Meän Ratekia 2012-2016 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys syksy 2012 Kv 26.9.2012
SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Toimintaympäristö... 4 3. Visio 2016... 6 4. Strategiset päämäärät 2016... 8 5. Toimintaperiaatteet... 13 6. Toiminta-ajatus... 16 7. Strategian toteuttaminen... 17
1. Johdanto Kunnanvaltuuston helmikuussa 2011 hyväksymän strategian toteutumista arvioitiin valtuustoseminaarissa 7.5.2012. Strategiassa asetetetut tavoitteet olivat suurelta osin toteutuneet, joten seminaarissa sovittiin strategian päivittämisestä ja terävöittämisestä erityisesti vision mitattavuuden, tavoitteiden määrittelyn ja toimintaympäristön analyysin sekä siitä johdettavien toimenpiteiden osalta. Tämä päivitetty strategia sisältää edellä mainitut muutokset. Strategian toteuttamisessa johtaminen on tärkeässä roolissa. Siksi strategisten tavoitteiden toteuttaminen otetaan osaksi johtamisprosessia esimerkiksi kehityskeskustelujen avulla. Strategian toteuttamisessa avainasemassa on kunnanvaltuusto, joka arvioi strategian toteutumista ja strategian päivitystarpeita vuosittaisessa strategiaseminaarissa. Myös kunnanhallitus ja johtoryhmä ovat tärkeässä roolissa huolehtiessaan strategian konkreettisesta toteuttamisesta. Kolarissa 26.9.2012 Heikki Havanka kunnanjohtaja
2. Toimintaympäristö Muuttuva toimintaympäristö haastaa kunnan kehityksen. Se tarjoaa uusia mahdollisuuksia, mutta tuo mukanaan myös haasteita, joilla on vaikutusta kykyyn saavuttaa haluttu tulevaisuus. Toimintaympäristön analysointi, omien vahvuuksien ja heikkouksien tunteminen sekä tulevaisuuden muutoshaasteiden ennakointi on tärkeää, jotta Kolari pysyy tulevaisuudessakin kehityksen kärjessä. Vahvuudet Verotulot kasvu-uralla Luonnonmaisemat Vahva matkailuelinkeino Malmi- ja metsävarannot Liikenneyhteydet Henkilökunta Kuntapalvelut Demokratia ja päätöksenteko Sijainti Pohjoiskalotilla ja raja-alueella Heikkoudet Huonokuntoiset kunnan kiinteistöt Velkaisuus Sijainti etäällä keskuksista Päätöksenteon ja toiminnan pitkän aikajänteen suunnitelmallisuuden puute Kunnan työntekijöiden eläköityminen Huoltosuhteen heikkeneminen Mahdollisuudet Kaivostoiminnan käynnistyminen Matkailun kasvupotentiaalin hyödyntäminen Kaivostoimintaa tukevan yritystoiminnan kasvu Liikenneyhteyksien kehittyminen elinkeinotoiminnan kasvun myötä Kuntien välinen yhteistyö palvelujen kehittämisessä Kaivoshankkeen ympäristökysymysten hallinta Johtaminen ja alaistaidot Länsiraja Kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntyminen
Uhat Heikentyvä huoltosuhde Ikääntyvä henkilökunta Vaikeudet saada ammattitaitoista henkilökuntaa Kunnan kiinteistömassan riskien hallinta Kuntauudistus Kuntatalouden kiristyminen Epäonnistuminen johtamisen ja henkilöstövoimavarojen kehittämisessä Kaivostoiminnan jääminen käynnistymättä Epäonnistuminen kaivosten ympäristökysymysten hallinnassa Kuntalaisten hyvinvoinnin väheneminen
3. Visio 2016 KOLARI ON PALVELEVA JA VÄLITTÄVÄ MATKAILU- JA KAIVOSKUNTA, JOKA KEHITTÄÄ SUUNNITELMALLISESTI ELINVOIMAISUUTTAAN LUONTOA JA PERINTEITÄ VAALIEN Kolari on palveleva Tavoite 2016 Kunnan työntekijät ja luottamushenkilöt ovat sisäistäneet palveluperiaatteen ja noudattavat sitä omassa toiminnassaan. Palvelun laadukkuus on läpileikkaava näkökulma kunnan toiminnan kehittämisessä, ja palvelun kehittämiseen käytetään vuosittain resursseja esimerkiksi kouluttamalla henkilökuntaa ja ottamalla käyttöön uusia palvelujen tuottamisen tapoja. Palveluiden tuottamisen periaatteet: Joustavuus Joutuisuus Ystävällisyys Esteettömyys Saavutettavuus Sähköiset palvelut Hyvän hallinnon periaatteet välittävä Tavoite 2016 Kolarin kunta on yhteisö, jossa yhteisön jäsenistä ja vieraista välitetään. Yhteisöllisyys on kunnassa hyvinvointia luova voimavara. Kolarin kunnan palvelut edistävät toisista välittämisen toteutumista. Kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntyminen on kunnalle tärkeä tavoite, jonka toteutumista mitataan hyvinvointimittariston avulla. Välittämistä ilmentävät periaatteet: Vieraanvaraisuus Kuunteleminen ja kuuleminen Rakentava vuorovaikutus
