KÄYTTÄJÄN, KIINTEISTÖNHOIDON JA SIIVOUKSEN VAIKUTUS SISÄILMAN LAATUUN Tampere 27.11.2015 Juhani Pirinen, TkT (pääosa dioista Esko Korhoselta)
Kuntaliitto kuntien asialla
FCG Finnish Consulting Group Oy - palvelut Esko Korhonen 29.10.2015 FCG Koulutus FCG Konsultointi FCG Suunnittelu ja tekniikka FCG International FCG Koulutuspalvelut Avoin koulutus Koulutusoperaattoritoiminta Tilauskoulutus Valmennus Yrityssektorin koulutus ja valmennus Opintomatkat Toimialat Johtaminen ja talous Henkilöstöhallinto Sosiaali- ja terveystoimi Valmennukset ja yritykset Johdon konsultointi Strategiat ja johtaminen Kehitys Toimitilat Rakennusterveyspalvelut Hyvinvointi- ja ICT-palvelut Hyvinvointipalveluiden konsultointi ICT-palvelut Luokitustuotteet (DRG,Rafaela, Rava) Tutkimus Elinkeinokehitys ja tutkimus Alue- ja elinkeinokehitys Tutkimuspalvelut FCG:n toimipaikat Suomessa Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta ja Kotka Pohjois-Suomi Tampere Turku Vaasa IFI Palvelut Kiinteistöt ja talotekniikka Arkkitehtuuri Talotekniikka Rakennetekniikka Rakennuttaminen Rakennusterveyspalvelut Infra- ja aluesuunnittelu Alueidenkäytön konsultointi Geotekniikka Satamat ja vesiväylät Katu-, tie- ja liikennesuunnittelu Maisemasuunnittelu Vesihuolto Laitossuunnittelu Verkosto- ja hulevesisuunnittelu FCGsmart-järjestelmät Ympäristö ja energia Energia- ja ilmastoalan palvelut Jätehuoltopalvelut Kaivannaisalan palvelut Luontoselvityspalvelut Pima-palvelut Riskienhallintapalvelut Pohjavesipalvelut Vaikutusarvioinnit Vesistökunnostuspalvelut Kehityskonsultointi Luonnonvarasektorin kehittäminen Maaseudun kehittäminen Vesihuolto ja sanitaatio Infrastruktuurin kehittäminen Opetus, ICT ja innovaatiot Ennakoiva hanketoiminta Ideasta projektiksi Uudet avaukset ja toimintamallit Yksityisrahoitteiset hankkeet Projektirahoitus ja riskienhallinta Balkanin alueen hanketoiminta Tytäryhtiöt Ruotsi (FCG SIPU) Viro (FCG Invicta) Bulgaria (FCG Povvik) Romania (FCG Romania) Uusi-Seelanti (FCG Anzdec) Serbia (edustusto) Kuntaliitto omistaa FCG:n
FCG:n Rakennusterveyspalvelut 25.11.2015 Tampere Tiiminvetäjä Heidi Jokelainen, RTA, RI Projekti-insinööri Paavo Kero, DI Kuntotutkija Mirja Torvinen, RI Projektipäällikkö, kuntotutkija Piritta Salmi, RTA, RI Yht. 4 hlöä Oulu Tiiminvetäjä Tommi Riippa, RTA, Korjaussuunnittelija M.S. Yht. 2 hlöä Helsinki Toimialajohtaja Juhani Pirinen, TkT Tiimipäällikkö Sami Heikkilä, RTA, DI Kuntotutkija Teemu Roine, RTA, Ins. 2 Korjaussuunnittelijaa (ins.) Yt. 5 hlöä Kuopio Tiiminvetäjä Tapio Rokkonen, RTA, rkm, Erikoisasiantuntija Esko Korhonen, RTA, FT, RI Kuntotutkija Jenni Ylikotila, RI Yht. 3 hlöä
Juhani Pirinen 11/2015 Kaikki apu yhdeltä tiskiltä, FCG! Kuntotutkimukset (RATE) Korjaussuunnittelu (RATE, RAK, IV) Peruskorjaussuunnittelu (ARK, RAK, LVIS) Rakennuttaminen (RYP, RATE) Valvonta (RYP, RATE) Huollon koulutus (RATE) 11/27/2015 Page 5
SIIVOUKSEN MERKITYS SISÄILMAN LAATUUN
