Variasta keväällä 2011 valmistuneiden työllistyminen. Anne Karjalainen & Harri Sinkko
|
|
- Elisabet Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Variasta keväällä 2011 valmistuneiden työllistyminen Anne Karjalainen & Harri Sinkko Heinäkuu 2011
2 Julkaisija Vantaan kaupunki Työllisyyspalvelut Tietopalvelut, selvityksiä nro 61, C12 : 2011 Teksti Anne Karjalainen, Harri Sinkko Kannen kuva Pekka Turtiainen Paino Vantaan kaupungin paino 10/2011 ISBN ISSN-L X ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)
3 Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan Vantaan ammattiopisto Variasta keväällä 2011 valmistuneiden opiskelijoiden työnhakukeinoja, työnsaantia ja asenteita työelämää kohtaan. Tulokset perustuvat touko-kesäkuun 2011 vaihteessa opiskelijoille tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 183 oppilasta. Kyselyllä kartoitettiin muun muassa, millaiseksi opiskelijat kokevat omat työllisyysnäkymät, mitä keinoja he työnhaussa käyttävät, kuinka monella on työpaikka tiedossa valmistuessa, ja mitä kautta he ovat sen löytäneet. Lisäksi selvitettiin, mitä asioita opiskelijat kokivat tärkeäksi työelämässä ja miten he suhtautuvat yrittäjyyteen. Raportin loppuun on koottu johtopäätökset kyselyn tuloksista ja ehdotuksia valmistuvien opiskelijoiden työnhaun ja työllisyyden edistämiseksi.
4 Sisällysluettelo 1. Johdanto Vantaan ammattiopisto Kyselyyn vastanneet Työllisyysnäkymät Työnhaun kriteerit Työnhaku ja ohjaus Työllistyminen Jatko-opiskelu Yrittäjyys Loppupäätelmät LIITE 1 Kyselylomake LIITE 2 Variasta 6/2011 valmistuneiden määrä aloittain Taulukot... 27
5 1. Johdanto 3 Vantaan kaupungin työllisyysasioiden neuvottelukunta antoi maaliskuussa 2011 toimeksiannon tutkia rakennetyöttömyyttä sekä alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyyttä Vantaalla. Tutkimus tehdään ajalla Osana tutkimusta tehtiin kysely Vantaan ammattiopistosta (Varia) keväällä 2011 valmistuville opiskelijoille. Kyselyssä kartoitettiin opiskelijoiden työllistymistä, asenteita, työnhakukeinoja sekä tulevaisuuden suunnitelmia. Kysely oli avoinna Varian opiskelijoiden intranet-sivuilla Opettajia pyydettiin varaamaan aikaa kyselyn tekemiseen oppitunnin tai muun kokoontumisen yhteydessä. Lisäksi kyselylomakkeesta tehtiin paperiversio niitä oppilasryhmiä varten, joilla ei ollut sopivaa tilaisuutta päästä atk-luokkaan oppitunnin yhteydessä. Kyselyyn vastasi 185 opiskelijaa. Tässä raportissa esitellään kyselystä saadut tulokset ja niiden pohjalta tehdyt toimenpideehdotukset nuorten työnhaun ja -saannin edistämiseksi. 2. Vantaan ammattiopisto Vantaan ammattiopisto Varia on Vantaan kaupungin omistama oppilaitos. Opiskelijoita on noin 3800, joista nuoria 2700 ja aikuisopiskelijoita Toimipisteitä on neljä. Nuorisokoulutusta järjestetään kuudella opetusalalla: kulttuurin opetusala, liikenteen opetusala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali- ja terveysala, sähkötekniikan opetusala sekä tekniikan opetusala. Opetusaloilla on yhteensä 36 perustutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa. Kesäkuussa 2011 oppilaitoksesta valmistui 572 ammatillisen perustutkinnon suorittanutta opiskelijaa (liite 2). 3. Kyselyyn vastanneet 1 Variasta keväällä 2011 valmistuneet -kyselyyn vastasi 185 opiskelijaa 16 eri koulutusohjelmasta. 76 heistä vastasi netissä ja 109 opiskelijaa vastasi kyselyn paperiversioon. Kaksi paperiversiovastausta hylättiin sopimattomien vastausten takia. Kaikista koulutusohjelmista ei saatu vastauksia johtuen muun muassa lukukauden loppuun sijoittuvista työssäoppimisjaksoista. Koulutusohjelmista, joista vastauksia saatiin, vastanneiden määrät vaihtelivat. Tämä on huomioitava kyselyn tuloksia tulkittaessa. Runsaslukuisimmin edustettuna ovat lähihoitajat (52 vastaajaa), parturi-kampaajat (25 vastaajaa) ja kokit (18 vastaajaa). Muiden koulutusohjelmien vastaajien määrä vaihteli 1-13 välillä. Koulutusohjelmien, joista vastauksia on alle viisi, vastaukset on yhdistetty raportissa ryhmään muut. Kyselyyn vastanneiden määrä koulutusohjelmittain autonkuljettaja 10 ompelija 8 kokki 18 parturi-kampaaja 25 kokki, erityisopetus 8 putkiasentaja 7 koneistaja/levyseppähitsaaja 9 suurtalouskokki 8 lentoasemahuoltaja 10 talonrakentaja 13 lähihoitaja 52 ryhmä muut 2 7 maalari 8 yhteensä 183 Taulukko 1. Kyselyn vastanneet koulutusohjelmittain. 1 Vastaajien taustatiedot: taulukot Ryhmään muut kuuluvat automaatio-/sähköasentajat, elektroniikka-asentajat, ICT-asentajat ja sähköasentajat
6 4 183 vastanneesta 66 prosenttia oli naisia ja 34 prosenttia miehiä. Vastaajista 141 oli vantaalaisia (77 %). Ulkopaikkakuntalaisista eniten oli helsinkiläisiä, joita oli 24 opiskelijaa (). Viisi opiskelijaa oli Tuusulasta, kolme Espoosta ja muilta paikkakunnilta yhteensä 10 opiskelijaa. Eniten vieraspaikkakuntalaisia oli parturi-kampaajan, lentoasemahuoltajan ja kokkien koulutusohjelmissa. Vähiten vieraspaikkakuntalaisia oli putkiasentajan ja talonrakentajan koulutusohjelmissa sekä ryhmässä muut. 84 prosenttia vastaajista oli siirtynyt opintoihin peruskoulusta. Parturi-kampaajista noin puolet oli suorittanut lukion, kun taas muissa koulutusohjelmissa lukion käyneitä oli vain muutama. Aiempi toisen asteen ammatillinen tutkinto oli viidellä prosentilla vastaajista. Näistä suurin ryhmä oli lähihoitajat, joista 12 prosentilla oli aiempi ammatillinen tutkinto. 4. Työllisyysnäkymät 3 Enemmistö opiskelijoista piti oman alan Variasta valmistuneiden työllisyysnäkymiä varsin positiivisina. 61 prosenttia vastaajista piti näkymiä hyvinä ja 12 prosenttia erittäin hyvinä. Keskimäärin joka viidennen mielestä varialaisten työllisyysnäkymät olivat kohtalaiset. Huonoina näkymiä piti vain kolme prosenttia vastaajista. Parhaimpina Variasta valmistuneiden työllisyysnäkymiä pitivät lähihoitajat ja parturikampaajat. Huonoimpina näkymiä pitivät ompelijat, kokkien erityisopetuksen opiskelijat sekä ryhmän muut vastaajat. Heidän mielestä näkymät olivat valtaosin kohtalaiset ja muutamien mielestä huonot. Omat työllisyysnäkymät nähtiin parempina kuin oman alan valmistuneiden näkymät yleensä. 28 prosentin mielestä näkymät olivat erittäin hyvät ja noin puolet piti näkymiä hyvänä. Parhaimpina omia näkymiään pitivät putkiasentajat, lähihoitajat, parturi-kampaajat ja talonrakentajat. Huonoimpina omia työllisyysnäkymiä valmistumisen jälkeen pitivät ompelijat, joista lähes 40 prosenttia oli sitä mieltä, että näkymät olivat huonot. Miten arvioisit omia työllisyysnäkymiä valmistumisen jälkeen? maalari (n=8) 75 % ompelija (n=8) parturi-kampaaja (n=25) 40 % 44 % autonkuljettaja (n=10) 20 % 20 % 10 % lentoasemahuoltaja (n=10) 30 % 20 % erittäin hyvät kokki (n=18) kokki, erityisopetus (n=8) suurtalouskokki (n=8) lähihoitaja (n=52) koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) putkiasentaja (n=7) 61 % 42 % 33 % 57 % 63 % 48 % 56 % 29 % 39 % 10 % 11 % 14 % hyvät kohtalaiset huonot erittäin huonot en osaa sanoa puuttuva talonrakentaja (n=13) 46 % 15 % muut (n=7) 14 % 29 % 43 % 14 % YHTEENSÄ (n=183) 28 % 49 % 19 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 1. Opiskelijoiden arvio omista työllisyysnäkymistä. 3 Taulukot 4-5
7 5 Vapaamuotoiset kommentit tukivat positiivisia työllisyysnäkymiä useimmilla aloilla. Toisaalta alan hyvistä työllisyysnäkymistä huolimatta juuri oman suuntautumisalan työ ei ollut aina itsestään selvää. Kommenteissa mainittiin usein oman aktiivisuuden sekä työssäoppimispaikan/työharjoittelun tärkeys työn saannissa. "No ei työllistymisen uskoisi olevan kovin hankalaa kun kerta hoitajista on huutava pula joka paikassa." - lähihoitaja - "Töitä on tarjolla hyvin ja lähitulevaisuudessa vielä enemmän, kun ihmiset jäävät eläkkeelle. Aina työ ei vastaa koulutusohjelman suuntautumislinjaa" - lähihoitaja - "Tarjolla ei ole paljon koulutusta vastaavaa työtä" - ompelija - "Työharjoittelupaikasta voi saada töitä" - ompelija - "Työpaikka löytyy jo" - putkiasentaja - "Työssäoppiminen on hyvä juttu, niiden kautta saa hyvin edettyä" - parturi-kampaaja - "Työllistyminen vaatii aikaa ja tahtoa työpaikan etsimisessä. Mahdollisuudet työllistymiseen ovat hyvät mikäli paneutuu etsimiseen" - parturi-kampaaja - "Perustin oman yrityksen jo ennen valmistumista...töitä on riittänyt, kun nöyrästi tekee." - maalari - "Mukavaa työllistyä, työllistyn toistaiseksi koko kesäksi" - maalari - "Riippuu paljon itse oppilaista, mutta kaiken kaikkiaan tosi hyvät." - talonrakentaja - " Työllistyminen on mahdollista, jos hoitaa työssäoppimisessa asiat hyvin." - talonrakentaja - "Varma työpaikka intin jälkeen" - lentoasemahuoltaja - "ON JO DUUNI JEA!" - lentoasemahuoltaja - "Helppoa" - autonkuljettaja -
