Maakunta SOTE Kunta - mitä tarvitaan hyvään yhteistyöhön Hyvinvoiva kunta Navettakissasta hoivarobottiin-seminaari 15.6.2017 Maakuntajohtaja, YTT Marko Korhonen
Taustatietoa kunta-alalla tutkijana, kuntaomisteisen kuntoutussäätiön toimitusjohtajana, maakuntaliittojen ja kuntien johtotehtävissä vuodesta -97 lähtien (ml. 7 vuotta kunnanjohtajana) Pohjois-Savon maakuntajohtaja v. 2016 lähtien yhteiskuntatieteiden tohtori, pääaineina yleinen sosiaalipolitiikka ja taloustieteet Useiden maakunta- ja sote-uudistuksen työryhmien puheenjohtajuuksia ja jäsenyyksiä
Suomalaisen kunnan perustehtävät Kunta on kansanvallan ja paikallisen valinnan toteuttamisen perusyksikkö Demokratiatehtävä Yhteisötehtävä Kunta on ihmisten yhteisö ja kiinnittymiskohta, joka ylläpitää identiteettiä, luo turvallisuutta ja on ihmisten arjessa Taloustehtävä Hyvinvointitehtävä Kunta on laajaalaisen hyvinvoinnin edistäjä Kunta on talouden uusintaja ja elinkeinopolitiikan toteuttaja Jäntti 2016
Vaikutukset ulottuvat laajalle Kunnan tehtäviin ja niiden toteuttamiseen Kuntien yhteistyö, maakuntayhteistyö, yhteistyö kolmannen sektorin ja yritysten kanssa Kunnan rahoitukseen, resursseihin, kunta-valtiosuhteeseen Tase, luottokelpoisuus, luottamus Henkilöstöön ja osaamiseen Määrä ja kompetenssit, hallinto ja sen suhde muuhun toimintaan Johtamiseen, päätöksentekoon ja hallintoon Poliittinen ja ammatillinen johtaminen, johtamisjärjestelmä ja sen rakenteet Kuntademokratiaan, luottamushenkilötyöhön ja osallisuuteen
VALTIO Ohjaus ja resurssit Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Vuorovaikutus MAAKUNNAT Roolit Yhteistyötä vaativat kysymykset ja palvelut: esim. hyte, tukipalvelut, oppilashuolto, työllisyys,, kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen, elinvoima,, asuminen, järjestöyhteistyö, osallisuus, johtaminen jne. Vuorovaikutus ja neuvottelumenettely KUNNAT Roolit Kuntaliitto: Rajapinnoilta yhdyspintoihin
MIHIN KUNTA VOI VAIKUTTAA? Terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä ja kuuluu kaikille toimialoille. Terveyden edistäminen pitää sisällään niitä toimintoja, joilla pyritään muuttamaan yksilön terveyskäyttäytymistä sekä sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä olosuhteita. Hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmänä tulisi olla kunnan johtoryhmä.
MIHIN KUNTA VOI VAIKUTTAA? Lähtökohta: väestölliset tekijät ja kotitalouden rakenteet (ikärakenne, huollettavat jne,) vaikuttavat merkittävästä hyvinvointijohtamisen painopisteisiin. Miten maailman terveimmistä lapsista tulee sairaimmat kolmekymppiset? Onko meillä maailman hyvähampaisimmat huostaanotetut lapset? Savolaisissa maalaiskunnissa tyypillisesti pienituloisuutta, yksinäisyyttä, pitkittynyttä työttömyyttä, heikko huoltosuhde, yksinhuoltajuutta Toisaalta hyvä koulutustaso, terveydentila lapsilla ja nuorilla, hyvä asumisen taso ja ympäristö, vähän koulutuksen ulkopuolelle joutuvia, hyvä ikääntyneiden toimeentulo
MIHIN KUNTA VOI VAIKUTTAA? Kunta voi edesauttaa hyvään varhaiskasvatukseen, perus- ja ammattikouluttautumiseen ja sitä kautta hyvään työllistymiseen. Asuminen tai sen puutteet vaikuttavat hyvinvointiin. Syrjäinen asuminen, slummiutuminen, asunnon heikko laatu ja pienuus, asunnottomuus tai jopa laitoshoitoon joutuminen vaikuttavat mm. sosiaalisiin suhteisiin, ystävyys- ja naapuriverkostoon, perhesuhteisiin tai yksinäisyyteen.