Tyypillisimpiä sisäilmaongelmia aiheuttavia tekijöitä rakennuksissa Puutteellinen ilmanvaihto (yleisin) Mikrobiologiset tekijät, homeet, bakteerit, hiivat Lämpöolot ja veto Hiukkaset (pienhiukkaset sisältä ja ulkoa, pölyt, asbesti) Kemialliset tekijät (VOCyhdisteet, hiilidioksidi, häkä, formaldehydi, styreeni, ammoniakki, kreosootti yms.) Tupakansavu (vähentynyt) Allergeenit (eläinpöly, huonekasvit, siitepöly) Säteily (radon) Melu, tärinä, valaistus Siivouksen ja kiinteistönhoidon puute ja huono laatu Mistä kuntien kiinteistöjen sisäilmaongelmat ovat aiheutuneet? 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Usein Joskus Ei koskaan Hometalkoot raportti 2011 = Siivouksella mahdollisuus vaikuttaa
Mitä hiukkaset ovat? Hiukkasia on kaikkialla ilmassa ja pinnoilla Ilmassa leijuvien hiukkasten koot vaihtelevat välillä n. 1 nm 100 µm (1 mm = 1000 µm = 1000000 nm) Hiukkasten koot, muodot, lukumäärät ja koostumukset vaihtelevat suuresti Lähteinä mm. liikenne, energiantuotanto, teollisuus, kaukokulkeuma ja luonto (bioaerosolit) Ihmisen toiminnat, erilaiset materiaalit Hiukkaset ovat merkittävä osa ihmisen elinympäristöön, ihmiseen ja ihmisen terveyteen vaikuttavista tekijöistä
Ihmisen toiminnot ja muut hiukkaslähteet Ruoan laitto (erityisesti rasvaiset ruoat) Tupakointi Kynttilöiden poltto Liikkuminen/työskentely Toimistokoneiden käyttö Kasvit, eläimet, kosteusvauriot Rakennusmateriaalit (kuidut, vocit) Hiukkasten ulko-sisäsiirtymä merkittävä SIIVOUS! à lisää leijuvien hiukkasten määrää lyhytaikaisesti, mutta vähentää pitkäaikaisesti
Hiukkaslähteitä kouluissa ja päiväkodeissa Askartelu Käsityöt (tekstiilit, puu, metalli, öljyt jne) Opetuksen muu oheismateriaali Käyttäjien mukanaan tuomat hiukkaset
Hiukkasten poistuminen ilmasta DEPOSITIO = Hiukkasten poistuminen ilmasta tarttumalla johonkin pintaan Tehokkainta alle 1 µm:n hiukkasille Tapahtuu kaikkiin pintoihin, myös seiniin ja kattoihin Tarttuminen tehokasta pinnan virtausmekaanisen rajakerroksen vuoksi GRAVITAATIO à SEDIMENTAATIO (kerrostuminen) = Laskeutuminen maan vetovoiman vaikutuksesta Tehokkainta yli 1 µm:n hiukkasille 1 µm:n hiukkanen 16 tuntia/2 m, 10 µm:n hiukkanen 11 min/2 m
Käytön vaikutus ilman hiukkaspitoisuuteen ß Työpäivä à
Hiukkasista muodostuu pölypesä Käytävän kaapin alta paljastunut aarre
Käytännön merkitys Ulkoilmasta tulee aina sisäilmaan hiukkasia = alipaine Tilojen käyttö aiheuttaa aina sisäilman hiukkaspitoisuuksien lisääntymisen Mitä suurempi käyttö (ihmisten ja toimintojen määrä) sitä suurempi hiukkasmäärä Jos tilojen käyttö on jatkuvaa ja tehokasta, hiukkaset eivät ehdi laskeutumaan (ovat jatkuvasti hengitettävissä) Huomioi siivouksen ajoitus ja taajuus
Käytännön merkitys Pintojen (ja ilman) hiukkasmäärät kasvavat jatkuvasti ellei niitä SIIVOUKSELLA poisteta Hiukkaslaskeumassa aina mukana myös mikrobeja ja muuta orgaanista kuormaa Yläpinnat (kaapin päälliset, hyllyt, lamppujen päälliset) ja ikkunalaudat puhdistettava nykyistä useammin Yläpölyjen poisto kerran vuodessa ei riitä Tarve olisi noin 2-3 kk:n välein, jolloin pintapölypitoisuus on karkeasti noin 2-3% Imuriin HEPA-suodatin, (>99,97 % >0,3 µm:n hiukkasista) High Efficiency Particulate Air filter Pyyhintä kuituliinalla Välineiden puhtaus
Laadun kohtaanto-ongelma 16 Tilaajan tavoite Tuotteistuksella tasapainotusta Tuottajan palvelu à Näkemysero (vähintään/enintään)!