8 Työpaikkojen määrä Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla 4 6 Oman alan työpaikkatarjontaa Vantaalla pidettiin melko hyvänä. 15 prosenttia kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että työpaikkoja on erittäin paljon ja 41 prosentin mielestä niitä on melko paljon. Noin joka neljännen mielestä työpaikkoja oli kohtalaisesti ja 7 prosenttia arveli oman alan työpaikkoja olevan vain vähän. Vantaan työpaikkatarjontaa pitivät parhaimpana lähihoitajaopiskelijat ja parturikampaajat. 87 prosenttia lähihoitajaopiskelijoista ja 76 prosenttia parturi-kampaajista oli sitä mieltä, että Vantaalla on erittäin paljon tai melko paljon oman alan työpaikkoja. Myös autonkuljettajista, lentoasemahuoltajista ja putkiasentajista enemmistö oli sitä mieltä, että työpaikkoja on paljon. Tyytymättömimpiä Vantaan työpaikkatarjontaan olivat maalarit ja ompelijat. Myös enemmistö talonrakentajista ja kokeista oli sitä mieltä, että työpaikkoja on Vantaalla vain kohtalaisesti tai vähän. Kun tarkastelualuetta laajennettiin koko pääkaupunkiseudulle, 78 prosenttia opiskelijoista oli sitä mieltä, että työpaikkoja on erittäin paljon tai paljon. Vähän työpaikkoja arveli olevan vain muutama ompelija. Hieman muita varovaisempia pääkaupunkiseudun työpaikkojen määrässä olivat myös putkiasentajat ja maalarit. Minkä verran Vantaalla on mielestäsi oman alasi työpaikkoja? maalari (n=8) ompelija (n=8) parturi-kampaaja (n=25) 16 % 60 % 16 % autonkuljettaja (n=10) lentoasemahuoltaja (n=10) kokki (n=18) kokki, erityisopetus (n=8) suurtalouskokki (n=8) lähihoitaja (n=52) 20 % 10 % 17 % 6 % 29 % 60 % 56 % 58 % 30 % 30 % 17 % 8 % erittäin paljon melko paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan en osaa sanoa koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) 11 % 33 % 33 % 11 % 11 % puuttuva putkiasentaja (n=7) 57 % 14 % 29 % talonrakentaja (n=13) 8 % 15 % 54 % 15 % 8 % muut (n=7) 43 % 14 % 14 % 29 % YHTEENSÄ (n=183) 15 % 41 % 26 % 7 % 10 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 2. Opiskelijoiden oma arvio alan työpaikkamäärästä Vantaalla. 4 Taulukot 6-7
9 7 5. Työnhaun kriteerit 5 58 prosenttia kaikista vastanneista oli tehnyt opiskeluaikana oman alan töitä työssäoppimisjaksojen lisäksi. Eniten töitä olivat tehneet talonrakentajat, maalarit, suurtalouskokit ja autonkuljettajat. Näistä opiskelijoista yli 70 prosenttia oli työskennellyt opiskeluaikana. Vähiten () alakohtaisia töitä opiskeluaikana olivat tehneet ompelijat. Oletko tehnyt oman alan töitä opiskeluaikana? (muu kuin työssäoppiminen) maalari (n=8) 75 % ompelija (n=8) 88 % parturi-kampaaja (n=25) 36 % 64 % autonkuljettaja (n=10) 70 % 30 % lentoasemahuoltaja (n=10) 60 % 40 % kokki (n=18) kokki, erityisopetus (n=8) suurtalouskokki (n=8) lähihoitaja (n=52) 56 % 75 % 67 % 44 % 31 % kyllä ei puuttuva koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) 56 % 44 % putkiasentaja (n=7) 57 % 43 % talonrakentaja (n=13) 77 % 23 % muut (n=7) 43 % 57 % YHTEENSÄ (n=183) 58 % 42 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 3. Opintojen ohella työskennelleiden osuus koulutusaloittain. Ammattialoilla, joilla oli työskennelty paljon opiskelun ohessa, ei työn saantia kuitenkaan pidetty sen helpompana kuin aloilla, joilla oli työskennelty vähemmän. Esimerkiksi parturikampaajista opintojen aikana oli työskennellyt 36 prosenttia ja maalareista 75 prosenttia, mutta yli puolet parturikampaajista piti työnsaantia helppona ja maalareista sitä mieltä oli vain 13 prosenttia. Helpoimpana koulutusta vastaavan työn saantia pitivät lähihoitajat ja autonkuljettajat. Myös parturi-kampaajista, koneistaja/levyseppähitsaajista ja putkiasentajista yli puolet piti työn saantia helppona. Vaikeimpana koulutusta vastaavan työn saamista pitivät ompelijat, joista 63 prosenttia oli sitä mieltä, että koulutusta vastaavan työn saaminen on vaikeaa. Muissa koulutusohjelmissa työnsaantia pitivät vaikeana vain yksittäiset vastaajat. Erittäin vaikeana työnsaantia ei pitänyt kukaan. 61 prosenttia kaikista opiskelijoista halusi työllistyä sille alalle, jota opiskeli. 20 prosenttia oli hieman epävarmoja ja viisi prosenttia ei halunnut työllistyä opiskelemalleen alalle. Oman opiskelualan töitä halusivat tehdä etenkin autonkuljettajat, koneistaja/levyseppähitsaajat, parturikampaajat ja putkiasentajat. Epävarmimpia olivat ompelijat. Myös maalareista, lentoasemahuoltajista ja suurtalouskokeista puolet oli epävarmoja halukkuudesta työllistyä omalle opiskelualalleen. 5 Taulukot 8-12
10 8 Haluatko työllistyä sille alalle, jolle olet valmistumassa? maalari (n=8) ompelija (n=8) 88 % parturi-kampaaja (n=25) 72 % 12 % 8 % 8 % autonkuljettaja (n=10) lentoasemahuoltaja (n=10) kokki (n=18) kokki, erityisopetus (n=8) suurtalouskokki (n=8) lähihoitaja (n=52) 61 % 65 % 90 % 11 % 11 % 8 % 10 % 17 % 23 % kyllä ehkä en en osaa sanoa puuttuva koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) 78 % 22 % putkiasentaja (n=7) 71 % 14 % 14 % talonrakentaja (n=13) 62 % 23 % 8 % 8 % muut (n=7) 71 % 29 % YHTEENSÄ (n=183) 61 % 20 % 5 % 6 % 7 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 4. Kyselyyn vastanneiden halukkuus työllistyä omalle alalle. 88 prosenttia kaikista opiskelijoista haluaisi kokopäivätyötä. Osapäivätöistä olivat kiinnostuneimpia ompelijat, maalarit, suurtalouskokit ja kokkien erityisopetuksen koulutusohjelman opiskelijat. Vähiten osapäivätöistä olivat kiinnostuneet autonkuljettajat ja putkimiehet. Vuorotyötä olivat valmiita tekemään puolet lähihoitajista ja maalareista. Muilla linjoilla kiinnostus vuorotyötä kohtaan oli vähäisempää. Keikkatöistä olivat kiinnostuneimpia maalarit (88 %), ompelijat (75 %) sekä suurtalouskokit () ja kokkien erityisopetuslinjan opiskelijat (). Provisiopalkattua työtä haluaisivat tehdä lähinnä maalarit ja parturi-kampaajat, joista joka neljäs oli valmis työskentelemään provisiopalkalla. Muilla aloilla kiinnostus provisiopalkattua työtä kohtaan oli vähäistä. Työnhakualueet 6 63 prosenttia kaikista vastaajista haki tai aikoi hakea töitä Vantaalta. Helsinki oli toiseksi suosituin työnhakualue. Sen valitsi 52 prosenttia vastaajista. Espoon kiinnostavuus yksittäisenä työnhakualueena oli vähäinen, sillä sen valitsi vain 12 prosenttia opiskelijoista. Koko pääkaupunkiseudulta töitä haki tai aikoi hakea 26 prosenttia ja muilta alueilta noin 9 prosenttia vastaajista. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta hakivat töitä lähinnä parturi-kampaajat ja lähihoitajat. Suosituin työnhakualueyhdistelmä oli Vantaa-Helsinki -alue, jonka valitsi noin 30 prosenttia vastaajista. Ainoastaan Vantaan työnhakualueeksi valitsi 18 prosenttia ja ainoastaan Helsingin työnhakualueeksi valitsi 6 prosenttia. Vantaa oli suosituin hakualue lentoasemahuoltajille (100 %), suurtalouskokeille (88 %) ja ryhmän muut opiskelijoille (86 %). Ompelijoille, kokkien erityisopetuksen koulutusohjelma opiskelijoille, parturi-kampaajille ja maalareille Helsinki oli Vantaata suositumpi työnhakualue. Koko pääkaupunkiseudulta hakivat töitä useimmiten maalarit, talonrakentajat ja autonkuljettajat. 6 Taulukko 13
11 9 % 100 % Miltä alueilta haet / aiot hakea töitä? (monivalinta) 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % maalari ompelija parturi-kampaaja autonkuljettaja lentoasemahuoltaja kokki kokki, erityisopetus Vantaa Helsinki Espoo Koko pääkaupunkiseutu Muu en osaa sanoa % 100 % Miltä alueilta haet / aiot hakea töitä? (monivalinta) 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % suurtalouskokki lähihoitaja koneistaja/ levyseppähitsaaja putkiasentaja talonrakentaja muut YHTEENSÄ (n=183) Vantaa Helsinki Espoo Koko pääkaupunkiseutu Muu en osaa sanoa Kuva 5. Vastaajien työnhakualueet koulutusaloittain.
