MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina Laiho Pikassos Oy
Kolme näkökulmaa - Lastensuojelun tila ja asiakkuudet - Kehittämistoiminnan edellytykset ja luonne, mitä nyt kehitetään ja miltä tämä näyttää? - Erillään ja yhdessä: Mitä ja miten kehittää?
Lastensuojelun kokonaisuus Lastensuojelussa lähtökohtana lapsen etu, lapsen suojelu Lapsi alle 18-vuotias, jälkihuolto 18-21 v. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen: hyvinvoinnin seuranta ja edistäminen, palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi Peruspalvelut (neuvola, päivähoito, koulu, terveydenhuolto, mielenterveysja päihdepalvelut, nuorisotyö, liikuntatoimi ym.) Ehkäisevä lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu
Lastensuojelun asiakasmäärät kasvavat edelleen, kehitys huolestuttava Huostaanotettuina tai kiireellisesti sijoitettuina 11 804 lasta vuoden 2008 aikana. Kokonaismäärä on viime vuosina kasvanut 2 6 %:n vuosivauhtia. Vuoden 2008 aikana näiden lasten määrä kasvoi 5,3 % verrattuna edelliseen vuoteen Vuoden aikana huostassa olleiden 16 17-vuotiaiden lasten osuus on kasvanut 2000-luvulla huomattavasti enemmän kuin muiden ikäryhmien osuus väestön vastaavaan ikäryhmään verrattuna. Myös 12-15-vuotiaiden osuus kasvanut Uusia huostaanottoja tai kiireellisiä oli 2 554. Kiireellisten sijoitusten osuus oli 75,7 % (1 934) kaikista uusista huostaanotoista huostaanotto on usein alkanut lapsen kiireellisenä sijoituksena Lastensuojelun avohuollon asiakkaita oli 67 347 lasta ja nuorta. Avohuollon asiakkaiden määrä lisääntyi 7,8 % verrattuna edelliseen vuoteen 2007 ja uusien asiakkaiden osuus oli lähes 36 % (Lastensuojelu, Tilastoraportti 19/2009, THL)
Viimeaikaiselle tilanteelle ominaista - Ehkäisevään työhön ei voida panostaa, nuorten tilanteet vaikeutuvat nopeasti ja johtavat usein huostaanottoon tai kodin ulkopuoliseen sijoitukseen. - Avohuollon tukitoimia on vaihtelevasti kunnissa käytössä. Eniten kehitetty perhetyötä, joka ei ole nuorten palvelu/tukimuoto. Kuntia, joissa ei lainkaan tukitoimia nuorille - Lastensuojelun kehittämisprojekteista harvat kohdistuneet nuoriin, niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin - Päällekkäiset asiakkuudet: lastensuojelu ja psykiatria, yhteistä kehittämistä ollut vähän - Jonotetaan palveluihin - Kaupunki-maaseutumaisten kuntien erot ja Paras-hankkeen vaikutukset
Mitä on tehty? Sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetty pääosin sektoreittain ja projektien avulla, sijaishuoltoa kohdennetummin kuin avohuoltoa. Psykiatriassa omat kehittämisprojektit, yhteistyö vielä harjoitteluvaiheessa Lastensuojelun kehittämisohjelmassa (stm) selvitettiin nuorten palvelujen tilanne ja tarpeet pääkaupunkiseudulla (Heikkinen 2007) Nuorten tukeminen perustellaan usein yhdellä havaitulla ongelmalla. Useisiin riski- ja suojaviin tekijöihin pitäisi kuitenkin vaikuttaa yhtä aikaa. Avohuollossa on tarjolla vähän työmenetelmiä, joissa on yhdistetty useampi toiminnan/välineen käyttö. Oranen 2007: Mitä mieltä? -raportti nuorten yksinkertaiset toiveet auttajille, kuten aika, luottamus, kiinnostus
Tarpeet lastensuojelussa edelleen moninaiset - Arviointijaksojen mahdollistaminen - Avohuollon tukitoimet eivät riitä tai ole mahdollisia mihin ohjataan? - Sairaalakoulusta ja laitoksista kotiutuvat - Nuoruusiän kriisi nopea ja intensiivinen puuttuminen - Vanhemmat eivät sitoudu, nuori toivoo muutosta - Koulua käymättömät, peruskoulun jälkeinen tyhjyys - Nuoren mielenterveyden ongelmat tunnistettu, mitä sitten? Vanhemman mielenterveyden ongelmien vaikutus tuottaa vasta nuoruusiässä näkyvän oireilun - Yhteiset asiakkuudet psykiatrian kanssa lisääntyneet - Sijaishuollon kysymykset Mikä on nuorten psykososiaalinen palvelujärjestelmä tänä päivänä?
