistämään monialaisen yliopiston mahdollisuuksia poikkitieteelliseen tutkimukseen. Yliopiston rakenteellinen kehittäminen ja 1.1.2017 voimaan astuva organisaatio tukee yliopiston painoaloilla tehtävää koulutusta ja tutkimusta. Tässä kappaleessa kuvataan lyhyesti kunkin painoalan tutkimusprofiili ja tutkimuksen kansainväliset vahvuudet, joita yliopisto strategiansa mukaisesti tukee. Oppiminen, opetus ja kehitystä tukevat kasvu- ja oppimisympäristöt Monitieteinen oppimisen, opetuksen ja oppimisvaikeuksien tutkimus, tulevaisuuden oppimisympäristöjä kehittävä tutkimus yhdistettynä laaja-alaiseen opettajankoulutukseen, aikuiskoulutukseen sekä koulutuksen johtamis-, arviointi- ja talousosaamiseen muodostavat kansainvälisesti ainutlaatuisen keskittymän. 4
Keskeiset toimijat: kasvatustieteet, psykologia Tutkimuksen kansainväliset vahvuudet: oppimisen, opetuksen ja motivaation sekä oppimisvaikeuksien monitieteinen tutkimus Luonnon perusilmiöt ja matemaattinen ajattelu Kiihdytinlaboratorio ja poikkitieteellinen Nanotiedekeskus ovat ainutlaatuisia tutkimusympäristöjä Suomessa. Niissä tehtävä tutkimus profiloi vahvasti Jyväskylän yliopiston kansainvälisesti korkeatasoista luonnon perusilmiöiden tutkimusta fysiikassa, kemiassa ja biotieteissä. Matematiikan tutkimus on profiloitunut matemaattiseen analyysiin ja sen sovelluksiin inversio-ongelmien tutkimuksessa. Tilastotiede, tieteellinen laskenta ja tietojenkäsittely vahvistavat kvantitatiivista tutkimusotetta myös ihmistieteissä. Keskeiset toimijat: luonnontieteet, matematiikka Tutkimuksen kansainväliset vahvuudet: kiihdytinpohjainen fysiikka, molekulaarinen nanotiede, evoluutiobiologia sekä matemaattinen analyysi ja inversio-ongelmat Kielet, kulttuuri ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa Jyväskylän yliopistossa globaaleja muutosprosesseja tarkastellaan monitieteisesti kielen-, kulttuurin-, yhteisöjen toiminnan- ja talouden toiminnan tutkimuksen näkökulmista. Jyväskylän yliopiston humanistisen alan tutkimuksessa on vahva kytkentä yhteiskunnan ilmiöihin, josta yhtenä osoituksena on kieliaineiden keskittyminen soveltavaan kielentutkimukseen. Yhteiskuntatieteissä painottuvat yhteisöjen ja yhteiskuntien menestys, osallistuminen ja sosiaalinen tasa-arvo. Keskeiset toimijat: kielitieteet, historia, musiikkitiede, yhteiskuntatieteet Tutkimuksen kansainväliset vahvuudet: soveltava kielentutkimus, kognitiivinen musiikkitiede, vertaileva yhteiskuntien historia, politiikan sekä yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden filosofian tutkimus Liikunta, terveys ja hyvinvointi Suomen ainoan liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimus keskittyy liikunnan ja terveyden välisen vuorovaikutuksen ja edistämisen tutkimiseen. Psykologian, yhteiskuntatieteiden, kasvatustieteiden ja taloustieteen kanssa tehtävä yhteistyö mahdollistaa hyvinvoinnin kokonaisvaltaisen tutkimuksen ja edistämisen. Keskeiset toimijat: liikuntatieteet, terveystieteet Tutkimuksen kansainväliset vahvuudet: liikuntabiologia ja gerontologia Informaatioteknologia ja ihminen tietoyhteiskunnassa Tieteellinen laskenta, data-analyysi, tietojärjestelmät, kyberturvallisuus ja digitaaliset palvelut yhdistettynä digitaalisen kulttuurin, viestinnän ja markkinoinnin, koulutuksen, hyvinvoinnin ja talouden tutkimukseen edistävät yhteiskunnan digitalisoitumista ja sen ymmärtämistä. Keskeiset toimijat: tietojenkäsittelytieteet Tutkimuksen kansainväliset vahvuudet: numeerinen simulointi ja optimointi 5
