01.05.2008
2 3 Työryhmän tehtävä Jyväskylän kaupunginhallitus asetti 05.11.2007 ohjausryhmän, jonka tehtäväksi asetettiin suunnitelman laatiminen konserttisalin sijoittamisesta Jyväskylä Paviljongin yhteyteen ja tutkia ulkoisen rahoituksen mahdollisuuksia. Tämä selvitys on jatkoa vuonna 2004 tehdylle selvitykselle, jossa verrattiin Kilpisenkadun vaihtoehtoa Paviljonki-vaihtoehtoon konserttisalin sijoituspaikaksi. Sijoitusvaihtoehdot Työryhmä on käynyt läpi kaiken kaikkiaan seitsemän eri sijaintivaihtoehtoa. Kaikissa vaihtoehdoissa on lähtökohtana ollut akustisesti mahdollisimman korkeatasoisen salin toteuttaminen. Lisäksi tarkasteluissa on otettu huomioon konserttisalin toiminnalliset tekijät, kaupunkikuvalliset ja arkkitehtoniset näkökulmat, synergiaedut sekä kustannustekijät. Jyväskylän kaupunginteatterin väistötilan sijoittumista teatterin peruskorjauksen yhteydessä Paviljongin yhteyteen on samoin arvioitu. Työryhmä on todennut seuraavat kolme sijoitusvaihtoehtoa jatkosuunnittelun kannalta parhaiksi: Neliötorin kulmaus (malli A4), messuhallin C-osaston päällä (malli C4) ja erillinen toimistokorttelissa sijaitseva vaihtoehto (malli D). Sijoitusvaihtoehtojen vertailu Sijoitusvaihtoehtojen yksityiskohtainen vertailu on esitetty työryhmän laajemmassa raportissa. Seuraavassa esitetään tiivistetysti vaihtoehtojen kustannukset sekä vertaillaan kolmen vaihtoehdon osalta niiden etuja ja haittoja. Malli D Suuren etäisyyden takia mallissa D ei voida hyödyntää Paviljongin tiloja, mikä nostaa rakennuskustannuksia ja vuotuisia pääoma- ja hoitokustannuksia. Konserttisali sijaitsisi yksityisen maalla, joka on kaavoitettu toimistokortteliksi. Vertailussa ei ole otettu huomioon mahdollisen yhdyskäytävän aiheuttamia lisäkustannuksia. Työryhmän ehdotus Rakennusteknisesti, toiminnallisesti sekä rakennusaikaisten ja vuotuisten pääoma- ja hoitokustannusten näkökulmasta tarkasteltuna malli A4 on selkeästi muita vaihtoehtoja parempi. Kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti kaikki vaihtoehdot tarjoavat konserttisalin arvolle sopivan ympäristön. Konserttisalin akustiikan kannalta eri vaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja. Ulkoinen rahoitus Ohjausryhmän tekemien selvityksien mukaan ulkoisen rahoituksen saamismahdollisuudet on järkevintä selvittää siinä vaiheessa kun rakennuttaja on tehnyt hankkeen toteutumisesta suunnittelupäätöksen. Saatujen asiantuntija-arvioiden mukaan toiminnan monipuolistamisen mahdollistava uusi huipputeknologia, organisoidut kansalaisjärjestöt ja kansallinen kulttuurin investointituki ovat esimerkkejä ulkoisen rahoituksen mahdollisuuksista. Aikataulu Ohjausryhmän esittämän aikataulun mukaan konserttisalin suunnittelu ajoittuu vuoteen 2009. Tänä aikana tehdään tarvittava asemakaavan muutos, haetaan rakennuslupa ja järjestetään hankkeen rahoitus. Malli A4 Sijainti: Neliötorin kulmauksessa Laajuus: 5 500 m 2 Rakennusaikaiset kustannukset: 18,6 milj. Vuotuiset pääoma- ja hoitokustannukset: 1,7 milj. Malli C3 Sijainti: C messuhallin päällä Laajuus: 9 300 m 2 Rakennusaikaiset kustannukset: 30,2 milj. Vuotuiset pääoma- ja hoitokustannukset: 2,6 milj. Malli D Sijainti: erillinen rakennus toimistokorttelissa Laajuus: 10 000 m 2 Rakennusaikaiset kustannukset: 30,3 milj. Vuotuiset pääoma- ja hoitokustannukset: 3,1 milj. Malli A4 Rakentamisen määrä muihin verrattuna on huomattavasti pienempi, mistä johtuu suuri ero rakennus- ja vuosikustannuksissa. Sijoituspaikka on rakennettavuudeltaan hyvä. Ohjausryhmän työskentelyssä on kiinnitetty erityistä huomiota Neliötoriin