Mitä tehdään nyt? Kaste-ohjelma 2008-2011 (stm): "Uudistetaan lasten ja nuorten ja lapsiperheiden palveluja kokonaisuutena siten, että perustasolla kehitetään ja nivotaan yhteen kehitystä tukevat, ongelmia ja häiriöitä ehkäisevät ja korjaavat palvelut yli nykyisten sektorirajojen (kuten terveys-, sosiaali-, nuoriso-, sivistys- ja poliisitoimi), erityispalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja erilaisilla toimintavaihtoehdoilla (kuten lastenpsykiatria, lastensuojelu ja kasvatus- ja perheneuvolat), tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin Valtion vastaus siihen, mitä ja miten nyt tulisi kehittää Hankerahoitus ohjattu viidelle isolle hankkeelle, joissa kehitetään edelleen paljolti sektoreittain, mutta nähtävissä myös suunnan muutos ylisektoriseen ja kehitysympäristöissä tapahtuvaan kehittämiseen. Kuinka määrätietoisesti pyritään kääntämään suunta erityispalveluista ehkäisevään?
Miten kehitetään lastensuojelussa ja psykiatriassa? Jalkautuvat mallit tai muu peruspalveluihin viety tuki Peruspalvelut itse vahvistavat osaamistaan Moniammatilliset arviointitiimit Konsultaatiorakenteet Intensiivimallit (moniammatilliset) Resurssikeskukset Kouluympäristöön tuotavat tuen muodot Kaikissa tavoitellaan perustasolle parempia valmiuksia toimia, erityissaamista tuodaan aiemmassa vaiheessa käyttöön perustasolle, luodaan moniammatillisuuden rakenteita perustasolle, ennen kuin tulee tarve lastensuojelun tai psykiatrian interventioihin tai pidempikestoiseen erityispalvelujen käyttöön
Tuen tarpeen arviointi nyt Hämeenlinnan Kaste-Hanke, Paasikoski 2009 Ohr-käsittely 1-4 vko Koulu- Psykologi (tutkimus 6vko) Tukikeinot koulussa 12-20 vko Lapsen ja Vanhempien Käynnit Oppimissuunnitelma Perheneuvola (5-9 vko Lapsen ja Vanhempien käynnit, perhekäyntejä 4 vko Neuropsykiatrinen Työryhmä Lastenpsyk. Poli (7-8 vko) Työryhmän tutkimus Lapsen ja Vanhempien käynnit Vanhempien Tuki- Käynnit, Toiminta- Terapia, Koulun tuki Pekalla Vaikeuksia Koulussa (tato, käytös) Yht. 37-54 vko 12 eri työntekijää
Hämeenlinnan Kaste-hanke, Paasikoski 2009 Monialainen arviointitiimi (psykologi, sos.tt, perhetyöntekijä, kuraattori ) Lastenpsykiatrin/ lastenneurologin Konsultaatio Odotusaika 3-4 vko Työskentely 6 vko Ohr 1-4 vko Tukipalvelusuunnitelma, työskentely Pekalla vaikeuksia Koulussa (tato, käytös) Yhteensä 9-14 vko 4-5 työntekijää
Mitä ja miten kehittää? Tarvitaan monia toimia ja uusia vaihtoehtoja Erityisen resurssin suuntaaminen ehkäisevälle alueelle samanaikaisesti kun paine korjaavassa Ratkaistava, mitä lastensuojelun omia palveluja tulee olla: kunnan omat palvelut, ostopalvelut Uusia yhteisiä menetelmäkokeiluja, vaatii usein hankkeistamisen ja erityisen resursoinnin kohdentamisen Ikäryhmäkohdennettua palvelun kehittämistä esim. 12-14- vuotiaat, ei laveaa kehittämistä 10 18-vuotiaat Nuorten huostaanoton tarve ei vähene merkittävästi pelkillä kotikäynneillä ja tapaamisilla, kuuntelulla ja puheella, pitää olla ryhmiä ja toimintaa Tuen vieminen peruspalveluihin on aina pois oman sektorin työstä miten tämä ratkaistaan? Järjestöille oma paikka kiinteämmin kuntatoimijoiden kanssa On johtamisen kysymys Kehittämistyön omistajuus? Yhteistyötä vai yhdessä tekien? Kehittämisen kohde määrittää kehittämisen tavat ja vaatii erilaisia ratkaisuja: nuorten tilanne, asiakastyö, rakenteet, palvelut