Vantaan ammattiopistosta keväällä 2012 valmistuneiden työllistyminen Anne Karjalainen Elokuu 2012
Julkaisija Teksti Kannen kuva Vantaan kaupunki Työllisyyspalvelut Tietopalvelut, selvityksiä nro 65, C22:2012 Anne Karjalainen, työllisyyspalvelut Kari Paajanen ISBN 978-952-443-415-7 ISSN-L 1799-7011 ISSN 1799-7569 (verkkojulkaisu)
Tässä tutkimuksessa on selvitetty Vantaan ammattiopisto Variasta keväällä 2012 valmistuneiden opiskelijoiden työnhakukeinoja, työllisyysnäkymiä ja työllistymistä. Lisäksi tutkimuksessa on kartoitettu opintojen suorittamiseen motivoineita tekijöitä sekä opiskelijoiden kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan. Tutkimustulokset perustuvat Vantaan ammattiopistosta valmistuville opiskelijoille tehtyyn internetkyselyyn, joka toteutettiin huhti-toukokuussa 2012. Kyselyyn vastasi 173 oppilasta. Kyselyn tuloksia on verrattu osittain keväällä 2011 tehtyyn vastaavaan kyselyyn.
Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Vantaan ammattiopisto Varia... 4 3. Taustatiedot... 4 4. Työllisyysnäkymät... 5 5. Työnhaku... 6 6. Työllistyminen... 9 7. Työnhaunohjaus... 13 8. Kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan... 15 9. Opintoihin motivoineet tekijät... 17 10. Yhteenveto... 19 LIITE 1 Variasta valmistuneet 2012 -kyselylomake... 21
1. Johdanto Vantaan ammattiopisto Variasta keväällä 2012 valmistuneille opiskelijoille suunnatun kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Vantaan ammattioppilaitoksesta valmistuneiden opiskelijoiden työllistymistä, työnhakua ja työelämän toiveita. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin opiskelun suorittamiseen motivoineita tekijöitä sekä opiskelijoiden kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan. Kyselylomake oli avoinna internetissä 4.4.-4.6.2012. Opettajia pyydettiin järjestämään oppilaille mahdollisuus vastata kyselyyn oppitunnin yhteydessä. Kyselystä oli saatavilla myös paperiversio niitä oppilasryhmiä varten, joilla ei ollut sopivaa tilaisuutta vastata kyselyyn internetin kautta. Kysely koostui valintakysymyksistä ja avoimista kysymyksistä. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 173 oppilasta. Heistä 137 vastasi kyselyyn internetissä ja 36 oppilasta paperilomakkeella. Kyselylomake on raportin liitteenä. Vastaavanlainen Variasta valmistuvien opiskelijoiden työllisyyskysely tehtiin myös keväällä 2011. Tämän vuoden tuloksia on verrattu edellisen vuoden tuloksiin siltä osin, kun se on ollut mahdollista. Eri vuosien tuloksia verratessa on huomioitava, että kyselyyn osallistuneissa koulutusohjelmissa sekä vastaajamäärissä koulutusohjelmittain on eroavuuksia. Myös vastausajassa on eroa, sillä vuonna 2011 vastausaika rajoittui kolmeen viikkoon toukokuun puolesta välin kesäkuun alkuun, kun tänä vuonna vastausaika oli kaksi kuukautta huhtikuun alusta kesäkuun alkuun. 2. Vantaan ammattiopisto Varia Vantaan ammattiopisto on Vantaan kaupungin omistama oppilaitos. Opiskelijoita on vuosittain noin 3800, joista nuoria 2700 ja aikuisopiskelijoita 1100. Toimipisteitä on neljä, ja ne sijaitsevat Hiekkaharjussa, Koivukylässä, Myyrmäessä ja Veromiehessä. Nuorisokoulutusta järjestetään kuudella opetusalalla: kulttuurin opetusala, liikenteen opetusala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali- ja terveysala, sähkötekniikan opetusala sekä tekniikan opetusala. Keväällä 2012 oppilaitoksesta valmistui 527 ammatillisen tutkinnon suorittanutta opiskelijaa. 3. Taustatiedot Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 173 opiskelijaa, mikä vastaa noin 33 prosenttia oppilaitoksesta valmistuneista. Vastaajat olivat kymmenestä eri koulutusohjelmasta. Oppilaitoksessa on yhteensä 29 eri koulutusohjelmaa. Runsaslukuisimmin edustettuna olivat lähihoitajat (52 vastausta), kokit (30 vastausta) ja ICT-asentajat (18 vastausta). Muiden koulutusohjelmien vastaajamäärät vaihtelevat 7:stä 17:ään. Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden määrä koulutusaloittain. Kyselyyn osallistuneet v. 2012 (v. 2011) Koulutusohjelma 2012 (2011) Koulutusohjelma 2012 (2011) Autonkuljettaja 9 (10) Maalari - (8) ICT-asentaja 18 - Ompelija - (8) Kokki 30 (18) Parturi-kampaaja 7 (25) Kokki, erityisopetus - (8) Putkiasentaja 17 (7) Koneistaja/levyseppähitsaaja 9 (9) Suurtalouskokki - (8) Leipuri-kondiittori 8 - Talonrakentaja - (13) Lentoasemahuoltaja 12 (10) Turvallisuusvalvoja 11 - Lähihoitaja 52 (52) Muut - (7) Yhteensä 173 (183) 4
Kyselyyn vastanneista 58 prosenttia oli miehiä ja 42 prosenttia naisia. 80 prosenttia vastaajista ilmoitti kotipaikkakunnaksi Vantaan. Ulkopaikkakuntalaisista oli entinen helsinkiläisiä, joita oli 10 prosenttia vastaajista. Vastaajien muita kotipaikkakuntia olivat Espoo, Järvenpää, Kerava, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula. Eniten ulkopaikkakuntalaisia opiskelijoita oli turvallisuusvalvojan koulutusohjelmassa, jossa yli puolet vastaajista oli ulkopaikkakuntalaisia. Vähiten muilta paikkakunnilta tulleita opiskelijoita oli koneistaja/levyseppähitsaajan sekä lähihoitajan koulutusohjelmissa. Kyselyyn osallistuneista suurin osa suoritti ensimmäistä ammatillista tutkintoaan. Vastaajista 85 prosentilla oli taustalla perusasteen koulutus ja kuusi prosenttia oli suorittanut lukion. Kuudella prosentilla vastaajista oli aiempi toisen asteen ammatillinen tutkinto. Yhdellä vastaajista oli korkeakoulututkinto. Eniten aiempia ammatti- tai muita tutkintoja oli lähihoitajilla, joista 21 prosentilla oli taustalla toinen tutkinto. Vastaajista noin joka kymmenes oli aiemmin keskeyttänyt muun alan opinnot. Vastaajista 92 prosenttia puhui äidinkielenään suomea. Vieraskielisiä oli seitsemän prosenttia vastaajista. Heidän äidinkieliä olivat albania, arabia, kayah, lingala, ranska, romania, venäjä ja viro. Vieraskielisistä eniten oli virolaisia, mutta yksikään vieraskielinen kieliryhmä ei muodostanut isoa vastausryhmää. 