TUTKIMUSSUUNNITELMA Irma Rantonen irma.rantonen@lpkky.fi 18.3.2009 www.hope.fi TUTKIMUSSUUNNITELMA Tutkimustehtävä Tutkimuksen aiheena on ammatillisten oppilaitosten opettajien yrittäjyysvalmennus, joka toteutetaan HOPE-hankkeena vuosina 2008 2011. Hankkeen rahoituksen on myöntänyt Opetushallitus, rahoitus on puoliksi ESR- ja puoliksi valtion rahoitusta. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä hallinnoi hanketta, jossa vetovastuu on taideteollisuusoppilaitoksella IKATAlla. Yhteistyössä on yli 10 ammatillista oppilaitosta ja kuntayhtymää ympäri Suomea. Tutkimuksen tarkoitus on saada selville HOPE-hankkeeseen osallistuvien opettajien näkemys siitä, miten hankkeen aikana syntyneet uudenlaiset yrittäjyyden oppimismenetelmät, erityisesti Partus-menetelmät, muuttuvat arjen käytännöiksi oppilaitoksissa. Kuva 1. HOPE-hankkeen toimintakenttä.
Tutkimuksen keskeiset käsitteet jotka avataan prosessin aikana: Yrittäjyyskasvatus Yhteisöllinen oppiminen Tekemällä oppiminen Ammatillinen kehittyminen Dialogipedagogiikka Partus-menetelmät Tutkimuksen suhde aiempaan tutkimukseen Tiimiakatemia on ollut mukana vertailevissa tutkimuksissa kuten esimerkiksi Virpi Honkasen (2004) Yrittänyttä ei laiteta. Ammattikorkeakoulujen yrittäjyyskoulutuksen viisasten kiveä etsimässä, Simo Saurion (2003) Yrittäjyyden edistäminen ja yrityshautomotoiminta ammattikorkeakouluympäristössä ja Luukkaisen ja Toivolan (1998) toimittamassa Yrittäjyyskasvatus mitä se voi olla. -Esimerkkejä yrittäjyyskasvatuksen toteutuksesta eri kouluasteilla. Matti Koirasen & Matti Peltosen kirjassa Yrittäjyyskasvatus (1995), esitellään 1990- luvun lopun yrittäjyyskasvatuksen menetelmiä. Koiranen ja Peltonen pohdiskelevat myös oppimisparadigman muuttumista, mitä voidaan peilata tämän ajan oppimishaasteisiin. Teosten avulla voidaan hahmottaa kuinka yrittäjyyskasvatuksen menetelmät ovat muuttuneet kymmenen vuoden aikana, mitkä menetelmät ovat poistuneet käytöstä ja mitkä ovat säilyneet. Koska tutkimusten välillä on noin kymmenen vuoden aikaero, voidaan myös hahmottaa, onko Tiimiakatemia tuonut yrittäjyyskasvatuksen kentälle uusia menetelmiä. Tiimiakatemiassa kehitettyjä menetelmiä on kehuttu eri puolilla (esimerkiksi linkit Taitovire Oy:n sivuilla: www.taitovire.fi) ja menetelmiä on kuvailtu (esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun esitys ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköksi 2008 2009). Printtipaja on toteuttanut vaikuttavuustutkimuksen Tiimiakatemian aikuiskoulutuksesta vuonna 2008, mutta tutkimustietoa menetelmien käytöstä tai tietoa oppimisprosesseista ei löydy vielä. Tutkimuksen merkitys Yrittäjyyskasvatus on noussut nopeasti ammatillisten oppilaitosten puheenaiheeksi, sillä kaikkien ammatillisten perustutkintojen perusteet uudistetaan vuoteen 2010 mennessä. Uudistuksen yhteydessä yrittäjyys ja yritystoiminta -opinnot tulevat pakollisiksi kaikille perustutkintojen suorittajille. HOPE-hankkeessa käytettävät Partus-menetelmät on kehitetty alun perin Tiimiakatemiassa. Tiimiakatemia on Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrittäjyyden erikoisyksikkö, joka on perustettu vuonna 1993. Tiimiakatemian tavoitteena on valmentaa henkilöitä, joilla on yrittäjältä vaadittavat valmiudet ja osaaminen. Opiskelu tapahtuu tiimiyrityksissä ja asiakasprojekteissa. Aikuis