12 10 Työpaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä Opiskelijoilla oli mahdollisuus antaa vapaamuotoista palautetta siitä, mitkä asiat heille ovat tärkeitä työpaikan valinnassa. Kysymykseen vastasi 70 opiskelijaa. Eniten mainintoja saivat hyvä työilmapiiri ja hyvä sijainti. Viihtyisäksi mielletty työpaikka houkuttelee hakijoita. Työpaikan tulisi myös sijaita lähellä kotia tai hyvien kulkuyhteyksien päässä. Tärkeinä asioina mainittiin myös palkka sekä mielekkäät ja vaihtelevat työtehtävät. Työvälineiden ja -tilojen on oltava asianmukaisessa kunnossa ja työajat sopivat. Muina työpaikan valintaan vaikuttavina tekijöinä mainittiin muun muassa koulutus- ja etenemismahdollisuudet sekä työnantajan luotettavuus. "Työpaikan sijainti, palkka, työtoverit, työkuva." - elektroniikka-asentaja - "Palkka, työtehtävä" - lentoasemahuoltaja - "Työyhteisön hyvä ilmapiiri, hyvä palkka, työmatka, työajat..." - lähihoitaja - "Alallani on usein erittäin huono työilmapiiri ja tämän takia hyvä työyhteisö on tärkeä." - lähihoitaja - "Siedettävä työmatka on aika tärkeä, ja myös se miten työyhteisössä otetaan vastaan uusi työntekijä" - lähihoitaja - "Ensisijaisesti töitä omalta alalta. Työtehtävien monipuolisuus/haasteellisuus." - ompelija - "Työaika on tärkeä. Riittävä toimeentulo ja työmatka." - ompelija - "Työajat ja hyvät tilat." - kokki - "Sijainti, työpaikan ilmapiiri, tilat, käytännöt, käytettävät tuotteet, erilaiset työsopimus-vaihtoehdot (palkallinen vuokratuoli)" - parturi-kampaaja - "Työilmapiiri, palkka, sijainti, työnkuva" - parturi-kampaaja - "hyvät kulkuyhteydet, monipuolinen työnkuva, hyvä työporukka" - maalari - "Melko helpot ja sujuvat kulkuyhteydet yleisillä" - maalari - "työilmapiiri, joustot, työ itsessään" - koneistaja/levyseppähitsaaja - "Mahdollisimman lähellä, hyvä työilmapiiri, suomalainen firma/yhtiö." - talonrakentaja - "palkka" -talonrakentaja -
13 11 6. Työnhaku ja ohjaus 7 70 prosenttia kaikista opiskelijoista oli sitä mieltä, että heillä on riittävästi tietoa työnhakumenetelmistä. Kahdeksalla prosentilla vastaajista ei mielestään ollut riittävästi tietoa työnhakumenetelmistä. Tyytyväisimpiä omiin työnhakutietoihin olivat koneistaja/levyseppähitsaajat, parturikampaajat, autonkuljettajat ja lentoasemahuoltajat. Ompelijoista 38 prosentilla ei mielestään ollut riittävästi tietoa työnhakumenetelmistä. Muissa ryhmissä tyytymättömiä tietoihinsa oli korkeintaan 15 prosenttia, mutta lähes kaikista ryhmistä löytyi vähintään yksi opiskelija, jolla ei mielestään ollut riittävästi tietoa työnhakumenetelmistä. Onko sinulla mielestäsi riittävästi tietoa työnhakumenetelmistä? maalari (n=8) 75 % ompelija (n=8) parturi-kampaaja (n=25) 80 % 16 % autonkuljettaja (n=10) 80 % 10 % 10 % lentoasemahuoltaja (n=10) 80 % 10 % 10 % kokki (n=18) kokki, erityisopetus (n=8) 72 % 6 % 22 % kyllä ei suurtalouskokki (n=8) lähihoitaja (n=52) 71 % 21 % en osaa sanoa puuttuva koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) 89 % 11 % putkiasentaja (n=7) 71 % 29 % talonrakentaja (n=13) 62 % 15 % 23 % muut (n=7) 57 % 14 % 29 % YHTEENSÄ (n=183) 70 % 8 % 15 % 7 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 6. Kyselyyn vastanneiden arvio omista tiedoista työnhakumenetelmissä. 37 prosenttia opiskelijoista oli mielestään saanut ohjausta työpaikan etsimisessä melko paljon tai erittäin paljon. Jonkin verran ohjausta arvioi saaneensa 31 prosenttia opiskelijoista. 20 prosenttia oli saanut ohjausta mielestään vähän tai ei lainkaan. Paljon ohjausta työpaikan etsimiseen olivat saaneet mielestään lentoasemahuoltajat, koneistaja/levyseppähitsaajat ja autonkuljettajat. Vähän työnhakuohjausta olivat mielestään saaneet ompelijat (63 %), maalarit () ja ryhmän muut opiskelijat (43 %). Toisaalta haasteellisen työtilanteen vuoksi ompelijoilla voi olla myös tarvetta suurempaan ohjausmäärään verrattuna aloihin, joilla on helppo työllistyä. 7 Taulukot 14-15
14 12 Kuinka paljon olet mielestäsi saanut ohjausta työpaikan etsimisessä? maalari (n=8) ompelija (n=8) parturi-kampaaja (n=25) autonkuljettaja (n=10) lentoasemahuoltaja (n=10) kokki (n=18) kokki, erityisopetus (n=8) suurtalouskokki (n=8) lähihoitaja (n=52) koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) putkiasentaja (n=7) talonrakentaja (n=13) muut (n=7) YHTEENSÄ (n=183) 8 % 40 % 28 % 63 % 8 % 16 % 10 % 60 % 20 % 10 % 20 % 70 % 10 % 11 % 39 % 39 % 11 % 63 % 10 % 17 % 31 % 12 % 10 % 21 % 22 % 56 % 22 % 14 % 43 % 29 % 14 % 8 % 23 % 31 % 23 % 15 % 14 % 9 % 14 % 28 % 43 % 31 % 14 % 16 % 14 % 7 % erittäin paljon melko paljon jonkin verran vähän en lainkaan en osaa sanoa puuttuva 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 7. Opiskelijoiden arvio saamastaan työnhakuohjauksen määrästä. 7. Työllistyminen 8 Vastaajista 114 eli 62 prosenttia ilmoitti, että heillä on työpaikka valmistumisen jälkeen. Parhaiten töitä olivat saaneet talonrakentajat, joista kaikki olivat työllistyneet. Hyvin työllistyneitä olivat myös lentoasemahuoltajat (80 %), parturi-kampaajat (76 %) ja lähihoitajat (73 %). Huonoiten olivat työllistyneet ompelijat (), kokkien erityisopetuskoulutusohjelman oppilaat (25 %) ja kokit (28 %). Onko sinulla työpaikka valmistumisen jälkeen? maalari (n=8) 63 % ompelija (n=8) 63 % parturi-kampaaja (n=25) 76 % 12 % 12 % autonkuljettaja (n=10) 70 % 20 % 10 % lentoasemahuoltaja (n=10) 80 % 10 % 10 % kokki (n=18) kokki, erityisopetus (n=8) 28 % 22 % kyllä ei suurtalouskokki (n=8) lähihoitaja (n=52) 73 % 23 % en osaa sanoa puuttuva koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) 56 % 11 % 33 % putkiasentaja (n=7) 71 % 14 % 14 % talonrakentaja (n=13) 100 % muut (n=7) 29 % 43 % 29 % YHTEENSÄ (n=183) 62 % 24 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 8. Työpaikan saaneet opiskelijat koulutusaloittain. 8 Taulukot 16-24
15 13 Suurimmalla osalla työpaikan saaneista (89 %) työpaikka vastasi koulutusta. Vakituisen työpaikan oli saanut 32 prosenttia. Eniten vakituisen työpaikan saaneita oli koneistaja/levyseppähitsaajissa (80 %), lentoasemahuoltajissa (63 %) ja parturi-kampaajissa (58 %). Määräaikaisia kaikista työpaikoista oli 44 prosenttia. Putkiasentajista kaikki ja lähihoitajista 61 prosenttia työllistyi määräaikaisiin työsuhteisiin. Noin joka viides paikka oli kesätyö. Kesätöihin olivat työllistyneet etenkin ryhmän muut opiskelijat, maalarit ja kokit. Työsuhteen kesto maalari (n=5) 20 % 40 % 40 % parturi-kampaaja (n=19) 58 % 21 % 16 % 5 % autonkuljettaja (n=7) 29 % 43 % 14 % 14 % lentoasemahuoltaja (n=8) kokki (n=5) 20 % 63 % 40 % 40 % vakituinen määräaikainen lähihoitaja (n=38) 16 % 61 % 24 % kesätyö koneistaja/levyseppähitsaaja (n=5) putkiasentaja (n=5) 80 % 100 % 20 % keikkatyö puuttuva talonrakentaja (n=13) 46 % 15 % muut (n=9) 22 % 33 % 44 % YHTEENSÄ (n=183) 32 % 44 % 22 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 9. Työllistyneiden opiskelijoiden työsuhteen kesto koulutusaloittain. Koulutusohjelmien, joissa työllistyneitä on alle viisi, vastaukset sisältyvät ryhmään muut. Lähes kaikki työpaikat (89 %) olivat kokopäivätyötä. Osa-aikatöihin oli työllistynyt yksittäisiä henkilöitä eri koulutusohjelmista. Työllistyneet olivat löytäneet työpaikkansa lähinnä Vantaalta (58 %) ja Helsingistä (30 %). Vantaata useammin Helsinkiin olivat työllistyneet parturi-kampaajat, kokit ja putkiasentajat. Espooseen työllistyi vain kaksi kyselyyn vastanneista. Muihin kuntiin työllistyi noin 10 prosenttia vastaajista. Suhteellisesti eniten heitä oli lähihoitajissa ja talonrakentajissa. Muista koulutusohjelmista muille paikkakunnille työllistyi yksittäisiä henkilöitä. Ylivoimaisesti paras tapa löytää töitä oli työssäoppimispaikka. Keskimäärin puolet työllistyneistä löysi työpaikkansa työssäoppimispaikan kautta. Työllistyneistä putkiasentajista kaikki työllistyivät työssäoppimispaikan kautta ja koneistaja/levyseppähitsaajistakin 80 prosenttia. Talonrakentajista työssäoppimispaikan kautta työnsä oli löytänyt 62 prosenttia. Noin joka viides kaikista työllistyneistä oli löytänyt työnsä suoraan työnantajalta kysymällä ja 12 prosenttia työ- ja elinkeinoministeriön kautta. Eniten mol.fi:n kautta töitä olivat löytäneet lähihoitajat ja parturi-kampaajat. Suhdeverkoston kuten myös aiemman työnantajan kautta töitä löysi 11 prosenttia vastaajista. Työvoiman vuokraus- ja välityspalvelujen kautta työllistyi vain yksi henkilö.