4. Työllisyysnäkymät Enemmistö vastaajista (74 %) piti oman alan Variasta valmistuneiden työllisyysnäkymiä hyvinä tai erittäin hyvinä. Positiivisimpia näkymät olivat autonkuljettajilla, lentoasemahuoltajilla ja lähihoitajilla. Heistä kaikki tai lähes kaikki pitivät työllisyysnäkymiä hyvinä tai erittäin hyvinä. Myös koneistaja/levyseppähitsaajilla näkymät olivat varsin positiiviset. Kohtalaisina työllisyysnäkymiä pitivät etenkin parturi-kampaajat. Työllisyysnäkymiä piti huonoina tai erittäin huonoina vain pieni osa vastaajista. He olivat ICT-asentajan, kokin ja putkiasentajan koulutusohjelmista. He olivat ICT-asentajan, kokin ja putkiasentajan koulutusohjelmista. Miten arvioisit oman alasi Variasta valmistuneiden työllisyysnäkymiä? Koulutusohjelma Autonkuljettaja (n=9) 22 % 78 % ICT-asentaja (n=18) 6 % 44 % 17 % Kokki (n=30) Koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) Leipuri-kondiittori (n=8) 10 % 13 % 43 % 78 % 63 % 37 % 25 % erittäin hyvät hyvät kohtalaiset Lentoasemahuoltaja (n=12) 42 % 58 % huonot Lähihoitaja (n=52) Parturi-kampaaja (n=7) 38 % 29 % 57 % 58 % 14 % erittäin huonot Putkiasentaja (n=17) 12 % 41 % 35 % 6 % 6 % Turvallisuusvalvoja (n=11) 18 % 64 % 18 % Kaikki yhteensä (n=173) 21 % 53 % 21 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 1. Opiskelijoiden arvio oman alan työllisyysnäkymistä 5
Viime vuoden tapaan opiskelijat pitivät omia työllisyysnäkymiä hieman parempina kuin oman alan näkymiä yleensä. Puolet vastaajista piti omia työllisyysnäkymiä hyvinä ja neljännes erittäin hyvinä. Huonoina tai erittäin huonointa työllisyysnäkymiä piti vain kolme prosenttia vastaajista. Parhaimpana omia työllisyysnäkymiä pitivät lentoasemahuoltajat, turvallisuusvalvojat, autonkuljettajat ja lähihoitajat. ICT-asentajien, kokkien ja putkiasentajien vastauksissa oli paljon hajontaa. Osa heistä piti työllisyysnäkymiä erittäin hyvinä ja osa kohtalaisina tai jopa huonoina. Viime vuoteen verrattuna omat työllisyysnäkymät olivat parantuneet autonkuljettajilla ja lentoasemahuoltajilla. Koneistaja/levyseppähitsaajien ja lähihoitajien näkymät pysyivät ennallaan. Hieman heikommat omat työllisyysnäkymät olivat kokeilla, parturi-kampaajilla ja putkiasentajilla. Työpaikkojen määrää koko pääkaupunkiseudulla pidettiin hyvänä. 84 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että pääkaupunkiseudulla on oman alan työpaikkoja erittäin paljon tai melko paljon. Vantaalla työpaikkojen määrää pitivät korkeana etenkin parturi-kampaajat, koneistaja/levyseppähitsaajat ja lähihoitajat. 5. Työnhaku Vastaajista 61 prosenttia halusi työllistyä alalle, jolle on valmistumassa. Luku on täsmälleen sama kuin edellisen vuoden kyselyssä. Eniten omalle alalle halusivat työllistyä lähihoitajat (83 %), turvallisuusvalvojat (73 %), lentoasemahuoltajat (67 %) ja leipuri-kondiittorit (63 %). Epävarmoja omasta alasta olivat etenkin putkiasentajat ja kokit. Yhdeksän prosenttia kaikista vastaajista ei halunnut työllistyä opiskelemalleen alalle. Luku on neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin viime vuonna. Kielteisimmin omalla alalle työllistymiseen suhtautuvia oli kokkien koulutusohjelmassa. Heistä 23 prosenttia ei halunnut työllistyä opiskelemalleen alalle. Viime vuoteen verrattuna autonkuljettajien, kokkien, koneistaja/levyseppähitsaajien ja putkiasentajien kiinnostus omalla alalla työskentelyä kohtaan oli hieman laskenut. Lentoasemahuoltajien ja lähihoitajien halu työllistyä omalle alalle oli sen sijaan noussut. Parturi-kampaajilla tilanne oli jokseenkin sama kuin edellisenä vuonna. Haluatko työllistyä alalle, jolle olet valmistumassa? Koulutusohjelma Autonkuljettaja (n=9) ICT-asentaja (n=18) 17 % 28 % Suurin osa (87 %) opiskelijoista haluaisi tehdä kokopäivätyötä. 37 prosenttia olisi valmis tekemään Kokki (n=30) 30 % 23 % 47 % myös osa-aikatyötä. Vuorotyötä ottaisi vastaan noin puolet opiskelijoista. Keikkatyö kiinnosti eniten Koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) 44 % ICT-asentajia, koneistaja/levyseppähitsaajia ja putkiasentajia. Provisiopalkatusta työstä oli kiinnostunut vain Leipuri-kondiittori yhdeksän prosenttia (n=8) vastaajista. Vastaajista 63 % alle puolet oli valmiita tekemään 38 % muuta kuin kyllä oman Lentoasemahuoltaja alan töitä. Vähiten (n=12) muun alan töitä halusivat 67 % tehdä lähihoitajat (3717 %), % autonkuljettajat 17 % en (44 %), koneistaja/levyseppähitsaajat (44 %) ja turvallisuusvalvojat (45 %). Myös muun alan töitä en olivat osaa sanoa Lähihoitaja (n=52) 83 % 17 % valmiit tekemään etenkin leipuri-kondiittorit (88 %) ja kokit (80 %). Parturi-kampaaja (n=7) 71 % 14 % 14 % Putkiasentaja (n=17) 41 % 59 % Turvallisuusvalvoja (n=11) 73 % 9 % 18 % Suurin osa, 87 prosenttia, opiskelijoista haluaa tehdä kokopäivätyötä. 37 prosenttia olisi valmis tekemään myös osa-aikatyötä. Vuorotyötä ottaisi vastaan noin puolet opiskelijoista. Keikkatyö kiinnosti Kaikki yhteensä (n=173) 61 % 9 % 31 % eniten ICT-asentajia, koneistaja/levyseppähitsaajia 0 % 20 % 40 ja % putkiasentajia. 60 % Provisiopalkatusta 80 % työstä 100 % oli Kuva 2. Opiskelijoiden halukkuus työllistyä opiskelemalleen alalle 6
Suurin osa, 87 prosenttia, opiskelijoista haluaisi tehdä kokopäivätyötä. 37 prosenttia oli valmis tekemään myös osa-aikatyötä. Vuorotyötä ottaisi vastaan noin puolet opiskelijoista. Keikkatyö kiinnosti eniten ICT-asentajia, koneistaja/levyseppähitsaajia ja putkiasentajia. Provisiopalkatusta työstä oli kiinnostunut vain yhdeksän prosenttia vastaajista. Vastaajista hieman yli puolet olisi valmiita tekemään myös muita kuin oman alan töitä. Muun alan töitä olivat valmiita tekemään etenkin leipurikondiittorit (88 %) ja kokit (80 %). Vähiten opiskelualaa vastaamattomia töitä halusivat tehdä lähihoitajat (37 %), autonkuljettajat (44 %) ja koneistaja/levyseppähitsaajat (44 %). Epävarmojen osuus oli suuri lähes kaikissa koulutusohjelmissa. Koulutusohjelma Olisitko valmis tekemään muun alan töitä? Autonkuljettaja (n=9) 44 % ICT-asentaja (n=18) 6 % 39 % Kokki (n=30) 80 % 3 % 17 % Koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) Leipuri-kondiittori (n=8) Lentoasemahuoltaja (n=12) Lähihoitaja (n=52) 44 % 50 % 37 % 88 % 8 % 50 % 54 % 13 % kyllä en Parturi-kampaaja (n=7) 57 % 43 % Putkiasentaja (n=17) 65 % 35 % Turvallisuusvalvoja (n=11) 45 % 55 % Kaikki yhteensä (n=173) 54 % 3 % 42 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 3. Opiskelijoiden halukkuus tehdä muita kuin oman alan töitä. Kaikista kyselyyn vastanneista 88 prosenttia etsi töitä Vantaalta, 72 