OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMINEN POLAMKISSA Menettelyohje Voimassa 1.8.2016 alkaen Päivitys 23.4.2017
SISÄLLYS 1 HYVÄKSILUKEMISEN PROSESSIKUVAUS... 3 2 OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMINEN... 4 2.1 Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen (ts. korvaaminen ja sisällyttäminen)... 4 2.2 Muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen (esim. opinnot, kurssit, työkokemus tms.) hyväksilukeminen (ts. korvaaminen ja sisällyttäminen)... 7 2.3 Kieli- ja viestintäopintojen hyväksilukeminen... 9 2.4 Sisällytettävät opinnot ja osaaminen... 11
1 HYVÄKSILUKEMISEN PROSESSIKUVAUS Menettelyohje 3
2 OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMINEN Menettelyohjeessa kuvataan, miten opiskelijan aikaisempia opintoja ja osaamista hyväksiluetaan ja miten hyväksilukemisen prosessi Polamkissa etenee. Opiskelijan on haettava hyväksilukua viimeistään neljä (4) viikkoa ennen kyseisen opintojakson alkua. Päätös hyväksiluvusta on oltava tehtynä viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kyseisen opintojakson alkua. Opiskelija tekee hakemuksen opintojensa hyväksilukemisesta Osaamisen tunnustaminen - lomakkeella Wilmassa. 2.1 Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen (ts. korvaaminen ja sisällyttäminen) Opintoja voidaan korvata muualla suoritetuilla, laajuudeltaan, oppimistavoitteiltaan ja sisällöltään vastaavilla sekä samantasoisilla opinnoilla. Yhdellä opintosuorituksella tai osaamisella voi hakea hyväksilukua vain yhteen opintojaksoon. Muualla suoritettuja tutkintoon soveltuvia korkeakoulutasoisia opintoja voidaan sisällyttää osaksi tutkintoa (esim. vapaasti valittavat opinnot). Sisällytettävien opintojen osalta ei edellytetä sisällöllistä vastaavuutta tutkinnon opintojaksoihin, mutta niiden on oltava tasoltaan opetussuunnitelmien mukaisia ja niiden on vastattava tutkinnon edellyttämää osaamista sekä tukea poliisin ammatillisen osaamisen kehittymistä. Opiskelijan pitää hakemuksessaan perustella, miten sisällytettävät opinnot tukevat poliisin ammatillista kehittymistä. 1. Opintosuunnitelman laatiminen ja osaamisen vertailu OPS:iin ja toteutussuunnitelman tavoitteisiin 2. Hyväksilukuedellytysten selvittäminen Opiskelija laatii opintosuunnitelmansa opintojen alussa opettajatuutorin avustuksella. Opettajatuutorin tai opintojen ohjaajan kanssa voi käydä ohjauskeskustelun, jossa käydään läpi opiskelijan aikaisemmin suorittamat opinnot ja mahdollisuudet niiden hyväksilukemiseen. Opiskelija keskustelee vastuuopettajan / vastuuhenkilön kanssa hyväksilukuedellytyksistä. Opintojakso voidaan myös hyväksilukea osittain. Tällöin opinto- tai osajaksosta vastaava opettaja tekee ehdotuksen mahdollisista 4 Menettelyohje
