FERCS10 INTERNET- JA GSM-POHJAINEN HÄLYTYS-, ETÄVALVONTA- JA OHJAUSKESKUSYKSIKKÖ ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

FERCS10 INTERNET- JA GSM-POHJAINEN HÄLYTYS-, ETÄVALVONTA- JA OHJAUSKESKUSYKSIKKÖ ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

SISÄLLYSLUETTELO TEKNISET TIEDOT... 4 1 JOHDANTO... 5 2 TÄRKEÄÄ LUKEA... 6 2.1 TURVALLISUUSOHJEET...6 2.2 VAROITUKSET...6 2.2.1 AKKUUN LIITTYVÄ VAROITUS...6 3 FERCS10 KESKUSYKSIKÖN LIITÄNNÄT... 7 3.1 ETUPANEELIN LIITÄNNÄT...7 3.2 TAKAPANEELIN LIITÄNNÄT...8 4 ASENNUS... 9 4.1 FERCS10 JÄRJESTELMÄN ASENNUS...9 4.2 ANTUREIDEN JA ILMAISIMIEN ASENNUS...10 4.2.1 LANGALLISTEN ANTUREIDEN ASENNUS...10 4.2.2 LANGALLISTEN ILMAISIMIEN ASENNUS...10 4.2.3 LANGATTOMIEN ILMAISIMIEN ASENNUS...11 4.3 GSM:N ASENNUS...11 4.4 OHJAUSLÄHTÖJEN ASENNUS...12 4.5 SIREENIN ASENNUS...12 4.6 AKUN ASENNUS...12 5 JÄRJESTELMÄN TOIMINTA...13 5.1 KÄYTTÄJIEN OHJELMOINTI JÄRJESTELMÄÄN...13 5.2 JÄRJESTELMÄN HÄLYTYSTEN KYTKEMINEN PÄÄLLE JA POIS...13 5.2.1 JÄRJESTELMÄN TOIMINTA: HÄLYTYKSET KYTKETTY POIS PÄÄLTÄ...14 5.2.2 JÄRJESTELMÄN TOIMINTA: HÄLYTYKSET KYTKETTY PÄÄLLE...15 5.3 OHJAUSLÄHTÖJEN TOIMINTA...15 5.4 SIREENIN TOIMINTA...15 5.5 AKUN TOIMINTA...15 5.6 PANIIKKIHÄLYTYKSEN TOIMINTA...16 5.7 KIELEN VAIHTO / CHANGING LANGUAGE...16 6 JÄRJESTELMÄN KÄYTTÄMINEN INTERNET-SELAIMELLA...17 6.1 TIETOKONEEN VERKKOASETUSTEN MUUTTAMINEN...17 6.2 JÄRJESTELMÄN WWW-SIVUT...20 6.2.1 SALASANAN KYSELY...20 6.2.2 ETUSIVU...21 6.2.3 ASETUKSET...22 6.2.3.1 JÄRJESTELMÄ VÄLILEHTI...23 6.2.3.2 YHTEYS VÄLILEHTI...24 6.2.3.3 AIKA VÄLILEHTI...25 6.2.3.4 TURVALLISUUS VÄLILEHTI...27 6.2.3.5 HÄLYTYS VÄLILEHTI...28 6.2.3.6 KÄYTTÄJÄ VÄLILEHTI...30 6.2.4 ANTURIT...31 6.2.5 SILMUKAT...35 6.2.6 KAMERAT...38 6.2.7 OHJAUKSET...39 6.2.8 HALLINTA...41 7 JÄRJESTELMÄN KÄYTTÄMINEN MATKAPUHELIMELLA...45 2

7.1 TEKSTIVIESTITYYPIT...45 7.2 TEKSTIVIESTIN RAKENNE...45 7.3 TEKSTIVIESTIT...46 7.3.1 AIKA...47 7.3.2 ANTURI...48 7.3.3 KÄYTTÄJÄ...49 7.3.4 HÄLYTYS...51 7.3.5 JÄRJESTELMÄ...52 7.3.6 LAITE...52 7.3.7 OHJAUS...53 7.3.8 OHJE...55 7.3.9 PANIIKKI...56 7.3.10 SILMUKKA...56 7.3.11 YHTEYS...58 7.3.12 KIELEN VAIHTO / LANGUAGE CHANGING...59 8 VIANETSINTÄ...60 LIITE 1 YHTEENVETO TEKSTIVIESTEISTÄ...61 LIITE 2 FERCS10 KYTKENTÄ...62 LIITE 3 KYTKENTÄESIMERKKEJÄ...63 3

TEKNISET TIEDOT Valmistaja: Finembe Oy Tuotemerkki: FERCS TM Malli: FERCS10 Käyttöjännite: 15 V Tehonkulutus: 5 W (valmiustila) Mitat: 135mm (leveys), 200mm (pituus), 34 mm (korkeus) 400g Lämpötilat: Käyttö: -10 +40 C Varastointi: -10 +70 C Tulot: 4 kpl digitaalisille antureille (RJ-45 liitin) 7 kpl hälytysilmaisimille 1 kpl koodiohisulkijalle (12x1.5 mm 2 riviliitin) Lähdöt: 2 kpl ohjauksille, 1 kpl akulle 1 kpl sireenille (8 x 1.5 mm 2 riviliitin) Virtasyöttö: Ohjaukset (2 kpl): 12V, max 100mA Sireeni (1 kpl): 12V, max 200mA Ilmaisimet: max 200mA Suositeltavat kaapelit: Antureille: Ethernet Cat5 (max 50 m) Ilmaisimille: MHS 4 x 0.5 Tiedonsiirto: 10BaseT GSM (SMS) Merkkivalot: Virta GSM GSM: Sisäinen modeemi (900/1800 MHz) Liittymä: SIM-kortti (ei sisälly toimitukseen) Toimitussisältö: FERCS10 keskusyksikkö GSM-antenni Virtalähde Pikakäyttöohje Verkkokaapeli TS20 lämpötila-anturi Lisälaitteet: Akku Langalliset ilmaisimet Langattomat ilmaisimet ja niiden vastaanotin Digitaaliset anturit Sireeni Koodiohisulkija Akku: Ylläpitolataus Tyyppi: 12V lyijyakku, 7 Ah kapasiteetti Tekninen tuki: FSM Oy Rajoitukset: Älä poikkea mainituista teknisistä arvoista 4