liittyviin kaupunkikuvallisiin kysymyksiin. Malli A4 hyödyntää tehokkaimmin Paviljongin yleistiloja. Malli C3 Messuhallia joudutaan purkamaan ja rakentamaan se uudelleen katutasoon konserttisalin alle. Paikka on rakennettavuudeltaan vaikea ja konserttisali häiritsisi rakentamisen aikana Paviljongin toimintaa, millä saattaisi olla pitkäkestoisia seurauksia. Mallissa C3 voidaan hyödyntää Paviljongin tuomia synergiaetuja. Urakkakilpailu järjestetään vuoden 2009 lopussa ja rakentaminen ajoittuu vuoden 2010 alusta vuoden 2011 lopulle. Tällöin Jyväskylän kaupunginteatteri saisi Paviljongin yhteydestä väistötilat teatterin peruskorjauksen ajaksi. Konserttisalin merkitys uudelle Jyväskylälle Vapaa-ajan lisääntymisen myötä, työelämän haasteiden kasvaessa ja ikääntyvän väestönosan määrän kasvaessa laadukkaiden kulttuuripalvelujen tarjonta on muodostunut yhä merkittävämmäksi tekijäksi. Akustisesti korkeatasoisen konserttisalin rakentaminen tukee yhdistymissopimuksessa mainittua strategista linjausta, jonka mukaan uuden Jyväskylän tavoitteena on edistää eri elämänvaiheissa asukkaiden hyvinvointia tukemalla ennaltaehkäisevää toimintaa, kuntalaisten elinikäisen toimintakyvyn kehittymistä, kuntalaisten omatoimisuutta ja osallistumista sekä vapaaehtoistyötä, kulttuuria ja liikuntaa. Ohjausryhmän ja suunnitteluryhmän kokoonpanot Ohjausryhmän jäseniä ovat prof. Jukka Louhivuori (pj.), koulutuspäällikkö Pauliina Holm (vpj.), ympäristöjohtaja Pirkko Selin, rehtori Risto Rönnberg ja apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto. Suunnitelmien laatimisesta on vastannut ohjausryhmän alaisuudessa toiminut suunnitteluryhmä, jonka muodostivat Kaarlo Sarja Pöyry CM Oy, Kari Somma Arkkitehtitoimisto CJN Oy sekä Anssi Ruusuvuori Akukon Oy. Suunnitteluryhmän pysyväksi asiantuntijajäseneksi kutsuttiin intendentti Lasse Allonen. Suunnitteluryhmän lisäksi ohjausryhmä on kuullut lukuisia asiantuntijoita.
4 5 A4-malli Rakennussuunnitelmat Valittu 1 000 hengen konserttisali on ns. kenkälaatikkomalli. Salin mitat ja tilavuus on tehty akustikon antamien ohjeiden mukaan sellaisiksi, että lopputuloksesta saadaan akustisesti korkeatasoinen. Kaupunkikuvallinen tarkastelu Tarpeellinen osuus Lutakkoa on tehty kolmiulotteiseksi malliksi, johon eri vaihtoehdot on sijoitettu. Tätä mallia on sitten tarkasteltu neljästä eri katselukulmasta kunkin vaihtoehdon osalta. Lisäksi kustakin mallista on esitetty korkealaatuinen valokuvaan upotettu havainnekuva. Lisäksi mallista A4 on esitetty Lutakonpuiston näkymä Jyväsjärven rannalta Neliötorille päin ja Neliötorilta rantaan päin. Suojeluasiat Lutakon alue on maakuntakaavassa merkitty arvokkaaksi miljööksi, jossa on tarve saada suojeltua eri vuosikymmeniltä olevia osia. Muutama vuosi sitten valmistuneen Neliötorin reunalla Schaumanin konttorirakennus on suojeltu. Tällä hetkellä Neliötorin eteläsivun rajaa Paviljongin A-hallin vanha kolmikerroksinen punatiilipääty. Vaihtoehdossa A4 musiikkisali sijoittuu siten, että tämä pääty jää uuden punatiilipintaisen uudisrakennuksen taakse piiloon. Neliötori saisi yhdelle näkyvimmistä sivuistaan huomattavan julkisen rakennuksen, mikä parantaisi torin kaupunkikuvaa. Vaihtoehto A4 Tässä mallissa uusi sali sijoittuu Neliötorin eteläreunalle A-hallin päätyyn. Orkesterin harjoitus- ja hallintotilat sijoittuvat Schaumanin konttorirakennukseen. Nykyinen sisäänkäynti jää salien väliin ennalleen. Malli on edustava ja salilla on kaupunkikuvallisesti itsenäinen asema julkisen aukion reunalla. Konserttisali ja auditorio muodostavat julkisten rakennusten