Suomen Kuurosokeat ry Tavoiteohjelma 2015 2024



Samankaltaiset tiedostot
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N LASTEN VAALITEESIT YHDENVERTAISUUS

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin Invalidiliitto

Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto Esityksen nimi / Tekijä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille

Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Yhyres me päriätähän. - Kurikan vammaispoliittinen ohjelma

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

Työ kuuluu kaikille!

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Paljon palveluita tarvitsevien vammaisten ihmisten sosiaaliset oikeudet seminaari, THL

Henkilökohtainen apu käytännössä

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Maakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Vates-säätiön ja Välityömarkkinat osana työelämää projektin esittely Vantaa

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

KUVA: LIISA HUIMA. Asumisen tekoja. Laatukriteerit asumisen arviointiin ja kehittämiseen

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Välityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö

Lainsäädännössä tapahtuu Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä

Sote-järjestöjen vaikuttamisen tavoitteet maakunnallisissa strategioissa ja palvelulupauksissa

Esteettömyyteen liittyvät palvelut osana kansainvälisyttä. Vammaisasiamies Paula Pietilä, Turun yliopisto

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä , Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti

Selkokieli saavutettavuuden edistäjänä. Idastiina Valtasalmi väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Kielitieteen päivät Klaara-työpaja

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

Hengityshalvauspotilaiden. suunniteltu muutos

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Järjestöt kuntoutuksen kentällä. Erityisasiantuntija Päivi Opari, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Lausuntopyyntö STM 2015

U 10/2016 VP. Esteettömyysdirektiivi. TyV Yhdenvertaisuusvaltuutettu

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön?

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

YK:n vammaissopimus ja hankintalaki

Uudistuva vammaislainsäädäntö

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous Armi Mustakallio, projektipäällikkö

TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus:

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

AMMATILLINEN KUNTOUTUS. Ammatillisella kuntoutuksella takaisin työelämään

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

Yksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210

Vammaispalvelulain valmistelun tilanne. Vammaisneuvostopäivä Helsinki, Jaana Huhta, STM

Valtti Työpaja, Kankaanpää Petri Puroaho, Vates-säätiö

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Transkriptio:

Suomen Kuurosokeat ry Tavoiteohjelma 2015 2024 Suomen Kuurosokeat ry Föreningen Finlands Dövblinda rf

Suomen Kuurosokeat ry:n tavoiteohjelma vuosiksi 2015 2024 SISÄLTÖ Johdanto A. Tarkoitus B. Järjestömme toimintaa ohjaavia arvoja ovat C. Kuurosokeiden oikeudet Suomen Kuurosokeat ry:n tavoiteohjelma vuosiksi 2015 2024 Julkaisija: Suomen Kuurosokeat ry 040 778 0299 (vaihde) kuurosokeat@kuurosokeat.fi www.kuurosokeat.fi D. Järjestön tavoitteet E. Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta Etu- ja takakannen kuvat: Pentti Pietiläinen Painopaikka: Oriveden kirjapaino 2015 2 3

A. TARKOITUS JOHDANTO Tähän tavoiteohjelmaan kirjatut arvot, oikeudet ja tavoitteet todentavat kuurosokeiden perusoikeuksia. Tavoiteohjelma luo tärkeän perustan järjestössä tehtävälle kuurosokeustyölle. Tavoiteohjelmassa käytetään termiä kuurosokea tarkoittamaan kaikkia eri tavoin kuulonäkövammaisia ja kuurosokeita henkilöitä. Järjestön tavoiteohjelmaa laadittaessa on huomioitu YK:n vammaissopimus. Tavoiteohjelmassa avataan kuurosokeiden näkökulmasta vammaissopimuksen oikeuksia. Tavoiteohjelma palvelee järjestöä, eri tavoin kuulonäkövammaisia ja kuurosokeita, syntymästään kuurosokeita, lähiverkostoa ja järjestön henkilöstöä. Tavoiteohjelma on laadittu yhteistyössä edellä mainittujen ryhmien kanssa. Tavoiteohjelma palvelee myös henkilöitä, jotka hyötyvät järjestön palveluista. Tavoiteohjelman seuranta toteutetaan 3-4 vuoden välein. Seurantaraportit ja mahdolliset tarkistusehdotukset tuodaan hyväksyttäviksi vuosikokouksiin. Tarvittaessa tavoiteohjelmaa päivitetään. Suomen Kuurosokeat ry:n vuosikokous on hyväksynyt tavoiteohjelman kokouksessaan 23.11.2014. Suomen Kuurosokeat ry valvoo kuurosokeiden ja vaikeasti kuulonäkövammaisten oikeuksia, tuottaa heille palveluita, toimii kuurosokeusalan asiantuntijana ja järjestää yhteistä toimintaa. Järjestön tarkoitus on vähentää kuurosokeille ja heidän perheilleen vammasta aiheutuvia haittoja, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kuurosokeiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. B. JÄRJESTÖMME TOIMINTAA OHJAAVIA ARVOJA OVAT 1. Ihmisarvon kunnioittaminen Jokainen on arvokas omana itsenään. Itsemääräämisoikeus ja yksilön oikeus tehdä omat valinnat elämässään ovat järjestön toiminnan perusta. 2. Osallisuus ja heikomman puolelle asettuminen Järjestön toiminnassa toteutetaan monimuotoista yhteisöllisyyttä ja osallisuutta huomioiden yksilölliset tarpeet. Järjestö asettuu toiminnassaan heikomman puolelle. 4 5

3. Yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden kunnioittaminen Järjestö arvostaa kielten, kulttuurien, tiedonsaantitapojen ja kommunikaatiomenetelmien moninaisuutta ja yksilöllisyyttä. Yhdessä etsimme ratkaisuja haasteellisiin kommunikaation ja tiedonsaannin tilanteisiin. Kohtaamme ihmiset yhdenvertaisina. 4. Kokemusasiantuntijuus ja ammatillinen osaaminen Järjestössä arvostetaan omakohtaiseen kokemukseen perustuvaa asiantuntemusta. Kokemus, asiantuntijuus ja ammatillinen osaaminen yhdessä ovat järjestön toiminnan ja tuottamien palveluiden perusta. Kokemustiedon ja ammatillisen tiedon yhdistelmästä syntyy järjestön edustama kuurosokeusasiantuntijuus. C. KUUROSOKEIDEN OIKEUDET Kuurosokeiden henkilöiden perus- ja ihmisoikeudet turvataan Suomen perustuslaissa ja erilaisissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, kuten YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksessa (CRPD). Kuurosokeiden henkilöiden kannalta keskeisiä oikeuksia ovat: 1. Oikeus itsenäiseen ja ihmisarvoiseen elämään Kuurosokealla on oikeus elämään, vapauteen, turvallisuuteen, itsemääräämisoikeuteen sekä koskemattomuuden suojaan. Kuurosokeus tulee tunnistaa omana vammaisryhmänään ja siihen liittyvät oikeudet tulee tunnustaa. Kaikessa kuurosokeustyössä huomioidaan asiakkaan itsemääräämisoikeus. 2. Oikeus koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen Kuurosokealle tulee mahdollistaa hänen persoonallisuutensa, lahjakkuutensa ja omien kykyjensä kehittäminen. Oikeus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen on elinikäinen. 3. Oikeus työhön ja toimeentuloon Kuurosokealla on oikeus työhön yhdenvertaisesti muiden kanssa ja oikeus saada siitä toimeentulonsa. Kaikille tulee turvata välttämätön toimeentulo. 6 7

4. Oikeus liikkumiseen Kuurosokealla on oikeus vapaaseen liikkumiseen. Kuurosokealla on oikeus liikkumistaidon ohjaukseen, yksilöllisiin liikkumisen apuvälineisiin sekä yksilöllisen tarpeen mukaisiin kuljetuspalveluihin kohtuullisin kustannuksin. 5. Oikeus oman asuin- ja elinympäristön valintaan Kuurosokealla on oikeus valita asuinpaikkansa ja asumisjärjestelynsä, missä ja kenen kanssa asuu. 8. Oikeus kieleen ja kulttuuriin Kuurosokealla on oikeus omaan kulttuuriin ja äidinkieleen (viittomakieli, puhutut kielet) sekä käyttää valitsemiaan kommunikaatio- ja tiedonsaantitapoja. 9. Oikeus vertaistukeen ja yhteisöllisyyteen Kuurosokealla on oikeus yhdenvertaiseen osallisuuteen yhteiskunnassa ja monimuotoiseen vertaistukeen ja -toimintaan. 6. Oikeus terveyteen ja kuntoutukseen Kuurosokealla on oikeus riittävään, vamman huomioivaan ja asiantuntevaan terveydenhuoltoon sekä kuntoutukseen seurantakäynteineen. 7. Oikeus esteettömään ja saavutettavaan tiedonsaantiin, kommunikaatioon ja ympäristöön Koko väestölle tarkoitettujen palveluiden tulee olla kuurosokeiden saavutettavissa yhdenvertaisesti. Kuurosokeilla on oikeus tiedonsaantiin yhteiskunnan ja ympäristön tapahtumista. Kuurosokealla on oikeus yksilöllisen tarpeen mukaisiin apuvälineisiin, henkilökohtaiseen apuun, kommunikaatiomenetelmien opiskeluun ja tulkkauspalveluun. Asuin- ja elinympäristön esteettömyyttä tulee lisätä. 8 9