16 14 69 kyselyyn vastanneella opiskelijalla () ei ollut tietoa työpaikasta. Oppilaiden yleisin syy työpaikan puuttumiseen oli, ettei työtä ole etsitty (32 %). 23 prosentin mielestä työllistymisen este oli työkokemuksen puute ja 17 prosenttia ei ollut löytänyt kiinnostavaa työtä. Alan heikkoon työmarkkinatilanteeseen olivat tyytymättömiä etenkin ompelijat. Lähihoitajilla yleisimmäksi työllistymisen esteeksi mainittiin työkokemuksen puute. Sukupuolta ja terveydentilaa piti syynä työpaikan puuttumiseen vain kolme prosenttia kaikista vastaajista. 22 prosenttia vailla työpaikkaa olevista odotti vastausta työpaikkahakemukseensa. Lähihoitajissa heitä oli 43 prosenttia. Myös kokeista kolmasosa odotti vielä vastausta työpaikkahakemukseen. Vailla työpaikkaa olevat olivat etsineet eniten töitä työ- ja elinkeinoministeriön (45 %), työssäoppimispaikoista (26 %) ja yritysten/organisaatioiden internet-sivuilta (). Työvoiman vuokraus- tai välityspalveluista töitä oli etsinyt vain neljä prosenttia. Vajaa viidennes vastanneista ei ollut etsinyt töitä mistään. Työnhakua aikoi jatkaa hieman alle puolet työtä vailla olevista henkilöistä. 10 prosenttia aikoi jatkaa opiskelua joko omalla tai jollain muulla alalla. 13 prosenttia aikoi mennä armeijaan/siviilipalvelukseen. 10 prosenttia ei tiennyt jatkosuunnitelmistaan. Opiskelijoiden työnhakupaikat Työssäoppimispaikasta Suoraan työnantajalta kysymällä Työministeriön Internet-sivusto (w w w.mol.fi) Suhdeverkoston kautta (sukulaiset, ystävät, tutut) Aiempi työnantaja Muuta kautta Oppilaitos Muu Internet-palvelu Yrityksen/organisaation Internet-sivusto Työvoiman vuokraus- tai välityspalvelu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 60 % Työpaikan saaneet Ei tietoa työpaikasta Kuva 10. Työnhakupaikat työpaikan saaneilla ja ilman työpaikkaa olevilla vastaajilla (prosenttiosuus vastaavasta ryhmästä).
17 8. Jatko-opiskelu 9 15 Noin 40 prosenttia kaikista vastaajista halusi jatkaa opiskelua tulevaisuudessa, seitsemän prosenttia ei aikonut opiskella enempää. Noin puolet ei osannut sanoa haluaako opiskella tulevaisuudessa. Eniten opiskeluhaluja oli talonrakentajilla, lähihoitajilla, ompelijoilla ja parturikampaajilla. Vähiten opiskelusta tulevaisuudessa olivat kiinnostuneet lentoasemanhuoltajat. 46 prosenttia jatko-opiskelusta kiinnostuneista halusi halusi opiskella samaa alaa ja 22 prosenttia jotain muuta alaa. Muut eivät osanneet sanoa, mitä haluaisivat opiskella. Oman alan jatkoopintoja halusivat tehdä etenkin ompelijat, lähihoitajat ja talonrakentajat. Muista aloista kiinnostuneita löytyi eniten maalareista, parturi-kampaajista, kokeista ja lähihoitajista. Kiinnostavina ammatteina mainittiin muun muassa muusikko, poliisi, lentomekaanikko, lentäjä, eläinlääkäri, kehitysvamma-hoitaja ja liikunta-alan ammatit. Muutama kampaaja halusi monipuolistaa opintojaan opiskelemalla meikkaaja-maskeeraajaksi ja teatterimaskeeraajaksi. 9. Yrittäjyys 10 Viimeisenä aihealueena kysyttiin opiskelijoiden kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan. Vastausten perusteella ainakin yksi opiskelijoista oli ennättänyt jo oman yrityksen perustaakin. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 15 prosenttia oli kiinnostunut yrittäjyydestä paljon tai erittäin paljon. 39 prosenttia oli kiinnostunut jonkin verran ja 22 prosenttia ei ollut kiinnostunut yrittäjyydestä. Viidennes ei osannut kertoa mielipidettään. Eniten kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan oli talonrakentajilla ja maalareilla. Myös kokeista ja autonkuljettajista noin viidennes oli kiinnostunut paljon tai erittäin paljon yrittäjyydestä. Jonkin verran kiinnostuneiden osuus oli suurin lähes kaikissa koulutusohjelmissa. Yrittäjyydestä vähiten kiinnostuneita oli lähihoitajissa, koneistaja/levyseppähitsaajissa, putkiasentajissa ja ryhmän muut opiskelijoissa. Oletko kiinnostunut yrittäjyydestä? maalari (n=8) ompelija (n=8) parturi-kampaaja (n=25) autonkuljettaja (n=10) lentoasemahuoltaja (n=10) kokki (n=18) kokki, erityisopetus (n=8) suurtalouskokki (n=8) lähihoitaja (n=52) koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) putkiasentaja (n=7) talonrakentaja (n=13) muut (n=7) YHTEENSÄ (n=183) 63 % 10 % 10 % 10 % 44 % 30 % 60 % 16 % 10 % 28 % 40 % 30 % 17 % 6 % 39 % 22 % 17 % 6 % 11 % 33 % 44 % 35 % 33 % 11 % 57 % 29 % 14 % 8 % 46 % 8 % 14 % 43 % 29 % 14 % 9 % 6 % 39 % 22 % 20 % erittäin paljon paljon jonkin verran en ole kiinnostunut en osaa sanoa puuttuva 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 11. Opiskelijoiden kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan koulutusaloittain. 9 Taulukot Taulukot 27-29
18 16 Opiskelijoista lähes puolet (46 %) oli sitä mieltä, että heillä ei ole riittävästi tietoa yrittäjyydestä. Noin joka viidennellä oli mielestään riittävästi tietoa yrittäjyydestä ja 30 prosenttia ei osannut sanoa. Eniten riittävät tiedot omaavia oli lentoasemahuoltajien, parturi-kampaajien ja koneistaja/levyseppähitsaajien koulutusohjelmissa. Yrittäjyystiedot olivat mielestään riittämättömät etenkin ompelijoilla, ryhmän muut opiskelijoilla, kokeilla ja suurtalouskokeilla. En osaa sanoa -vastauksia oli suhteellisen paljon. Onko sinulla riittävästi tietoa yrittäjyydestä? maalari (n=8) ompelija (n=8) parturi-kampaaja (n=25) autonkuljettaja (n=10) lentoasemahuoltaja (n=10) kokki (n=18) kokki, erityisopetus (n=8) suurtalouskokki (n=8) lähihoitaja (n=52) koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) putkiasentaja (n=7) talonrakentaja (n=13) muut (n=7) YHTEENSÄ (n=183) 75 % 36 % 30 % 40 % 17 % 20 % 28 % 10 % 30 % 61 % 63 % 48 % 33 % 56 % 14 % 29 % 57 % 54 % 71 % 21 % 46 % 32 % 40 % 30 % 22 % 27 % 11 % 8 % 29 % 28 % kyllä ei en osaa sanoa puuttuva 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 12. Opiskelijoiden arvio omista yrittäjyystiedoista. Lisätietoa yrittäjyydestä halusi 17 prosenttia kaikista opiskelijoista, 31 prosenttia ei halunnut lisätietoa ja puolet ei osannut sanoa mielipidettään. Eniten lisätietoa yrittäjyydestä halusivat ompelijat, talonrakentajat ja suurtalouskokit. Lähes kaikista koulutusohjelmista löytyi lisätietoa haluavia. Ei-vastauksia oli suhteellisen paljon koneistaja/levyseppähitsaajilla, putkiasentajilla, lentoasemahuoltajilla ja kokeilla. En osaa sanoa -vastausten määrä oli korkea kaikissa ryhmissä. Haluatko lisää tietoa yrittäjyydestä? maalari (n=8) ompelija (n=8) parturi-kampaaja (n=25) 8 % 16 % 68 % 8 % autonkuljettaja (n=10) 30 % 30 % 40 % lentoasemahuoltaja (n=10) 40 % 60 % kokki (n=18) kokki, erityisopetus (n=8) 17 % 39 % 44 % kyllä ei suurtalouskokki (n=8) en osaa sanoa lähihoitaja (n=52) 15 % 44 % puuttuva koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) 11 % 44 % 44 % putkiasentaja (n=7) 29 % 43 % 29 % talonrakentaja (n=13) 46 % 15 % 31 % 8 % muut (n=7) 14 % 29 % 57 % YHTEENSÄ (n=183) 17 % 31 % 47 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 13. Opiskelijoiden halukkuus saada lisätietoa yrittäjyydestä