Laadunseurantamenetelmät Visuaalinen arviointi, haju myös kuvaparitulkinta Objektiiviset menetelmät: pintapölyn mittalaite (pinnan pölyisyys) askelvarmuuden mittalaite (lattiapäällysteen liukkaus) kiiltoasteen mittalaite (pinnan valon heijastus) luminometri (orgaanisen lian määrä) Hygicult-testi (mikrobien määrä) Mycometer-testi (mikrobien määrä) uv-lamppu (pintapuhtaus) kamera (dokumentointi) Kyselyt ja haastattelut
Ohjeet; rakennussiivous, toimistosiivous jne.
Homeettomaksi siivous http://www.hometalkoot.fi/talkootiedot/talkoissa-nikkaroitua.html
Yleisohjeet irtaimiston ja tilojen homepuhdistuksesta
MITEN KÄYTTÄJÄ VOI VAIKUTTAA SISÄILMAN LAATUUN?
Roolijakoa Kunnat ja kuntayhtymät omistavat suuren määrän julkisia rakennuksia (koulut, oppilaitokset, päiväkodit, terveyskeskukset, kirjastot, teatterit ) Kunnissa omistajan edustajana on pääsääntöisesti tilayksikkö (tilakeskus, tilaliikelaitos...) Käyttäjät ovat tiloissa joko sisäisiä tai ulkoisia vuokralaisia Yksikön johtaja (koulun rehtori tai yksikön johtaja) ei yleensä ole omistajan edustaja eikä vastaa kiinteistöön ja tiloihin liittyvistä asioista muutoin kuin vuokrasuhteessa määritellyin ehdoin Poikkeuksia tosin on!
Vastuu kiinteistön hoidosta Omistajalle kuuluu vastuu kiinteistön ja rakennuksen ylläpidosta, hoidosta ja huollosta oppilaitoksen sisä- ja ulkoalueisiin liittyvät hoito-, huolto- ja korjauspalvelut jätehuollon järjestelyt turvallisuuspalvelut Omistaja vastaa yleensä myös kiinteistön ylläpitoon liittyvien palveluiden kustannuksista että energioiden kustannuksista - Energioista sähkön kulutus voi olla siirretty suoraan käyttäjän vastattavaksi kustannuksellaan - Siivouksesta ja sen kustannuksista vastaa monesti käyttäjä, vaikkakin siivouksella voidaan vaikuttaa rakennuksen kulumiseen ja mm. sisäilman laatuun ja viihtyvyyteen Varsinaiset käyttäjäpalvelut, kuten aulapalvelut, vahtimestari-, postitus- yms. palvelut ovat pääsääntöisesti käyttäjän vastuulla Vuokrasopimuksessa on saatettu sopia tarkemmin vastuunrajoista ja toimintamalleja on monenlaisia!