1 JOHDANTO FERCS10 on internet- ja gsm-pohjainen hälytys-, etävalvonta- ja ohjauskeskusyksikkö. Keskusyksikön valvontasilmukkoihin voidaan kytkeä erilaisia rikos- ja turvailmaisimia langallisesti tai langattomasti. Keskusyksikköön voidaan myös liittää suureita mittaavia antureita (lämpötila, kosteus jne.). Laite lähettää tiedon hälytyksistä ja ilmoituksista sähköpostilla ja/tai tekstiviestillä käyttäjille. Laitteella voidaan ohjata internetin kautta tai tekstiviestillä sähkölaitteita, kuten lämmitystä ja valaistusta. Ulkoisen sireenin avulla voidaan häätää murtovarkaat ja muut ei-toivotut henkilöt pois kiinteistöstä huomiota herättävästi. Laitteeseen voidaan liittää ulkoinen akku, joka huolehtii laitteen katkeamattomasta toiminnasta esimerkiksi sähkökatkojen aikana. Käyttäjä saa ilmoituksen, mikäli laite siirtyy toimimaan akulla. Hälytyksien kytkeminen pois ja päälle onnistuu kätevästi matkapuhelimella, koodinäppäimistöllä tai langattomalla kauko-ohjaimella. Laite tukee myös ajastettua hälytysten ohjaamista. FERCS10 järjestelmään voidaan liittää myös verkkokameroita, jolloin niitä voidaan hallita kätevästi laitteen verkkokäyttöliittymän kautta. Käyttäjä voi myös kätevästi seurata lämpötila- ja muiden mitta-antureiden historiatietoja selaimella. FERCS10 järjestelmää voidaan käyttää mistä päin maailmaa tahansa. Vaivattomimmin käyttö ja ylläpito hoituvat esimerkiksi kotikoneelta tai muulta tietokoneelta selainpohjaisen käyttöliittymän kautta. Mikäli käytettävissä ei ole internet-yhteyttä, voidaan järjestelmää ohjata ja valvoa tekstiviesteillä. 5

2 TÄRKEÄÄ LUKEA Tämä kappale sisältää tärkeää tietoa laitteen turvallisesta käytöstä. Lue seuraavat ohjeet huolella ennen laitteen käyttöönottoa! 2.1 TURVALLISUUSOHJEET Älä altista laitetta tai akkua kosteudelle, pölylle, savulle tai muille haitallisille aineille Älä altista laitetta tai akkua kuumuudelle tai tulelle Älä avaa laitetta tai akkua Älä peitä laitetta tai akkua Käytä ainoastaan laitteen mukana tullutta virtalähdettä Irrota virtalähde pistorasiasta ukonilman ajaksi Jos laite tai akku vikaantuu, älä yritä korjata sitä itse, vaan ota yhteyttä myyjäliikkeeseen Älä poikkea teknisissä tiedoissa mainituista arvoista 2.2 VAROITUKSET Tämän asiakirjan sisältö tarjotaan sellaisena kuin se on. Valmistaja ei ota vastuuta sen luotettavuudesta tai virheettömyydestä. Valmistaja varaa oikeuden itselleen muuttaa asiakirjan sisältöä ilman eri ilmoitusta. VAARA 2.2.1 AKKUUN LIITTYVÄ VAROITUS Käytä vain valmistajan suosittelemaa akkutyyppiä asianmukaisesti. Vääränlainen akun käyttö voi vahingoittaa akkua tai aiheuttaa vahinkoa ympäristölle. Hävitä akut paikallisten lakien ja viranomaismääräysten mukaisesti. 6

3 FERCS10 KESKUSYKSIKÖN LIITÄNNÄT Tässä kappaleessa esitellään keskusyksikön liittimet ja niiden selitykset. 3.1 ETUPANEELIN LIITÄNNÄT Kuvassa 1 on kuvattu FERCS10 etupaneeli. Kuva 1. Etupaneeli Anturit: 1 4: anturit kytketään järjestelmän tukemia langallisia antureita Hälytyssilmukat: 12V: käyttöjännite (2 kpl) GND: maa (2 kpl) 1 8: hälytyssilmukat silmukka 1 on 30 s viivesilmukka silmukka 8 on ohitussilmukka järjestelmän hälytysten päälle- ja poislaittamiseen Merkkivalot: PWR: virta palaa aina, kun laitteeseen on kytketty virta GSM: GSM verkkoon kytkeytymisen tila vilkkuu n. 1 s välein laitteen etsiessä GSM-verkkoa vilkkuu n. 3 s välein laitteen ollessa kytkeytyneenä GSM-verkkoon 7