3. Opiskelija tekee opintojen hyväksilukuhakemuksen Huom! Prosessissa on täsmennyksiä sisällytettävien ja kielten opintojen osalta. Ks. ohjeen kohdat 2.3 ja 2.4 4. Päätös opintojen hyväksilukemisesta ja tiedoksisaanti lisäsuorituksista, joilla opiskelija voi täydentää aikaisemmin oppimaansa. Jos kyseessä on osakorvaavuus, jossa opiskelija suorittaa opinto- tai osajakson pääsääntöisesti kuten muutkin opiskelijat saaden hyväksiluvun vain esim. osasta luentoja, ei osaamisen tunnustamisen prosessia tarvitse käynnistää. Opiskelija sopii käytännön järjestelyistä suoraan vastuuopettajan kanssa. Opiskelija esittää hakemukseensa liittyvät alkuperäiset todistukset vastuuopettajalle mahdollisimman pian. Opiskelija valitsee Wilmassa Opinnot ja HOPS -kohdasta opinto- tai osajakson, josta hän haluaa hyväksiluettavuutta hakea. Opiskelija tekee hakemuksen hyväksiluettavista opinnoistaan Osaamisen tunnustaminen - lomakkeella Wilmassa ja liittää todistukset hakemuksen liitteiksi. Osaamisen tunnustamisen perusteeksi (tyypiksi) valitaan "Osaaminen hankittu opinnoissa" -kohta. Opiskelija voi täydentää tai perua hakemuksensa siihen asti, kunnes seuraava käsittelijä (vastuuopettaja) on tehnyt siihen merkintöjä. Opiskelija valitsee opinto- tai osajakson toteutussuunnitelmassa mainitun vastuuopettajan valikosta. Vastuuopettaja saa Wilmaan ilmoituksen saapuneista hyväksilukuhakemuksista. Vastuuopettaja käsittelee opiskelijan hyväksilukuhakemuksen ja tekee päätöksen muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta. Vastuuopettaja voi pyytää opiskelijalta tarvittaessa lisätietoja. Vastuuopettaja merkitsee päätökseensä, minkä opintojen tms. perusteella hyväksiluku on tehty. Päätöksentekijä kirjaa hakemukseen käsittelypäivämäärän, jolloin päätös on Menettelyohje 5
tehty. Tehdystä päätöksestä tulee tieto opiskelijalle Wilmaan. Muutoksenhakuaika alkaa kulua, kun opiskelija tästä päätöksestä tiedon saatuaan kirjautuu seuraavan kerran Wilmaan. Päätöksen mukana on oikaisuohje. 5. Oikaisupyyntö Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen hyväksilukua koskevaan päätökseen, hän voi jättää siihen oikaisupyynnön Poliisiammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalle 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon päätöksestä (laki Poliisiammattikorkeakoulusta 1164/2013). 6. Kirjaaminen opintorekisteriin ja päätösten arkistointi Koulutussuunnittelijalle tulee tieto tehdystä päätöksestä. Koulutussuunnittelija kirjaa päätöksen mukaiset tiedot opiskelijan opintosuorituksiin Wilmaan ja vaihtaa kurssityypin hyväksiluetuksi arviointiohjeen mukaisesti. Opiskelija saa tiedon hänelle tehdystä arviointimerkinnästä Wilman kautta. 6 Menettelyohje
2.2 Muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen (esim. opinnot, kurssit, työkokemus tms.) hyväksilukeminen (ts. korvaaminen ja sisällyttäminen) Opiskelijalla on oikeus hakea muualla hankitun osaamisen tunnustamista riippumatta siitä, missä ja miten osaaminen on hankittu. Opiskelija voi itsearvioinnin, dokumenttien ja muiden näyttötapojen avulla hakea opintojaksojen osittaista tai täydellistä hyväksilukua, mikäli hänellä on osaamistavoitteiden mukaista aiempaa osaamista. Opiskelijan aikaisemmin hankittua osaamista tunnistetaan vertaamalla sitä opintojakson ja/tai tutkinnon tai niiden osien osaamistavoitteisiin ja arvioidaan missä määrin opiskelijan osaaminen vastaa niitä. Merkittävää on siis hankittu osaaminen ja sen tunnistaminen. Esim. työkokemus sinällään ei riitä hyväksilukemisen perusteeksi. 