Omistaja avainasemassa Rakennuksen terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä omistajan rooli on keskeinen ja omistajan edustajan mukana olo on välttämätöntä Suurin osa havaituista ympäristöolosuhteisiin liittyvistä epäkohdista on sellaisia, joihin ainoastaan omistajalla on velvollisuus ja mahdollisuudet puuttua Rakenteiden kosteus- ja homevauriot Ilmanvaihto Valaistus Lämpöolot Rakennusmateriaaliemissiot jne.
Käyttäjän rooli Huolehdi, että tiloja käytetään alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisesti. Henkilömäärät on oikein mitoitetut, 20 henkilön ilmanvaihto ei riitä 35 oppilaalle (min. 6 l/s/hlö, riippuen toiminnan laadusta) 20 hlöä*6l/s/hlö= 120 l/s 120 l/s : 35 hlö= 3,4 l/s/hlö, ei riitä millään! Usein ilmanvaihto kuitenkin on mitoitettu min 10 l/s/hlö!!! Pidä tilat siivottavassa kunnossa äläkä kerää liikaa tavaroita/kalusteita tilaan, jotka haittaavat siivouksen toteutumista Pölyn vähentämiseksi säilytä tavarat ja paperit kansioissa ja ovellisessa kaapissa Pidä tasopinnat (pöydät) vapaina siivouksen helpottamiseksi
Käyttäjän rooli Käytä huonetilan säätimiä ja termostaatteja ohjeiden mukaisesti. Tee vikailmoitus, jos ne eivät toimi tai pyydä käytönopastusta. Mikäli havaitset poikkeavaa hajua tiloissa, niin ilmoita niistä esimiehesi kautta kootusti vikailmoituksella huoltoon. Tarkista ensin, ettei tiloissa ole kuivuneita lattiakaivoja tai vesilukkoja. Tarkista roskakorit ja kaapintaukset Jos outo haju ei lähde siivouksella ja tuuletuksella, niin ota yhteys huoltoon.
Käyttäjän rooli Mikäli havaitset kosteusvauriojälkiä tiloissa, niin ilmoita niistä esimiehesi kautta kootusti vikailmoituksella huoltoon. Maalin kupruaminen tai hilseily Läikät, värimuutokset Näkyvä home Tarkkaile, vaihtuuko ilma eli toimiiko ilmanvaihto. Mikäli havaitset ongelmia, niin ota yhteys huoltomieheen. Ilmanvaihdon toimintaa havainnoidessa tarkista, että tilassa on se määrä ihmisiä, jolle ilmanvaihto on suunniteltu. A4 testi poistoilmalle Kreppipaperiliuska tuloilmalle
Käyttäjän rooli Tarkkaile, onko sisälämpötila tavoitetasossa 21-22 astetta. Työteho kärsii, jos lämpötila nousee liian korkeaksi. Veto johtuu usein kylmäsäteilystä, lämpö säteilee lämpimästä ihon pinnasta kylmään lasipintaan Lämmönlähde ikkunan alle, ikkunalauta pois? Kesällä sisälämpötila saattaa, varsinkin sellaisissa kohteissa missä ei ole jäähdytystä, nousta 26 asteeseen. Helteellä ja auringonpaisteella estät lisälämpökuormaa sulkemalla sälekaihtimet/verhot ja sammuttamalla turhat lämpöä tuottavat sähkölaitteet. Pakkasilla sisäilman kuivuus herkistää limakalvoja ns. terveissäkin taloissa.
Työtilojen siivoussaneeraus Kalusteiden vaihto ja perusteellinen siivous
KIINTEISTÖNHOIDON MERKITYS SISÄILMAN LAATUUN
Kunnan palveluverkkojen kehittäminen ydinongelma Esko Korhonen 29.10.2015 Toimitilat Palvelut Tasapaino?
