Perusturvalautakunnan päätös 31.5.2017 Liite 3 / 31.5.2017 1357/05.16/2011 1 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2016 Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille Sosiaaliasiamiehen työ perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Tämän asiakaslain tavoitteena on turvata asiakkaan asema ja oikeudet sosiaalihuollon palvelujen käyttäjänä sekä asiakkaan ja sosiaalihuollon henkilöstön hyvä yhteistyö ja vuorovaikutus. Sosiaaliasiamiehen tehtävät on laissa määritelty näin: 1) Neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa 2) Avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä 3) Tiedottaa asiakkaan oikeuksista 4) Toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi 5) Seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle Ratkaisevaa asiakkaiden aseman ja oikeuksien turvaamisen suhteen on se, miten hyvin sosiaalihuollon henkilöstö yleensä tuntee asiakkaan oikeudet ja miten paljon niihin kiinnitetään huomiota käytännön työssä. Toivon mukaan se seikka, että muutama asiakaslain keskeisistä periaatteista nykyään sisältyy sosiaalihuoltolakiin, lisää asiakaslain periaatteiden tunnettavuutta ja edesauttaa niiden huomioon ottamista käytännön työssä. Sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) sisältyy nyt säädöksiä, jotka koskevat asiakkaan oikeutta - laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun, - itsemääräämiseen ja osallistumiseen, - saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista, - kirjalliseen päätökseen sosiaalipalvelujen järjestämisestä ja - asiakassuunnitelmaan. Asiakkaiden yhteydenotot ja sosiaaliasiamiehen toiminta Asiakkaiden yhteydenotot muodostavat lähtökohdan sosiaaliasiamiehen työlle. Asioiden määrä viime vuonna oli 336, eli jonkin verran vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin niitä oli 375.
2 Kunnittain asiat jakautuivat seuraavalla tavalla (suluissa määrä v. 2015): Hanko 67 (76) Inkoo 27 (19) Kirkkonummi 139 (153) Raasepori 103 (127) Yhteensä 336 (375) Asioiden jakautuminen tehtäväalueittain (suluissa määrä v. 2015): Toimeentulotuki 148 (155) Aikuissosiaalityö 70 (83) Huolto- ja elatusasiat 33 (35) Lastensuojelu 24 (28) Vanhustenhuolto 23 (30) Vammaispalvelu 21 (29) Kotipalvelu 6 (5) Päihdehuolto 5 (3) Omaishoito 4 (3) Erityishuolto 1 (2) Päivähoito 1 (2) Yhteensä 336 (375) Asiakkaiden yhteydenotot tilastoidaan asioina. Yhteen asiaan sisältyy yleensä useita toimenpiteitä: puhelinkeskusteluja, tapaamisia, selvittelyä, neuvottelua ja sovittelua. Yhä harvemmin asia hoituu vain yhdellä puhelinkeskustelulla. Sosiaaliasiamies toimii nykyään myös kaikkien alueen kuntien terveyskeskusten potilasasiamiehenä. Potilasasioita oli viime vuonna yhteensä 173, ja vuotta aikaisemmin 164. Tehtäväkohtaisia huomioita Toimeentulotuki ja aikuissosiaalityö Toimeentulotukeen liittyvät asiat olivat viimekin vuonna ne asiat, joista eniten otettiin yhteyttä, niin kuin jokaisena vuonna aikaisemminkin. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu, muun sosiaaliturvan heikentäminen ja maksujen korotukset ajavat ihmisiä hakemaan toimeentulotukea.