3.2 TAKAPANEELIN LIITÄNNÄT Kuvassa 2 on kuvattu FERCS10 takapaneeli. Antenni: ANT: GSM-antenniliitin SIM kortti: SIM: SIM-kortin paikka Kuva 2. Takapaneeli Verkkoliitin: LAN: lähiverkko- tai internet-yhteyttä varten Ulostulot: OUT1/OUT2: ulkoisille ohjauksille BUZZ: ulkoiselle sireenille BATT: akulle Virtaliitin: DC: virtaliitin 8

4 ASENNUS Tässä kappaleessa käydään läpi järjestelmän antureiden, silmukoiden, GSMyhteyden, ohjauksien, sireenin ja akun asennus. 4.1 FERCS10 JÄRJESTELMÄN ASENNUS Seuraavassa kuvataan asennuksen pääpiirteet: Keskusyksikkö asennetaan sisätiloihin kuivaan paikkaan, jossa lämpötilan tulee olla välillä: -10 - +40 C Anturit sijoitetaan kohteisiinsa ja ne kytketään keskusyksikön anturiliittimeen. Lisätietoa löytyy kappaleesta 4.2.1 LANGALLISTEN ANTUREIDEN ASENNUS. Ilmaisimet sijoitetaan kohteisiinsa ja ne kytketään keskusyksikön silmukkaliittimeen. Lisätietoa löytyy kappaleesta 4.2.2 LANGALLISTEN ILMAISIMIEN ASENNUS. Langattomat ilmaisimet tarvitsevat vastaanottimen, joka kytketään silmukkaliittimeen. Lisätietoa löytyy kappaleesta 4.2.3 LANGATTOMIEN ILMAISIMIEN ASENNUS. Laitteen GSM:n käyttäminen (käyttäjän tekstiviestit laitteelle ja päinvastoin) vaatii SIM-kortin ja GSM-antennin asentamisen. Lisätietoa löytyy kappaleesta 4.3 GSM:N ASENNUS. Kytketään tarvittaessa. Ohjaukset kytketään laitteen ulostuloliittimen OUT1- ja OUT2-nastoihin. Lisätietoa löytyy kappaleesta 4.4 OHJAUSLÄHTÖJEN ASENNUS. Kytketään tarvittaessa. Sireeni kytketään laitteen ulostuloliittimen BUZZ-nastaan. Lisätietoa löytyy kappaleesta 4.5 SIREENIN ASENNUS. Kytketään tarvittaessa. Akku kytketään laitteen ulostuloliittimen BATT-nastaan. Lisätietoa löytyy kappaleesta 4.6 AKUN ASENNUS. Kytketään tarvittaessa. Jännitelähteen ulostulo kytketään keskusyksikön virtaliittimeen (DC) ja toinen pää seinäpistokkeeseen. Keskusyksikön virran merkkivalo (PWR) syttyy, kun virta on kytketty. Asennuksen jälkeen järjestelmä on käyttövalmis. Käynnistyessään järjestelmä etsii siihen kytkettyjä laitteita, kuten GSM-moduulia, lisälaitteita, antureita ja ilmaisimia. Tämä voi kestää muutamia minuutteja. Järjestelmän käyttö ja asetusten määrittäminen tapahtuu tekstiviesteillä tai internet-selaimella (ks. lisätietoa kappaleista 6 JÄRJESTELMÄN KÄYTTÄMINEN INTERNET-SELAIMELLA ja 7 JÄRJESTELMÄN KÄYTTÄMINEN MATKAPUHELIMELLA). Lisälaitteiden ohjeet lisälaitteiden mukana tai www-sivuillamme osoitteessa http://www.finembe.fi Kappaleesta Liite 3 KYTKENTÄESIMERKKEJÄ löytyy asennuskuvia. 9

4.2 ANTUREIDEN JA ILMAISIMIEN ASENNUS Järjestelmään voidaan kytkeä erilaisia mitta-antureita, joilla voidaan mitata lämpötilaa, ilmankosteutta jne. Järjestelmän hälytyssilmukoihin voidaan kytkeä erilaisia ilmaisimia, kuten liiketunnistimia, palohälyttimiä, ovikytkimiä, lasirikkoilmaisimia, vesivahinkotunnistimia jne. Ilmaisimia on saatavilla tyypistä riippuen sekä langallisina että langattomina versioina. 4.2.1 LANGALLISTEN ANTUREIDEN ASENNUS Langalliset mitta-anturit (lämpötila, kosteus jne.) kytketään keskusyksikön anturiliittimeen suoralla verkkokaapelilla. Kaapelin toinen pää kytketään anturiliittimen vapaaseen porttiin ja toinen anturiin. 4.2.2 LANGALLISTEN ILMAISIMIEN ASENNUS Langalliset ilmaisimet (liikkeentunnistin, palohälytin jne.) kytketään keskusyksikön silmukkaliittimeen. Silmukkaliittimessä on kaksi 12V- ja GNDnastaa. Nastoihin, jotka on numeroitu 1 7, voidaan kytkettyä joko NC (normaalisti suljettu) tai NO (normaalisti avoin) tyyppisiä ilmaisimia. Normaalisti suljettu eli NC-tyyppinen ilmaisin hälyttää, kun hälytyssilmukkapiiri katkeaa. Normaalisti avoin eli NO-tyyppinen ilmaisin hälyttää, kun hälytyssilmukkapiiri sulkeutuu. Tyyppi siis kertoo ilmaisimen toimintasuunnasta eli tapahtuuko hälytys ilmaisimessa olevan kytkimen avautumisesta (NC) vai sulkeutumisesta (NO). Järjestelmä olettaa kunkin ilmaisimen olevan NC-tyyppiä. Tyyppiä voidaan vaihtaa tekstiviestillä tai internet-selaimen kautta. Silmukka 1 on ns. viivesilmukka (tulo/poistumisviive), johon kytketyn ilmaisimen antama hälytys lähetetään käyttäjälle 30 sekunnin viiveellä. Tähän silmukkaan voidaan kytkeä esim. ulko-oven ovikytkin, josta ei lähde hälytystä välittömästi, kun käyttäjä tulee sisään kiinteistöön. Tällöin käyttäjällä on aikaa kytkeä koodinäppäimistöllä hälytykset pois päältä järjestelmästä. Silmukka 8 on ns. ohitussilmukka ja siihen voidaan kytkeä joko koodinäppäimistö (ks. LIITE 3 Kytkentäesimerkkejä) tai langaton kauko-ohjain (vaatii toimiakseen silmukkaliittimeen kytkettävän vastaanottimen, joka on lisälaite, ks. LIITE 3 Kytkentäesimerkkejä). Silmukka 8 on siis varattu 10

