2014 europa EUROOPAN KOMISSION SUOMEN-EDUSTUSTON TEEMAJULKAISU 2 2015 A M E TE Komissio panostaa tärkeysjärjestykseen Vuonna 2015 keskitytään energiaan, investointeihin ja digitaalisuuteen Tampereesta älykäs kaupunki EUROPA TEEM A 2 / 2 0 1 5 1
TEEMA KOMISSION PAINOPISTEALUEET 10 kohdan ohjelma ohjaa komissiota KESÄLLÄ 2014 Euroopan parlamentti valitsi komission puheenjohtajaa seuraavaksi viisivuotiskaudeksi tilanteessa, joka oli sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti haastava. Jokainen EU-maa oli nimennyt omat komissaariehdokkaansa, ja eurooppalaiset puolueet olivat valinneet kärkiehdokkaansa komission puheenjohtajaksi jo ennen toukokuun europarlamenttivaaleja. Komission haluttiin heijastavan vaalitulosta, ja menestyneen Euroopan kansanpuolueen (EPP) ehdokas Jean-Claude Juncker vakuutti valitsijat kymmenkohtaisella ohjelmallaan Uusi alku Euroopalle. Noista kymmenestä kohdasta komissio valitsee vuosittain painopistealueet seuraavan vuoden työohjelmaansa. Tämä TEEMA-julkaisu esittelee lyhyesti Junckerin ohjelman sekä vuoden 2015 painopistealueet: energia-alan yhtenäistämisen, digitaaliunionin sekä kasvun, työllisyyden ja investointien vauhdittamisen. Käytännön työ sujuvammaksi Junckerin komissio aloitti työnsä 1.11.2014. Komissaareja on 28, yksi kustakin EU-maasta, ja jokaisella on oma vastuualueensa. Komissaarien "salkut" kattavat samantyyppisiä EU-politiikan kokonaisuuksia kuin Euroopan maiden ministeriöt. Sääntöjen mukaan komissaarin läheisimpään avustajakuntaan eli kabinettiin on kuuluttava erikielisiä ja erimaalaisia henkilöitä. Juncker järjesteli komission rakenteen uudelleen niin, että keskeisten haasteiden vetovastuuseen asetettiin varapuheenjohtajat, jotka koordinoivat useista komissaareista koostuvien projektiryhmien työtä. Näin huolehditaan siitä, että kaikki komissaarit, joiden alaa asia sivuaa, valmistelevat lainsäädäntöä yhdessä ja yhdensuuntaisesti. Viestintää tehostettiin niin, että 12 tiedottajaa hoitaa kukin tiettyjä asiakokonaisuuksia, kun aiemmin jokaisella komissaarilla oli oma tiedottajansa. Esimerkiksi varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen vastuualueena on kasvu, työllisyys ja investoinnit. Aihe koskee monia muitakin politiikan alueita, joten Katainen keskustelee säännöllisesti myös muiden kuin talous- ja työllisyyskomissaarien kanssa. Juncker on jatkanut vuonna 2012 aloitettua REFIT-ohjelmaa, jolla pyritään virtaviivaisempaan sääntelyyn. Siksi komissio ajaa alas joitakin pitkittyneitä lainsäädäntöhankkeita ja korvaa ne uusilla ehdotuksilla. Lisäksi on tarkoitus lakkauttaa vanhentuneet lainsäädäntöhankkeet, jotka eivät vastaa 10 kohdan ohjelman tavoitteita. Uusi alku Euroopalle -ohjelma Junckerin poliittiset suuntaviivat seuraavalle viisivuotiskaudelle on laadittu 10-kohtaiseksi Työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelmaksi. 1. Uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin 2. Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat 3. Joustava energiaunioni ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastonmuutospolitiikka 4. Syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja lujempi teollisuuspohja 5. Syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto 6. Kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa 7. Luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva oikeusalue 8. Kohti uudenlaista maahanmuuttopolitiikkaa 9. Vahvempi maailmanlaajuinen toimija 10. Demokraattisen muutoksen unioni 2 EUROPA TEEMA 2/2015