D. JÄRJESTÖN TAVOITTEET Suomen Kuurosokeat ry:n tavoitteet vuosille 2015 2024 pohjautuvat järjestön arvoihin ja kuurosokeiden oikeuksiin. 1. Osallisuus tietoyhteiskunnassa Uudet tieto- ja viestintäteknologiset ratkaisut muuttavat yhteiskunnan palveluita ja tiedonvälitystä. Henkilökohtainen asiakaspalvelu vähenee ja palveluiden saatavuus edellyttää yhä enemmän sähköistä asiointia niin viranomaispalveluissa kuin vaikkapa pankkiasioiden hoitamisessa. Tiedonvälitys on muuttunut ja muuttuu edelleen ennenäkemätöntä vauhtia. Julkisen median rinnalle ovat tulleet erilaiset yhteisöpalvelut, joissa tietoa jaetaan suoraan käyttäjien kesken. Tämä kehitys on kuurosokeiden kannalta sekä uhka että mahdollisuus. Järjestön tavoitteena on tieto- ja viestintäteknologian ja tiedonsaannin esteettömyys. Saavutettavuus edellyttää ajantasaisia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja, apuvälineitä sekä riittävää kaksoisaistivamman huomioivaa käytön ohjausta ja koulutusta. Aina tulee olla vaihtoehtoinen tapa saavuttaa palvelu ilman lisäkustannuksia, jos tietokoneen käyttö ei muuten ole mahdollista. Järjestö vaikuttaa yksityisten ja julkisten tahojen sekä median käyttämiin tieto- ja viestintäteknologisiin ratkaisuihin, jotta palveluiden yhdenvertainen saavutettavuus toteutuu. 2. Koulutus ja työllisyys Yhteiskunnallinen kehitys, tieto- ja viestintäteknologian ja elinympäristön muutokset vaikuttavat sekä koulutuksen tarpeeseen että työelämään. Ihmisiltä vaaditaan yhä parempaa perus- ja ammatillista koulutusta, kielitaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologian hallintaa. Hyvästä koulutuksesta huolimatta vammaisten henkilöiden on vaikeampi työllistyä kuin vammattomien henkilöiden. Mahdollisuuksia työllistymisen esteiden madaltamiseen on olemassa. Käytettävissä on erilaisia tukimuotoja, mutta niistä ei tiedetä riittävästi tai niitä ei osata soveltaa käytäntöön. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys on lisännyt kuurosokeiden koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia. Järjestön tavoitteena on, että kuurosokeat saavat tukea koulutuksessa, uravalinnoissa sekä työllistymiseen ja työelämässä pysymiseen. Kuurosokeiden tulee saada riittävät tukitoimenpiteet, jotta opiskelu ja työssäkäynti onnistuvat. Järjestö vaikuttaa siihen, että kuurosokeutta ei nähdä koulutuksen tai työllistymisen esteenä. Järjestö tiedottaa kuurosokeille ja työnantajille työllistämistä edistävistä palveluista ja tukitoimista sekä erilaisista mahdollisuuksista työllistyä. Omassa toiminnassaan järjestö edistää palveluohjausta, kuurosokeiden henkilöiden työllisyyttä ja työpaikan sekä työyhteisön saavutettavuutta ja osallisuutta. 10 11