hälytysten päälle ja pois kytkemiseen eikä siitä lähde hälytyksiä käyttäjälle (ks. kappale 5.2 JÄRJESTELMÄN HÄLYTYSTEN KYTKEMINEN PÄÄLLE JA POIS). Älä siis käytä silmukkaa 8 muuhun kuin hälytysten päälle- ja poiskytkemiseen. Langallisten ilmaisimien ja keskusyksikön välillä voidaan käyttää esim. 4 x 0,5 mm MHS-puhelinkaapelilla. Kaapelin johtimet kytketään ilmaisimen ja silmukkaliittimen välille Taulukon 1 mukaisesti (käytä silmukkaliittimen vastakappaletta, joka kytketään silmukkaliittimeen). Taulukko 1. Signaalin nimi ja silmukkaliittimen nasta Signaalin nimi Silmukkaliittimen nasta +12 V 12 V GND GND COMMON GND NC tai NO (normaalisti suljettu/avoin) 1-8 Katso kappaleesta Liite 3 Kytkentäesimerkkejä lisätietoa NC/NO-tyyppisten ilmaisimien kytkennöistä ja niiden normaali/hälytystiloista. 4.2.3 LANGATTOMIEN ILMAISIMIEN ASENNUS Langattomien ilmaisimien käyttö vaatii toimiakseen silmukkaliittimeen kytkettävän vastaanottimen. Tarkemmat ohjeet löytyvät vastaanottimen omasta ohjekirjasta. Kappaleesta LIITE 3 KYTKENTÄESIMERKKEJÄ löytyy kuva langattomien ilmaisimien MCR-308 vastaanottimen kytkennästä FERCS10 järjestelmään. 4.3 GSM:N ASENNUS GSM:n käyttö vaatii myyntipakkauksen mukana tulevan GSM-antennin kiinnittämisen varovasti takapaneelin GSM-antenniliittimeen (ANT). Älä kierrä liikaa antennia, siten että se kiertyy yli. Tämä voi vahingoittaa GSM-antennia ja huonontaa GSM-signaalin kuuluvuutta! Lisäksi GSM:n käyttö vaatii SIM-korttia. SIM-kortti laitetaan paikoilleen kelkkaan, joka saadaan ulos painamalla kynänkärjellä varovasti SIM-liittimen vieressä olevaa keltaista painiketta. Kelkka työnnetään varovasti paikoilleen siten, että SIM-kortin metalliset kontaktit ovat vasten SIM-liittimen metallisia jalkoja. 11

SIM-kortista tulee ennen laitteeseen laittoa poistaa PIN-koodin kysely pois päältä ja tyhjentää se kaikista tekstiviesteistä esim. omalla matkapuhelimella. 4.4 OHJAUSLÄHTÖJEN ASENNUS Ohjauslähdöillä voidaan ohjata ulkoisia laitteita ja ne sijaitsevat laitteen takapaneelissa (OUT1, OUT2). Ohjausten ollessa aktiivisia, piirissä kulkee virta. Teknisissä tiedoissa on kerrottu ohjauksien maksimiarvot virralle ja jännitteelle. Tietoa ohjauslähtöjen toiminnasta löytyy kappaleesta 5.3 OHJAUSLÄHTÖJEN TOIMINTA ja ohjauslähtöjen asennusesimerkki löytyy kappaleesta LIITE 3 KYTKENTÄESIMERKKEJÄ. 4.5 SIREENIN ASENNUS Keskusyksikkö sisältää yhden sireenilähdön, jolla ohjataan ulkoista sireeniä. Sireenilähtö sijaitsee laitteen takapaneelissa ja sen kohdalla lukee BUZZ. Teknisissä tiedoissa on kerrottu sireenin maksimiarvot virralle ja jännitteelle. Tietoa sireenin toiminnasta löytyy kappaleesta 5.4 SIREENIN TOIMINTA ja sireenin asennusesimerkki löytyy kappaleesta LIITE 3 KYTKENTÄESIMERKKEJÄ. 4.6 AKUN ASENNUS Keskusyksikköön voidaan kytkeä varakäyntiä (esim. sähkökatkokset) varten huoltovapaa akku. Akkuliitin sijaitsee laitteen takapaneelissa ja sen kohdalla lukee BATT. Teknisissä tiedoissa on kerrottu akkutyyppi. Tietoa akun toiminnasta löytyy kappaleesta 5.5 AKUN TOIMINTA ja akun asennusesimerkki löytyy kappaleesta LIITE 3 KYTKENTÄESIMERKKEJÄ. 12