KOMISSION PAINOPISTEALUEET TEEMA Komissio pani asiat tärkeysjärjestykseen EUROOPAN KOMISSION puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on jatkanut edellisen komission pyrkimystä vähentää turhaa byrokratiaa. Siksi komissio korvaa joitakin pitkittyneitä lainsäädäntöhankkeita uusilla ehdotuksilla ja ajaa alas vanhentuneita ehdotuksia. Uusi komissio ei voi koskaan aloittaa aivan puhtaalta pöydältä, koska unionissa on aina vireillä pitkäaikaisia lainsäädäntöhankkeita ja EU:n tuomioistuimissa käsitellään tapauksia, joissa komissio on osapuolena. Vireillä olevista hankkeista on tarkistettu, vastaavatko ne ylipäätään enää tavoitteita, ovatko ne tulossa lähiaikoina hyväksytyiksi tai ovatko ehkä tulleet katetuiksi jollakin muulla tavalla. Paremman sääntelyn periaate koskee myös tuoreempia aloitteita. Esimerkiksi kiertotaloutta koskeva ehdotus vedettiin takaisin, koska siitä halutaan tehdä kattavampi, toteaa komission Suomen-edustuston vt. päällikkö Sari Artjoki. Hänen mukaansa uusia lainsäädäntöehdotuksia annetaan vain niistä asioista, jotka vaikuttavat eniten isoimpiin haasteisiin. Uusia ehdotuksia onkin tehty merkittävästi vähemmän kuin ennen. Kasvu, työllisyys ja investoinnit Vuoden 2015 työohjelmansa tär- EUROPA TEEMA 2/2015 3
TEEMA KOMISSION PAINOPISTEALUEET keimmäksi painopisteeksi komissio on nostanut kasvun, työllisyyden ja investoinnit. Kun talous saadaan kääntymään kasvuun, myös monien EU-maiden korkea työttömyys vähenee, ja taloudellinen toimeliaisuus luo hyvinvointia. Komission talouskasvureseptinä on lisätä investointeja, jolloin työllisyyskin lähtee nousuun. Yksityistä investointirahaa pyritään saamaan liikkeelle ja ohjaamaan esimerkiksi laajakaista- ja energiaverkkoihin tai teollisuuskeskusten liikenteen infrastruktuuriin. Hankkeiden riskipitoisimpia osia voidaan taata muun muassa uudella Euroopan strategisten investointien rahastolla (ESIR), jolloin projekteihin on helpompi saada mukaan myös yksityistä rahaa. Kolmen vuoden ja yli 300 miljardin euron investointiohjelmalla aiotaan houkutella nimenomaan yksityistä rahaa liikkeelle. Siksi varapuheenjohtaja Jyrki Katainen kiertää tänä vuonna jäsenmaissa kertomassa investointipaketista ja kerää samalla parhaita käytäntöjä, joilla on eri puolilla luotu työtä ja uusia yrityksiä. Kataisen vierailusta Tampereella kerrotaan oheisessa artikkelissa. Euroopan kilpailukyky riippuu olennaisesti elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä. Investointipaketilla päästään kiinni myös sääntelyn pullonkauloihin ja parannetaan energian ja digitaalisten toimien sisämarkkinoita, Artjoki arvioi. Kuluttajatuotteisiin lisää älyominaisuuksia Digitaalisuus on tullut niin raskaaseen teollisuuteen kuin kuluttajatuotteisiin. Etäohjaus, paikannuspalvelut ja sähköinen