Profiloitumisen vahvistaminen Kaudella 2015-2016 yliopisto kohdentaa profilointiaan seuraaville tutkimuksen vahvuusalueille, joille on haettu myös Suomen Akatemian profilointirahoitusta: Monitieteinen oppimisen ja opetuksen tutkimus Aineen tutkiminen kiihdytinmenetelmin Kyberturvallisuus Soveltava kielentutkimus Liikunnan vaikutus terveyteen koko ihmisen elinkaaren aikana (Physical Activity and Health during the Life-Span) Nanotieteet Yliopisto jatkaa profiloitumista edellä mainituilla aloilla ja suuntaa henkilöstöä vahvuusalueille. Profiloituminen edellyttää asteittaista luopumista erikseen määritellyillä alueilla. Poisvalinnoissa huomioidaan syventyvä yhteistyö kumppanuusyliopistojen välillä ja kansallinen kokonaisuus eri yliopistojen välisessä työnjaossa. Yliopisto osoittaa profiloitaville tutkimuksen vahvuusalueille nelivuotisella profilointikaudella omaa rahoitusta ml. tohtorikoulutusrahoitusta kunnes poisvalintojen ja uudelleen kohdentamisen kautta määräaikaisella rahoituksella katetut kulut voidaan hoitaa perusrahoituksella. Lisäksi nousevia aloja tuetaan ja niitä kartoitetaan säännöllisesti. Yliopisto neuvottelee Unifi ry:n selvitysten pohjalta muiden yliopistojen kanssa tutkimuksen profilointikohteista kansallisella tasolla. Neuvoteltavia aloja ovat ainakin ympäristötieteet erityisesti uusiutuvien luonnonvarojen ja elinympäristön kemian tutkimus, yhteiskuntatieteet, taloustieteet, tilastotieteet, kielet ja taideaineet. Uudet nousevat alat Yliopisto pyrkii tunnistamaan uusia, nousevia aloja monitieteisellä ja tulevaisuusorientoituneella yhteistyöllä eri tiedekuntien välillä. Tunnistetut nousevat alat ovat: Monitieteinen aivotutkimus: oppimisen, musiikin, liikunnan ja fyysisen harjoittelun sekä terapioiden vaikutus ihmisen ja aivojen toimintaan. Bioresurssitutkimus luonnontieteellisten alojen osaamiskeskittymänä (kemia, biotieteet, tilastotiede, ympäristöjohtaminen) Tieteellinen laskenta (tietotekniikka, fysiikka, kemia, biologia) Big data analytiikan käyttö päätöksenteon tukena sekä osana kyberturvallisuuden tutkimusta. Kriisit ja yhteiskunnan muutokset (sosiaalitieteet, politiikka, historia, taloustiede) 6
Tulevissa Suomen Akatemian profilointihauissa yliopisto tulee kohdentamaan hakemukset vahvistamaan käynnissä olevia profilointialoja sekä nouseviksi tunnistettuja aloja. 3 STRATEGIAN TOTEUTTAMISTOIMENPITEET Strategian toteuttamistoimenpiteistä keskeiset toimenpiteet on kuvattu luvussa kolme. Tämä täydentää luvussa 1 olevia painopistealueita ja tavoitteita, joiden yksityiskohtainen luetteloiminen ei ole tarkoituksenmukaista. Toteuttamistoimenpiteitä seurataan ja niiden toteutuminen raportoidaan säännöllisesti yliopiston hallitukselle. Toimenpiteistä on poistettu edellisen jakson aikana saavutetut tai pian saavutettavat tavoitteet. 3.1 Tutkimuksen vahvistaminen Vetovoimaiset, monitieteiset tutkimusympäristöt Kyberturvallisuuden tutkimusedellytysten vahvistaminen Hyödynnetään digitaalisuuden ja data-analytiikan tarjoamat mahdollisuudet monitieteisesti. Tutkimuksen vaikuttavuuden arviointia kehitetään Houkutteleva tutkijanura Tohtorikoulutusta kehitetään vuonna 2016 tehtävän arvioinnin pohjalta. Tutkijoiden toimintaedellytyksiä parannetaan edistämällä tutkimusinfrastruktuurien avointa käyttöä ja kehittämällä monimuotoisempia hankerahoituksen hakemisen tukimuotoja. Yksiköiden johtajat varmistavat, että tutkijanuran eri portaissa jää aikaa uraa edistävän tutkimuksen tekemiseen. Tutkijoiden saavuttamien tulosten näkyvyyttä lisätään kehittämällä tiedeviestintää. Yliopisto lisää edelleen tutkimusaineistojen avointa käyttöä sekä avointa julkaisemista. 3.2 Koulutuksen vahvistaminen Laadukas ja vaikuttava koulutus Opetussuunnitelmauudistus toteutetaan kaikilta osin rehtorin päätöksen mukaisesti. 7