prosenttia Helsingistä ja 27 prosenttia Espoosta. Hieman yli 20 prosenttia haki töitä myös Keravalta ja Tuusulasta. Muista lähikunnista tai muualta Suomesta haki töitä 13 prosenttia kaikista vastaajista. Muutama opiskelijoista haki töitä ulkomailta. Kaikilla aloilla Helsinki ja Vantaa olivat suosituimmat työnhakualueet. Espoosta töitä hakivat eniten turvallisuusvalvojat (64 %), ICT-asentajat (61%) ja autonkuljettajat (). Koneistaja/levyseppähitsaajista kukaan ei hakenut töitä Espoosta, mutta he hakivat muita useammin töitä Keravalta ja Tuusulasta. Myös putkiasentajat ja autonkuljettajat hakivat keskimääräistä enemmän töitä Tuusulasta ja Keravalta. Viime vuoteen verrattuna hieman useampi opiskelija haki töitä Vantaan ja Helsingin ulkopuolelta. Opiskelijoille tärkeitä asioita työpaikan valinnassa olivat etenkin hyvä työilmapiiri, palkka, mieluisat työtehtävät ja kohtuullinen työmatka. Moni mainitsi tärkeäksi asiaksi myös työajan, mahdollisuuden oppia uutta ja kehittää omia taitojaan sekä reilut esimiehet. Vapaamuotoisissa vastauksissa kysymykseen, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä työpaikan valinnassa, opiskelijat vastasivat muun muassa seuraavaa: "Työajat, työpaikan sijainti, työssäviihtyminen" - autonkuljettaja - "Se että työ on järkevää, eikä ns. aku ankka -työtä. myös työpaikan sijainti on tärkeä koska en omista autoa" - ICT-asentaja - 7
"Työtehtävät, työpaikan ilmapiiri, palkka ja kuinka haasteellista on kulkea työpaikalle julkisella liikenteellä." - kokki - "Työilmapiiri hyvä ja työolosuhteet hyvät" - koneistaja/levyseppähitsaaja - "Pääsee tekemään oman alan töitä ja oppii sekä kehittyy työtä tehdessään ja sen kautta ei pääse kyllästymään omaan työhön" - leipuri-kondiittori - "Mukava työ ja joustavat työajat" - lentoasemahuoltaja - "Sijainti, työn laatu, palkka" - lähihoitaja - "Että saa alussa tuntipalkkaa ja työilmapiiri. Ja että saa tehdä kaikkia töitä." - parturi-kampaaja - "Hyvä työyhteisö ja hyvät esimiehet. PALKKA." - putkiasentaja - "Sijainti, työolosuhteet, palkkaus." - turvallisuusvalvoja - Miltä alueilta haet töitä? (monivalinta) 1/2 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Autonkuljettaja ICT-asentaja Kokki Koneistaja/ levyseppähitsaaja Leipuri-kondiittori Lentoasemahuoltaja Vantaa Helsinki Espoo Kerava Tuusula Muu Miltä alueilta haet töitä? (monivalinta) 2/2 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Lähihoitaja Parturi-kampaaja Putkiasentaja Turvallisuusvalvoja YHTEENSÄ (n=183) Vantaa Helsinki Espoo Kerava Tuusula Muu Kuva 4. Opiskelijoiden työnhakualueet koulutusaloittain. 8
6. Työllistyminen Kaikista kyselyyn vastanneista 56 prosentilla oli työpaikka tiedossa valmistumisen jälkeen. Parhaiten olivat työllistyneet turvallisuusvalvojat (91 %), lentoasemahuoltajat (83 %), autonkuljettajat (78 %) ja lähihoitajat (75 %). Alin työllistymisprosentti oli kokeilla (23 %), parturi-kampaajilla (29 %) ja putkiasentajilla (35 %). Vastausajankohdan aikaan epävarmoja työpaikan saannista olivat etenkin koneistaja/levyseppähitsaajat () ja parturi-kampaajat (57 %). Viime vuoteen verrattuna työpaikan saaneita oli kuusi prosenttiyksikköä vähemmän. Toisaalta kyselyn vastausaika alkoi tänä vuonna viime vuotta aiemmin, mikä saattaa vaikuttaa kyselytuloksiin. Edellistä vuotta paremmin olivat työllistyneet autonkuljettajat, lentoasemahuoltajat ja lähihoitajat. Työtilanne oli edellistä vuotta heikompi kokeilla, koneistaja/levyseppähitsaajilla, parturi-kampaajilla ja putkiasentajilla. Koulutusohjelma Onko sinulla työpaikka valmistumisesi jälkeen? Autonkuljettaja (n=9) 78 % ICT-asentaja (n=18) 50 % 22 % 28 % Kokki (n=30) 23 % 53 % 23 % Koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) 44 % Leipuri-kondiittori (n=8) Lentoasemahuoltaja (n=12) Lähihoitaja (n=52) 38 % 83 % 75 % 50 % 15 % 13 % 17 % 10 % kyllä ei Parturi-kampaaja (n=7) 29 % 14 % 57 % Putkiasentaja (n=17) 35 % 35 % 29 % Turvallisuusvalvoja (n=11) 91 % 9 % Kaikki yhteensä (n=173) 25 % 19 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 5. Työllistyminen valmistumisen jälkeen koulutusohjelmittain. Kyselyyn osallistuneista vieraskielisistä 67 prosentilla oli työpaikka tiedossa kyselyajankohtana. Osuus on 11 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kyselyyn vastanneiden keskimäärin. Vieraskielisiä opiskelijoita oli useita etenkin lähihoitajan koulutusohjelmassa, jossa vieraskielisistä opiskelijoista 78 prosentilla oli työpaikka tiedossa. Kaikista työpaikan saaneista 73 prosentilla työ vastasi koulutusta. Viime vuonna vastaava osuus oli 89 prosenttia. Eniten koulutusta vastaava työtä olivat saaneet koneistaja/levyseppähitsaajat (100 %), lentoasemahuoltajat (90 %) ja lähihoitajat (82 %). Vähiten koulutusta vastaava työtä olivat saaneet ICT-asentajat (44 %), parturi-kampaajat (50 %) ja putkiasentajat (50 %). 59 prosentilla työllistyneistä työpaikka sijaitsi Vantaalla ja 21 prosentilla Helsingissä. Espooseen ja Nurmijärvelle työllistyi molempiin noin neljä prosenttia työpaikan saaneista. Muut työpaikat sijaitsivat muissa lähialueen kunnissa tai muualla Suomessa. Muutamalla vastaajista työpaikka sijaitsi usean kunnan alueella. Vantaalle työllistyneiden osuus oli suurin parturi-kampaajilla (100 % työllistyneistä), koneistaja/levyseppähitsaajilla (75 %) ja lähihoitajilla (74 %). Vähiten Vantaalle olivat työllistyneet autonkuljettajat (29 %) ja turvallisuusvalvojat (30 %). Helsinkiin työllistyneiden osuus oli suurin turvallisuusvalvojilla (50 %), ICT-asentajilla (44 %) ja kokeilla (43 %). 9