asiointi ovat jo arkipäivää. Katainen totesi Tampereen seminaarissa, että tavarakaupan sisämarkkinoilla rajat ovat poistuneet, mutta digipalvelujen vaikkapa televisiokanavapaketin ostaminen toisesta EU-maasta ei onnistu, sillä verokannat, tekijänoikeusjärjestelmät ja tietosuojalainsäädäntö vaihtelevat maakohtaisesti. Yksi Junckerin komission kärkihankkeista onkin yhtenäistää lainsäädäntöä EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseksi. Artjoen mielestä EU:n on valmistauduttava olemaan maailman digitaalinen edelläkävijä. On kuitenkin tärkeää, että ihmiset uskaltavat toimia digitaalisessa maailmassa. Ikääntyminen lisää myös sähköisten terveyspalvelujen tarvetta, ja niidenkin käytön pitäisi olla niin helppoa ja turvallista, että käyttö sujuisi kaikilta luontevasti. Kohtuuhintaista ja kestävää energiaa EUROOPAN KOMISSION tehtävänä on ajaa koko Euroopan unionin etua. Euroopan parlamenttiin kansalaiset valitsevat edustajansa ideologisin perustein, kun taas ministerineuvostossa EU-maat tuovat päätöksentekoprosessiin hallitustensa kannan. EUROOPAN UNIONI on maailman suurin energian tuoja; sen jäsenmaat tuovat yhteensä yli puolet käyttämästään energiasta, josta ne maksoivat vuonna 2014 yhteensä 400 miljardia euroa. Infrastruktuuri vanhenee, ja kaasuntuonnissa peräti kuusi EU-maata, Suomi mukaan lukien, on riippuvaisia yhdestä ulkoisesta toimittajasta. Energiamarkkinoita ei ole yhtenäistetty, vaikka Euroopan laajuisesta energiaverkosta on puhuttu vuosikausia. Helmikuussa 2015 Junckerin komissio julkisti strategian energiaunionin ja siihen liittyvän ilmastonmuutospolitiikan toteuttamiseksi. Tavoitteena on vähentää EU-maiden riippuvuutta energian tuonnista ja yksittäisistä energiantoimittajista sekä lisätä maiden yhteistyötä erityisesti toimitushäiriöiden aikana. Energian pitäisi myös voida virrata vapaasti yli EU-maiden rajojen. Komissio vaatii, että siirto- ja jakeluverkkoyhtiöt eriytetään toisistaan ja huolehditaan viranomaisten riippumattomuudesta. EU on sitoutunut kansainvälisiin ympäristötavoitteisiin, ja energiamarkkinoiden harmonisoinnissa myös ympäristönäkökohdat ovat automaattisesti mukana. Uusiutuvien energialähteiden osuutta sähköntuotannossa lisätään, ja paikallisesti tuotetun energian liittämistä verkkoon helpotetaan. Julkisia energiamarkkinatukia tarkastellaan uudelleen, ja ympäristölle haitalliset tuet lakkautetaan asteittain. 4 EUROPA TEEMA 2/2015
KOMISSION PAINOPISTEALUEET TEEMA Kasvun karavaani käynnistyi Tampereella KOMISSION varapuheenjohtaja Jyrki Katainen vieraili Tampereella maaliskuun alussa. Hän kertoi komission investointipaketista ja kuunteli opiskelijoiden, elinkeinoelämän ja kaupungin näkemyksiä siitä, miten talous ja työllisyys saadaan taas pyörimään tehokkaasti. Kataisen vastuualueena komissiossa ovat kasvuun, työllisyyteen ja investointeihin liittyvät asiat. Hän kiertää vuoden 2015 aikana kaikissa EU-maissa samantapaisella ohjelmalla. Tampereen kiertuepäivän aluksi Katainen vieraili yliopistossa, josta valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 1998. Jokaisessa maassa käyn yliopistolla, koska tahdon kuulla, mitä nuoret