19 Opiskelijoilla, jotka halusivat lisätietoa yrittäjyydestä, oli mahdollisuus antaa vapaamuotoista palautetta siitä, mitä lisätietoa he haluavat. Suuri osa palautetta antaneista halusi lisätietoa perusasioista lähtien. 17 "Kaikkea mitä siihen liittyy." - suurtalouskokki - "Vaikkapa perusteet" - elektroniikka-asentaja - "kaikkea" - kokki - "talous asiat ja verojen maksut" - kokki - "Kaiken mahdollisen" - lähihoitaja - "tarkemmin, yleisesti mitä kaikkea yrittäjyyteen kuuluu ja miten voi ryhtyä yrittäjäksi" - lähihoitaja - "Tarkempaa perustietoa miten perustaa yritys." - lähihoitaja - "Yrittäjyyskurssi" - ompelija - "perustamisesta ja haasteista" - ompelija - "Yel+muut" - parturi-kampaaja - "Koulutukseen pitäisi ehdottomasti sisältyä yrittäjyyskoulutus" - maalari - "Kaikkea" - maalari - "yleistietoa" - koneistaja/levyseppähitsaaja - "lisätietoja perusasioista, arkipäivistä firmassa" - talonrakentaja -
20 10. Loppupäätelmät 18 Variasta keväällä 2011 valmistuneet -kyselyyn vastasi 183 opiskelijaa 16 eri koulutusohjelmasta. Vastaajat pitivät omia työllisyysnäkymiään varsin positiivisina. Omat näkymät olivat usein positiivisemmat kuin arvio alalta valmistuneiden työllistymisestä yleensä. Kaikista positiivisimmat näkymät olivat putkiasentajilla, lähihoitajilla, koneistaja/levyseppähitsaajilla, talonrakentajilla ja parturi-kampaajilla. Sen sijaan ompelijoiden ryhmässä työllistyminen nähtiin selvästi muita ryhmiä vaikeammaksi. Koko pääkaupunkiseudun työpaikkatarjonnan koki vähintään melko hyväksi 77 prosenttia kaikista vastaajista. Kohtalaiseksi tilanteen näkivät lähinnä ompelijat. Maalarit ja putkiasentajat suhtautuivat työpaikkatarjontaan pääkaupunkiseudulla hieman muita negatiivisemmin, mutta he työllistyivät hieman keskimääräistä paremmin. Työpaikan valintakriteereistä tärkeimpiä olivat työpaikan sijainti ja työilmapiiri. Nuorille oli tärkeää, että työpaikka on viihtyisä. Työnantajan maineella on merkitystä ja uuden työntekijän hyvää perehdyttämistä pidettiin tärkeänä. Tärkeäksi koettiin myös, että työpaikka sijaitsee kodin lähellä tai sujuvien liikenneyhteyksien päässä. Monisuuntaisten ja sujuvat liikenneyhteyksien kehittäminen olisikin tärkeää, sillä se laajentaisi potentiaalista työnhakualuetta. Kolmella neljästä vastaajasta oli oman arvion mukaan riittävästi tietoa työnhakumenetelmistä. Työnhakuohjausta suunniteltaessa olisi huomioitava, että vaikeasti työllistyvillä aloilla oli tarvetta suurempaan määrään työnohjausapua kuin aloilla, joilla työllistyminen oli helppoa. Lisäksi jokaisesta koulutusohjelmasta löytyi opiskelijoita, joilla ei omasta mielestä ollut tarpeeksi tietoa työnhakumenetelmistä. Työnhaunohjauksessa tulisi antaa lisätukea sitä tarvitseville. Työnhakuohjausta tulisi olla saatavilla helposti myös valmistumisen jälkeen. Nykyisiä työnhakuun liittyviä Internet-sivustoja ja sosiaalisen median sivustoja kannattaisi hyödyntää tehokkaasti työnhaunohjauksessa. Niitä tulisi kehittää entistä asiakaslähtöisemmiksi. Internetissä voisi antaa helposti ja nopeasti ensiapua työnhakupulmiin opiskelijoille, vastavalmistuneille ja muille työnhakijoille. Kyselyssä saadun palautteen perusteella tarvetta olisi esimerkiksi cv-malleille, työhaastatteluohjeille ja ylipäätänsä paikalle, jossa voi helposti kysyä erilaisista työnhakuun liittyvistä asioista. Neuvontaa voisi antaa myös henkilökohtaisesti sähköpostitse tai keskustelupalstan muodossa. Lisäksi Internet-sivuilla ja sosiaalisessa mediassa voisi markkinoida entistä aktiivisemmin rekrytointitapahtumia, rekrytointisivustoja, koulutus- ja kurssitarjontaa ja muita työllistymistä edistäviä asioita. Kaikista vastanneista 62 prosenttia oli saanut työtä. Parhaiten olivat työllistyneet talonrakentajat, lentoasemahuoltajat, parturi-kampaajat ja lähihoitajat. Huonoiten työllistyivät ompelijat ja kokit. Lähes kaikki työllistyneet olivat saaneet koulutusta vastaavaa työtä. Saadut työpaikat sijaitsivat lähinnä Vantaalla ja Helsingissä. Espooseen työllistyi valmistuvista vain kaksi. Suurin osa opiskelijoista myös haki töitä pääosin Vantaalta ja Helsingistä. Espoon ja muiden lähikuntien kiinnostavuus työnhakualueina oli melko alhainen. Työnhakua Vantaa-Helsinki -akselin ulkopuolelta olisi aktiivisesti edistettävä, sillä se lisäisi työnsaantimahdollisuuksia ja monipuolistaisi työpaikkatarjontaa. Tärkein työnsaantikanava oli opiskeluajan työssäoppimispaikka, jonka kautta suurin osa opiskelijoista oli työllistynyt. Työssäoppimispaikkoihin ja työharjoittelumahdollisuuksiin on panostettava myös tulevaisuudessa, sillä se on ensisijainen keino löytää työpaikka. Oppilaitoksen ja yritysten välistä yhteistyötä on kehitettävä ja lisättävä entisestään, sillä se avaa paremmat mahdollisuudet työllistyä, ja toisaalta, yritykset saavat tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa. Töitä saaneet opiskelijat olivat myös käyttäneet työnhaussa enemmän aiempia kontaktejaan työnantajiin ja työssäoppimispaikkoihin kuin ilman töitä olevat vastaajat.
21 Henkilöstövuokraus- ja työnvälitysyritysten kautta ei kyselyyn vastanneet työpaikkoja saaneet, eivätkä ne myöskään olleet erityisen suosittuja työnhakukanavia. Näiden käyttöä ja markkinointia tulisi kuitenkin lisätä, sillä yritykset käyttävät henkilöstövuokraus- ja työnvälitysyritysten palveluja yhä kasvavassa määrin, ja se voi olla hyvä keino päästä työelämässä alkuun. Suuri osa vastaajista koki, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa yrittäjyydestä. Myös en osaa sanoa -vastausten määrä oli yrittäjyyttä koskevissa kysymyksissä suuri. Lisätietoa haluttiin yrittäjyyden perusteista alkaen käytännönläheisesti. Koulutusohjelmien yrittäjyysopinnoissa tulisi painottaa käytännönläheisyyttä, vahvistaa positiivisia asenteita yrittäjyyttä kohtaan ja kannustaa yrittäjyyteen. Yrittäjyysopinnoissa tulee huomioida oman ammattialan mahdollisuudet ja tuoda esille esimerkkejä ja käytäntöjä tosielämästä. Yrittäjyyteen on kannustettava myös valmistumisen jälkeen. 19
22 LIITE 1 Kyselylomake 20 Variasta valmistuneet kysely Hyvä Varian opiskelija, tämä kysely on osa Vantaan kaupungin tekemää tutkimusta työllisyydestä ja työttömyydestä Vantaalla. Yhtenä tärkeänä kohderyhmänä ovat nuoret. Tällä kyselyllä haluamme kartoittaa Variasta valmistuneiden työllistymistä ja työelämään liittyviä asenteita. Osallistumisesi on tärkeää! Vastaaminen vie noin minuuttia. 1. Kulttuurin opetusala Graafinen suunnittelija Korjausrakentaja Maalari Näyttelyrakentaja Ompelija Parturi-kampaaja Puuseppä Liikenteen opetusala Ajoneuvoasentaja Autokorinkorjaaja Autonkuljettaja Lentoasemahuoltaja Lentokoneasentaja Varastonhoitaja, erityisopetus Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kokki Kokki, erityisopetus Leipuri-kondiittori Matkailuvirkailija Suurtalouskokki Tarjoilija Sosiaali- ja terveysala Lähihoitaja Sähkötekniikan opetusala Automaatioasentaja/sähköasentaja Elektroniikka-asentaja Hienomekaanikko ICT-asentaja Tekniikan opetusala Ilmanvaihtoasentaja Koneistaja/levyseppähitsaaja Putkiasentaja Sähköasentaja Talonrakentaja Turvallisuusvalvoja Muu, mikä? 2. Sukupuoli Mies Nainen 3. Kotipaikkakunta Vantaa Helsinki Espoo Kerava Tuusula Nurmijärvi Muu, mikä?