MIHIN KUNTA VOI VAIKUTTAA? Talous ja työelämä sekä sosiaaliturva ovat aivan keskeisiä osallisuuden tai syrjäytymisen osatekijöitä. Työttömyys tai vajaatyöllisyys, vajeet tuloissa, ylivelkaantuneisuus ja heikko sosiaaliturva ovat aivan keskiössä hyvinvoinnista puhuttaessa. Työllisyyden edistäminen on nostettava elinkeinojen kehittämisen rinnalle osaksi kaupunkien ja kuntien talouden perustaa turvaavaa strategista suunnittelua
MIHIN KUNTA VOI VAIKUTTAA? Kunta voi vaikuttaa yhteiskuntaan osallistumisessa, lähidemokratiassa, järjestötoimintaan aktivoimisessa. Osallistumattomuus ylipäänsä mihinkään on ongelma. Kunta voi vaikuttaa kulttuuriin, harrastuksiin ja hyvinvointia edistäviin vapaa-ajan toimintoihin.
MIHIN KUNTA VOI VAIKUTTAA? Kunnallisen hyvinvointipolitiikan kulmakivet ovat omatoimisuuteen kasvattaminen, syrjäytymisen ehkäisy, työttömän työvoiman työmarkkinavalmiuksien parantaminen ja väestön sosiaalisen eheyden parantaminen.
Keskeiset opit ja evästykset Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy mahdollistamalla ja tukemalla kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista sekä edistäen yksilö- ja yhteisötasolla väestön hyvinvointia, työllisyyttä ja kouluttautumista Kuntalaisten kiinnostus omaehtoiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen lisääntyy, mm. maksuttomat liikuntapaikat, liikunnallinen ap- ip -toiminta. Turvallisuuden ja elämänlaadun edistäminen investointien, rakennushankkeiden ja ympäristön kunnostustöiden avulla
Keskeiset opit ja evästykset Kuntalaiset tekevät yli 70% terveydestään itse. Omatoimisuuden tukeminen on kustannustehokkuuden avain. Väestön omatoimisuuden kasvu 5%:lla pienentää 25% sairaanhoidon kustannuksia. (prof. emer. Esko Kumpusalo) 10 vuodessa suomalaiseen terveydenhuoltoon on lisätty 1,4 miljardia rahaa. Tästä potista 75% on mennyt erikoissairaanhoitoon ja 1 % terveyskeskuksiin.
Sote-uudistus ja kuntien rooli Tavoitteena on täydellinen integraatio sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Tavoite on kannatettava, mutta lähtökohta on erikoistumispalveluvetoinen, jota vauhdittaa lääketieteen teknologian ja erikoisalojen määrittämä kysyntälähtöisyys Sote-integraatiossa suunta on peruspalveluista erikoispalveluihin. Suunta ohjaa toimintaa. Suunnan tulisi olla peruspalveluista omatoimisuuteen ja terveyttä tukevaan yhdyskuntarakenteeseen. Entäs sosiaali,- opetus,- ja kulttuuritoimen ymmärtäminen kokonaisuudeksi?
Esimerkkinä työllistyminen kumppanuuden ja yhteistyön välttämättömyys Työttömyys vaarantaa terveyden: Muita sosiaaliryhmiä huonompi terveydentila, muita useammin yksinäisyyttä, tarpeettomuutta, arkuutta, liikajuomista ja syömistä, ongelmien kieltämistä, talousvaikeuksia, ihmissuhteiden menettämistä ja vähäistä yhteiskuntaan osallistumista Terveys-toimeentulo-liikunta-koulutus-kuntoutusvälityömarkkinat-työnhaku-työllistyminen integraatio
Mitä maakunta voi tehdä? Palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja kustannusvaikuttavuus varmistetaan jokaiselle ja sen toteutumista arvioidaan läpinäkyvästi sekä yksilö- että väestötasolla. Digitaaliset ja älykkäät järjestelmät otetaan kattavasti ja priorisoiden käyttöön. Ihmisen terveys- ja hyvinvointitiedon yhteiskäytön kynnys on matala ja tietojärjestelmät tukevat palveluintegraatiota
Mitä maakunta voi tehdä? Henkilöstön laaja-alaisen osaamisen, täydennyskoulutuksen, järjestelmän tuntemuksen ja ammattitaidon korkeasta tasosta huolehditaan ja sitä seurataan. Suuret väestöryhmittäiset poikkeamat terveys- ja hyvinvointitarpeissa huomioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteinä ja ohjelmina
Mitä maakunta voi tehdä? Palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja kustannusvaikuttavuus varmistetaan jokaiselle ja sen toteutumista arvioidaan läpinäkyvästi sekä yksilö- että väestötasolla. Pohjois-Savossa on täyden palvelun yliopistollisen maakunnan korkean osaamisen integroidun toimintakonseptin mukaiset sotepalvelut, opetus, tutkimus, kehittäminen ja elinvoimaklusteri Huippuosaamisen edistäminen: toiminnan jatkuva parantaminen, kansainvälisyys, tutkimuksen kärkialat
Mitä maakunta voi tehdä? Elämäntavat ja kansansairauksien ennaltaehkäisy: Mielenterveyden edistäminen, eriarvoisuuden kaventaminen, sosiaalisen pääoman kasvattaminen, väestön oppimisvalmiudet, työ- ja toimintakyky, oma- ja itsehoito Riskiryhmiin ja erityistä, monipuolista ja pitkäaikaista hoitoa/tukea tarvitseviin ihmisiin kohdistetaan positiivista erityishuomiota.