Ylläpitotoiminta kuntoon, ennakoimalla ehkäisyyn Valitettavan yleinen tapa kunnissa! Elinkaarimallissa CIBSE 2000
Ylläpidon nykytila ja kehittäminen Kannattavan kiinteistönpidon perustan luominen: Rakennuskannan haltuunotto (määrä, arvo, kunto, käyttötarve, dokumentaatio yms. ajan tasalle) Rakennuskannan kuntoarviointi ajan tasalle Kiinteistöohjelma, toimitilaohjelma, salkutus ja pitkän tähtäimen investointisuunnitelma Rakennuskanta vastaamaan palvelutarvetta à talous kestävälle pohjalle Ylläpitotoiminnan perustan luominen: PTS:t ja salkkukohtaiset ylläpitostrategiat käyttöön (säilytettävissä rakennuksissa ennaltaehkäisevä toimintatapa) Energioiden mittarointi ja seurantatulosten analysointi + seurantaohjelma hälytysrajoineen
Ylläpitotoiminnan perustan luominen, jatkoa Sisäilmastotieto ajan tasalle, tarvittaessa esim. kyselykartoitus koko rakennuskannan käyttäjille Huoltokirja tai vastaava käyttöön ja huolto-ohjelman vuosikello kuntoon Kiinteistönhoidon ja siivouksen mitoitus à oikea resursointi Rakennusten ja tilojen hoidettavuus kuntoon Riskien arviointi ja varautuminen Laatumittaukset ja tyytyväisyystutkimukset Tiedotuskanavat ja käyttäjien opastus ja neuvonta kuntoon Oman väen motivointi ja koulutus Rahoituksen turvaaminen/kilpailutus/hankinnat Tilanneanalyysi ja kehittäminen: Ylläpidon nykytilanteen analyysi ja kehittämissuunnitelma Energiansäästöinvestoinnit (esim. ESCOt)
Nykytilanne Rakennuskannassa korjausvelkaa 30-50 miljardia euroa (Roti 2013) Kunnilla korjausvelkaa 5-6 miljardia Noin 750 000 suomalaista euroa altistuu päivittäin kosteusvaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille (TrV 2013) Kosteus- ja homeongelmiin liittyvät terveyshaitat aiheuttavat vuodessa 450 miljoonan euron kustannukset (TrV 2013)
Tyypillisimpiä sisäilmaongelmia aiheuttavia tekijöitä rakennuksissa Puutteellinen ilmanvaihto (yleisin) Mikrobiologiset tekijät, homeet, bakteerit, hiivat Lämpöolot ja veto Hiukkaset (pienhiukkaset sisältä ja ulkoa, pölyt, asbesti) Kemialliset tekijät (VOCyhdisteet, hiilidioksidi, häkä, formaldehydi, styreeni, ammoniakki, kreosootti yms.) Tupakansavu (vähentynyt) Allergeenit (eläinpöly, huonekasvit, siitepöly) Säteily (radon) Melu, tärinä, valaistus Siivouksen ja kiinteistönhoidon puute ja huono laatu Mistä kuntien kiinteistöjen sisäilmaongelmat ovat aiheutuneet? 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Usein Joskus Ei koskaan Hometalkoot raportti 2011 = Voi ehkäistä hoidolla ja huollolla
Koska on järkevää korjata esim. koulua? Kun on pikkuvikoja? n. 1 000-5 000 Kun rakenne on kohta vaurioitumassa? 50 /m 2 n. 100 000 200 000 Kun rakenne on vaurioitunut? 150-300 /m 2 250 000 1 000 000 Vai vasta, kun on pakko? 2500 3 000 /m 2 n. 7,5-10 milj. Sisäilmaongelmia esiintyy näissä! Sisäilmaongelmia esiintyy näissä!
Miten ehkäiset kosteusvauriot? Tarkasta vesikatto vuosittain esimerkiksi alakautta sateella Tarkasta katon ja läpivientien kunto ja puhdista kattokaivot ja kourut Ohjaa katon sadevedet kaivoon tai kouruilla kauas talosta Tarkasta vuosittain, etteivät salaojat padota Pidä tuuletusventtiilit auki rossipohjaan (vähän myös talvella) Pidä seinustat puhtaina ja kuivina sekä maanpinnan kallistukset riittävinä Tarkista, että vesimittari ei pyöri itsekseen Tarkasta kaikkien vesilaitteiden liitoskohdat vuosittain Tarkasta pesutilojen nurkkasaumat ja lattiakaivot vuosittain Tutkituta vanhat putket (yli 35 v.) Ole vastuullinen ja hoksaa!