1. Opintosuunnitelman laatiminen ja osaamisen vertailu OPS:iin ja toteutussuunnitelman tavoitteisiin 2. Hyväksilukuedellytysten selvittäminen 3. Opiskelija tekee osaamisen hyväksilukuhakemuksen Opiskelija laatii opintosuunnitelmansa heti opintojen alussa opettajatuutorin avustuksella. Opettajatuutorin tai opintojen ohjaajan kanssa voi käydä ohjauskeskustelun, jossa käydään läpi opiskelijan aikaisemmin suorittamat opinnot ja mahdollisuudet niiden hyväksilukemiseen. Hyväksiluvun edellytyksenä on, että osaaminen vastaa kyseisen opinto- tai osajakson opetussuunnitelman osaamistavoitteita ja että opiskelijan hankkima osaaminen on edelleen ajantasaista. Opiskelija keskustelee vastuuopettajan kanssa hyväksilukuedellytyksistä. Opiskelija esittää hakemukseensa liittyvät alkuperäiset todistukset vastuuopettajalle mahdollisimman pian. Opiskelija valitsee OPS-puusta opinto- tai osajakson, josta hän haluaa hyväksiluettavuutta hakea. Opiskelija tekee hakemuksen hyväksiluettavista opinnoistaan Osaamisen tunnustaminen - lomakkeella Wilmassa ja liittää todistukset hakemuksen liitteiksi. Osaamisen tunnustamisen perusteeksi Menettelyohje 7
valitaan "Osaaminen hankittu työelämässä tai muulla tavoin" -kohta. Opiskelija voi täydentää tai perua hakemuksensa siihen asti, kunnes seuraava käsittelijä (vastuuopettaja) on tehnyt siihen merkintöjä. Oleellista on, että opiskelija kuvaa täsmällisesti, mitä opintojen tavoitteisiin liittyvää osaamista hänellä on. Opiskelija valitsee opinto- tai osajakson toteutussuunnitelmassa mainitun vastuuopettajan valikosta. 4. Opiskelija osoittaa osaamisensa Opettaja saa Wilmaan ilmoituksen saapuneista hyväksilukuhakemuksista. Vastuuopettaja on yhteydessä opiskelijaan ja sopii osaamisen tunnistamisen menettelytavoista. Opiskelija osoittaa muualla hankitun osaamisensa kyseisestä opinto- tai osajaksosta sen vastuuopettajan laatiman suunnitelman mukaisesti. Opiskelijan tulee pyydettäessä saada opinto- tai osajakson vastuuopettajalta ohjausta tarvittavan dokumentaation tai suorituksen valmisteluun. 5. Opinto- tai osajaksosta tai opinnoista vastaava opettaja arvioi osaamisen ja tekee päätöksen hyväksilukemisesta Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnista vastaa opinto- tai osajakson vastuuopettaja. Aikaisempaa osaamista arvioitaessa arvioidaan esitetyn näytön hyväksyttävyyttä, riittävyyttä, luotettavuutta ja ajantasaisuutta verrattuna kyseisen opinto- tai osajakson osaamistavoitteisiin. Mikäli opiskelijan osaaminen vastaa opinto- tai osajaksolle asetettuja osaamisen tavoitteita (eli osaaminen on tunnistettavissa) se voidaan tunnustaa ja hyväksilukea. Muussa tapauksessa opiskelijaa voidaan kehottaa täydentämään osaamistaan tai osallistumaan normaalisti opinto- tai osajakson toteutukselle. Hylättyä osaamisen näyttöä ei voi uusia. Opiskelijan suoritus arvioidaan 8 Menettelyohje
opetussuunnitelmassa opinto- tai osajaksolle määritellyllä arviointiasteikolla ja arviointikriteereillä. Päätöksen osaamisen hyväksiluvusta tekee kyseisen opinto- tai osajakson vastuuopettaja. Opettaja kirjaa päätöksensä ja päätöksentekopäivämäärän Wilmaan hyväksilukuhakemukseen. Opettajalla on velvollisuus säilyttää arviointiperusteet ja opintosuoritukset tutkintosäännön mukaisesti. Tehdystä päätöksestä tulee tieto opiskelijalle Wilmaan. Muutoksenhakuaika alkaa kulua, kun opiskelija tästä päätöksestä tiedon saatuaan kirjautuu seuraavan kerran Wilmaan. Päätöksen mukana on oikaisuohje. 