Sonkajärven ja Vieremän kehittämiskeskustelu 29.9.2016 Kulttuuriympäristön kehittäminen Kulttuuriympäristöt Vieremä; Salahmin ruukki, arvokkaat kulttuurimaisemat Sonkajärvi; Jyrkkäkosken ruukki, Sukevan vankila-alue 1
Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 MRL 118 Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaaliminen Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. MRL 166 Rakennuksen kunnossapito Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennussuojelulain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapidossa on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus. Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. ( Ennen korjauskehotuksen antamista voi vaatia kuntotukimusta.) 2
Valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia Valtioneuvosto hyväksyi 20.3.2014 periaatepäätöksellään Kulttuuriympäristöstrategian 2014-2020. Strategian tavoitteet kiteytyvät kolmeen näkökulmaan: 1. kulttuuriympäristö on merkittävä voimavara, 2. kulttuuriympäristön hoito on osa kestävää kehitystä ja 3. hyvä hallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen kulttuuriympäristöpolitiikan. Strategiassa esitetään 20 ehdotusta toimenpiteiksi. www.sitoumus2050.fi on kestävän kehityksen sivusto, jossa voi voi antaa oman kulttuuriympäristösitoumuksen tai haastaa toinen yhteisö tai yksityinen henkilö tekemään sitoumuksen kulttuuriympäristön hyväksi. Tarkoituksena on lisätä tietoa ja tietoisuutta kulttuuriympäristön olemassa olosta, hoidosta, arvostamisesta. Kestävän kehityksen sivustolla on annettu 314 sitoumusta. www.kulttuuriymparistomme.fi sivusto on keskittynyt kulttuuriympäristöasioihin, ylläpitäjinä YM, OKM ja Museovirasto 3
Vieremä Valtakunnallisesti arvokkaita kohteita eli RKY 2009 inventointiin kuuluvia ovat Sonkajärven Jyrkän ruukin (1831-1909) ja Vieremän Salahmin ruukin (1807-1908) alueet. Ruukinkartano, C.L. Engel (?) 1830-40-luku, harmaakivinavetta 1858. Punainen ruukinkonttori ennen 1850. 4
Asemapiirustus ruukin alueen inventointi Erkki Härö 10/1980 Salahmin järvimalmiruukin rakensivat ruotsalaiset Elias ja Lars Dahlström 1807-10 yhtiökumppaninaan Simon Carpelan. Useiden omistajavaihdosten jälkeen vuonna 1828 ruukin osti raahelainen kauppias ja laivanvarustaja Zachris Franzen (k.1852). Tästä alkoi ruukin kukoistuskausi ja mm. ruukinkartano rakennettiin 1830-40 luvulla. Vuonna1831 perustettiin apuruukiksi mm. Jyrkkäkosken ruukki. Varkauden ruukin omistaja Paul Wahl &Co osti ruukin 1874 ja tuotantoa kesti vuoteen 1908, jonka jälkeen omistajaksi tuli A. Ahlström Oy. Koko ruukkiyhteisön suuruus oli 1881 268 henkeä. 5
Salahmin koulu 1952 (alla vasemmalla) Kivinavetta 1858 Konttorirakenn us 1800-l Ruukinkartano 1854(?) Pato Meijeri 1913 Voimalaitos 1952 6
Maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä: Pohjois-Savon maakuntakaavaan (vah.7.12.2011) liittyy kulttuuriympäristöselvitys osa 2. Arvokkaita kulttuurimaisemia rakennetun kulttuuriympäristön kannalta ovat Nissilän kylä, Isomäen mäkiasutus, Pehkolanniemi, Kauppilanmäki, Karankajärven kulttuurimaisema, Konolanmäki ja Ala- Haajaisten kulttuurimaisema. Vieremän keskusta-alueella arvokkaita kulttuurimaisemia ovat vanhan Ouluntien miljöökokonaisuus ja Vieremän kirkonmäki ja Kyrönniemen kulttuurimaisema. Yksittäisiä rakennuskohteita ei ole. Valtakunnalliseen arvokkaiden maisemaalueiden luetteloon oli tarjolla maisemainventoinnissa 2010 mukana olleet arvokkaat maisema-alueet Salahmi, Paloisenmäki, Iiranta-Karankajärvi. 7
Kirkonkylän osayleiskaava on hyväksytty 17.12.2012. Asemakaava hyv. 14.9.2015 koskee Sotkun ja Mäntykankaan aluetta. Muu keskeinen alue on kaavoitettu aiemmin(?). 8
Vieremän rakennuskulttuurin inventointi 2010/ Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 9
Vieremän kirkko ja Kyrönniemen kulttuurimaisema: Kirkko (1919) ja Jaakkolan tila (1800-luv. alku) Petterintietä kohti Tihilänmäkeä. Tämä alue on maakunnallisesti arvokas Kyrönniemen kulttuurimaisema MA1 551. Kirkonkylän osayleiskaavassa alueella useita sr-kohteita mm. ent. kansakoulu 1892, kotiseutumuseoalue (vasemmalla), Tihilänmäki- tila, asuinrak. 1947, riviaitta (1700-? ja 1800 -luvulta), Pulkka ja Taavettila. 10
Keskellä on Ristisaari, jota on ilmeisesti pidetty hautapaikkana Suomensodan aikana 1808-09. Tihilänmäki, Kauppilanmäentie, maakunnallisesti arvokas maisema-alue MA1 551. Oikealla Taavettilan tila (SR/80 yk:ssa). Keskellä oleva metsikkö on yk:ssa ohjeellisena perinnemaisema-alueena. 11
Johannes Brofelt eli Juhani Aho syntyi 11.9.1861 Lapinlahden Väärnin pappilan pirttirakennuksessa. Kyrönniemen pappila, vanhin osa lienee vuodelta 1734. Tunnetuimmat asukkaat pappilassa olivat v. 1876-1883 asunut Theodor Brofeltin perhe, johon kuului myöhemmin Iisalmen kirkkoherrana paremmin tunnettu Ukko-Brofelt ja tämän poika Juhani Aho. Brofeltin perheen renkinä oli myöhemmin kirjailijana tunnettu Heikki Kauppinen eli Kauppis- Heikki. Vieremän seurakunnan omistaman tilan rakennukset ovat tänä päivänä kokous-, juhla, kurssi- majoitus yms. käytössä. Vasemmalla v.1901 rakennettu porakivinavetta, joka muutettiin P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö 1991 kappeliksi. 28.9.2016 12
Karjala kuvassa (1840 ->), ei ole SR yleiskaavassa. Hiekkala (SR/88) ja Hukkala (SR/87) ovat suojelumerkinnöillä. Vanha Oulun tien kulttuuriympäristö. Tien vierellä ovat vanhat kantatilat: Karjala (~1840 vanhin osa), Hiekkala (1812, talli 1800) ja Hukkala (~1700-luku vanhin osa, oikealla). Vasemmalla Hiekkalan talli/heinälato. Pihapiiristä purettu vanha asuinrakennus ja vanha navetta. Kuva Hannu Puurunen 13
Sonkajärvi Valtakunnallisesti arvokas RKY-2009 kohde on Jyrkän ruukin alue (1831-1909). Sukevan vankila-alue asuntoalueineen (Iskola 1925 ja Kalliomäen keskusosasto 1936) Museosiltojen valtakunnallisessa luettelossa on Männikön silta (1925-26) Sukevalla, joka on teräsbetoninen kolmiaukkoinen ulokepalkkisilta. 14