3 Toimeentulotuki on kaikista byrokraattisin ja hankalin tukimuoto. Hakemus tiliotteineen ja muine liitteineen pitää periaatteessa, ja yleensä käytännössäkin, jättää kuukausittain. Tuki on tiukasti normitettu tavalla, joka voi asiakkaiden mielestä tuntua olevan elämälle vierasta. Se edellyttää kovaa kuria, suunnitelmallisuutta ja luovuutta, jotta sillä pärjäisi velkaantumatta. Näin ollen ei ole yllättävää, että toimeentulotuella elävillä riittää kysyttävää ja huomautettavaa. Tämän vuoden alusta perustoimeentulotuki hoidetaan Kelassa, joten on turhaa tässä vaiheessa pohtia miten kunnat jatkossa voisivat hoitaa sitä työtä paremmin. Koska Kelalla on ollut huomattavia vaikeuksia selvitä uudesta tehtävästään, kunnissa ei kuitenkaan vielä ole päästy täysillä kehittämään täydentävää ja ehkäisevää toimentulotukea ja siihen liittyvää aikuissosiaalityötä, joka kuntien vastuulle jää, kun edelleen on jouduttu auttamaan asiakkaita saamaan perustoimeentulotukiasiansa hoidettua. Sosiaaliasiamiehen kokemusten perusteella voidaan todeta, että esimerkiksi työttömät, jotka työkyvyttömyyden takia ovat kuntoutuksen tai eläkkeen tarpeessa, ovat esimerkki ryhmästä, joka tarvitsee sosiaalityön palveluja, mutta tänä päivänä harvemmin niitä saa. Menneen vuoden aikana on myös monta kertaa tullut esille, että sosiaalinen luototus todella tarvittaisiin tämänkin alueen kunnissa. Se olisi muistettava Sote-uudistuksen yhteydessä. Huolto-, tapaamis- ja elatusasiat Monella on tänä päivänä tarvetta kysyä ja pohtia mahdollisuuksia järjestää lapsia koskevia asioita ero- ja muissa muutostilanteissa. Näissä asioissa liikutaan aralla alueella, mutta melko usein toivotaan lastenvalvojilta sovittelevampaa otetta. Lastensuojelu Lastensuojeluasioista otetaan sosiaaliasiamieheen yhteyttä hyvin erilaisissa tilanteissa. Jotkut toivovat enemmän apua kotona asuville lapsilleen ja itselleen, jotkut taas kokevat lastensuojelun auttamisyritykset vain rasittavina. Myös siinä tapauksessa että lapsi on otettu huostaan, asetelmia voi olla monenlaisia. Parhaassa tapauksessa on tiheä ja toimiva yhteydenpito lapsen, biologisten vanhempien, sijaisvanhempien ja sosiaalityöntekijän välillä, jolloin voidaan lapsen asioissa edetä yhteistyössä. Näin ei kuitenkaan läheskään aina ole, monesta syystä. Niissä tilanteissa vanhemmilla herää kysymyksiä siitä, kenelle oikein kuuluu oikeus päättää mistäkin asiasta, vaikkapa peruskoulun päättäneen alaikäisen jatkokoulutuksesta.
4 Vanhustenhuolto Sosiaaliasiamiehelle on perinteisesti tullut kysymyksiä siitä, minkälaista apua on mahdollista saada kun iäkäs ihminen ei enää pärjää kotona ilman ulkopuolista apua ja mitä se apu oikeastaan maksaa. Näitä kysymyksiä tulee edelleen, mutta nyt on alkanut tulla enemmän kysymyksiä omaisilta siitä, mitä voi tehdä kun palveluasumisessa asuva vanhus ei saa tarvitsemaansa palvelua, joko niin, että hänen yksilöllisiä tarpeita ei oteta huomioon, tai sitten niin että perushuolenpidossa ja hoidossa on puutteita. Omaisilla on kuitenkin usein korkea kynnys tehdä muistutus tai kantelu, koska pelätään, että kohtelu sen jälkeen vain huononee. Kirjalliseen palautteeseen ryhdytään yleensä vasta törkeimmissä laiminlyöntitilanteissa. Vammaispalvelu Kuntatalouden leikkauspaine on vähitellen alkanut näkyä selvemmin yksilöllisissä etuus- ja palvelupäätöksissä. Vaikeavammaisten palvelut voivat joskus olla hintavia, ja on selvää, että asiat pitää hoitaa mahdollisimman taloudellisesti. Se ei kuitenkaan saisi tapahtua asiakkaiden oikeuksien kustannuksella. Enää vammaiset eivät toivottavasti joudu kuuntelemaan miten kalliiksi käyvät kunnalle. Joskus näyttää kuitenkin siltä, että sama viesti on kätketty aikaisempien, monivuotisten, vammaispalveluratkaisujen tarkistamiseen, jossa päädytään uusiin ja halvempiin järjestelyihin, ilman että asiakkaan tilanteessa on tapahtunut vastaavia muutoksia. Näyttää siltä, että kunnissa olisi hyvää näissä yhteyksissä pitää huolta siitä, että luottamuksensuojaperiaate otetaan huomioon, eli että suojataan asiakkaiden oikeutettuja odotuksia. Huomioita kunnittain Hanko Hangosta tuli vähän vähemmän asioita kuin edellisenä vuonna. Nyt niitä oli 67, vuotta aikaisemmin 76. Tehtäväalueittain asiat jakautuivat seuraavasti: toimentulotuki 24, aikuissosiaalityö 13, huolto- ja elatusasiat 7, lastensuojelu 7, vanhustenhuolto 6, vammaispalvelu 3, kotipalvelu 3, päihdehuolto 3 ja omaishoito 1.