5 JÄRJESTELMÄN TOIMINTA Järjestelmä asennuksen jälkeen voidaan sen toimintoja käyttää. Tässä kappaleessa kerrotaan järjestelmän eri toiminnoista, kuten käyttäjien ohjelmoinnista järjestelmään, hälytysten tilojen vaihtamisesta, ohjauksista, akusta, sireenistä ja paniikkihälyttämisestä. 5.1 KÄYTTÄJIEN OHJELMOINTI JÄRJESTELMÄÄN Järjestelmään voidaan ohjelmoida maksimissaan neljä käyttäjää selaimella tai matkapuhelimella (ks. kappaleet 6.2.3.6 KÄYTTÄJÄ VÄLILEHTI ja 7.3.3 KÄYTTÄJÄ). Käyttäjille voidaan ohjelmoida nimien lisäksi matkapuhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet. Järjestelmä ottaa vastaan tekstiviestejä ja soittoja ainoastaan ohjelmoitujen käyttäjien matkapuhelinnumeroista ja lähettää hälytykset ja tiedonannot kyseisten käyttäjien matkapuhelimiin ja/tai sähköpostiosoitteisiin. Käyttäjien matkapuhelinnumerot toimivat ns. hallitsijanumeroina. Järjestelmä ei reagoi muista numeroista tuleviin soittoihin tai tekstiviesteihin. Mikäli järjestelmään ei ole tallennettu matkapuhelinnumeroita, järjestelmää voidaan hallita matkapuhelimella mistä numerosta tahansa. Järjestelmää ei voida ohjata eikä sen tilaa tiedustella sähköpostin kautta. Käyttöönoton helpottamiseksi on mahdollista tallentaa käyttäjien matkapuhelinnumerot järjestelmään soittamalla laitteelle kymmenen minuutin aikana käynnistymisestä. Tällöin numero, josta soitettiin, tallentuu järjestelmään. Tämä toimii vain ensimmäisellä käynnistämiskerralla (kuten myös tehdasasetusten palauttamisen jälkeen). 5.2 JÄRJESTELMÄN HÄLYTYSTEN KYTKEMINEN PÄÄLLE JA POIS Järjestelmän hälytyksillä on kaksi eri tilaa: päällä ja pois. Järjestelmän hälytykset ovat päällä oletusarvoisesti. Hälytykset voidaan kytkeä päälle tai pois joko internet-selaimella, matkapuhelimella, kauko-ohjaimella tai koodinäppäimistöllä. 13

Matkapuhelimella voidaan kytkeä hälytykset päälle tai pois joko soittamalla tai tekstiviestillä. Soittaminen vaihtaa järjestelmän hälytysten tilaa päälle tai pois riippuen siitä kummassa tilassa järjestelmä on. Kauko-ohjaimen tai koodinäppäimistön käyttö hälytysten päälle ja pois kytkemisessä vaatii silmukan 8 käyttöä (ks. 4.2.2 LANGALLISTEN ILMAISIMIEN ASENNUS). Järjestelmän hälytysten kytkeytyminen päälle ja pois voidaan määrittää toimimaan myös automaattisesti ajastuksella käyttäjien haluamina aikoina. Ajat voidaan määrittää vain internet-selaimella (ks. kappale 6.2.3.5 HÄLYTYS VÄLILEHTI). Järjestelmän hälytyksiä ei voida kytkeä päälle, jos joku hälytyssilmukoista on aktiivinen (esim. ovihälytyssilmukka on aktiivinen, jos ovi on jäänyt auki). Mikäli laitteeseen on kytketty sireeni, kuuluu hälytysten kytkemisestä päälle ja pois äänimerkki. Myös hälytysten päälle kytkemisen epäonnistumisesta tulee äänimerkki (ks. kappale 5.4 SIREENIN TOIMINTA). Silmukat ja anturit eivät hälytä uudestaan ennen kuin ne on kuitattu tekstiviestillä tai selaimen kautta. Silmukoiden hälytyksiä ei voi kuitata ennen kuin tilanne, joka aiheutti hälytyksen, on pois. Esimerkki tästä tilanteesta on, kun ovi on jäänyt auki, jolloin kuittaus ei onnistu ennen kuin ovi on suljettu. Mikäli anturi on sallittu lähettämään hälytyksiä, niin se lähettää hälytysrajojen rikkoutuessa hälytyksen riippumatta siitä onko järjestelmän hälytykset kytketty päälle tai ei. 24h tilassa toimivat anturit ja silmukat eivät hälytystilanteessa soita sireeniä, vaan käyttäjälle lähtee tieto hälytyksestä tekstiviestillä ja sähköpostilla. Hälytystilanteessa järjestelmä soittaa ensimmäiselle käyttäjälle ja mikäli kyseinen käyttäjä ei vastaa, niin seuraavalle jne. Lisäksi järjestelmä lähettää tekstiviesti- ja sähköposti-ilmoitukset. 5.2.1 JÄRJESTELMÄN TOIMINTA: HÄLYTYKSET KYTKETTY POIS PÄÄLTÄ Hälytystilanteessa silmukkahälytystä ei lähetetä, ellei kyseisestä silmukasta ole asetettu lähettämään hälytystä aina hälytystilanteessa (silmukan tila on 24h). Esimerkiksi palo- ja vesivuotosilmukoita suositellaan käytettävän 24h tilassa. 14