lisäksi Sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi maakunnassa päätetään mm. työllisyys-, eläinlääkäri-, terveystarkastaja-, lomitus-, maataloushallinto-, alueiden käyttö-, aluekehittämis- ja pelastuslaitoksen palveluiden järjestämisestä. Ei siinä vielä kaikki. Kunnat voivat yhteisellä päätöksellä antaa maakunnalle myös lisätehtäviä, jos niin katsotaan järkeväksi toimia. Kunnat voivat vapaammin ilman normitusten kahleita keskittyä elinvoimaan, sivistyksellisen pohjan ja omatoimista selviytymistä palvelevan asumis- ja yrittäjyysympäristön kehittämiseen. Kunta säilyy paikallisen demokratian ja vaikuttamisen foorumina. Suurin osa ihmisten hyvinvoinnista turvataan edelleen kunnissa.
Yhdistävänä tekijänä kuntalainen eli asiakas Jatkossa asiakas eli kuntalainen on päättäjä Osallisuuden merkitys esimerkkinä järjestötoiminta
Yhdistävänä tekijänä kuntalainen eli asiakas Jatkossa asiakas eli kuntalainen on päättäjä Osallisuuden merkitys esimerkkinä järjestötoiminta SOTE sote-järjestöt lapsi- ja nuorisojärjestöt eläkeläisjärjestöt hyväntekeväisyysjärjestöt liikuntajärjestöt kulttuurijärjestöt kyläyhdistykset asukasyhdistykset SPR yhteiskunnalliset yritykset ja osuuskunnat erityisesti tukipalvelut koulutusjärjestöt MAASEUTU JA KEHITTÄMINEN Leader-ryhmät yrittäjäyhdistykset MTK maatalousseurat maa- ja kotitalousnaiset Martat kyläyhdistykset omakotiyhdistykse t nuorisoseurat MHY metsästysseurat yhteiskunnalliset yritykset ja osuuskunnat koulutusjärjestöt KASVUPALVELUT työttömien yhdistykset sote-järjestöt hyväntekeväisyysjärjestö t yrittäjäyhdistykset Leader-ryhmät yhteiskunnalliset yritykset ja osuuskunnat erityisesti työosuuskunnat koulutusjärjestöt ALUEKEHITTÄMINEN Leader-ryhmät yrittäjäyhdistykset kulttuurijärjestöt sote-järjestöt SPR hyväntekeväisyysjärjestö t koulutusjärjestöt PELASTUSTOIMI VaPePa SPR maanpuolustusjärjestöt kyläyhdistykset metsästysseurat nuorisoseurat vapaaehtoinen pelastustoimi nuorisojärjestöt (palokuntakerhot, partio yms.) SPEK koulutusjärjestöt LIIKENNE turvallisuusjärjestöt kyläyhdistykset hyväntekeväisyysjärjestö t (palvelut) nuorisojärjestöt eläkeläisjärjestöt yrittäjäyhdistykset koulutusjärjestöt tieosakaskunnat/ -osuuskunnat KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO kulttuurijärjestöt kotiseutuyhdistykset maatalousseurat maa- ja kotitalousnaiset Martat kyläyhdistykset nuorisoseurat MAAKUNNALLINEN IDENTITEETTI kulttuurijärjestöt kotiseutuyhdistykset kyläyhdistykset asukasyhdistykset Leader-ryhmät koulutusjärjestöt MAAKUNNALLINEN LIIKUNTANEUVOSTO liikunta- ja urheilujärjestöt sote-järjestöt kyläyhdistykset asukasyhdistykset metsästysseurat