Työpaikan sijainti 1/2 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Autonkuljettaja ICT-asentaja Kokki Koneistaja/ levyseppähitsaaja Leipuri-kondiittori Lentoasemahuoltaja Vantaa Helsinki Espoo Koko pääkaupunkiseutu Kehyskunnat Muu Työpaikan sijainti 2/2 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Lähihoitaja Parturi-kampaaja Putkiasentaja Turvallisuusvalvoja YHTEENSÄ (n=183) Vantaa Helsinki Espoo Koko pääkaupunkiseutu Kehyskunnat Muu Kuva 6. Työpaikan sijainti koulutusaloittain Paras tapa löytää työpaikka oli oma työssäoppimispaikka, jonka kautta 36 prosenttia kyselyyn osallistuneista oli työllistynyt. Vastaajista hieman alle 20 prosenttia oli löytänyt työnsä suoraan työnantajalta kysymällä ja saman verran suhdeverkoston kautta. 13 prosenttia oli löytänyt työtä hakemalla työpaikkaa työnantajan nettisivuston kautta. Lisäksi osa vastaajista oli löytänyt töitä mol.fi-sivuston kautta, aiemman työnantajan kautta, työvoiman vuokraus- tai välityspalvelun välityksellä sekä lehtiilmoituksen kautta. Tänä vuonna työssäoppimispaikan kautta työllistyneiden osuus oli alempi kuin viime vuonna, jolloin noin puolet työpaikan saaneista oli löytänyt työnsä työssäoppimispaikan kautta. Suhdeverkoston ja yritysten nettisivustojen kautta työllistyneiden osuus oli hieman viime vuotta suurempi. Työllistyneistä opiskelijoista 39 prosenttia oli saanut vakituisen työpaikan, 32 prosentilla työsuhde oli määräaikainen ja 21 prosentilla kyseessä oli kesätyö. Kuusi prosenttia työsuhteista oli keikkatyötä. Eniten vakituisia työsuhteita olivat saaneet koneistaja/levyseppähitsaajat (75 %), lentoasemahuoltajat (70 %) ja turvallisuusvalvojat (70 %) ja leipuri-kondiittorit (67 %). Vähiten vakituisia työsuhteita oli parturi-kampaajilla (0%), putkiasentajilla (17 %) ja lähihoitajilla (21 %). Lähihoitajat ja putkiasentajat työllistyivät enimmäkseen määräaikaisiin työsuhteisiin myös edellisenä vuonna. Vakituisen työpaikan saaneiden osuus oli seitsemän prosenttiyksikköä edellisvuotta korkeampi. 10
Koulutusohjelma Autonkuljettaja (n=7) ICT-asentaja (n=9) Kokki (n=7) Koneistaja/levyseppähitsaaja (n=4) Leipuri-kondiittori (n=3) Lentoasemahuoltaja (n=10) Lähihoitaja (n=39) Parturi-kampaaja (n=2) Putkiasentaja (n=6) Turvallisuusvalvoja (n=10) Kaikki yhteensä (n=97) Työllistyneiden opiskelijoiden työsuhteen kesto 57 % 29 % 14 % 44 % 43 % 29 % 14 % 14 % 75 % 67 % 70 % 25 % 30 % 21 % 36 % 10 % 50 % 50 % 17 % 50 % 70 % 20 % 10 % 39 % 32 % 21 % vakituinen määräaikainen kesätyö keikkatyö ei vastausta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 7. Työllistyneiden opiskelijoiden työsuhteen laatu koulutusaloittain. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 62 prosenttia oli tehnyt opiskeluaikana oman alan töitä opintoon liittyvien työssäoppimisjaksojen lisäksi. Heistä 69 prosentilla oli töitä tiedossa valmistumisvaiheessa. Opiskelijoista, jotka eivät olleet työskennelleet omalla alalla työssäoppimisjaksojen lisäksi, työllistyi 34 prosenttia. Eniten oman alan töitä opintojen ohessa olivat tehneet autonkuljettajat (89%), lentoasemahuoltajat (83 %) ja koneistaja/levyseppähitsaajat (78 %). Vähiten oman alan töitä työssäolojaksojen lisäksi olivat tehneet ICT-asentajat (39 %), kokit (47 %) ja putkiasentajat (47 %). Kyselyyn vastanneista 25 prosentilla ei ollut työpaikkaa ja 19 prosenttia vastaajista oli vastausajankohtana epävarmoja työn saannista. Eniten ilman töitä olevia oli kokin (53 %), leipuri-kondiittorin (50 %) ja putkiasentajan koulutusohjelmien (35 %) vastaajilla. Epävarmojen osuus oli suurin koneistaja/levyseppähitsaajissa () ja parturi-kampaajissa (57 %). Yli kolmannes ilman töitä olevista odotti vielä vastausta työpaikkahakemukseensa. Vastaajat, joilla ei ollut töitä, arvelivat tilanteeseen vaikuttaneen etenkin työkokemuksen puute (25 %), riittämätön suhdeverkosto (17 %) ja alueellinen työmarkkinatilanne (16 %). 20 prosenttia kaikista ilman töitä olevista ei ollut löytänyt kiinnostavaa työtä ja saman verran ei ollut etsinyt töitä lainkaan. Töitä ei oltu etsitty esimerkiksi armeijaan menon tai opiskelujen jatkamisen takia. Syiksi mainittiin myös, ettei ollut jaksanut hakea töitä koulun ohella tai ei muuten ollut saanut aikaiseksi. Muita syitä olivat muun muassa paikkakunnalta muutto, irtisanoutuminen ja halu pitää hieman lomaa. Millään koulutusalalla ei noussut esille mitään tiettyä yksittäistä syytä työttömyyteen. Opiskelijat käyttivät työnhaussa useita eri kanavia. Suosituimmat työnhakukanavat olivat työssäoppimispaikka, mol.fi-sivusto, yritysten omat internetsivut, suhdeverkosto sekä suoraan työnantajalta kysyminen. Opiskelijoiden vapaamuotoisia kommentteja työllistymisestä: "On jo vakiduuni. Tosin koeajalla vielä." - autonkuljettaja - "ICT-alalla on työvoimapula ja minullekin tarjottiin harjoittelupaikasta jatkosopimusta." - ICT-asentaja - 11
"Vaikee saada duunii ku on kaikenlaista talouspaskaa liikkeellä mut pidetään lippu korkeella!" - ICT-asentaja - "On se vähän haastavaa sillä niin moni oppilas valmistuu samaan aikaan, että työpaikat menevät nopeasti." - kokki - "Kaksi työpaikkaa mutta vaikea valita kumpaan menee." - leipuri-kondiittori - "Työllistyminen tällä alalla on helppoa, koska opettajat auttavat todella hyvin siinä, mutta omaaloitteliaisuutta on hyvä olla." - lentoasemahuoltaja - "Lähihoitajille on monia erilaisia töitä tarjolla" - lähihoitaja - "Keikkaa on pystynyt tekemään koko opiskelujen ajan" - lähihoitaja - "Olen saanut jo kesätyöpaikan ja työpaikan syksyksi" - lähihoitaja - "Uskon, että minulla on hyvät mahdollisuudet työllistyä, mutta pelottaa, ettei liiketyöskentelyssä asiakkailla riitä ymmärrystä hitaampaan työskentelyyn." - parturi-kampaaja - "Hoitaa työharjottelut kunnolla yhdessä paikassa niin töitä löytyy." - putkiasentaja - "Sain ensimmäisestä hakemastani paikasta töitä!" - turvallisuusvalvoja - "Todella suhdanteesta riippuvainen. Jos ihmisillä menee huonosti niin ei välttämättä ole kauheasti töitä." - turvallisuusvalvoja - 12