5.2.2 JÄRJESTELMÄN TOIMINTA: HÄLYTYKSET KYTKETTY PÄÄLLE Hälytystilanteessa silmukkahälytys lähetään silmukasta, joka on asetettu erikseen lähettämään hälytystilanteessa hälytys (silmukan tila on sallittu tai 24h). 5.3 OHJAUSLÄHTÖJEN TOIMINTA Laitteen käynnistyessä ohjauslähdöt ovat pois päältä. Ohjauslähtöjä voidaan ohjata matkapuhelimella tai internet-selaimella (ks. kappaleet 6.2.7 OHJAUKSET ja 7.3.7 OHJAUS). Käyttäjä voi ohjelmoida ohjauslähdön olemaan päällä jatkuvasti tai pulssimuotoisesti. Pulssimuotoisessa ohjauksessa käyttäjä asettaa pulssin pituuden sekunneissa. Ohjaus menee pois päältä automaattisesti pulssin jälkeen. Pulssin pituus jää laitteen muistiin, joten jos myöhemmin käyttäjä haluaa laittaa ohjauksen päälle jatkuvasti, täytyy pulssin pituudeksi asettaa 0 uudestaan (muuten ohjaus toimii pulssimuotoisesti). 5.4 SIREENIN TOIMINTA Mikäli järjestelmään on asennettu sireeni, sillä ilmoitetaan käyttäjälle järjestelmän tapahtumista. Tilanteita, joissa sireeniä soitetaan: Hälytystilanne: soi 5 minuuttia (pois lukien 24h tilassa toimivat anturit ja silmukat, joista tulee vain tekstiviesti- ja/tai sähköposti-ilmoitus) Hälytysten kytkeminen päälle (piip piip piip) Hälytysten kytkeminen pois päältä (piip piip) Hälytysten päälle kytkemisen epäonnistuminen (piiiiip) Käyttäjän paniikkisoittaminen 5.5 AKUN TOIMINTA Järjestelmän päävirtalähteen rinnalla voidaan käyttää akkua varmistuksena. Päävirtalähteen lopettaessa toimintansa vaihdetaan akkukäytölle, jolla se järjestelmä toimii n. 12 tuntia. Käyttäjälle lähetetään hälytys, mikäli järjestelmä siirtyy akkukäytölle. Käyttäjä saa ilmoituksen, kun järjestelmän päävirtalähde alkaa toimia uudestaan. 15

Akkua ladataan ylläpitolatauksella, kun järjestelmä toimii päävirtalähteellä. Järjestelmä lukee akkua tietyin väliajoin ja hälyttää, jos akun jännite putoaa liian alas. Akun kanssa suositellaan käytettävän alijännitesuojaa ja suoja-astiaa akun alla. 5.6 PANIIKKIHÄLYTYKSEN TOIMINTA Käyttäjä voi tehdä paniikkihälytyksen internet-selaimella järjestelmän etusivulta tai tekstiviestillä, jolloin järjestelmästä lähtee normaali hälytys käyttäjille. Tällöin myös ulkoinen sireeni alkaa soida. Paniikkihälytys voidaan laukaista riippumatta järjestelmän tilasta (hälytyksen pois tai päällä). Paniikkihälytystä voidaan käyttää karkottamaan etäältä ei-toivottu henkilö kiinteistöstä. Paniikkihälytys voidaan keskeyttää kytkemällä järjestelmän hälytykset pois päältä. 5.7 KIELEN VAIHTO / CHANGING LANGUAGE Käyttäjä voi vaihtaa laitteen kieltä joko tekstiviestillä tai internet-selaimella: Tekstiviesti: Internet-selain: ### fi/en (fi = suomi, en = englanti) Asetukset Laite Kieli User can change language of the device by text message or internet browser: Text message: Internet browser: ### en/fi (en = English, fi = Finnish) Settings Device Language 16

6 JÄRJESTELMÄN KÄYTTÄMINEN INTERNET-SELAIMELLA Yhteys tietokoneen ja keskusyksikön välille muodostetaan kytkemällä verkkokaapeli tietokoneen verkkokortilta ja keskusyksikön verkkoliittimeen. Kun kaapeli on kytketty oikein, syttyy yhteyden merkkivalo keskusyksikön verkkoliittimessä. 6.1 TIETOKONEEN VERKKOASETUSTEN MUUTTAMINEN Tietokoneen verkkoyhteyden asetuksia voidaan joutua muuttamaan, jotta yhteys tietokoneen ja keskusyksikön välille saadaan muodostettua. Ennen kuin tietokoneen verkkoasetuksia muutetaan, on suositeltavaa kirjoittaa vanhat asetukset ylös, jotta ne saadaan tarvittaessa palautettua alkuperäisiksi. Esimerkkinä asetusten määrittely Microsoft Windows XP käyttöjärjestelmässä (perinteinen valikkomalli). Muissa käyttöjärjestelmissä asetusten määrittely saattaa poiketa esimerkistä. Siirrytään käyttöjärjestelmän verkkoyhteydet ikkunaan (ks. Kuva 3): Avataan Käynnistä -> Asetukset -> Verkkoyhteydet Kuva 3. Verkkoyhteydet 17

Avataan sen verkkoyhteyden ominaisuudet, johon FERCS10 on liitetty (ks. Kuva 4): Avataan hiiren oikealla painikkeella verkkoyhteyden alasvetovalikko ja valitaan Ominaisuudet Kuva 4. Yhteyden ominaisuudet Internet-protokollan ominaisuudet (ks. Kuva 5): Valitaan Internet-protokolla (TCP/IP) ja painetaan Ominaisuudet painiketta Kuva 5. Internet-protokollan ominaisuudet 18