6. Oikaisupyyntö Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen hyväksilukua koskevaan päätökseen, hän voi jättää siihen oikaisupyynnön Poliisiammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalle 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon päätöksestä (laki Poliisiammattikorkeakoulusta 1164/2013). 7. Opinto- tai osajakson kirjaaminen opintorekisteriin Koulutussuunnittelija kirjaa päätöksen mukaiset tiedot opiskelijan opintosuorituksiin Wilmaan ja vaihtaa kurssityypin hyväksiluetuksi arviointiohjeen mukaisesti. Opiskelija näkee hänelle tehdyn arviointimerkinnän Wilman kautta. 2.3 Kieli- ja viestintäopintojen hyväksilukeminen Formaalisti opitun hyväksiluvut Kaikki tutkintoon vaadittavat kieli- ja viestintäopinnot voidaan hyväksilukea. Jos opiskelija on osoittanut tavoitetutkintoonsa vaadittavaa osaamista suorittamalla vastaavan tai soveltuvan alan samantasoiset ja osaamistavoitteiltaan vastaavat kieli- ja Menettelyohje 9
viestintäopinnot kotimaisessa korkeakoulussa, opinnot hyväksiluetaan sellaisinaan vähäisten laajuuserojen estämättä. Jos opiskelija on suorittanut toisen koulutusalan kieli- ja viestintäopinnot kotimaisessa korkeakoulussa ja osoittanut niissä tutkintoon vaadittavaa osaamista, opintoja täydennetään alakohtaisen kieli- ja viestintätaidon osalta. Mahdollinen täydennys ei muuta edeltävän korkeakoulun antamaa arviointia. Tutkintoon kuuluvan suomen/ruotsin kielen arvioinnin osalta noudatetaan toisen korkeakoulun antamaa arviointia. Jos opiskelija on osoittanut tavoitetutkintoonsa vaadittavaa osaamista suorittamalla vastaavan tai soveltuvan alan samantasoiset ja osaamistavoitteiltaan vastaavat vieraiden kielten opinnot ulkomaisessa korkeakoulussa, opinnot suositellaan hyväksiluettaviksi sellaisenaan vähäisten laajuuserojen estämättä. Jos opiskelija on suorittanut muita kuin kieliopintoja ulkomailla, hän ei voi saada suoraa hyväksilukua tutkintoon vaadittaviin kieliopintoihin. Opiskelija valitsee Wilmassa osaamisen tunnustamisen tyypiksi Osaaminen hankittu opinnoissa (ruotsi tai englanti tai suomi). Tutkintoon vaadittavien kieliopintojen osalta päätöksen osaamisen tunnustamisesta aiemmin suoritettujen opintojen perusteella tekee vastuuopettaja. Non-formaalin ja informaalin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Non-formaalisti eli epävirallisesti hankittu kieli- ja viestintäosaaminen on järjestelmällistä ja ohjattua ja siitä voi saada todistuksen, mutta se ei johda tutkintoon. Esimerkkejä ovat mm. työpaikkojen ja oppilaitosten antama kielikoulutus sekä vapaan sivistystyön opinnot. Informaalisti eli arkioppimisena hankittu kieli- ja viestintäosaaminen on koulutusorganisaatioiden ulkopuolella tapahtuvaa joko tietoista ja tavoitteellista oppimista tai toisen toiminnan ohessa tapahtuvaa oppimista. Arkioppimista voi tapahtua mm. työssä, ulkomailla, vapaa-aikana ja perheeseen liittyvissä toimissa, eikä siitä yleensä saada todistusta. Jos opiskelijalla on opetussuunnitelman osaamistavoitteiden mukaista non-formaalisti tai informaalisti hankittua kieli- ja viestintäosaamista, hänellä on mahdollisuus osoittaa osaamisensa näytöllä. Tämä edellyttää, että opiskelija jäsentää aiemmin hankkimaansa osaamista ja arvioi sitä suhteessa opintojen osaamistavoitteisiin. Opiskelijan esittämien näyttöjen on oltava riittäviä, luotettavia ja ajan tasalla olevia. Opiskelija valitsee Wilmassa osaamisen tunnustamisen tyypiksi Osaaminen hankittu työelämässä tai muulla tavoin. Tutkintoon vaadittavien kieliopintojen osalta päätöksen osaamisen tunnustamisesta aiemmin hankitun osaamisen perusteella tekee vastuuopettaja. 