7. Työnhaunohjaus Suurin osa vastaajista piti tietojaan työnhakumenetelmistä riittävänä. Tyytyväisimpiä olivat autonkuljettajat ja koneistaja/levyseppähitsaajat. Heistä kaikilla oli mielestään riittävästi tietoa työnhausta. Riittämättöminä omia työnhakutietoja piti viisi prosenttia kaikista vastaajista. He olivat putkiasentajan, kokin, lähihoitajan ja ICT-asentajan koulutusohjelmista. En osaa sanoa -vastausten määrä oli suurin leipuri-kondiittoreilla ja parturi-kampaajilla. Koulutusohjelma Autonkuljettaja (n=9) ICT-asentaja (n=18) Kokki (n=30) Koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) Leipuri-kondiittori (n=8) Lentoasemahuoltaja (n=12) Lähihoitaja (n=52) Parturi-kampaaja (n=7) Putkiasentaja (n=17) Turvallisuusvalvoja (n=11) Kaikki yhteensä (n=173) Onko sinulla riittävästi tietoa työnhakumenetelmistä? 100 % 78 % 73 % 6 % 10 % 17 % 17 % 100 % 50 % 50 % 75 % 17 % 8 % 85 % 4 % 57 % 65 % 73 % 77 % 43 % 18 % 5 % 18 % 27 % 17 % kyllä ei (tyhjä) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 8. Opiskelijoiden arvio omien työnhakutietojen riittävyydestä. 41 prosenttia vastaajista arvioi saaneensa työnhakuohjausta melko paljon tai erittäin paljon. Enemmistö autonkuljettajista, koneistaja/levyseppähitsaajista ja leipuri-kondiittoreista arveli saaneensa paljon työnhakuohjausta. 18 prosenttia vastaajista arveli saaneensa ohjausta työnhakuun vain vähän tai ei lainkaan. Osuus oli suurin turvallisuusvalvojissa, joista 45 prosenttia arveli saaneensa työnhakuohjausta vähän ja yhdeksänprosenttia ei lainkaan. Opiskelijan arvio saadun työhakunohjauksen määrästä Koulutusohjelma Autonkuljettaja (n=9) 22 % ICT-asentaja (n=18) 17 % 17 % Kokki (n=30) Koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) Leipuri-kondiittori (n=8) Lentoasemahuoltaja (n=12) Lähihoitaja (n=52) 7 % 8 % 6 % 43 % 63 % 42 % 38 % 37 % 25 % 42 % 10 % 13 % 8 % 17 % erittäin paljon melko paljon jonkin verran vähän en lainkaan Parturi-kampaaja (n=7) 86 % 14 % Putkiasentaja (n=17) 6 % 41 % 29 % 24 % Turvallisuusvalvoja (n=11) 36 % 45 % 9 % 9 % Kaikki yhteensä (n=173) 6 % 35 % 39 % 16 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 9. Opiskelijoiden oma arvio saadun työnhakuohjauksen määrästä. 13
Oppilaat, jotka arvioivat saaneensa ohjausta työpaikan etsimiseen erittäin paljon tai melko paljon, olivat työllistyneet paremmin kuin oppilaat, jotka olivat saaneet vähemmän ohjausta työnhakuun. Poikkeuksena olivat opiskelijat, jotka eivät olleet saaneet lainkaan työnhakuohjausta. He olivat lukumäärällisesti pieni joukko, vain neljä henkilöä, mutta heistä kolme oli työllistynyt. Työnhakuohjauksen määrä ja työllistyneet Työnhakuohjauksen määrä erittäin paljon (n=11) 73 % 9 % 18 % melko paljon (n=60) 55 % 22 % 23 % jonkin verran (n=68) 54 % 28 % 18 % kyllä vähän (n=27) ei lainkaan (n=4) 48 % 75 % 19 % 25 % ei (n=2) 100 % Kaikki yhteensä (n=172) 25 % 19 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työllisyys Kuva 10. Oppilaiden oma arvio työnhakuun saadun ohjauksen määrästä ja työllistyminen. Opiskelijoilla oli mahdollisuus kommentoida, millaista lisäohjausta he haluaisivat oppilaitokselta työnhakuun. Suurin osa jätti vastauksen tyhjäksi. Osa vastaajista kirjoitti, ettei halua lisäohjausta, sillä ohjausta oli ollut riittävästi. Muutamilta opiskelijoilta tuli ehdotuksia, joissa haluttiin lisäapua ansioluettelon ja työhakemuksen tekemiseen, ohjausta työpaikkahaastatteluihin sekä aikaa työnhakuun. Esimerkkejä opiskelijoiden vastauksista kysymykseen, millaista lisäohjausta tai apua haluaisit oppilaitokselta työnhakuun: "En minkäänlaista sillä oppilaitoksessa kerrotaan työpaikoista paljon ja jopa tehdään oikeaoppinen CV" - ICT-asentaja - En tarvitse lisää ohjausta, ohjaus oli riittävää - lähihoitaja - Kertoa enempi mitä laittaa CV:een tai työhakemukseen. - leipuri-kondiittori "Erilaisista haastattelutilanteista käytännössä." - leipuri-kondiittori - "Voisi olla enemmän atk-tunteja joilla voisi etsiä töitä ja opettaja voisi auttaa siinä jos haluaan apua." - leipuri-kondiittori 14
8. Kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan Kyselyyn vastanneista 12 prosenttia oli kiinnostunut yrittäjyydestä paljon, 27 prosenttia jonkin verran, 16 prosenttia vähän ja 29 prosenttia ei ollut lainkaan kiinnostunut yrittäjyydestä. Viime vuoden kyselytuloksiin verrattuna kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan oli keskimäärin laskenut. Koulutusohjelmien välillä oli kuitenkin paljon eroja. Yrittäjyydestä paljon kiinnostuneita oli eniten putkiasentajissa (41 %), autonkuljettajissa (), parturi-kampaajissa (29 %) ja leipuri-kondiittoreissa (25 %). Näillä aloilla kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan oli noussut viime vuodesta. Yrittäjyydestä vähiten kiinnostuneita olivat lähihoitajat, joista 56 prosenttia ei ollut lainkaan kiinnostunut yrittäjyydestä. Edellisen vuoden kyselyssä vastaava osuus oli 33 prosenttia. Myös kokeilla kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan oli laskenut viime vuoteen nähden. Opiskelijoiden kiinnostus yrittäjyyteen Koulutusohjelma Autonkuljettaja (n=9) ICT-asentaja (n=18) 6 % 44 % 28 % Kokki (n=30) 27 % 37 % 13 % 20 % Koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) Leipuri-kondiittori (n=8) 22 % 25 % 13 % 38 % 25 % paljon jonkin verran Lentoasemahuoltaja (n=10) Lähihoitaja (n=52) Parturi-kampaaja (n=7) 20 % 29 % 29 % 30 % 29 % 30 % 14 % 14 % 20 % 8 % 14 % vähän en ole kiinnostunut Putkiasentaja (n=17) 41 % 18 % 29 % 6 % 6 % Turvallisuusvalvoja (n=11) 27 % 18 % 27 % 27 % Kaikki yhteensä (n=171) 12 % 27 % 16 % 29 % 15 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 11. Opiskelijoiden kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan koulutusaloittain. Miehet olivat naisia kiinnostuneempia yrittäjyydestä. Miehistä 16 prosenttia ja naisista seitsemän prosenttia oli kiinnostunut yrittäjyydestä paljon tai erittäin paljon. Miehistä 15 prosenttia ja naisista 47 prosenttia ei ollut lainkaan kiinnostunut yrittäjyydestä. Oletko kiinnostunut yrittäjyydestä? miehet 16 % 32 % 21 % 15 % 15 % naiset 7 % 22 % 10 % 47 % 14 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % paljon jonkin verran vähän en ole kiinnostunut Kuva 12. Opiskelijoiden kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan sukupuolittain. 15