Internet-protokolla asetuksien muuttaminen (ks. Kuva 6) Valitaan Käytä seuraavaa IP-osoitetta o IP-osoite: 10.0.0.21 o Aliverkon peite: 255.255.255.0 o Oletusyhdyskäytävä: saa jäädä tyhjäksi Painetaan hiiren valintanäppäimellä OK painiketta Kuva 6. Internet-protokollan asetukset Suljetaan tämän jälkeen avatut ikkunat OK painikkeella. Yhteysasetukset ovat nyt kunnossa ja tietokoneella voidaan muodostaa yhteys FERCS10 järjestelmään kirjoittamalla internet-selaimen osoitekenttään FERCS10:n IPosoite (oletuksena: IP=10.0.0.20, käyttäjätunnus=admin, salasana=password). 19

6.2 JÄRJESTELMÄN WWW-SIVUT Järjestelmän käyttö ja ylläpito onnistuu parhaiten tietokoneen internetselaimella. Osa laitteen sivuista vaatii toimiakseen selaimen javascripttoiminnon hyväksymistä (oletusarvoisesti päällä). Mikäli selaimen javascripttoiminto on estetty, laitteen sivuille tulostuu ilmoitusteksti, jossa kehotetaan sallimaan javascript-toiminnot. FERCS10:n www-sivuja selatessa tulee välttää käyttämästä selaimen taaksepäin- (back), eteenpäin- (forward) ja päivitys- (refresh) näppäimiä. Halutulle sivulle tulee siirtyä käyttämällä FERCS10:n www-sivujen linkkejä. Järjestelmän www-sivuilla on kysymysmerkkejä, joista löytyy tietoa kentän tarkoituksesta. 6.2.1 SALASANAN KYSELY FERCS10 järjestelmän nettisivuille päästään kirjoittamalla selaimen osoitekenttään IP-osoite. Oletus IP-osoite on 10.0.0.20 Järjestelmä kysyy käyttäjänimeä ja salasanaa (ks. Kuva 7). Oletuskäyttäjänimi on admin Oletussalasana on password Kuva 7. Salasanan kysely 20

6.2.2 ETUSIVU Kuvassa 8 on näkymä FERCS10:n etusivusta. Kuva 8. Etusivu Etusivulla on linkit järjestelmän eri sivuihin: Etusivu Asetukset Anturit Silmukat Kamerat Ohjaukset Hallinta 21

Lisäksi etusivulla on tietoa järjestelmän, antureiden, hälytyssilmukoiden, ohjauksien, virransyötön, GSM:n ja hälytysten yms. tiloista. Etusivulla on myös ns. Paniikki-näppäin, jolla voidaan aiheuttaa paniikkihälytys (ks. kappale 5.6 PANIIKKIHÄLYTYKSEN TOIMINTA). 6.2.3 ASETUKSET Asetukset-sivulla löytyy asetuksiin liittyvät välilehdet: Järjestelmä Yhteys Aika Turvallisuus Hälytys Käyttäjä 22

6.2.3.1 JÄRJESTELMÄ VÄLILEHTI Kuvassa 9 on näkymä Järjestelmä-välilehdestä. Kuva 9. Järjestelmä-välilehti Järjestelmä-välilehdeltä on laitteen omistaja-, nimi- ja sijaintiasetukset, joita käyttäjä voi muuttaa. Nämä tiedot näkyvät myös laitteen lähettämissä sähköpostiviesteissä. Muutetut asetukset tallennetaan painamalla Tallenna painiketta tai ne voidaan perua painamalla Peruuta painiketta. 23

6.2.3.2 YHTEYS VÄLILEHTI Kuvassa 10 on näkymä Yhteys-välilehdestä. Kuva 10. Yhteys-välilehti Yhteys-välilehdeltä löytyvät tiedot järjestelmän verkkoyhteyden asetuksista, joita käyttäjä voi muuttaa: IP osoite Aliverkon peite Yhdyskäytävä HTTP portti SMTP palvelimen osoite 24

SMTP palvelimen osoitetta käytetään sähköpostihälytyksissä. Palvelimen nimen saa kysymällä palveluntarjoajalta. SMTP palvelimen osoite voidaan kirjoittaa IP-osoitteena (esim. 123.123.123.123) tai domainina (esim. mail.domain.com). Muutetut asetukset tallennetaan painamalla Tallenna painiketta tai ne voidaan perua painamalla Peruuta painiketta. 6.2.3.3 AIKA VÄLILEHTI Kuvassa 11 on näkymä Aika-välilehdestä. Kuva 11. Aika-välilehti 25

Aika-välilehdeltä löytyvät tiedot järjestelmän aika-asetuksista, joita käyttäjä voi muuttaa: Aika Päiväys Aikavyöhyke Aikapalvelimen käyttö Aikapalvelimen osoite Aika-, päiväys- ja aikavyöhyketiedot voidaan syöttää käsin tai hakea tietokoneelta painamalla Hae aika ja päivämäärä tietokoneelta linkkiä. Aikapalvelimen avulla vastaavat tiedot voidaan hakea internetissä sijaitsevalta aikapalvelimelta (pl. aikavyöhyke, joka täytyy syöttää käsin). Tähän tarvitaan aikapalvelimen osoite (IP-osoite, esim. 123.123.123.123 tai domain, esim. fi.pool.ntp.org). Alasvetovalikosta voidaan valita onko aikapalvelinominaisuus käytössä (Päällä) vai ei (Pois päältä). Muutetut asetukset tallennetaan painamalla Tallenna painiketta tai ne voidaan perua painamalla Peruuta painiketta. Jos aikapalvelinominaisuus on päällä, järjestelmä kysyy asetusten tallentamisen jälkeen päivitetäänkö aika aikapalvelimelta. Painamalla OK aika haetaan heti ja painamalla Peruuta aika haetaan seuraavan käynnistämisen yhteydessä. Muutetut asetukset tallennetaan painamalla Tallenna painiketta tai ne voidaan perua painamalla Peruuta painiketta. 26