parin kaupungin keskustaan päin. Sali peittää huonokuntoisen A-hallin päädyn ja kohentaa Neliötorin ilmettä. Paviljongin nykyisiä tiloja voidaan maksimaalisesti hyödyntää ja nykyiset aulatilat sopivat toiminnallisesti erinomaisesti uuden konserttisalin tarpeisiin. Yhteydet A-hallin päädyn toimisto- ja neuvottelutiloihin ovat hyvät, jolloin tiloja voidaan käyttää esimerkiksi kongresseissa. Sali voidaan toteuttaa vähäisin häiriöin messu- ja kongressitoiminnalle. Se on kustannuksiltaan edullinen ja vaatii vain vähän olemassa olevien rakenteiden purkamista. Vaihtoehto C3 Uusi konserttisali sijoittuu auditorion eteläpuolella olevan sisäänkäynnin toiselle puolelle C-hallin päädyn päälle siten, että hallia joudutaan purkamaan noin 1 700 neliömetriä. Nykyinen sisäänkäynti jää salien väliin paikoilleen. Salin kaupunkikuvallinen asema on vähemmän itsenäinen. Uusi konserttisali jää auditoriomassan ja messuhallien väliin ja se mielletään helposti vain yhdeksi messu-ja kongressikeskuskokonaisuuteen kuuluvaksi salitilaksi. Paviljongin nykyisiä aula-, wc- ja naulakkotiloja voidaan hyödyntää kohtuullisesti, mutta ratkaisu vaatii Paviljongin pääsisäänkäyntihallin laajentamisen. Konserttisalin rakentaminen messuhallin päälle johtaa erittäin kalliisiin rakenteellisiin ratkaisuihin äänieristysvaatimusten vuoksi. Vaihtoehto D Uusi konserttisali sijoittuu Lutakon aukion lounaispuolella olevan toimistokorttelialueen luoteiskärkeen. Tontti ei ole kaupungin omistuksessa. Koska paikka sijaitsee etäällä Schaumanin konttorista, orkesterin toimisto- ja harjoitustilat on sijoitettu uudisrakennukseen. Synergia Paviljongin kanssa on vähäinen, koska kyseessä on erillinen konserttitalo. C3-malli D-malli
6 7 Akustisen suunnittelun lähtökohtana on suunnitella kansainvälistä huipputasoa oleva konserttisali, missä on voitava tehdä myös korkealuokkaisia tv-lähetyksiä ja muita tallenteita. Huoneakustiikka Suunniteltu konserttisali on perusmuodoltaan klassinen, sivuparvellinen "kenkälaatikkosali". Se on optimaalinen lähtökohta noin tuhannen hengen konserttisalille. Salin perusmitoitus (leveys, pituus ja korkeus) on alustavien akustisten laskelmien mukaan jatkosuunnittelun kannalta sopiva. Permannon nousukulma on loiva, mikä osaltaan auttaa suotuisan jälkikaiuntakentän rakentamista. Saliin kannattaa sijoittaa ainakin kohtuullinen määrä muunneltavaa akustiikkaverhoilua. Tämä on helpointa toteuttaa motorisoiduilla raskailla verhoilla, jotka sijoitetaan tietokoneanalyysin mukaisesti optimoiduille paikoille. Muunneltavan akustiikan avulla sali voidaan hienosäätää esimerkiksi erilaisten orkesterikokoonpanojen vaatimusten mukaiseksi. Rakennusakustiikka Jotta konserttisalin pohjamelutaso saataisiin riittävän alhaiseksi, on sen rakenteet erotettava liikuntasaumoin ja tärinäeristimin kaikista Paviljongin rakenteista ja muista melua tuottavista tiloista. Yleinen periaate on, että konserttisali on erillinen "laatikko", jolla on oma kantava runko. Yksi salin rakenteisiin vaikuttava tekijä on viereinen rautatie. Sen mahdollinen meluhaitta on tutkittava jatkossa tarkemmin. Alhainen melutasovaatimus asettaa suuret vaatimukset myös talotekniikkasuunnittelulle. Akustinen jatkosuunnittelu Akustiikan jatkosuunnittelu vaatii tilan tarkemman muodon, pintojen ja rakenteiden huolellista suunnittelua sekä akustisen tietokonemallin yksityiskohtaista käyttöä. Salin AV-suunnittelu pitää käynnistää varhaisessa vaiheessa, jotta salin tekniset ratkaisut saadaan toteutettua mahdollisimman joustavasti ja taloudellisesti yhdessä akustisten ratkaisujen kanssa.
