Liikkuva koulu ja oppimisympäristöjen kehittäminen

Olosuhteiden kehittäminen Liikkuvissa kouluissa Oppimisympäristöjen kehittäminen OPS:ssa Olosuhteet koulun sisällä Piha-alueiden hyyödyntäminen ja kehittäminen Koulupiha liikuntapaikkana

Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan

Oppimisympäristöistä uudessa OPS:ssa Oppimisympäristöjen hyödyntäminen monimuotoisesti mainittu useissa kohdissa uusissa opetussuunnitelman perusteissa, esimerkiksi: Jokaisen oppiaineen sisällöissä on omat tavoitteet oppimisympäristöjen kehittämiselle Myös digitaalisuus osana oppimisympäristöjen kehittämistä Laaja-yhteistyö koulun ulkopuolisten kumppaneiden kanssa oppimisympäristöjen kehittämisessä

Keskiössä kehittyvä toimintakulttuuri Toimintakulttuuria koskevissa osissa korostetaan lasten ja huoltajien aitoa osallistumista, kulttuurista monimuotoisuutta rikkautena ja sen hyödyntämistä arjen toiminnassa, sekä eri toimijoiden hyvää yhteistyötä Perusteissa korostetaan aiempaa enemmän liikkuvan elämäntavan merkitystä ja siihen liittyviä arjen käytäntöjä 6 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Uudistuksen ydin Mitä? Miten? KYSE ON TOIMINTAKULTTUURIN JA PEDAGOGIIKAN MUUTOKSESTA Koulua kehitetään sekä kasvuyhteisönä että oppimisympäristönä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Perusopetuksen tavoitteet ja laajaalainen osaaminen Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Monilukutaito Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Oppimisympäristöjen kehittäminen koulun sisätiloissa

Esimerkki: Vantaan peruskoulujen sisätilaprojekti 2012-2014 Lähtötilanne Mikko Perttinä esitteli Ahmon koulun ratkaisuja rehtoreille 19 peruskoulua lähettivät omat suunnitelmansa Liikuntapalvelut lähtivät mukaan toteuttamaan näitä Budjetti n. 1000 / koulu 28.9.2016 [Tekijän nimi ja osasto] 10

Ylästön koulu Kiipeilyseinä ~500 Antti Blom

Käyttämätön varastotila uuteen käyttöön Rigmamatto 250x120x5 cm 345 Rigmamatto 188x100x5 cm 175 Nyrkkeilysäkki 15 kg 52 Antti Blom

Pikkujutuillakin voi kehittää Rajateippi 15 /20 m Hyppypukki 1850 Antti Blom

Yhteenvetona Vantaan koulujen sisätilojen kehittämisestä Vantaa yhteensä 21 kouluun on rakennettu bolderointiseinät 17 tehty olosuhdeprojektissa,4 remontin yhteydessä Lattiateippaukset melkein jokaisella alakoululla (25-30) Liikuntapalveluiden liikunnan ohjaajien teippauspajat Noin viiden koulun varastot pieniksi liikuntatiloiksi Koivukylän pommisuoja isommaksi liikuntatilaksi Kolme kuntosalia Joko uutena olosuhteena soveltaen tai parantaen olemassa olevaa Antti Blom

Kiipeilyseinän turvallisuusvaatimukset Koulujen sisäkiipeilyseinien on noudatettava julkisten liikuntapaikkojen liikuntavälineiden turvallisuusvaatimuksia (SFS-EN 15312) ja leikkivälineiden turvallisuutta koskevaa standardia (SFS- EN 1176). Jalkaotteet eivät saa olla yli 60cm korkeudella Antti Blom

Alusta ja turva-alue (SFS-EN 15312) Turvanormin mukaan putoamiskorkeuden ollessa alle 60 cm alustalle ei ole vaatimuksia. Jos putoamiskorkeus on yli 60 cm, mutta alle 100 cm, alustan tulee olla yhtä joustavaa kuin nurmikko, turvasora tai turvalaatat. Putoamiskorkeuden ollessa yli 100 cm alustan tulee olla joustavaa turvasoraa, turvalaattoja tai kaarnaa. Kun putoamiskorkeus on alle 60 cm, ei turva-aluetta vaadita Yli 300 cm:n putoamiskorkeudessa tulee käyttäjän olla varmistettuna köydellä. Maalaisjärki Antti Blom