6.2.3.4 TURVALLISUUS VÄLILEHTI Kuvassa 12 on näkymä Turvallisuus-välilehdestä. Kuva 12. Turvallisuus-välilehti Turvallisuus-välilehdellä määritellään käyttäjänimi ja salasana. Käyttäjätunnuksen vaihtoikkuna avautuu painamalla hiiren painikkeella Vaihda käyttäjänimi linkkiä. Salasanan vaihtoikkuna avautuu painamalla hiiren painikkeella Vaihda salasana linkkiä. Käyttäjätunnuksen ja salasanan vaihtaminen vaatii keskusyksikön uudelleen käynnistämisen ennen kuin uusi käyttäjätunnus ja/tai salasana tulee voimaan. 27

Muutetut asetukset tallennetaan painamalla Muuta painiketta tai ne voidaan perua painamalla Peruuta painiketta. 6.2.3.5 HÄLYTYS VÄLILEHTI Kuvassa 13 on näkymä Hälytys-välilehdestä. Kuva 13. Hälytys-välilehti Hälytys-välilehdellä löytyvät tiedot hälytysasetuksista, joita käyttäjä voi muuttaa: Hälytysten tilat (pois päältä/päällä/ajastus) Ajastuksen aikamäärittelyt 28

Katso lisätietoa järjestelmän toiminnasta eri hälytystiloissa kappaleesta 5.2 JÄRJESTELMÄN HÄLYTYSTEN KYTKEMINEN PÄÄLLE JA POIS. Hälytysten toimiessa ajastuksella, järjestelmän kellonajan tulee olla oikea. Hälytykset ovat aktiivisia, mikäli ollaan valitulla aika-alueella ja päivän kohdalla on rasti (Ota käyttöön rivin kohdalla). Päälle riville laitetaan aloituskellonaika ja Pois riville laitetaan lopetuskellonaika. Sähköpostihälytysten käyttäminen vaatii lähtevän postin palvelimen (SMTP) IP osoitteen määrittämisen (ks. kappale 6.2.3.2 YHTEYS VÄLILEHTI). Muutetut asetukset tallennetaan painamalla Tallenna painiketta tai ne voidaan perua painamalla Peruuta painiketta. 29

6.2.3.6 KÄYTTÄJÄ VÄLILEHTI Kuvassa 14 on näkymä Käyttäjä-välilehdestä Kuva 14. Käyttäjä-välilehti Käyttäjä-välilehdellä näkyy luettelo järjestelmän käyttäjistä. Mikäli käyttäjä on aktiivinen, näkyy käyttäjän kohdalla nimi, sähköpostiosoite ja GSM-numero. Mikäli käyttäjä on poissa käytöstä, näkyy käyttäjän kohdalla nimi ja tieto siitä, että käyttäjä on poissa käytössä (muut tiedot eivät näy). 30

Mikäli käyttäjän tietoja halutaan muokata, painetaan muokkaa linkkiä, jolloin aukeaa ponnahdusikkuna. Muutetut asetukset tallennetaan painamalla Tallenna painiketta tai ne voidaan perua painamalla Peruuta painiketta. On tärkeää, että järjestelmään on määritetty käyttäjät (ks. kappale 5.1 KÄYTTÄJIEN OHJELMOINTI JÄRJESTELMÄÄN). 6.2.4 ANTURIT Kuvassa 15 on näkymä Anturit-sivusta. Kuva 15. Anturit-sivu 31

Anturit-sivulla näytetään järjestelmään kytkettyjen antureiden (lämpötila, kosteus jne.) tiedot. Kustakin anturista näytetään seuraavat tiedot: Nimi Hälytykset (ks. kappale 5.2 JÄRJESTELMÄN HÄLYTYSTEN KYTKEMINEN PÄÄLLE JA POIS) o Poissa käytöstä/käytössä (toimivat 24h tilassa) Hälytyksen alaraja/yläraja o käyttäjän määrittelemä raja, jonka rikkoutuessa järjestelmä lähettää hälytyksen (jos kyseisen anturin hälyttäminen on sallittu) Nykyinen arvo Anturin minimi- ja maksimiarvot o siitä lähtien kun arvot on viimeksi nollattu tai keskusyksikkö on käynnistetty Anturin asetuksia muutetaan painamalla Muokkaa linkkiä, jolloin aukeaa ponnahdusikkuna (ks. kuva 16). 32

Kuva 16. Anturin muokkausikkuna Tässä ikkunassa näkyy myös anturin tyyppi (ei voi muuttaa): TS lämpötila HS kosteus HTST - lämpötila/kosteusyhdistelmäanturin lämpö HTSH - lämpötila/kosteusyhdistelmäanturin kosteus Muutetut asetukset tallennetaan painamalla Tallenna painiketta tai ne voidaan perua painamalla Peruuta painiketta. Mikäli anturi hälyttää eli hälytysraja on ylittynyt, niin kyseisen anturin rivi näkyy punaisena. Anturihälytykset voidaan kuitata yhdellä kertaa Kuittaa hälytykset painikkeesta. 33