Vastaajista 29 prosenttia oli sitä mieltä, että heillä on riittävästi tietoa yrittäjyydestä. 47 prosentilla vastaajista ei mielestään ollut tarpeeksi tietoa yrittäjyydestä ja 23 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa mielipidettään. Yrittäjyystietouttaan riittävänä pitivät eniten leipuri-kondiittorit (50 %) ja autonkuljettajat (44 %). Riittämättöminä omia yrittäjyystietoja pitivät etenkin turvallisuusvalvojat (82 %), koneistaja/levyseppähitsaajat (67 %) ja putkiasentajat (59 %). Koulutusohjelma Onko sinulla riittävästi tietoa yrittäjyydestä? Autonkuljettaja (n=9) 44 % 22 % ICT-asentaja (n=18) 39 % 50 % Kokki (n=30) 20 % 53 % 27 % Koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) Leipuri-kondiittori (n=8) Lentoasemahuoltaja (n=12) Lähihoitaja (n=52) 25 % 29 % 50 % 67 % 42 % 38 % 25 % 22 % 13 % 17 % kyllä ei tyhjä Parturi-kampaaja (n=7) 29 % 71 % Putkiasentaja (n=17) 29 % 59 % 12 % Turvallisuusvalvoja (n=11) 18 % 82 % Kaikki yhteensä (n=173) 28 % 47 % 23 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 13. Opiskelijoiden arvio omien yrittäjyystietojen riittävyydestä. Lisätietoa yrittäjyydestä halusi 16 prosenttia vastaajista, 43 prosenttia vastaajista ei halunnut lisätietoa yrittäjyydestä ja 39 prosenttia ei osannut sanoa mielipidettään. Lisätietoa yrittäjyydestä halusivat eniten putkiasentajat (53 %) ja parturi-kampaajat (43 %). Lisätietoa haluttiin muun muassa yrittäjyyden perusteista, veroasioista ja usein "kaikesta mahdollisesta". Myös ICT-asentajissa 28 prosenttia halusi lisätietoa yrittäjyydestä, mutta toisaalta 56 prosenttia ei halunnut lisätietoa. Koulutusohjelma Haluatko lisäa tietoa yrittäjyydestä? Autonkuljettaja (n=9) ICT-asentaja (n=18) 28 % 17 % Kokki (n=30) 10 % 27 % 63 % Koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) Leipuri-kondiittori (n=8) Lentoasemahuoltaja (n=12) Lähihoitaja (n=52) Parturi-kampaaja (n=7) 13 % 8 % 22 % 38 % 58 % 60 % 43 % 14 % 67 % 50 % 25 % 17 % 43 % kyllä ei tyhjä Putkiasentaja (n=17) 53 % 24 % 24 % Turvallisuusvalvoja (n=11) 9 % 36 % 55 % Kaikki yhteensä (n=173) 16 % 43 % 39 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 14. Opiskelijoiden halukkuus saada lisätietoa yrittäjyydestä koulutusaloittain. 16
9. Opintoihin motivoineet tekijät Kyselyyn vastanneista 153 henkilöä antoi vapaamuotoista palautetta siitä, mitkä asia olivat motivoineet suorittamaan opinnot loppuun asti. Yleisin motivoiva tekijä oli periaate siitä, että joku ammattitutkinto ja koulutus on oltava. Seuraavaksi eniten mainintoja sai oma kiinnostus alaa kohtaan ja mielenkiintoiset työtehtävät. Muita opiskeluun motivoivia tekijöitä olivat hyvät työllistymismahdollisuudet, palkka, uuden oppiminen, perheen ja kaverien kannustus, hyvä luokkahenki ja kivat opiskelukaverit. Moni vastaaja niemesi myös jonkun opettajan tai ryhmänohjaajan, joka oli motivoinut opintojen loppuun viemisessä. Vapaamuotoisissa vastauksissa opiskelijat kertoivat opintojen suorittamiseen motivoinneiksi tekijöiksi muun muassa seuraavia asioita: "Täytyyhän sitä jokin koulutus olla!!" - autonkuljettaja - "Ajatus paremmasta työnsaannista tutkinnon kautta" - ICT-asentaja - "Se että haluaisin joskus oman asunnon, jonne muuttaa vaimoni kanssa, enkä tehdä loppuelämää jotain paskaduuneja." - ICT-asentaja "Opettaja" - ICT-asentaja - " Kun on saanut päättötodistuksen ja valmistunut ammattiin, töiden saanti on paljon helpompaa. Ja koulussa oppii kaikki valitsemansa alan tärkeät asiat joita tarvitsee myöhemmin työelämässä." - kokki - "Vanhemmat" - kokki - "Jaa-a pakko se on loppuun käydä kun kerran alotettiin" - koneistaja/levyseppähitsaaja - "Että saa ammatin, eikä jää työttömäksi " - koneistaja/levyseppähitsaaja - " Mukava kouluympäristö, ihanat luokkakaverit ja innostava ja kannustava oppimisympäristö. Sekä oma innostuneisuus alaa ja opintoja kohtaan." - leipuri-kondiittori - " Aikuistuminen ja varma työpaikan saanti" - lentoasemahuoltaja - "Raha" - lentoasemahuoltaja - "Se, että muut ihmiset ovat sanoneet etten pysty suorittaman tämän alan opintoja loppuun ja valmistumaan." - lähihoitaja - " Mahdollisuus saada vakituista työtä" - lähihoitaja - "Hyvä ryhmähenki ja ryhmänohjaajan tuki" - lähihoitaja - " Kaverit ja luokkalaiset on tsempannu" - parturi-kampaaja - "Hyvä opettaja ja luokkatoverit, myös se että pääsee jatkamaan oman yrityksen merkeissä ja tienaamaan oman leivän ja maksamaan lisää veroja." - putkiasentaja - "Välillä koulussakäynti on ollut jopa haastavaa, mutta kyllä se lopulta palkitsee, ammattitutkinto." - putkiasentaja - 17
"Perhe ja tulevaisuus" - turvallisuusvalvoja - "Paljon työharjoittelua" - turvallisuusvalvoja - "Päättötodistuksen saaminen" - turvallisuusvalvoja - Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 19 henkilöä oli aiemmin keskeyttänyt jonkun muun alan ammatilliset opinnot. Yleisimpiä syitä keskeyttämiseen oli ollut mielenkiinnon ja motivaation puute, "väärä ala" ja huono opiskeluilmapiiri. Keskeyttämisen syyksi mainittiin myös ongelmat koulun henkilökunnan kanssa tai elämäntilanne. Siihen, mikä sai suorittamaan opinnot tällä kertaa loppuun, ei löytynyt yksiselitteistä vastausta, mutta motivoivia tekijöitä olivat muun muassa ammatin saaminen, mieluisammat työtehtävät, aikuistuminen, hyvä ryhmähenki ja opettajan ohjaus sekä oma koti ja perhe. Kaikista kyselyyn vastanneista 44 prosenttia halusi jatkaa opiskelua tulevaisuudessa. 16 prosenttia ei halunnut jatkaa opiskelua ja 39 prosenttia ei osannut sanoa mielipidettään. Eniten jatko-opiskelusta olivat kiinnostuneita lentoasemahuoltajat, parturi-kampaajat ja turvallisuusvalvojat. Vähiten lisäopinnot kiinnostivat autonkuljettajia ja putkiasentajia. Lisäopintoja haluavista lähes puolet halusi opiskella saman alan jatko-opintoja, 21 prosenttia halusi opiskella jotain muuta alaa ja 27 prosenttia ei osannut sanoa, mitä haluaisi opiskella. 18
10. Yhteenveto Vantaan ammattiopistosta keväällä 2012 valmistuneet -kyselyyn vastasi 173 opiskelijaa kymmenestä eri koulutusohjelmasta. Suurin osa kyselyyn vastanneista piti oman työllisyysnäkymiään hyvinä. Parhaimpana työllisyystilannetta pitivät autonkuljettajat, lentoasemahuoltajat ja lähihoitajat. Huonoina työllisyysnäkymiä piti vain pieni osa vastaajista muutamista koulutusohjelmista. Kuten viime vuoden vastaavassa kyselyssä, myös tänä vuonna opiskelijat pitivät omia työllisyysnäkymiään keskimäärin parempana kuin oman alan työllisyysnäkymiä yleensä. Kyselyyn osallistuneista 56 prosentilla oli vastausajankohtana työpaikka tiedossa valmistumisen jälkeen. Määrä on hieman alempi kuin viime vuonna, jolloin kyselyyn osallistuneista 62 prosentilla oli työpaikka tiedossa. Tuloksia verrattaessa on kuitenkin huomioitava, että tänä vuonna kyselyn vastausaika alkoi yli kuukauden aikaisemmin kuin edellisenä vuonna. Turvallisuusvalvojilla, lentoasemahuoltajilla, autonkuljettajilla ja lähihoitajilla oli hyvä työllisyystilanne, ja aloilta työllistyttiin viime vuotta paremmin. Heikoin työllisyystilanne oli kokeilla, leipuri-kondiittoreilla ja putkiasentajilla. Viime vuoteen verrattuna työllisyystilanne oli huonontunut kokeilla, koneistaja/levyseppähitsaajilla, parturikampaajilla ja putkiasentajilla. Oma-aloitteisuus työnhaussa kannatti, sillä opiskelijoiden parhaita työllistymiskanavia olivat työssäoppimispaikka, suoraan työnantajalta kysyminen ja suhdeverkostot. Tänä vuonna työssäoppimispaikan kautta työllistyi hieman pienempi osuus kuin viime vuonna ja suhdeverkostojen merkitys työnsaantikanavana kasvoi. Muiden työnhakukanavien kautta työllistyneiden osuus oli suhteellisen pieni, mutta työnantajien nettisivustojen kautta työpaikan löytäneiden osuus kasvoi viime vuodesta. Työssäoppimispaikka on paras työnsaantikanava, ja siihen on panostettava myös tulevaisuudessa. Lisäksi oppilaita on kannustettava käyttämään monipuolisesti erilaisia työnhakukanavia sekä olemaan ennen kaikkea oma-aloitteisia työn kysymisessä. 