23 21 4. Aiempi koulutus peruskoulu lukio toisen asteen ammatillinen tutkinto muu, mikä? 5. Miten arvioisit yleisesti oman alasi Variasta valmistuneiden työllisyysnäkymiä? erittäin hyvät hyvät kohtalaiset huonot erittäin huonot en osaa sanoa 6. Miten arvioisit omia työllistymisnäkymiä Variasta valmistumisen jälkeen? erittäin hyvät hyvät kohtalaiset huonot erittäin huonot en osaa sanoa 7. Tähän voit kirjoittaa kommentteja työllistymisestä 8. Minkä verran Vantaalla on mielestäsi oman alasi työpaikkoja? erittäin paljon melko paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan en osaa sanoa 9. Minkä verran pääkaupunkiseudulla on mielestäsi oman alasi työpaikkoja? erittäin paljon melko paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan en osaa sanoa 10. Oletko tehnyt oman alan töitä opiskeluaikana? (muu kuin työssäoppiminen) kyllä en 11. Onko koulutusta vastaavan työn saaminen mielestäsi erittäin helppoa helppoa ei helppoa ei vaikeaa vaikeaa erittäin vaikeaa en osaa sanoa
24 12. Haluatko työllistyä sille alalle, jolle olet valmistumassa? 22 kyllä ehkä en en osaa sanoa 13. Minkälaista työtä ottaisit vastaan? Voit valita useita vaihtoehtoja kokopäivätyötä osapäivätyötä vuorotyötä keikkatyötä provisiopalkattua työtä 14. Olisitko valmis tekemään jotakin muuta kuin oman alasi työtä? kyllä ehkä en en osaa sanoa 15. Miltä alueilta haet / aiot hakea töitä? Voit valita useita vaihtoehtoja Vantaa Helsinki Espoo Koko pääkaupunkiseutu muu, mikä? en osaa sanoa 16. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä työpaikan valinnassa? 17. Onko sinulla mielestäsi riittävästi tietoa työnhakumenetelmistä? kyllä ei en osaa sanoa 18. Oletko saanut mielestäsi riittävästi ohjausta työpaikan etsimisessä? erittäin paljon melko paljon jonkin verran vähän en lainkaan en osaa sanoa 19. Millaista lisäohjausta tai apua haluaisit oppilaitokselta työpaikan etsimiseen?
25 20. Onko sinulla työpaikka valmistumisesi jälkeen? 23 kyllä ei (siirry kysymykseen 25) en osaa sanoa (siirry kysymykseen 25) Kysymykset koskevat vastaajia, joilla ON tiedossa työpaikka valmistumisen jälkeen. 21. Vastaako työpaikka koulutustasi? kyllä osittain ei en osaa sanoa 22. Työn kesto määräaikainen vakituinen kesätyö keikkatyö 23. Työaika kokopäivätyö osa-aikatyö 24. Työpaikan sijaintikunta Vantaa Helsinki Espoo Kerava Tuusula Nurmijärvi Muu, mikä? 25. Miten löysit työpaikan? (Siirry tämän kysymyksen jälkeen kysymykseen 29) Voit valita useita vaihtoehtoja. yrityksen/organisaation Internet-sivusto työministeriön Internet-sivusto ( muu Internet-palvelu? Mikä sivusto? työvoiman vuokraus- tai välityspalvelu työssäoppimispaikasta TE-toimisto lehti-ilmoitus suoraan työnantajalta kysymällä suhdeverkoston kautta (sukulaiset, ystävät, tutut) oppilaitos aiempi työnantaja muuta kautta? mitä? Kysymykset koskevat vastaajia, joilla EI ole tiedossa työpaikkaa valmistumisen jälkeen. 26. Mikä mielestäsi vaikuttaa siihen, että et ole löytänyt työtä? Voit valita useita vaihtoehtoja. alueellinen työmarkkinatilanne alan heikko työmarkkinatilanne työkokemuksen puute sukupuoli suhdeverkoston puute terveydentila henkilökohtaiset syyt en ole löytänyt kiinnostavaa työtä en ole halunnut toimia työelämässä muu syy, mikä? en ole etsinyt töitä odotan vielä vastausta hakemukseeni työpaikasta
26 Mitä kautta olet etsinyt töitä? Voit valita useita vaihtoehtoja. yrityksen/organisaation Internet-sivusto työministeriön Internet-sivusto ( muu Internet-palvelu? Mikä sivusto? työvoiman vuokraus- tai välityspalvelu työssäoppimispaikasta TE-toimisto lehti-ilmoitus suoraan työnantajalta kysymällä suhdeverkoston kautta (sukulaiset, ystävät, tutut) oppilaitos aiempi työnantaja muuta kautta? mitä? en mistään 28. Mitä aiot tehdä seuraavaksi? haen edelleen töitä jatkan opiskelua omalla alalla jatkan opiskelua jollain muulla alalla, mikä ala? menen armeijaan/siviilipalvelukseen jään äitiyslomalle jotain muuta, mikä? en tiedä 29. Haluatko jatkaa opiskelua tulevaisuudessa? kyllä ei en osaa sanoa 30. Jos kyllä, niin mitä haluat opiskella? saman alan jatko-opintoja muuta alaa, mitä? en osaa sanoa
27 Oletko kiinnostunut yrittäjyydestä? erittäin paljon paljon jonkin verran en ole kiinnostunut en osaa sanoa 32. Onko sinulla mielestäsi riittävästi tietoa yrittäjyydestä? kyllä ei en osaa sanoa 33. Haluatko lisää tietoa yrittäjyydestä? kyllä, mitä tietoa? ei en osaa sanoa 32. Haluatko vielä kommentoida kyselyn aihetta tai antaa palautetta kyselylomakkeesta? Kiitos vastauksestasi!
28 LIITE 2 Variasta 6/2011 valmistuneiden määrä aloittain Toimipiste valmistuneiden määrä Ojahaantien toimipiste Elintarvikealan perustutkinto 14 Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto 13 Kone- ja metallialan perustutkinto 12 Matkailualan perustutkinto 11 Sähköalan perustutkinto ja lukio 4 Sähköalan perustutkinto 59 Rälssitien toimipiste Autoalan perustutkinto 45 Lentokoneasennuksen perustutkinto 27 Logistiikan perustutkinto 38 Talvikkitien toimipiste Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 61 Tennistien toimipiste Catering-alan perustutkinto 21 Hiusalan perustutkinto 23 Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto 45 Kone- ja metallialan perustutkinto 18 Kuvallisen ilmaisun perustutkinto 14 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 52 Rakennusalan perustutkinto 34 Sähköalan perustutkinto 15 Talotekniikan perustutkinto 40 Turvallisuusalan perustutkinto 26 Yhteensä
29 Taulukot Kyselyn aineisto koulutusohjelmittain. "Muut" -opiskeluala sisältää alat: automaatioasentaja/sähköasentaja, elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja ja sähköasentaja. 27 Taulukko 1. Vastaajien sukupuoli. Sukupuoli Mies Nainen puuttuva Yht. n % n % n % n Maalari Ompelija Parturi-kampaaja Autonkuljettaja Lentoasemahuoltaja Kokki Kokki, erityisopetus Suurtalouskokki Lähihoitaja Koneistaja/levyseppähitsaaja Putkiasentaja Talonrakentaja muut Yhteensä Taulukko 2. Vastaajien kotipaikkakunta Kotipaikkakunta Vantaa Helsinki Espoo Kerava Tuusula Nurmijärvi muu Yht. n % n % n % n % n % n % n % n Maalari Ompelija Parturi-kampaaja Autonkuljettaja Lentoasemahuoltaja Kokki Kokki, erityisopetus Suurtalouskokki Lähihoitaja Koneistaja/levyseppähitsaaja Putkiasentaja Talonrakentaja muut Yhteensä Taulukko 3. Vastaajien aiempi koulutus Aiempi koulutus 2.ast. amm. peruskoulu lukio tutkinto muu puuttuva Yht. n % n % n % n % n % n Maalari Ompelija Parturi-kampaaja Autonkuljettaja Lentoasemahuoltaja Kokki Kokki, erityisopetus Suurtalouskokki Lähihoitaja Koneistaja/levyseppähitsaaja Putkiasentaja Talonrakentaja muut Yhteensä
30 Taulukko 4. Vastaajien arvio oman alan Variasta valmistuneiden työllisyysnäkymistä. Miten arvioisit yleisesti oman alasi Variasta valmistuneiden työllisyysnäkymiä? erittäin hyvät hyvät kohtalaiset huonot erittäin huonot en osaa sanoa puuttuva Yht. n % n % n % n % n % n % n % n Maalari Ompelija Parturi-kampaaja Autonkuljettaja Lentoasemahuoltaja Kokki Kokki, erityisopetus Suurtalouskokki Lähihoitaja Koneistaja/levyseppähitsaaja Putkiasentaja Talonrakentaja muut Yhteensä Taulukko 5. Vastaajien arvio omista työllisyysnäkymistä. Miten arvioisit omia työllistymisnäkymiä Variasta valmistumisen jälkeen? erittäin hyvät hyvät kohtalaiset huonot erittäin huonot en osaa sanoa puuttuva Yht. n % n % n % n % n % n % n % n Maalari Ompelija Parturi-kampaaja Autonkuljettaja Lentoasemahuoltaja Kokki Kokki, erityisopetus Suurtalouskokki Lähihoitaja Koneistaja/levyseppähitsaaja Putkiasentaja Talonrakentaja muut Yhteensä Taulukko 6. Vastaajien arvio oman alan työpaikkojen määrästä Vantaalla. erittäin paljon Minkä verran Vantaalla on mielestäsi oman alasi työpaikkoja? melko paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan en osaa sanoa puuttuva Yht. n % n % n % n % n % n % n % n Maalari Ompelija Parturi-kampaaja Autonkuljettaja Lentoasemahuoltaja Kokki Kokki, erityisopetus Suurtalouskokki Lähihoitaja Koneistaja/levyseppähitsaaja Putkiasentaja Talonrakentaja muut Yhteensä