8 9 Malli A4, näkymä Neliötorille Vuoden 2004 konserttisaliselvityksessä ei huomioitu kaupunkikuvallisia näkemyksiä riittävästi, vaikka Neliötori-vaihtoehdon synergiaedut nähtiin jo silloin. Tällä kertaa huomio on kohdistettu Lutakon alueen ja Neliötorin kaupunkikuvan parantamiseen. Väljyys vuoden 2004 selvitykseen verrattuna on saavutettu rakenteita tiivistämällä. Neliötorin vaihtoehto on todettu myös toiminnallisesti parhaaksi. Konserttisalin käyttö Salin ominaisuudet ja käyttö voidaan suunnitella akustisen musiikin lähtökohdista. Kokous- ja kongressikysyntää akustisella salilla on vain auditorion ollessa täyskäytössä eli 10-20 päivänä vuodessa. Kongressikysyntä ei rajoita akustisen salin käyttöä, koska nuo päivät ovat hyvin ennakoitavissa. Salin pääkäyttäjä, Jyväskylä Sinfonia, tarvitsee salia harjoitteluun viitenä arkipäivänä viikossa kello 8-15. Viikkokonsertit järjestetään kesäkuukausia lukuun ottamatta torstaiiltaisin. Vapaata kapasiteettia on 2-3 päivän lisäksi 3-4 iltana viikossa. Vuositasolla käytettävänä on 100-150 päivää ja 150-200 iltaa. Tilojen suunnittelu Suunnittelussa on keskityttävä yhteiskäyttöisten tilojen tekemiseen. Monikäyttötilojen tulisi toimia akustisen salin käyttäjien harjoittelutiloina sekä muiden asiakkaiden kokousja ryhmätyötiloina. Akustinen sali on suunniteltava siten, että sen ollessa käytössä voidaan auditoriota ja messuhalleja käyttää rinnakkaisiin tapahtumiin. Malli A4, näkymä Lutakonpuistosta Tilojen hallinnointi, vuokraus ja kunnossapito olisi hyvä integroida Paviljongin kokonaisuuteen. Nykyiset tilat omistava Jyväskylän Paviljonkisäätiö voisi toimia salin omistajana. Jyväskylän Kongressikeskus Oy voisi puolestaan hoitaa salin käytännön hallinnoinnin erillisen sopimuksen mukaisesti. Sopimus tulisi tehdä jo suunnitteluvaiheessa. Malli A4, näkymä Neliötorille
10 11 Kustannusvertailu on tehty sillä periaatteella, että että rakennuttajana voi toimia mikä tahansa julkinen tai yksityinen taho. Kustannusarviossa on hyödynnetty aiheesta aiemmin tehtyjen kustannusarvioiden tietoja. Tavoitehintamenetelmällä laaditut kustannusarviot ovat täydellisinä tämän raportin liitteenä. Malli A4 Uudisrakentamista on vähiten, hinta on edullisin ja se hyödyntää täysimääräisesti Paviljongin tilat ja organisaation. Tämän vuoksi pääoma- ja hoitokustannukset ovat vaihtoehdoista pienimmät. Malli C3 Rakentamisen määrä on suuri ja hinta korkea, koska nykyisiä tiloja joudutaan purkamaan noin 2 000 m 2 ja rakentamaan ne uudestaan. Rakennettavuus on vaikeaa, koska toimitaan Paviljongin ytimessä. Työmaasta johtuvat rakentamisen haitat Paviljongin toiminalle ovat vaikeasti arvioitava kustannusriski. Malli D Konserttisali ei ole Paviljongin yhteydessä, eikä siksi saavuteta samoja etuja kuin muissa vaihtoehdoissa. Kustannuksia nostaa yksityisessä omistuksessa olevan tontin ostaminen. Koska konserttisali tulee erilliseen rakennukseen, on siihen rakennettava omat aputilat. Tästä johtuvat korkeammat pääoma- ja hoitokustannukset. Mallissa D puuttuvat yhteisen henkilökunnan tuoma etu sekä olemassa olevien tilojen kustannus- ja synergiaetu. Malleissa A4 ja C3 on hyödynnetty vanhan konttorin tiloja. Rakennus on järkevää peruskorjata tässä yhteydessä. 18,6 A4 Rakennusaikaiset kustannukset milj. euroa 30,2 C3 30,3 D 1,7 A4 2,6 C3 3,1 D Vuosikustannukset milj. euroa
Suunnittelu: Rautsi Paino: Kirjapaino Kari 5/2008 500 kpl.