Monitieteisten kandidaatti- ja maisteriohjelmien rahoitukselliset ongelmat poistetaan rahoitusmallia uudistettaessa. Jatketaan Student Life -toimintamallin tutkimuksellista kehittämistä. Ohjatulla portfoliotyöskentelyllä ja henkilöstön ohjausosaamisen lisäämisellä tuetaan urasuunnittelua ja työllistyvyyttä edistäviä sivuainevalintoja. Opiskelijoiden siirtymämahdollisuuksia yliopiston koulutusohjelmien välillä helpotetaan. Parannetaan opiskelijoiden laadukkaita ajasta ja paikasta riippumattomia opiskelumahdollisuuksia ympärivuotisen opiskelun edistämiseksi. Kansainvälinen kampus - avoimet oppimisympäristöt johtava aikuiskouluttaja Lisätään verkko-opiskeluympäristöjen ja digitaalisen teknologian hyödyntämistä. Kehitetään partneriyliopistoverkostoa systemaattisesti siten, että ulkomaiset opintojaksot kyetään liittämään aidosti osaksi opiskelijan suorittamaa tutkintoa. Organisoidaan yliopiston täydennyskoulutuksen järjestäminen, markkinointi ja kehittäminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Opetuksessa kehitetään ja otetaan yliopistoyhteisön käyttöön uudenlaisia pedagogisia ratkaisuja, joissa monipuolisesti hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa. 3.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tieto ja osaaminen yhteiskunnan käyttöön Toteutetaan yrittäjyysstrategiaa yhdessä JAMKin ja Koulutuskuntayhtymän kanssa. UNIFUNDin ja yliopiston kaupallistamistoimintaa kehitetään. Toimitaan aktiivisesti alueellisten osaamiskeskittymien valmistelussa ja rakentamisessa sekä Jyväskylässä että Kokkolassa. Vuorovaikutuksellista yhteistyötä kehitetään elinkeinoelämän kanssa. 3.4 Johtamisen tuki Uudistetaan yliopiston toiminnanohjausjärjestelmä, jonka osana tehostetaan tiedolla johtamista. Yliopisto kehittää kykyä toimintaympäristön muutosten ennakointiin. Yliopiston eri tasoilla johtoryhmätyöskentelyä kehitetään integroimalla ryhmien toiminta yliopiston suunnittelu-, kehittämis- ja raportointiprosesseihin. 3.5 Toimintaedellytykset Academic Life: yliopistossa toimivien akateemisen asiantuntijuuden kehittymistä tuetaan tarjoamalla järjestelmällisesti mahdollisuuksia pedagogisen osaami- 8
sen kehittämiseen ja digitaalisten oppimisympäristöjen monipuoliseen hyödyntämiseen. Tuetaan henkilöstön hyvinvointia ottamalla se tiivisti mukaan uudistusten valmistelutyöhän sekä tuottamalla hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukevia koulutus- ja tukipalveluita. Yliopisto kehittää brändiään toimintaedellytystensä vahvistamiseksi. Kansainvälistyvä henkilöstö Rekrytointikäytänteet ovat tehokkaita ja edistävät yliopiston kansainvälistymistä. Yliopisto edistää suomalaisen henkilökunnan kansainvälistymistä ja ulkomaisen henkilökunnan kiinnittymistä suomalaiseen yhteisöön. Vahvistetaan kansainvälisen työskentelyn tukipalveluita yliopistopalveluihin. Toimitaan yhteistyössä kaupungin sekä alueella toimivien viranomaisten kanssa kansainvälisen henkilöstön palveluiden ja tuen kehittämisessä. Toimivat tilat Tiivistetään tilankäyttöä, tavoitteena 3 milj. euron säästö tilakustannuksissa vuoteen 2019 mennessä vuoden 2012 tasosta, ottaen huomioon tulevaisuuden toimija oppimistilatarpeita. Kohdistetaan opetus- ja kokoustilojen kustannukset käyttäjille käytön mukaisesti 2016 syksystä alkaen. Vakaa talous Yliopisto varaa riittävän strategisen rahoituksen strategian ja toimenpideohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Vahvistetaan tukitoimia täydentävän rahoituksen hakemiseen organisaatiorakenteen uudistamisen yhteydessä. 3.6 Yliopiston rakenne Yliopiston akateemisen ja palvelurakenteen uudistamisen vaikutukset yliopiston toimintaan arvioidaan. 9