Sonkajärven keskustan maakunnallisesti arvokkaita kohteita ovat Ev.lut.kirkko ja hautausmaa, pappila, ent. apteekki, ortodoksinen rukoushuone, entiset paloasema, lääkärintalo ja osuuspankki. Sukevan taajaman arvokkaita kohteita ovat: ortodoksinen rukoushuone ja hautausmaa, Hirsikangas, vankilan paritalo, Sukevan koulu ja rautatieasema (on sr-merkintä ak:ssa). Maakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisemia ovat Löytölänmäki (mäkiasutus ~1500-luvulta), Kulvemäen kylä (mäkiasutus), Sonkakoski (joenvarren kult.maisema), Kauppilanmäki (mäkiasutus) Vieremän rajalla ja Pohjoismäki/Teerimäki erämaamaisemallisesti arvokas. Arvokkaita yksittäisiä kohteita maaseutualueella ovat mm. ent. Hirvijärven koulu, ent. kunnalliskoti, Kangaslammen koulu, ent. Paisuan koulu, Aappola (mäkiasutus~1500- luvulta) ja Tyynelä. 15
Jyrkkäkosken ruukkialue (järvimalmiruukki 1831-1918) Ruukin perusti vuonna 1831 raahelainen kauppias ja laivanvarustaja Zachris Franzen, joka oli Vieremän Salahmin ruukin omistaja. Vuosina 1856-1908 omistaja oli Paul Wahl & Co. Ruukin aluetta kunnostettiin vuosina 1996-98 Museoviraston ohjauksella ja rahoituksella. Nykyään matkailukäytössä ja takana kosken oikealla puolella on menossa ranta-asemakaavan laadinta matkailuun liittyen. 16
Sukevan vankila-alue on RKY 2009 kohde. Omistaja Senaatti on myymässä Kortekankaan 1928-31), Etuharjun (1930- luku) ja Takaharjun (1950- luku) asuinalueet, yhteensä 41 rakennusta. Rakennukset ja asemapiirustukset suunnitteli pääosin vankeinhoitolaitoksen arkkitehti Uno Sjöholm. Vankila-alueella ei ole yleiseikä asemakaavaa, joten arvokkaita rakennuksia ei uudelleenkäyttötilanteessa suojele mikään kaava tai asetus. (vankilat eivät ole ns. asetussuojelukohteita) 17
Sukevan vankila-alue, henkilökunnan asuintalot <- Takaharjussa on kaksi paritaloa (1950). Alla Etuharjun paritalo, joita on 6 kpl rakennettu 1932-36. 18
Vankilanjohtajan asunto (1931), oikealla talousjohtajan asuintalo (1944) jossa on kaksi asuntoa. 19
Kortekankaan asuntoalue Ylin kuva koulu ja alla pesularakennus rakennettu 1928-31. 20
Kortekankaan 8 paritalon alue. Arkkitehti Uno Sjöholm oli vankeinhoitolaitoksen oma arkkitehti. Tyyli uusklassismi. 21
Iskolan avo-osaston rakennukset tehtiin pääosin 1920-luvulla, päärakennus 1923. Nykyään yksityisomistuksessa. Olemassa olevat vanhimmat rakennukset ovat (2 kpl?) yhteisnavetan lähellä olevat asuinrakennukset 1916-1917. 22 Alkuaan hevosajoneuvojen suoja
Pohjois-Savossa rakennuskannasta 16,7 % on rakennettu ennen sotia. Tilanne vuonna 2010, mukana myös puretut rakennukset, ei kesäasuntoja, varastoja, saunoja yms. Kuva: Rakennuskannan ikäjakaumakuvaajissa vuosi 1920 on omana pylväänään, sillä RHR:ssä kyseiseen vuoteen on sisällytetty myös kaikki ne rakennukset, joiden valmistumisajankohta ei ole tiedossa. 23
YM:n asetus tuli voimaan viranomaisten käytössä oleviin rakennuksiin 1.6.2013 ja muihin 1.9.2013 Ympäristöministeriön asetus 4/13 Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä 1.rakennuksia joita energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei koske, ovat 1) Rakennukset niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. 24