koulutuksen puolella opiskelijoille on tarjolla myös useita valmennusohjelmia, kuten TuliSoihtu, TuliSielut, Tiimimestarit tai Sammon Takojat -valmennusohjelmat. Tutkimuksella on välitön merkitys HOPE-hankkeen jatkon kannalta, sillä ensimmäisenä vaiheena tehtävä tilannekatsaus osoittaa mihin hankkeen painopistettä kannattaisi suunnata ja mitkä ovat hankkeen hyvät ja toimivat käytännöt. HOPE-hankkeeseen osallistuvien oppilaitosten kannalta tutkimus on yksi oman organisaation kehittämistyökalu: puolistrukturoitujen haastattelujen avulla voidaan miettiä yrittäjyyskasvatuksen suuntaa, tavoitteita ja menetelmiä omassa oppilaitoksessa. Haastattelut edistävät tiedonkulkua oppilaitosten sisällä ja raportin muodossa myös oppilaitosten välillä. Myöhemmässä vaiheessa, kun erillisistä tutkimushankkeista on saatavilla raportteja ja artikkeleita, tutkimuksella on laajempaa merkitystä ammatillisten oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyössä. Tutkimushankkeet valaisevat myös oppimisprosessia ja opettajien ammatillista kehittymistä. Tutkimushankkeet paikkaavat siten tiedonpuutetta Tiimiakatemian menetelmien käytöstä ja oppimisprosesseista. Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tärkein tavoite on saada selville HOPE-hankkeeseen osallistuvien näkemykset siitä, miten hankkeen aikana syntyneet uudenlaiset yrittäjyyden oppimismenetelmät muuttuvat arjen käytännöksi. Tavoitteena on nostaa esille hyviä käytäntöjä, mitä hankkeen aikana on noussut esille ja arvioida hankkeen onnistumista tavoitteissaan. Tutkimuksen kysymykset Tutkimusta varten koottava aineisto muodostaa pohjan neljälle erilliselle tutkimushankkeelle, joilla jokaisella on omat aineistonsa ja kysymyksensä. 1. HOPE part 2 -hankkeen tilannekatsaus Toukokuussa 2009 valmistuvassa HOPE part 2 -hankkeen tuottamassa tilannekatsauksessa paneudutaan HOPE-hankkeeseen noin vuoden jälkeen aloituksesta. Työn tarkoitus on saada selville HOPE-hankkeeseen osallistuvien näkemys siitä, miten hankkeen aikana syntyneet uudenlaiset yrittäjyyden oppimismenetelmät muuttuvat arjen käytännöiksi. Kysymyksiä: Mitkä ovat HOPE-hankkeen hyvät käytännöt? Kuinka uusia menetelmiä viedään käytäntöön oppilaitoksissa? Onko HOPE tartuttanut Partus-menetelmiä? Mitkä ovat HOPE-hankkeen jatkotavoitteet oppilaitoksissa?
2. Irma Rantosen kasvatustieteen pro gradu -työ: Yrittäjyyskasvatuksen uudet tuulet Suomessa Toinen tutkimushanke on Irma Rantosen kasvatustieteen pro gradu -työ. Siinä tarkastellaan yrittäjyyskasvatuksessa tapahtumassa olevia muutoksia ja tutkitaan, millainen rooli Partus-menetelmillä on tässä prosessissa. Pro gradutyön aineisto muodostuu ensimmäisen haastattelukierroksen aineistosta, kevään 2009 aikana käydystä blogi-keskustelusta www.hope.fi- sivulla ja Suomessa julkaistusta yrittäjyyskasvatukseen liittyvästä kirjallisuudesta. Kysymyksiä: Mitä ovat yrittäjyyskasvatuksen uudet oppimismenetelmät? Mitkä ovat yrittäjyyskasvatuksen onnistuneet toimintamallit ja haasteet oppilaitosympäristössä? Näkyykö yrittäjyyskasvatuksen muutos oppilaitosten arjessa? Miten? 3. Minna Erkon opinnäytetyö ylempää AMK-tutkintoa varten Kolmas tutkimus on Minna Erkon opinnäytetyö, joka on osa liiketalouden ylempää AMK-tutkintoa. Tässä työssä asiaa tarkastellaan valmentajan näkökulmasta ja tutkimusmenetelmänä on toimintatutkimus. Opinnäytetyön aineisto muodostuu kahden haastattelukierroksen aineistosta sekä HOPE-hankkeen valmennustyön aikana tuotetusta materiaalista, jota ovat mm: -hankkeeseen osallistuvien opettajien oppimissopimukset -kunkin valmennusjakson palautekeskustelut (Motorola) -opettajien tekemät tehtävät ja välityöt -blogi-keskustelu hankkeen aikana osoitteessa: www.hope.fi Keskeisiä kysymyksiä ovat: Kuinka voimaannutetaan ihmiset itse muuttamaan omaa toimintaansa ja henkistä, toiminnallista ja fyysistä toimintaympäristöään eli oppilaitoksen oppimiskulttuuria? Kuinka synnytetään ja vahvistetaan keskustelevaa kulttuuria oppilaitoksissa? 