eurooppalaiset ajattelevat omasta maastaan ja Euroopan tulevaisuudesta. Olen kertonut omasta opiskeluajastani, jolloin Suomi kohtasi syvän laman, samantapaisen kuin viime vuosina on nähty Portugalissa ja Irlannissa. Venytimme valmistumista ja opiskelimme kohtuuttoman laajoja tutkintoja, koska yliopiston ulkopuolella oli vain työttömyyttä. Monille eurooppalaisille tulee täytenä yllätyksenä, että Suomi on ollut vaikeuksissa tai että suomalaisilla nuorilla on samoja ongelmia kuin heillä, Katainen sanoi. Tampere on uudistuvan teollisuuden älykäs kaupunki, kiteytti Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen iltapäivän seminaarissa. Rajattomuus toteutuu vähitellen Katainen puhui reilusta integraatiosta. Hän täsmensi, että Euroopan yhdentymisessä on kyse siitä, että kansalaiset, yritykset ja kaupankäynti kulkevat vaivatta yli rajojen. Kenenkään ei pidä tuntea tulleensa hyväksikäytetyksi, eikä esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmien eroilla shoppailu ole sallittavaa. Rajatonta Eurooppaa rakennetaan tavallisille ihmisille: opiskelijoille, työntekijöille, eläkeläisille. EUROPA TEEMA 2/2015 5
TEEMA KOMISSION PAINOPISTEALUEET Yhdentymisen onnistuneimpia saavutuksia on Erasmus-ohjelma, jonka kautta vuosittain yhteensä sadattuhannet opiskelijat, opettajat ja tutkijat pääsevät vaihtoon ulkomaisiin oppilaitoksiin. Tavarakaupan sisämarkkinoilla rajat ovat poistuneet. Sen sijaan digipalvelujen, energian ja pääoman liikkuvuutta tulisi komission mielestä tehostaa yhdenmukaistamalla niitä koskevaa lainsäädäntöä. Yhdentynyt Eurooppa pystyy paremmin myös torjumaan rajattomuuden kielteisiä ilmiöitä, kuten kansainvälistä rikollisuutta ja ihmissalakuljetusta, Katainen arvioi. EU ei voi kuitenkaan esimerkiksi poistaa jäsenvaltioiden kilpailukykyongelmia tai lopettaa ylivelkaantumista, vaan tarvitaan maiden ja kansalaisten omaa vastuuntuntoa. Komissio keskustelee valtiojohdon kanssa, mutta oikeasti on kyse ihmisten keskinäisistä sitoumuksista. Apua saaneet ovat sitoutuneet siihen, että ne panevat asiansa kuntoon ja maksavat velkansa pois. Yhden EU-maan kansalaiset ovat vastuuvelvollisia toisen EU-maan kansalaisille: me suomalaiset olemme luvanneet pitää taloutemme niin hyvässä kunnossa, ettei se aiheuta ongelmia vaikkapa hollantilaisille veronmaksajille. Monia rahoitusmalleja Komissio pyrkii vauhdittamaan yksityisiä investointeja muun muassa energiainfrastruktuuriin. Projekteihin voidaan hakea erilaisia EU:n ja kansallisten rahoitusorganisaatioiden tukia ja lainoja riippuen hankkeen laadusta. Kataisen kiertuepäivään Tampereella olikin yhdistetty myös Suomen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -rakennerahasto-ohjelman käynnistys. Aluksi esiteltiin erityisesti yrityksille Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), sosiaalirahaston (ESR) ja maaseuturahaston (EMS) rahoitusmahdollisuuksia. Rahastoja pyritään käyttämään entistä tehokkaammin, ja avustusten sijaan suositaan lainoja, takauksia ja pääomanlisäyksiä. Suomen EUtoimijat jatkavat hankkeiden ja mahdollisuuksien esittelyä yhteisellä Kasvun karavaani -kiertueellaan eri puolella Suomea. Iltapäivän