5 Ongelmallisimmat asiat ovat liittyneet päihdehuoltoon ja sen muuttuneeseen palvelurakenteeseen. Asiakkaat ovat lähteneet muualle päihdekuntoutukseen Hangon päihdetyön passittamina, ja kuntoutuksessa he ovat asuneet omassa asunnossa tai asumisyhteisössä, jossa he itse vastaavat omista ruoka- ja muista elinkustannuksistaan. Kun heillä ei ollut muita tuloja, he joutuivat turvautumaan toimeentulotukeen kuntoutuksen aikana. Hakemus laitettiin kotikuntaan, eli Hankoon, josta kuitenkin vaadittiin, että tukea haetaan kuntoutuspaikkakunnalta. Yhdessä tapauksessa kuntoutuspaikkakunta suostui myöntämään perustoimeentulotukea, mutta ei täydentävää tukea, joka kuitenkin myös oli tarpeen kuntoutusta varten. Hanko ei sittenkään myöntänyt toimeentulotukea, vaan pyysi valittamaan kuntoutuskunnan päätöksestä. Tällainen rumba on rankka kenelle tahansa, ja muodostuu herkästi ylivoimaiseksi nuorelle päihdekuntoutujalle. Inkoo Inkoolaiset ottivat viime vuonna yhteyttä enemmän kuin edellisenä vuonna. Asioita oli 27, edellisenä vuonna 19. Asiat jakautuivat seuraavalla tavalla: toimeentulotuki 13, aikuissosiaalityö 4, lastensuojelu 4, huolto- ja elatusasiat 3, vanhustenhuolto 1, vammaispalvelu 1 ja kotipalvelu 1. Sosiaalitoimistolla ei tuntunut aina olevan tarpeeksi tietoa toimeentulotuesta. Tukikäytännöistä ei tuntunut löytyvän asiakkaiden tilanteiden vaatimaa joustavuutta, eikä siihen vaikuttanut edes Aluehallintoviraston sosiaalihuollon ylitarkastajan lausunto. Toisen asiakkaan kohdalla työmatkakulut käytännössä laskettiin tuloksi, kun työnantajan maksamat korvaukset laskettiin tuloksi, ilman että asiakkaan todelliset työmatkakustannukset laskettiin menoiksi. Kirkkonummi Kirkkonummella asioita oli yhteensä 139. Vuonna 2015 niitä oli 153. Asioiden jakautuminen tehtäväalueittain: toimeentulotuki 67, aikuissosiaalityö 34, huolto- ja elatusasiat 13, vanhustenhuolto 7, lastensuojelu 6, vammaispalvelu 5, omaishoito 2, päihdehuolto 2, kotipalvelu 1, erityishuolto 1 ja päivähoito 1. Toimeentulotuki- ja aikuissosiaalityöasioista moni liittyi asumiseen ja asumiskustannuksiin. Pienistä ja edullisista asunnoista on pulaa, joten monella on toimeentulotuen normivuokraa korkeampi vuokra. Vielä viime vuonna sosiaaliasiamieheen otettiin yhteyttä tilanteista, joissa kaksiossa asuva asiakas ei ollut tietoinen siitä, että mikäli hän sosiaalitoimistoon toimittaa todistuksen siitä, että hän on hakenut edullisempaa asuntoa, hänen todellinen vuokransa olisi voinut ottaa laskelmissa huomioon v. 2013 päätetyistä tiukemmista vuokranormeista huolimatta.
6 Mitä maksusitoumusten käyttöön tulee, eräät kokemukset antavat osviittaa siitä, että olisi hyvää huolehtia siitä, että sekä asiakkaalle että myyjälle löytyy tarpeeksi selkeät käyttöohjeet. Erään omaishoitoasian yhteydessä huomio tuli kiinnitettyä siihen, että kun on kysymys lapsen omaishoidosta, on arvioitava koko perheen tilannetta vielä tarkemmin kuin silloin, kun on kysymys aikuisen omaishoidosta. Vanhusten ja vammaisten asioiden kohdalla ongelmaksi muodostuu usein esteettömien vuokraasuntojen puute. Raasepori Raaseporista tuli 103 asiaa viime vuonna, vuotta aikaisemmin 127. Asiat tehtäväalueittain: toimeentulotuki 44, aikuissosiaalityö 19, vammaispalvelu 12, huolto- ja elatusasiat 10, vanhustenhuolto 9, lastensuojelu 7, omaishoito 1 ja kotipalvelu 1. Lastensuojelun perhetyön suhteen usea asiakas toi esille toivomuksen, että perhetyöntekijöiden antama apu voisi olla konkreettisempi, eikä niin keskustelupainotteinen. Vanhuspalvelujen kriittisiä kohtia tuntuu olevan sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu. Tulorajat ovat melko alhaisia ja matkan enimmäishinta on 30 euroa, mikä ei kata esim. Bromarvin ja Tammisaaren välisen matkan kustannuksia. Lopuksi Kun tämän päivän apujärjestelmät vaativat aika lailla tietotaitoa asiakkailtaan on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota niihin, jotka eivät eri syistä selviydy osaavan asiakkaan roolista. Raaseporissa 15.5.2017 Sosiaaliasiamies Birgitta Gran