42 Tuloilmakoneen kosteus
Ilmanvaihdon ongelmakohtia
Tuloilmakoneen ongelmia 1 2 3 4 Tyypillisiä ongelmia tuloilmakoneessa: 1. kosteus, 2. ja 3. vaihdon viivästyminen, 4. ohivuoto
Missä vaiheessa nämä olisi pitänyt havaita?
46 Likainen tuloilmakanava
47 puhdistettu puhdistamaton
Jäähdyttimen päätelaiteen suodatin
Puhdistamaton kattosäle
IV-kone hörppää ilmaa viemäristä
Alipaine imee ilmaa eristetilasta
Alipaine kiskoo ilmaa ryömintätilasta
Miten ehkäiset ilmanvaihdon sisäilmaongelmia? Vaihda iv-koneen suodattimet säännöllisesti Pidä kone ja kanavistot puhtaana, tarkkaile likaantumista Tarkasta ja puhdista myös tuloilmakammio Kuvauta kanavat, yllätyksiä tiedossa Tarkistuta ilmanvaihdon tulo-poistosuhde (paine-ero tuo vuotoilmaa) Tarkasta, että alapohjasta ei virtaa ilmaa sisään Optimoi ilmanvaihdon käyntiajat, huomioi likaisten tilojen poistot Estä kosteuden pääsy tuloilmakammioon Tarkkaile jäähdytysjärjestelmiä ja huolehdi niiden puhdistamisesta Muista kaikkien järjestelmien säännöllinen huolto! Käyttäjän A4 -testi
Kuntapäättäjän haasteita Hoidammeko ja huollammeko rakennuksia oikein? Sairastutaanko meillä sisäilmasta? Mitä teemme tyhjilleen jääneille rakennuksille? Miten saataisiin korjaukset onnistumaan kerralla? Miten tämä vaikuttaa mielikuvaan kunnastamme? Mitkä korjaukset ovat kiireellisimpiä? Mistä rahat korjaushankkeisiin? Kuinka vastaamme kuntalaisten huoleen ja vaatimuksiin? Kuinka jatkuvista ongelmista ja korjausvelasta päästään eroon, jotta meillä voidaan työskennellä, asua, opiskella ja hoitaa ihmisiä terveissä taloissa? 27.11.2015
Lue lisää! Talkoissa laadittuja selvityksiä ja oppaita on vapaasti saatavilla talkoiden sivustolla www.hometalkoot.fi mm. Selvitys kuntien korjaushankkeiden riskitekijöistä Työkalu korjaushankkeiden seurantaan ja arviointiin (KAS) Päättäjän homeopas 27.11.2015
Lopuksi Ylläpitotoiminnalla on keskeinen merkitys rakennusten kunnossa pysymiselle ja sisäilmaongelmien ehkäisylle Ohjelmoitu hoito, säännöllinen huolto ja ajoissa tehdyt korjaukset säästävät aikaa ja kustannuksia Rakennukset teknistyvät ja tulevat yhä vaativammiksi hoitaa Huoltovastaava: pidä yllä tietojasi ja taitojasi kouluttautumalla Siitä huolimatta mikään tekniikka ei syrjäytä omin silmin tehtävää havainnointia (herätys myös käyttäjä, hoksaa ongelmia!) Omistaja ja huoltovastaava: tunne rakennuksesi Sisäilmaongelmien ehkäisyssä on lopulta kyse yksinkertaisista perustehtävistä Keskity olennaiseen ja muista vastuullisuus Ylläpitotoiminnan arvostus tulee kasvamaan!
Kiitos! Juhani.pirinen@fcg.fi Puh. 044 750 5328