31 Taulukko 7. Vastaajien arvio oman alan työpaikkojen määrästä pääkaupunkiseudulla. erittäin paljon Minkä verran pääkaupunkiseudulla on mielestäsi oman alasi työpaikkoja? melko paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan en osaa sanoa puuttuva Yht. n % n % n % n % n % n % n % n Maalari Ompelija Parturi-kampaaja Autonkuljettaja Lentoasemahuoltaja Kokki Kokki, erityisopetus Suurtalouskokki Lähihoitaja Koneistaja/levyseppähitsaaja Putkiasentaja Talonrakentaja muut Yhteensä Taulukko 8. Vastaajien oman alan työskentely opiskeluaikana (pl. työssäoppimisjaksot). Oletko tehnyt oman alan töitä opiskeluaikana? (muu kuin työssäoppiminen) kyllä en puuttuva Yht. n % n % n % n Maalari Ompelija Parturi-kampaaja Autonkuljettaja Lentoasemahuoltaja Kokki Kokki, erityisopetus Suurtalouskokki Lähihoitaja Koneistaja/levyseppähitsaaja Putkiasentaja Talonrakentaja muut Yhteensä Taulukko 9. Vastaajien arvio koulutusta vastaavan työn saamisesta. Onko koulutusta vastaavan työn saaminen mielestäsi erittäin helppoa helppoa ei helppoa, ei vaikeaa vaikeaa erittäin vaikeaa en osaa sanoa puuttuva Yht. n % n % n % n % n % n % n % n Maalari Ompelija Parturi-kampaaja Autonkuljettaja Lentoasemahuoltaja Kokki Kokki, erityisopetus Suurtalouskokki Lähihoitaja Koneistaja/levyseppähitsaaja Putkiasentaja Talonrakentaja muut Yhteensä
Vantaan ammattiopistosta keväällä 2012 valmistuneiden työllistyminen. Anne Karjalainen
Vantaan ammattiopistosta keväällä 2012 valmistuneiden työllistyminen Anne Karjalainen Elokuu 2012 Julkaisija Teksti Kannen kuva Vantaan kaupunki Työllisyyspalvelut Tietopalvelut, selvityksiä nro 65, C22:2012
Lisätiedot25.9.2015. Keudan ammattiopisto
Keudan ammattiopisto 2 25.9.2015 Matkailupalvelujen tuottaja Vaatetusompelija Elektroniikka-asentaja Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Talonrakentaja Sisustusompelija (Uusi!) Kunnossapitoasentaja (Uusi!)
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotAVOIMET OVET Vantaan ammattiopisto Varia 16.1
AVOIMET OVET Vantaan ammattiopisto Varia 16.1 Jokavuotiset avoimet ovet pidetään torstaina 16.1.2014 kello 10 15 kaikissa Varian toimipisteissä. Toimipisteiden välillä voi kulkea maksuttomalla pikkubussikuljetuksella.
LisätiedotAMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2014
AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2014 Pisteytys perustuu yhteishaun yleiseen pistelaskuun, ellei toisin mainita. Yleisessä pistelaskussa voi saada maksimissaan 40 pistettä.
LisätiedotTYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI ( )
TYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI (2011-2013) Sanna Annala (2011 ja 2012) ja Emma Salmi (2013) Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus Kyselyyn osallistuneiden Pirkanmaan
LisätiedotTyöllistymisen seuranta selvityksen tulokset Emma Salmi
Työllistymisen seuranta selvityksen tulokset 2013 23.1.2014 Emma Salmi Vastaajien taustatiedot 1/2 Yhteensä 48 vastaajaa Vastaajista miehiä 46% ja naisia 54% Vastanneet valmistuneet seuraavista oppilaitoksista:
LisätiedotTYÖLLISTYMISEN SEURANTA
2018 VASTAAJIEN T YÖLLISYYSTILANNE 60 50 40 30 20 10 0 2014 2015 2017 2018 Palkkatöissä Työtön 55% Palkkatöissä 19% Työttömänä PIENRYHMÄSSÄ (sekä koko-aikaisesti että osa-aikaisesti) OPISKELLEIDEN TYÖLLISYYSTILANNE
LisätiedotAlakohtaisia terveydentilavaatimuksia:
Yhteishaun hakulomakkeessa kysytään, onko sinulla ammatinvalintaan ja koulutukseen vaikuttavia sairauksia tai vammoja. Alakohtaisia terveydentilavaatimuksia: lapsi- ja perhetyön pt (perustutkinto) nuoriso-
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotAMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2015
AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2015 Pisteytys perustuu yhteishaun yleiseen pistelaskuun, ellei toisin mainita. Yleisessä pistelaskussa voi saada maksimissaan 40 pistettä. Yhdellä
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotAMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2016
AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2016 Pisteytys perustuu yhteishaun yleiseen pistelaskuun, ellei toisin mainita. Yleisessä pistelaskussa voi saada maksimissaan 40 pistettä. Yhdellä
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa
LisätiedotMatkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi. Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao.
Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao.fi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän ammattiopisto Lukiokoulutus
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat
LisätiedotTyöharjoittelun tehostaminen Lapin ammattiopistossa
Työharjoittelun tehostaminen Lapin ammattiopistossa 16.4.2009 Kimmo Siuruainen Ammattistarttilaisen lukuvuosi Lapin ammattiopistossa Äidinkieli, matematiikka Englanti, fysiikka Ruotsi, kemia JAKSO 1 JAKSO
LisätiedotTYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI
TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen
LisätiedotREDU PÄÄTTÖ-kysely KOONTI
REDU PÄÄTTÖ-kysely 2018 - KOONTI Vastausprosentti: 58% Suodatus Suodatusehto: Vastausaika (Vastaukset lähetetty ajalla 1.8.2017-31.5.2018) Alkupäivämäärä: 1.8.2017 Loppupäivämäärä: 31.5.2018 Paikkakunta,
LisätiedotHae meille jatkuvassa haussa!
Hae meille jatkuvassa haussa! JATKUVA HAKU Ammatilliset perustutkinnot Gradia Jyväskylä Ajoneuvoasentaja Autokorinkorjaaja Autoalan perustutkinto Kuorma-autonkuljettaja Linja-autonkuljettaja Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja
LisätiedotRovaniemen koulutuskuntayhtymä - PÄÄTTÖ-kysely vertailu
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - PÄÄTTÖ-kysely vertailu 2014-2017 HUOM - Kyselyn teknisessä toteutuksessa tapahtui virhe. Osa kysymyksistä jäi kyselystä pois. Kyselyä täydennetään kevätjuhlaharjoituksissa
LisätiedotSUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50
SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2017 Vastausprosentti: 83,8 % I Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa
LisätiedotKoulutusjohtajan käytännön työn ja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia haasteita
Koulutusjohtajan käytännön työn ja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia haasteita Rehtorien ja koulutusjohtajien ajankohtaispäivät 28.-29.1.2015 Tampere Rehtori, KT etunimi.sukunimi@vantaa.fi Vantaan ammattiopisto
LisätiedotAMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta
AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä
LisätiedotHakuajat. Vapaista opiskelupaikoista ilmoitetaan erikseen www.ysao.fi
Hakuajat Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen 24.2. 17.3.2015 Haku ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen 18.3. 8.4.2015 Haku Valma-koulutukseen 19.5. 21.7.2014 - kaikkien hakujen hakemukset
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä:
OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 8.11.007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: 008 Koulutuksen järjestäjä: Oppilaitos: 10057 Salon seudun ammattiopisto Opetuspiste:
Lisätiedot1. Johdanto. Kuvio 1: Ikäjakauma Rohkene Työnhakupalvelussa ja asiakastyytyväisyyskyselyssä
1. Johdanto Rohkene työnhakupalvelun asiakkailta haluttiin saada tietoa tyytyväisyydestä palveluun ja muihin asioihin, jotta palvelua voitaisiin kehittää paremmaksi. Rohkene Työnhakupalvelussa on rekisteröityjä
LisätiedotValmistu töihin! Turku 2.5.2012
Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu
LisätiedotTyöllistymisen seuranta selvityksen tulokset Sanna Annala
Työllistymisen seuranta selvityksen tulokset 23.11.2012 Sanna Annala Vastaajien taustatiedot 1/2 Yhteensä 66 vastaajaa Vastaajista 58 % miehiä ja 42 % naisia Vastanneet valmistuneet seuraavista oppilaitoksista:
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotUraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta
Opintopalvelut Suunnittelija Outi Suorsa Uraseuranta 18 tuloksia vuonna 13 valmistuneiden uraseurannasta Uraseuranta 18 toteutettu syksyllä 18 valtakunnallisena kysely lähetetty kaikille vuonna 13 päättyvän
LisätiedotNUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2017
1 NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2017 Vastausprosentti 80,9 % I Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten tilannettasi opintojen päättyessä?
LisätiedotVARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012
VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena
LisätiedotRAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010
1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 20 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 2.12.2009 12.1.2010 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä
LisätiedotKehityskeskustelulomake
Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten
LisätiedotAudiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Pääsy- ja soveltuvuuskokeet
Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Pääsy- ja soveltuvuuskokeet Media-assistentti (audiovisuaalisen viestinnän ko.) PK, 40 (liikkuva kuva, ääni, valokuva, uusmedia, pk ja lukiopohjaiset yhdessä)
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2016 Vastausprosentti: 82,2 % I Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten
LisätiedotAvoimet ovet esittelypolut
LIITE 1 1 (6) Avoimet ovet 2016 -esittelypolut Tervetuloa tutustumaan Jyväskylän ammattiopiston koulutustarjontaan 22. 24.11.2016 klo 9.00 14.00. Ruokataukoa pidämme klo 11.00 12.00, jolloin ei järjestetä
Lisätiedot11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan
LisätiedotRAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012
1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä
LisätiedotSALON SEUDUN AMMATTIOPISTO
SALON SEUDUN AMMATTIOPISTO KOULUTUSYKSIKÖT KATE ammattiopisto RAKU TEPA SSKKY.FI 2 OPINTOJEN RAKENNE ov = opintoviikko 1 ov = 40 tuntia 40 ov = 1 vuosi 120 ov = 3 vuotta SSKKY.FI 3 TYÖSSÄOPPIMINEN JA NÄYTÖT
LisätiedotHyria Koulutus Oy esittäytyy. HYRIA / Leena Hietanen
Hyria Koulutus Oy esittäytyy 1 HYRIA / Leena Hietanen 25.11.2014 Toimipisteet Hyvinkäällä: HYRIA HYVINKÄÄ Karankatu 3 5 rautatieasema HYRIA HYVINKÄÄ Uudenmaankatu 20 muuttamassa Karankadulle, mahdollisesti
LisätiedotSAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yksi Suomen suurimmista ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäjistä n. 8000 opiskelijaa Henkilöstöä n. 850 Koulutamme ammattilaisia neljällä eri paikkakunnalla
LisätiedotAMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?
LisätiedotSijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla
Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotAMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2017
AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2017 Pisteytys perustuu yhteishaun yleiseen pistelaskuun, ellei toisin mainita. Yleisessä pistelaskussa voi saada maksimissaan 40 pistettä. Yhdellä
LisätiedotKyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille
Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin
LisätiedotVanhempainilta 14.1.2014
Vanhempainilta 14.1.2014 yliopistot ja korkeakoulut: kandidaatti 3v maisteri 2v lisää ammatillinen perustutkinto (lukion käyneelle 2 v) ammattikorkeakoulu 3,5v Koulutusjärjestelmän ulkopuoliset Vaihtoehdot
LisätiedotVuokratyöntekijätutkimus 2014
Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu
LisätiedotHakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO
Tulostuspvm ja -aika 17.03.15 15:22:21 1() Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 15 Syksy Haku: Yhteishaku ammatilliseen ja lukioon, kevät 15 Koulutuksen järjestäjä: 0973110-9 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä
LisätiedotKYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA
Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon
LisätiedotLÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen
LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen
LisätiedotSIJOITTUMISSEURANTA 2011
SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT
LisätiedotStadin ammattiopisto. opinto-ohjaaja
Stadin ammattiopisto opinto-ohjaaja puh. @edu.hel.fi Suomen suurin ammattiopisto 15 000 nuorta ja aikuista opiskelijaa 27 perustutkintoa 50 eri ammattia Tule mukaan Stadin parhaimpaan porukkaan. 3 Turvallisuusvalvoja
LisätiedotOpiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta
Opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta 22.11.2017 Juuso Luomala Pääsihteeri Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry OSKU ry Valtakunnallinen amisten opiskelijajärjestö OSKU
LisätiedotKeväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.
Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotAMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2017
AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2017 Pisteytys perustuu yhteishaun yleiseen pistelaskuun, ellei toisin mainita. Yleisessä pistelaskussa voi saada maksimissaan 40 pistettä. Yhdellä
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotKotimainen kirjallisuus
Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014
Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen
LisätiedotOpiskelijan polku Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 13.11.2015 Anna Oikarinen Katri Antinmaa. 13.12.2015 Jatta Herranen (PKKY)
Opiskelijan polku Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 13.11.2015 Anna Oikarinen Katri Antinmaa 13.12.2015 Jatta Herranen (PKKY) 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Vastaajien taustatiedot 3. Tutkimuksen tulokset
LisätiedotNUORTEN TALOUSOSAAMINEN. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista.
NUORTEN TALOUSOSAAMINEN Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista. 1 Taloudellinen tiedotustoimisto TAT tarjoaa tietoa sekä kokemuksia taloudesta, työelämästä ja yrittäjyydestä.
LisätiedotKOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ
KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden
LisätiedotVAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.
VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan
LisätiedotJyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2016)
Jyväskylän yliopistosta vuonna 11 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 16) kohtaiset tiedot (Kyselyn vastausprosentti: 4 valmistuneista) Vastaajien
LisätiedotOpiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin
Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät
LisätiedotA m mattilaisille on kysyntää!
A m mattilaisille on kysyntää! 1 3 Sisältö Ammattilaisille on kysyntää Ammattilaisille on kysyntää... 3 Arvot... 5 Koulutusalat KSAO:ssa... 5 Koulutusväylät... 5 Organisaatio... 7 Nuoret... 9 Kansainvälinen
LisätiedotKYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA
KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.
LisätiedotTutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00
Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen HRM Partners Oy Julkaistavissa 21.3.2014 klo 03.00 Taustaa Nokia tarjosi henkilöstövähennysten kohteena oleville työntekijöilleen laajan Bridge-yhteiskuntavastuuohjelman,
Lisätiedotyhteishaku 27.2. 16.3.2012 kpedu.fi hae netissä www.haenyt.fi KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ MELLERSTA ÖSTERBOTTENS UTBILDNINGSKONCERN
yhteishaku 27.2. 16.3.2012 hae netissä www.haenyt.fi kpedu.fi KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ MELLERSTA ÖSTERBOTTENS UTBILDNINGSKONCERN Ammatillinen perustutkinto Ammatilliset perustutkinnot ovat 120 opintoviikon
LisätiedotOpiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto ja toimipaikkakohtainen vertailu
Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto ja toimipaikkakohtainen vertailu Anne Mähönen 29.8.2016 SISÄLTÖ TAUSTATIEDOT... 1 1. Sukupuoli... 1 2. Olen... 1 3. Tutkinto...
LisätiedotOpettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta
Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 1) nainen 1 ) mies. Ikäni vuosina Vastaajien määrä: 1 9 9 1 1 9 9 1 9 1 9 1 9 1. Työkokemus opettajana
LisätiedotOppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy
Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia
LisätiedotTekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014
Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotOpinvipinää
Opinvipinää 4.11.2016 Haku Lappiaan Yhteishaku www.opintopolku.fi 21.2. 14.3.2017 Kaikilla aloilla myös yo-paikkoja Jatkuva haku suoraan oppilaitokseen Yhteishakuaikana keskitetysti, jos jo aiempi ammatti
LisätiedotPage 1 of 12 Tietolähde AIPAL-palautejärjestelmä 26.01.2018 15:09 Vastaajien anonymiteetin suojaamiseksi vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotMiten opiskelijat viihtyvät Turussa? Opiskelijakaupunki Turku -media-aamiainen Vierailukeskus Joki
Miten opiskelijat viihtyvät Turussa? Opiskelijakaupunki Turku -media-aamiainen 30.8.2018 Vierailukeskus Joki Mistä on kyse? Pysyvä toimintamalli Turun kaupungin, korkeakoulujen, opiskelijajärjestöjen ja
LisätiedotTohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta
Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
Selkoesite TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Tämä esite kertoo, mitä palveluja TE-palvelut tarjoaa yrityksille ja työnantajille. TE-palveluista
LisätiedotEnnakointikamari LVIS
Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-
LisätiedotKoulutus työn tukena kyselyn tuloksia
Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla
LisätiedotKiinni työelämässä -seminaari 11.11.09
MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla
LisätiedotI TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen
1 Kyselylomakkeen on laatinut HELA:n tohtorikoulutettava Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi). Apuna on käytetty lähteenä eri yliopistoissa tehtyjä selvityksiä: Hänninen, Kirsi 2005. Turun yliopiston
LisätiedotTyöpajatoiminta Luovin näkökulmasta. 2. 5. 2012 Hannu Isojärvi Koulutuspäällikkö Oulun yksikkö. pp.kk.vvvv / Etunimi Sukunimi Tähän esityksen nimi 1
2. 5. 2012 Hannu Isojärvi Koulutuspäällikkö Oulun yksikkö 1 Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi tarjoaa ammatillista erityisopetusta ja ammatillista aikuiskoulutusta yhteensä 23 paikkakunnalla kautta
LisätiedotOPAL: Laatuvertailun tulokset
1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä
LisätiedotTyönantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Anna-Liisa Lämsä KT, TYP-verkostopäällikkö Pohjois-Pohjanmaan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työnantajakysely
LisätiedotKoulutustarjonta. Yhteishaku kevät 2016. Oulun seudun ammattiopisto www.osao.fi
Koulutustarjonta Yhteishaku kevät 2016 Oulun seudun ammattiopisto www.osao.fi Opi, innostu, työllisty Opiskele ammattilaiseksi OSAOn moderneissa oppimisympäristöissä laadukkailla laitteilla ja kalustolla.
LisätiedotYLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)
YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32
LisätiedotAmmatilliset erityisoppilaitokset
Ammatilliset erityisoppilaitokset Mitä on ammatillinen erityisopetus? Tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat opinnoissa ja jatkosijoittumisessa vaativaa erityistä tukea Tuen perusteena esim. oppimisen
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
Selkoesite TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Tämä esite kertoo, mitä palveluja TE-toimistot tarjoaa yrityksille ja työnantajille. TE-palveluista
Lisätiedot