4. Heli Potinkaran suunnitteilla oleva tutkimus Neljäs, suunnitteilla oleva työ, on Heli Potinkaran tutkimus, jossa näkökulma on yksilön oppimisprosessi. Tässä tarkastellaan opettajan kasvuprosessisia valmennuksen aikana. Tutkimuskysymykset liittyvät opettajien oman ajattelun muutokseen valmennusprosessin edetessä. Tutkimustyön aineistona ovat: -hankkeeseen osallistuvien opettajien oppimissopimukset -kunkin valmennusjakson palautekeskustelut (Motorola) -opettajien tekemät tehtävät ja välityöt -blogi-keskustelu hankkeen aikana osoitteessa www.hope.fi
Tutkimuksen aineisto Neljän erillisen tutkimuksen aineiston muodostavat: -valmennuksessa mukana olevien henkilöiden tuottama aineisto valmennusjaksojen aikana, johon sisältyvät hankkeeseen osallistuvien opettajien oppimissopimukset sekä kunkin valmennusjakson palautekeskustelut (Motorola), blogi-keskustelu hankkeen aikana osoitteessa www.hope.fi sekä opettajien tekemät tehtävät ja välityöt.. -maalis- toukokuun 2009 aikana tehtävät opettajien ja johtajien ryhmähaastattelut. vuoden 2010 alussa tehtävät opettajien ja johtajien ryhmähaastattelut. Haastattelut tehdään ryhmähaastatteluina niin, että kuhunkin haastattelujoukkoon kuuluu kunkin hankkeessa mukanaolevan oppilaitoksen hope-opettajat ja oppilaitoksen johtaja. Mikäli oppilaitoksessa toimii erillinen aluekoordinaattori, myös hänet otetaan mukaan ryhmään. Ryhmähaastattelutilanteet ovat samalla yksi tiedonvälityksen ja kehittämistoiminnan muoto. Puolistrukturoidun haastattelun avulla oppilaitoksen johto ja opettajat saavat tilannekatsauksen HOPE-hankkeesta ja molemmat osapuolet voivat vaikuttaa siihen, millaiseksi muodostuu hankkeen jatko ja oman oppilaitoksen yrittäjyysoppimisympäristö. Haastattelut toteutetaan Partus-menetelmien ja demokraattisen dialogin hengessä (vrt. esim. Hassinen 2006 ja 2008 ja Heikkinen 2007, 58 60). Ensimmäinen haastattelukierros keskittyy nykytilan arviointiin ja hankkeen jatkosuunnitteluun. Toinen kierros, joka toteutetaan vuoden 2010 alussa, keskittyy puolestaan hankkeen tulosten arviointiin ja hankkeen jälkeisen ajan suunnitteluun oppilaitoksessa. Haastatteluaineisto tallennetaan sähköisesti äänitearkistoon ja muutetaan tekstimuotoon analyysejä varten. Tulosten esittely Ensimmäisen vaiheen tilannekatsaus julkaistaan raporttina HOPE-hankkeen sivuilla osoitteessa www.hope.fi. Pro gradu -työ sekä AMK-lopputyö esitellään tutkimusseminaareissa vaihe vaiheelta. Lopulliset työt julkaistaan oppilaitoksissa ja lähetetään pdf-muodossa tutkimukseen osallistuneille oppilaitoksille sekä opettajille. Potinkaran työn julkaisutapa on vielä avoin. Suurin osa tutkimushankkeiden aineistosta tuotetaan kollektiivisesti, myös tutkimusraporteissa aineisto esitetään niin, että yksittäisen henkilön tai oppilaitoksen tuottama aineisto tai vastaukset eivät ole tunnistettavissa. Sisällöllisesti tulokset esitellään niin, että niiden pohjalta voidaan jatkaa kehittämiskeskusteluja hankkeeseen osallistuvissa oppilaitoksissa ja laajemmin ammatillisten oppilaitosten kentällä.