62 prosenttia vastaajista oli tehnyt opiskeluaikana oman alan töitä työssäoppimisjaksojen lisäksi. Omalla alalla työskentely opiskeluaikana kannatti, sillä heistä 69 prosentilla oli työpaikka tiedossa valmistumisvaiheessa. Opiskelijoista, jotka eivät olleet tehneet oman alan töitä opintojen ohella, työllistyi 34 prosenttia. 59 prosentilla työllistyneistä työpaikka sijaitsi Vantaalla, mikä on lähes sama osuus kuin viime vuonna. 21 prosentilla työllistyneistä työpaikka sijaitsi Helsingissä. Helsingin osuus työpaikan sijaintikuntana oli pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin Helsinkiin työllistyi 30 prosenttia työpaikan saaneista. Vantaan muihin lähikuntiin työllistyneiden osuus oli edellistä vuotta suurempi. Suurin osa opiskelijoista haki töitä Vantaalta ja Helsingistä, mutta Espoon, Keravan, Tuusulan ja muiden lähikuntien kiinnostus työnhakualueena kasvoi hieman viime vuodesta. Tätä kehitystä tulee jatkaa ja opiskelijoita on kannustettava laajentamaan työnhakualuetta myös Vantaa-Helsinki-akselin ulkopuolelle. Työllistyneistä 39 prosenttia työllistyi vakituiseen työsuhteeseen, mikä on seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna. Työsuhteiden kestoissa oli paljon vaihtelua koulutusohjelmasta riippuen. Enemmistö koneistaja/levyseppähitsaajista, lentoasemahuoltajista, turvallisuusvalvojista ja leipurikondiittoreista työllistyi vakituisiin työsuhteisiin. Lähihoitajilla ja putkimiehillä työsuhteet olivat pääsääntöisesti määräaikaisia, kuten myös edellisenä vuonna. Moni lähihoitaja työllistyy kunnan palvelukseen, joten kunnan työnantajana tulisi kiinnittää huomiota, että myös vastavalmistuneilla lähihoitajilla olisi mahdollisuus päästä vakituisiin työsuhteisiin kuten muidenkin ammattialojen edustajilla. Kyselyyn osallistui vieraskielisiä opiskelijoita neljästä eri koulutusohjelmasta. Vieraskieliset opiskelijat työllistyivät hyvin. Eniten vieraskielisiä oli lähihoitajan koulutusohjelmassa, jossa 17 prosenttia vastanneista oli vieraskielisiä. Lähes kaikki vieraskieliset pitivät omia ja oman alan työllisyysnäkymiä hyvinä tai erittäin hyvinä. Vieraskielisistä kyselyyn osallistuneista 67 prosentilla oli työpaikka tiedossa, mikä on korkeampi kuin kaikkien kyselyyn osallistuneiden työllistymisprosentti keskimäärin. Parhaiten työllistyivät vieraskieliset lähihoitajat. Ammatilliset opinnot Suomessa suomen kielellä tukevat maa- 19
hanmuuttajataustaisten työllistymistä. Maahanmuuttajia tulisi kannustaa opiskelemaan laaja-alaisesti eri koulutusaloilla. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että heillä on riittävästi tietoa työnhausta, mutta joukossa oli myös opiskelijoita, jotka halusivat lisäohjausta työnhakuun. Lisäohjausta työnhakuun olisi järjestettävä sitä tarvitseville jo opiskeluaikana. Työnhakuun ja ohjaukseen tulisi panostaa tasapuolisesti kaikissa koulutusohjelmissa. Paljon työnhakuohjausta saaneet olivat työllistyneet pääsääntöisesti paremmin kuin vähemmän työnhakuohjausta saaneet. Vailla töitä olevista opiskelijoista puolet aikoi jatkaa työn etsimistä. Siihen, että töitä ei ollut löytynyt, arveltiin vaikuttaneen muun muassa työkokemuksen puute, riittämätön suhdeverkosto ja alueellinen työmarkkinatilanne. Osa oli aloittamassa armeijan tai siviilipalveluksen, jatkoi opiskelua tai jäi äitiyslomalle. Täysin ilman jatkosuunnitelmia oli kahdeksan prosenttia vastaajista, mikä on viime vuotta muutaman prosenttiyksikön vähemmän. Valmistuville opiskelijoille, jotka ovat vaarassa jäädä ilman töitä ja ilman jatkosuunnitelmia olisi järjestettävä neuvontaa ja tietoa tarjolla olevista työllisyys- ja muista palveluista. Opiskelijoiden kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan oli laskenut edelliseen vuoteen verrattuna, mutta koulutusalojen välillä oli suuria eroavuuksia. Yrittäjyydestä kiinnostuneimpia olivat putkiasentajat, autonkuljettajat, parturi-kampaajat ja leipuri-kondiittorit. Näillä aloilla kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan oli kasvanut. Edellisen vuoden tapaan yrittäjyys kiinnosti vähiten lähihoitajia, ja heidän kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan oli laskenut entisestään. Opiskelujen yhteydessä opiskelijoille on tarjottava monipuolisesti tietoa yrittäjyydestä. Niillä aloilla, joilla kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on vähäistä, olisi mietittävä keinoja, jolla kiinnostusta saataisiin nostettua. Miehet olivat naisia kiinnostuneempia yrittäjyydestä. Myös naisten kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan olisi lisättävä. Opiskelijoiden yleisin motiivi suorittaa tutkinto loppuun oli ensisijaisesti ajatus siitä, että joku tutkinto on oltava. Lisäksi opintojen suorittamiseen kannustivat kiinnostus alaa kohtaan, työmahdollisuudet, palkka, opiskeluilmapiiri sekä perheen ja kaverien tuki. Opintonsa aiemmin keskeyttäneet olivat löytäneet motiivia uusien opintojen loppuun viemiseen etenkin "oman alan" löytymisen myötä. Muita tekijöitä olivat perheen tuki, hyvä opiskeluilmapiiri ja mielekkäämmät työtehtävät. 61 prosenttia opiskelijoista halusi työllistyä opiskelemalleen alalle. Luku on täsmälleen sama kuin edellisen vuoden kyselyssä. Opintojen loppuun viemisen ja työllistymisen kannalta on tärkeää, että henkilö löytää itselleen sopivan alan. Eri koulutusohjelmien sisällöistä ja ammatin tuomista työskentelymahdollisuuksista on annettava kattavasti tietoa jo ennen opintoihin hakeutumista. Riittävä ammatinvalintaohjaus opintojen hakuvaiheessa on tärkeää. Lisäksi opintojen yhteydessä on kiinnitettävä huomiota hyvään opiskeluilmapiiriin, sillä hyvä ryhmähenki ja opettajien kannustus ja tuki motivoivat opiskelijoita suorittamaan opintonsa loppuun asti. 20