Parasta Liikkuvassa koulussa on koko porukalla yhteinen tavoite aktivoittaa oppilaita ja henkilökuntaa koulussa ja vapaaaikana > yhteisöllisyys yhteistyöverkosto ja toiminnan aikana syntyneet paikalliset ja valtakunnalliset kontaktit. Yhdessä tekeminen. Kommentit poimittu Liikkuva koulu sidosryhmäkyselystä keväältä 2014

Yhteistyökumppanit: hallinto Liikuntatoimi Joko kokonaisvastuu tai kumppani Jos kumppani: Liikuntatoimen avustus ja resursointi Esim. starttipaketti ja avustus liikuntaseurayhteistyöhön Tekninen toimi / tilakeskusliikelaitos / tilapalvelut Avustus ja/tai osaaminen koulupihojen ja -ympäristöjen kehittämiseen Sosiaali- ja terveystoimi Kouluterveydenhoitajat Hyvinvointityöryhmä (kuntien hyvinvointikertomukset) Nuorisopalvelut Koulunuorisotyöntekijät kouluilla, välkkärit, nuorisotilojen hyödyntäminen Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen liikunnan lisäämisen hankkeet Yhteistyötä koulujen ja päiväkotien välillä 8.4.2015

Hallinnon yhteistyö: Case Vantaan kiipeilyseinät 1. Rakennustarkastaja hyväksyy seinän ja kiinnitysmenetelmät 2. Otteet kiinnitetään valmistajan ohjeiden mukaan Oppilaita osallistuvat seinän suunnitteluun 3. Ympäristötarkastaja tarkastaa kohteen turvallisuuden Käytöstä vastaa koulu Seinän ja otteiden kestävyydestä vastaa kaupunki/valmistaja Antti Blom

Koulun sisätilat ja toiminnallinen oppiminen Antti Blom

Kuva Jaana Leivo Antti Blom

Kuva Jaana Leivo

Pystypulinat Miten Liikkuvan koulun tavoitteet näkyvät edellisissä olosuhde-esimerkeissä? Mitä uuden opetussuunnitelman osaalueista oli myös toteutettu ko. esimerkeissä?

Koulupihat liikuntapaikkana ja oppimisympäristönä

Yhteistyö koulupihojen kehittämisestä Esimerkiksi Vantaalla pihaprojektit toteutetaan Liikuntapalveluiden, Tilakeskuksen ja Kuntatekniikan keskuksen Viheralueyksikön kanssa yhteistyössä. Liikunnan toiminnallinen yksikkö (ohjaajat) vastaavat oppilaiden osallistamisesta Koulupihainvestoinnit Rehtoreilla teetetyn pihakartoituksen perusteella Vastuullista toimialaa ei ole useinkaan määritetty Antti Blom

Antti Blom

Valtakunnallinen koulupihakysely (Kartoituksen raportti marraskuu 2016) Kysely toteutettiin loka-syyskuussa 2016 Aluehallintovirastojen kautta kuntiin ja rehtoreille 1501/2503 peruskoulua vastasi kyselyyn = 59,5% Yleisarvosanojen jakautuminen kaikkien peruskoulujen kesken: Huono 11,07 % Tyydyttävä 28,29 % Hyvä 45,63 % Erinomainen 15,01 % Huono Tyydyttävä Hyvä Erinomainen

Yleisarvosanojen jakautuminen kouluasteittain 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Huono 30 % 20 % 10 % 0 % Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulu

Huonoa Liian pieni piha ja liian vähän välineitä suhteutettuna suurelle/kasvavalle oppilasmäärälle 44 Monta vuotta pyritty saamaan korjausta, suunnitelma tehty, toteutusaiaktaulu viivästynyt/ ei ole rahaa/tahtotilaa 18 Koulu toimii väistötiloissa tai pihalla parakkeja. 15 Kuunnosapito ei toimi 13 Yläkoulunpiha ei ole kunnossa, alakoulu ok. 11 Ilkivaltaa iltaisin & viikonloppuisin. 8 Lähde: Kristian Åbackan valtakunnallinen koulupihakysely, julkaistaan 2016 Toiveet Ministadion/monitoimikenttä 34 Kiipeilytelineitä 11 Yläkoululaisille liikuntamahdollisuuksia. 6 Hiihtolatu 5 Keinuja 4 Lähiliikuntapaikka 3 Hyvää Luonto käytössä, metsä, kalliot 30 Toimii lähiliikuntapaikkana 26 Kyläyhdistys tai vanhempainyhdistys luonut olosuht 9 Alakoulunpiha kunnossa 5 Beachvolley 5 Frisbeegolfrata tai koreja 5

Huomioitava: oppilaiden näkökulma ja erilaiset näkökulmat Paras koulu missä olen ollut vai Vittu tää koulu liiku Kuvat Opiskelijat, NMedia, Keuda

Huomioita olosuhteiden kehittämiseen Alakouluja kiinnostavat kehittämiskohteet Lattiateippaukset Kiipeilyseinät Yläkouluja kiinnostavat kehittämiskohteet Kuntosalit kolmeen yläkouluun Sukupuolierot Monitoimikaukalot pojille alakoulussa Kiipeilytelineet ja tasapainoilu tytöille alakoulussa Kuntosali tytöille ja pojille yläkoulussa Oppilaat mukana suunnittelu- ja tilausvaiheessa, sekä toteutusvaiheessa, sekä arvioimassa käyttöä Oppilaiden osallisuus korreloi käyttäjämäärään Erityisesti niiden oppilaiden osallistaminen, joiden toivotaan olosuhteita myös käyttävän Antti Blom Mopo-pojat

Muita huomioita olosuhteista ja toiminnan kehittämisestä kunnissa Antti Blom

Pingispöydät 399-799 Kuva: Ahmon koulu, Siilinjärvi Antti Blom

3.2.2015 Ylivieska, Rannan koulun hyppyrimäki

Kärkihankerahoitus ja toimenpiteet siihen liittyen

Koulujen nykytilan arviointi Auttaa kouluja valitsemaan ja seuraamaan toimintansa kehitämiskohteita Auttaa kuntaa valitsemaan kehittämisensä painopisteet Osa kärkihankeavustusten seurantaa Avustusta saaneiden kuntien koulujen tulee täyttää lukuvuosittain Antaa valtakunnallisen tiedon koulujen toimenpiteiden nykytilasta Perustuen koulujen itsearviointiin

Etelä-Savo Rekisteröityneet koulut 26.9.2016 Täyttäneet koulun nykytilan arvioinnin 26.9.2016 Koulujen lkm kunta (tilastokeskus) Enonkoski 1 1 Heinävesi 3 2 1 Hirvensalmi 2 1 Joroinen 3 2 Juva 7 1 Kangasniemi 6 6 1 Mikkeli 24 23 20 Mäntyharju 3 3 1 Pertunmaa 2 1 Pieksämäki 9 7 6 Puumala 1 Rantasalmi 2 Savonlinna 16 13 3 Sulkava 1 1 Yhteensä 80 61 32 Pieksämäki Mikkeli Savonlinna Rekisteröityneet koulut/ kunnan kaikki koulut (%)

Pohjois-Savo kunta Koulujen lkm (tilastokeskus) Rekisteröityneet koulut 26.9.2016 Täyttäneet koulun nykytilan arvioinnin 26.9.2016 Iisalmi 11 10 Juankoski 4 1 Kaavi 3 Keitele 1 Kiuruvesi 7 1 1 Kuopio 40 34 32 Lapinlahti 6 6 2 Leppävirta 8 3 Pielavesi 3 1 Rautalampi 2 2 Rautavaara 2 Siilinjärvi 10 5 Sonkajärvi 3 2 1 Suonenjoki 4 4 Tervo 1 Tuusniemi 1 1 1 Varkaus 9 8 4 Vesanto 1 1 Vieremä 4 3 1 Yhteensä 120 82 42 Kuopio Rekisteröityneet koulut/ kunnan kaikki koulut (%)