Aikataulu Ensimmäinen vaihe alkaa maaliskuussa 2009. Haastattelujen ensimmäinen kierros tehdään huhtikuun aikana 2009. Haastattelujen toinen kierros tehdään vuoden 2010 alussa. Ensimmäinen tilannekatsaus tehdään toukokuun 2009 loppuun mennessä ensimmäisen haastattelukierroksen pohjalta. Irma Rantonen jatkaa aineiston analyysiä ja tutkimuksen teoreettisen osuuden syventämistä lukuvuonna 2009 2010 Tampereen yliopiston Kasvatustieteen tiedekunnan syventävissä opinnoissa. Minna Erkko jatkaa aineiston keräämistä ja analyysiä ylempää liiketalouden AMKtutkintoa varten. Tämä työ jatkuu HOPE-hankkeen loppuun, jonka jälkeen opinnäytetyö esitellään Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Heli Potinkaran tutkimus on tällä hetkellä suunnitteilla, eikä aikataulua ole vielä laadittu. Lähteet Heikkinen, Hannu, L.T., Konttinen, Tiina ja Häkkinen, Päivi (2007) Toiminnan tutkimisen suuntaukset. ss. 39 76. Kirjassa: Toiminnasta tietoon. Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat. Heikkinen, H., Roivio, E., & Syrjälä, L. (toim.). Kansanvalistusseura. Helsinki. Honkanen, Virpi (2008) Ammattikorkeakoulusta yrittäjäksi. Yrittäjyyden yksiköistä valmistuneiden koulutuskokemukset, yrittäjäurat ja menestyminen. Koulutussosiologian tutkimuskeskus, RUSE. Turun yliopisto. Turku. Koiranen, Matti & Peltonen, Matti (1995) Yrittäjyyskasvatus. Konetuumat Oy. Tammer-Paino. Tampere. Luukkanen, Olli & Toivola, Tuija (toim.) (1998) Yrittäjyyskasvatus mitä se voi olla? - Esimerkkejä yrittäjyyskasvatuksen toteutuksesta eri kouluasteilla. Chydenius- Instituutin tutkimuksia 1/1998. Jyväskylän yliopisto. Chydenius-instituutti. Kokkola. Saurio, Simo (2003) Yrittäjyyden edistäminen ja yrityshautomotoiminta ammattikorkeakouluympäristössä. Satakunnan ammattikorkeakoulu. A, Tutkimukset 1/2003. Pori. Sähköiset lähteet: Hassinen, Jukka (2008) Oppimissopimus oppimisen suuntaaja. Ohjeistusta oppimissopimus työkalun käyttöön. http://www.partus.fi/sites/default/files/ohjeistusta_oppimissopimus_partus.pdf Hassinen, Jukka (2006) Dialogi - Dialogi Kuvina. Partus inside. http://www.partus.fi/sites/default/files/dialogi_kuvina_partus.pdf
Jyväskylän ammattikorkeakoulun esitys ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköksi 2008 2009. Osoitteessa: http://www.kka.fi/files/32/jamk.pdf Printtipaja (2008) Tiimiakatemian aikuiskoulutusohjelmien vaikuttavuustutkimus. Tutkimuksen toteutus & johtopäätökset: Printtipaja. Osoitteessa: http://www.taitovire.fi/index.php?id=81&phpsessid=30e23d7c2d56be6364163a5dab 06cdef Taitovire Oy Internet-sivut: www.taitovire.fi ajankohtaista http://www.taitovire.fi/index.php?id=78&phpsessid=30e23d7c2d56be6364163a5dab 06cdef materiaallipankki http://www.taitovire.fi/index.php?id=81&phpsessid=30e23d7c2d56be6364163a5dab 06cdef