10 Menettelyohje
Kieli- ja viestintäosaamisen näyttötapoja ovat esimerkiksi osaamisportfoliot, haastattelut, suulliset ja kirjalliset tuotokset, kielisalkku, osaamispäiväkirjat, oppimistehtävät ja asiantuntijaluennointi sekä näiden yhdistelmät. Opiskelija osoittaa osaamisensa sovitulla näyttötavalla, jolloin kielten vastuuopettajat arvioivat opiskelijan esittämät oppimistulokset ja sen, vastaavatko ne opintojen osaamistavoitteita. Arviointi on pääsääntöisesti numeerinen. Osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismenettelyn ensimmäisessä vaiheessa opiskelija suorittaa alkutestin, jolla mitataan kuullun ja tekstin ymmärtämistä, kielen rakenteiden hallintaa, poliisin ammattisanaston osaamista sekä puhutun kielen taitoa. Opiskelijan tulee tehdä vähintään 60 % alkutestin tehtävistä oikein, jotta hän voi jatkaa aikaisemmin hankitun kielitaitonsa osoittamista. Suomenkielisten opiskelijoiden osalta ruotsin kielen osaaminen tunnistetaan osaamisportfoliolla, joka arvioidaan numeerisesti. Portfolioon kuuluu reflektiivinen essee ruotsin kielellä omasta osaamisesta suhteutettuna koulun ruotsin kielen ja viestinnän osaamistavoitteisiin ja sisältöihin; aineistopohjainen essee opiskelijan itsensä valitseman materiaalin pohjalta; suullinen esitelmä opiskelijan itse valitsemasta aiheesta. Portfolioon voi liittää koulutuksessa, työssä tai luottamustehtävissä hankittua ammattialan osaamista osoittavia asiakirjoja. Ruotsinkielisillä opiskelijoilla on vastaava menettely suomen kielen osalta. Suomen/ruotsin kielessä opiskelija saa asetuksen edellyttämän (laki 424/2003 ja asetus 481/2003) arvosanan. Arvosana annetaan sekä suullisesta että kirjallisesta kielitaidosta. 2.4 Sisällytettävät opinnot ja osaaminen Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa vapaasti valittaviin opintoihin ammatillista kehittymistään ja osaamistaan tukevia opintoja myös muusta kuin Polamkin opintotarjonnasta. Tutkintoon sisällytettävien opintojen hyväksilukemisesta tekee päätöksen koulutussuunnittelija. Opiskelija valitsee OPS-puusta kohdan Sisällytettävät opinnot ja valitsee osaamisen tunnustamisen tyypiksi Opintoihin sisällytettävä. Hakemuksen käsittelijäksi opiskelija merkitsee tutkinnosta vastaavan koulutussuunnittelijan. Jos kyseessä on sisällytettävä opintosuoritus Polamkin muuhun toimintaan osallistumisesta, hyväksilukuhakemus lähetetään päätöksentekoa varten sille vastuuhenkilölle, jonka kanssa asiasta tai osallistumisesta sekä vaadittavista suorituksista on sovittu. Tällaista toimintaa ovat muun muassa rekrytointitapahtumat, kansainväliset viikot ja projekteissa työskentely. Koulutussuunnittelija kirjaa suoritusmerkinnät opiskelijalle sisällytettävistä opinnoista ja osaamisesta. Menettelyohje 11