seminaarissa ääneen pääsivät tamperelaiset yrittäjät, virkamiehet ja poliittiset päättäjät. Tampere kasvaa jatkuvasti, ja sen vetovoiman ja menestyksen avaimina mainittiin kahden yliopiston vaikutus, teollisen tuotannon yhdistyminen ICT-alaan eli älyteknologian tuominen koneisiin ja liikenteeseen sekä yritysten panostukset tuotekehitykseen. Lisäksi Tampereella uskotaan yhteistyöhön julkisen ja yksityisen sektorin välillä Innovatiivisia start-up-yrityksiä yhteisvoimin JYRKI KATAINEN seurueineen tutustui Tampereen-vierailullaan myös Innovaatiokeskus Demolan toimintaan. Finlaysonin vanhassa teollisuuskiinteistössä korkeakouluopiskelijat pääsevät kehittämään uusia liikeideoita, kun Demola tuo yrityskumppaneita ja opiskelijoita yhteen. Konseptia ja alustaa hyödynnetään jo Demolan omassa liiketoimintaverkostossa eri puolilla Eurooppaa, ja vuonna 2014 mukana oli 140 yritystä, 1 600 opiskelijaa ja 37 yliopistoa. Kiertueväki kuunteli tarkkaavaisesti keskuksen ja kahden startup-yrityksen esittelyjä. Katainen piti innovaatiokeskuksen konseptia erinomaisena. Demola on sellainen sosiaalinen innovaatio, joka toimii yhtä hyvin vauraassa kuin köyhemmässäkin maassa, hän totesi. 6 EUROPA TEEMA 2/2015
KOMISSION PAINOPISTEALUEET TEEMA ja verkostoitumiseen muun maailman kanssa. Katainen totesi, että alueita voidaan kehittää juuri aluerahastoilla, joskin hän varoitti luomasta tuista pysyvää tulonsiirtoa. Komission investointipakettiin liittyvä Euroopan strategisten investointien rahasto ESIR (engl. EFSI) ei anna suoraa tukea, vaan takaa riskipitoisimpia osia sellaisista projekteista, joiden olisi muutoin vaikea saada rahoitusta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteiset hankkeet ovat harvemmin tällaisia riskisijoituksia. Lainoitusmahdollisuuksia muiltakin kuin pankeilta pitäisi kuitenkin komission mielestä EU:ssa lisätä. Koulutuksesta apua nuorisotyöttömyyteen Kataisen mielestä Eurooppaa vaivaava nuorisotyöttömyys saadaan talttumaan ensisijaisesti yleisellä talouskasvulla mutta myös nuorisotakuulla ja koulutuksella. Erityisesti hän mainitsi oppisopimuskoulutuksen, josta pitäisi Suomessakin saada houkuttelevampi vaihtoehto nuorelle kuten esimerkiksi Saksassa. Nuorisotakuu kiinnosti myös EU:n talousarviosta vastaava komissaaria Kristalina Georgievaa, joka helmikuisella Suomen-vierailullaan halusi tutustua nuorten työllistämishankkeeseen Haavi2:een. Sitä on rahoitettu EU:n sosiaalirahastosta ESR:stä, ja Georgievan mielestä hankkeen kautta työllistyneiden määrä osoitti, että panostus ei ollut mennyt hukkaan. Demolan konsepti kiinnosti kaikkia. Opiskelijat kysyivät Kataiselta muun muassa nuorisotyöttömyydestä. Euroopan komission Suomen-edustusto Päätoimittaja Sari Artjoki Malminkatu 16, 00100 Helsinki PL 1250, 00101 Helsinki p. +358 9 6226 544 http://ec.europa.eu/finland S-posti: etunimi.sukunimi@ec.europa.eu www.facebook.com/euroopankomissiosuomessa http://twitter.com/eukomissio www.youtube.com/eukomissio www.storify.com/eukomissio instagram.com/eukomissio http://euronautti.wordpress.com/ www.facebook.com/eurooppasali http://twitter.com/eurooppasali EUROPA TEEMA 2/2015 7