3. Elinikäinen kuntoutus ja terveydenhuollon palvelut Yhteiskunnan tarjoamat terveys- ja kuntoutuspalvelut ovat laajassa muutoksessa. Kaksoisaistivamman tunnettavuutta tulee lisätä, jotta sen tunnistaminen helpottuu. Palveluiden saatavuus tulee toteutua alueellisesti yhdenvertaisesti kaiken ikäisille. Kuurosokeiden kuntoutustarpeet poikkeavat isompien vamma- ja sairausryhmien kuntoutustarpeista. Köyhyys ja tiedonpuute voivat muodostua esteiksi palveluiden käyttämiselle. Järjestön tavoitteena on, että kaikilla kuurosokeilla on mahdollisuus laadukkaaseen terveydenhuoltoon ja elinikäiseen kuntoutukseen seurantakäynteineen. Terveydenhuollon ja kuntoutuksen maksukattoja ja omavastuuosuuksia määriteltäessä huomioidaan palveluiden käyttäjien maksukyky. Järjestön tavoitteena on riittävän laaja-alaisten kuntoutussuunnitelmien laatiminen kuurosokeille. Kuulon ja näön hoitomenetelmien kehittyessä kuurosokealle tulee aina taata paras mahdollinen hoito. Tietoa terveydenhuollon palveluista, kuntoutuksesta ja apuvälineistä on saatavilla. Yksilölliset tarpeet ovat kilpailutuksesta riippumatta ensisijainen peruste sille, minkälaisia palveluita tai apuvälineitä myönnetään. Apuvälineitä myönnettäessä huomioidaan käyttöohjeiden selkeys ja ymmärrettävyys sekä riittävä käytön ohjaus. Järjestö vaikuttaa lainsäädäntöön elinikäisen kuntoutuksen mahdollistumiseksi ja tekee siinä verkostoyhteistyötä. Järjestö tiedottaa kuurosokeudesta, jotta kaksoisaistivamman tunnistaminen lisääntyy terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa. Järjestö vaikuttaa vaikeavammaisten mahdollisuuteen saada tarpeidensa mukaista kuntoutusta ja apuvälineitä iästä ja vammaisetuuksien tasosta riippumatta. Järjestö vaikuttaa siihen, että kuntoutuksen ja terveydenhuollon laatuvaatimuksissa otetaan huomioon kuulonäkövamman erityisluonne niin sisällöllisesti kuin henkilökunnan koulutuksen suhteen. 4. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Yhteiskunnan ja lainsäädännön muutokset ja kilpailutus vaikuttavat julkisiin ja yksityisiin palveluihin sekä niiden toteuttamistapaan. Huolena on, että otetaanko muutoksissa huomioon vammaisten henkilöiden yksilölliset tarpeet. Järjestön tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan perustuen yksilölliseen tarpeeseen. Erityistä huomiota kiinnitetään tulkkauspalvelun ja henkilökohtaisen avun sekä tarvittavan viittomakielisen ohjauksen toteutumiseen kuurosokeiden tarpeiden mukaisesti. Palveluita kilpailutettaessa tulee painottaa laadullisia tekijöitä. Kilpailutuksen lopputuloksesta huolimatta palvelut on toteutettava yksilöllisiin tarpeisiin perustuen. Julkiset ja yksityiset palvelut suunnitellaan niin, että ne ovat kaikkien saavutettavissa. Yksilöittäin räätälöityjä tukitoimenpiteitä on käytettävä, jos muuta tapaa palvelun saavutettavuudelle ei ole. Palveluissa toteutuu alueellinen yhdenvertaisuus. Järjestö vaikuttaa siihen, että erilaisten palveluiden tulee olla yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla asuinpaikkakun- 12 13

nasta riippumatta. Palveluiden tulee olla esteettömiä ja saavutettavia myös kuurosokealle. Design for All Kaikille sopiva suunnittelu -periaate tulee olla kaiken yhteiskunnallisen suunnittelun lähtökohtana. Yksilöidyt ratkaisut toteutetaan niille, jotka sitä tästä huolimatta tarvitsevat. Järjestö vaikuttaa siihen, että julkisen tahon tiedotus saavuttaa myös kuurosokeat. E. TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA Tavoiteohjelman seuranta toteutetaan 3-4 vuoden välein. Seurantaraportit ja mahdolliset tarkistusehdotukset tuodaan hyväksyttäväksi vuosikokouksiin. 5. Vertaistoiminta ja yhteisöllisyys Yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat uhkana monille. Sairastuminen, vammaisuus ja köyhyys lisäävät syrjäytymisen riskiä. Kuurosokeilla sosiaalisten kontaktien luominen ja ylläpitäminen on vaikeaa. Yhteiset kokemukset sekä niiden jakaminen vertaisryhmässä tukevat osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Järjestön tavoitteena on tarjota kuurosokeille ja heidän omaisilleen yhteisö, jossa kaikki voivat toimia vammojen asteesta, käytettävästä kielestä tai kommunikaatiotavasta riippumatta turvallisesti ja yhdenvertaisesti. Järjestö kuurosokeiden yhteisönä mahdollistaa erilaisia vertaistoiminnan muotoja ja osallisuutta. Tavoitteena on, että yksikään kuurosokea ei jäisi yksin vaan saa tarvitsemaansa tukea ja sosiaalisia kontakteja. Järjestö vaikuttaa siihen, että kuurosokeat voivat elää itsenäistä ja omaehtoista elämää. Tietoa järjestöstä ja kuurosokeiden yhteisöstä on saatavilla terveys- ja sosiaalipalveluissa. Muun tiedotustyön ohella myös verkostotyön kautta vaikutetaan siihen, että tietoisuus järjestöstä tavoittaa eri elämäntilanteissa kuurosokeat henkilöt sekä heidän omaisensa. 14 15

Suomen Kuurosokeat ry Föreningen Finlands Dövblinda rf www.kuurosokeat.fi