LIITE 1 Variasta valmistuneet 2012 -kyselylomake Hyvä Varian opiskelija, tämä kysely on osa Vantaan kaupungin tekemää tutkimusta työllisyydestä ja työttömyydestä Vantaalla. Yhtenä tärkeänä kohderyhmänä ovat nuoret. Tällä kyselyllä haluamme kartoittaa Variasta valmistuneiden työllistymistä ja työelämään liittyviä asenteita. Osallistumisesi on tärkeää! Vastaaminen vie noin 10-15 minuuttia. 1. Opiskeluala Kulttuurin opetusala Graafinen suunnittelija Korjausrakentaja Maalari Ompelija Parturi-kampaaja Puuseppä Liikenteen opetusala Ajoneuvoasentaja Autokorinkorjaaja Autonkuljettaja Lentoasemahuoltaja Lentokoneasentaja Varastonhoitaja, erityisopetus Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kokki Kokki, erityisopetus Leipuri-kondiittori Matkailuvirkailija Suurtalouskokki Tarjoilija Sosiaali- ja terveysala Lähihoitaja Sähkötekniikan opetusala Automaatioasentaja/sähköasentaja Hienomekaanikko ICT-asentaja Elektroniikka-asentaja Tekniikan opetusala Ilmanvaihtoasentaja Koneistaja/levyseppähitsaaja Putkiasentaja Sähköasentaja Talonrakentaja Turvallisuusvalvoja Muu, mikä? 2. Sukupuoli Mies Nainen 3. Ikä vuotta 21
4. Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä? 5. Kotipaikkakunta Vantaa Helsinki Espoo Kerava Tuusula Nurmijärvi Muu, mikä? 6. Aiempi koulutus peruskoulu lukio toisen asteen ammatillinen tutkinto muu, mikä? 7. Oletko aiemmin keskeyttänyt jonkun muun alan opinnot? en kyllä, mitkä opinnot? 8. Jos olet keskeyttänyt aiemmat opintosi, niin miksi keskeytit opintosi? 9. Miten arvioisit yleisesti oman alasi Variasta valmistuneiden työllisyysnäkymiä? erittäin hyvät hyvät kohtalaiset huonot erittäin huonot 10. Miten arvioisit omia työllistymisnäkymiä Variasta valmistumisen jälkeen? erittäin hyvät hyvät kohtalaiset huonot erittäin huonot 11. Tähän voit kirjoittaa kommentteja työllistymisestä 22
12. Minkä verran Vantaalla on mielestäsi oman alasi työpaikkoja? erittäin paljon melko paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan 13. Minkä verran pääkaupunkiseudulla on mielestäsi oman alasi työpaikkoja? erittäin paljon melko paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan 14. Oletko tehnyt oman alan töitä opiskeluaikana? (muu kuin työssäoppiminen/työharjoittelu) kyllä en 15. Onko koulutusta vastaavan työn saaminen mielestäsi erittäin helppoa helppoa ei helppoa, ei vaikeaa vaikeaa erittäin vaikeaa 16. Haluatko työllistyä sille alalle, jolle olet valmistumassa? kyllä ehkä en 17. Minkälaista työtä ottaisit vastaan? Voit valita useita vaihtoehtoja kokopäivätyötä osapäivätyötä vuorotyötä keikkatyötä provisiopalkattua työtä 18. Olisitko valmis tekemään jotakin muuta kuin oman alasi työtä? kyllä ehkä en 19. Miltä alueilta haet / aiot hakea töitä? Voit valita useita vaihtoehtoja Vantaa Helsinki Espoo Kerava Tuusula muu, mikä alue / mitkä alueet? 20. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä työpaikan valinnassa? 23
21. Onko sinulla mielestäsi riittävästi tietoa työnhakumenetelmistä? kyllä ei 22. Kuinka paljon olet mielestäsi saanut ohjausta työpaikan etsimiseen? erittäin paljon melko paljon jonkin verran vähän en lainkaan 23. Millaista lisäohjausta tai apua haluaisit oppilaitokselta työnhakuun? 24. Onko sinulla työpaikka valmistumisesi jälkeen? kyllä ei (siirry kysymykseen 30) (siirry kysymykseen 30) Kysymykset 25-29 koskevat vastaajia, joilla ON tiedossa työpaikka valmistumisen jälkeen. 25. Vastaako työpaikka koulutustasi? kyllä ei osittain 26. Työn kesto määräaikainen vakituinen kesätyö keikkatyö 27. Työaika kokopäivätyö osa-aikatyö 28. Työpaikan sijaintikunta Vantaa Helsinki Espoo Kerava Tuusula Nurmijärvi Muu, mikä? 29. Mitä kautta löysit työpaikkasi? (Siirry tämän kysymyksen jälkeen kohtaan 33) yrityksen/organisaation Internet-sivusto työministeriön Internet-sivusto (www.mol.fi) muu Internet-palvelu? Mikä sivusto? työvoiman vuokraus- tai välityspalvelu työssäoppimispaikasta TE-toimisto lehti-ilmoitus suoraan työnantajalta kysymällä suhdeverkoston kautta (sukulaiset, ystävät, tutut) aiempi työnantaja muuta kautta? mitä? 24
Kysymykset 30-32 koskevat vastaajia, joilla EI ole tiedossa työpaikkaa valmistumisen jälkeen. 30. Mikä mielestäsi vaikuttaa siihen, että et ole löytänyt työtä? Voit valita useita vaihtoehtoja. alueellinen työmarkkinatilanne alan heikko työmarkkinatilanne työkokemuksen puute sukupuoli suhdeverkoston puute terveydentila henkilökohtaiset syyt en ole löytänyt kiinnostavaa työtä odotan vielä vastausta hakemukseeni työpaikasta muu syy, mikä? en ole etsinyt töitä, miksi? 31. Mitä kautta olet etsinyt töitä? Voit valita useita vaihtoehtoja. yrityksen/organisaation Internet-sivusto työministeriön Internet-sivusto (www.mol.fi) muu Internet-palvelu? Mikä sivusto? työvoiman vuokraus- tai välityspalvelu työssäoppimispaikasta TE-toimisto lehti-ilmoitus suoraan työnantajalta kysymällä suhdeverkoston kautta (sukulaiset, ystävät, tutut) aiempi työnantaja muuta kautta? mitä? en mistään 32. Mitä aiot tehdä seuraavaksi? Valitse vain yksi haen edelleen töitä jatkan opiskelua omalla alalla jatkan opiskelua jollain muulla alalla, mikä ala? menen armeijaan/siviilipalvelukseen jään äitiyslomalle jotain muuta, mitä? en tiedä 25
33. Oletko kiinnostunut yrittäjyydestä? erittäin paljon paljon jonkin verran vähän en ole kiinnostunut 34. Onko sinulla mielestäsi riittävästi tietoa yrittäjyydestä? kyllä ei 35. Haluatko lisää tietoa yrittäjyydestä? kyllä, mitä tietoa? ei 36. Mitkä asiat ovat motivoineet sinua suorittamaan opinnot loppuun saakka? 37. Haluatko jatkaa opiskelua tulevaisuudessa kyllä ei 38. Jos kyllä, niin mitä haluat opiskella? saman alan jatko-opintoja muuta alaa, mitä? 39. Haluatko vielä kommentoida kyselyn aihetta tai antaa palautetta kyselylomakkeesta? Kiitos vastauksestasi! 26
Vantaan kaupunki Keskushallinto, tietopalveluyksikkö Asematie 7, 01300 Vantaa Puhelin (09) 839 11