Suvaitsevaisuus matkailu- ja kaivoskunta Tavoite 2016 Kolarin kunnan matkailuelinkeino kehittyy laadullisesti ja määrällisesti monipuolistuen ympärivuotiseksi. Kaivostoiminnasta kehittyy kuntaan merkittävä elinkeino. Kaivostoiminta toteutuu yhteisön ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. joka kehittää suunnitelmallisesti elinvoimaisuuttaan Tavoite 2016 Kunnan päätöksenteko ja toiminta on vastuullista, suunnitelmallista ja ennakoivaa. Päättäjät ja viranhaltijat sitoutuvat yhteisesti sovittujen suunnitelmien toteuttamiseen. Kuntaan syntyy uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Kolari houkuttelee työikäistä väestöä ja kunnassa on terve ikärakenne. Kunnan elinvoimaisuuden kehittymisen tärkeitä mittareita ovat verotulojen kasvu, työpaikkojen määrän kehitys, väestön määrän kehitys, syntyneiden määrän kehitys ja muuttovoitto/-tappio. luontoa ja perinteitä vaalien. Tavoite 2016 Ympäristöarvot huomioidaan kunnan toiminnassa. Kaivostoiminta ei aiheuta ennakoimattomia ympäristövahinkoja. Kunnan päätöksenteossa ja toiminnassa pyritään pitkäjänteisyyteen. Kunnan strategiasalkkua päivitetään vuosittain, ja kunnan johtamisjärjestelmä tukee strategian toteuttamista. Kunta investoi kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaan.
4. Strategiset päämäärät 2016 Kuntastrategia pähkinänkuoressa Toimintaperiaatteet Strategian nimi Visio 2016 Luottamus Oikeudenmukaisuus Vastuullisuus Meän Ratekia 2012-2016 - Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Kolari on palveleva ja välittävä matkailu- ja kaivoskunta, joka kehittää suunnitelmallisesti elinvoimaisuuttaan luontoa ja perinteitä vaalien. Strategiset päämäärät 2016 Osa-alue Strateginen päämäärä 2016 Kuntalainen ja Painopiste hyvinvointi ennaltaehkäisyssä ja asiakaslähtöisyydessä sekä toimintakyvyn, yhteisöllisyyden ja suvaitsevaisuuden vahvistamisessa 1. Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut Mittari Kansalliset ja maakunnalliset hyvinvointimittarit 2. Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Lukio säilyy Kolarissa 3. Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrä
4. Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kunnan kehittämiseen ja omaehtoinen ja yhteisöllinen toiminta lisääntyy Yhdistystoiminnan määrä Kuntalaisaloitteiden määrä Kunnallisvaaliehdokkaiden määrä 5. Kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnan monipuolisuus Kunnassa järjestetään monipuolisesti kulttuuri- ja urheilutapahtumia Osa-alue Strateginen päämäärä 2016 Elinvoima ja Painopiste vetovoiman kilpailukyky vahvistamisessa ja kaivostoiminnan käynnistämisessä 7. Kolari on vetovoimainen yritys- ja asuinympäristö Mittari Kunnassa toimivien yritysten määrä kasvaa Työpaikkojen määrä kasvaa Syntyvyys kasvaa Väkiluku kasvaa Verotulojen kehitys Kirkonkylän ja muiden kylien viihtyisyyttä asuinympäristönä kehitetään 8. Matkailuelinkeino kasvaa ja kehittyy 9. Kaivostoiminta käynnistyy Matkailuelinkeinoon syntyy kasvuyrityksiä Hannukaisen kaivos käynnistyy Kuntaan syntyy kaivostoimintaan liittyvää yritystoimintaa
Osa-alue Strateginen päämäärä 2016 Yhdyskuntarakenne Painopiste kestävässä ja ympäristö maankäytön suunnittelussa ja kaivostoiminnan käynnistämisessä 10. Matkailijoille, yrityksille ja kuntalaisille tarjotaan kohtuuhintaisia tontteja hyvällä sijainnilla. Kaavoituksen painopiste on Ylläksellä ja Kolarin kirkonkylässä. Mittari Myytyjen tonttien määrä Ylläksellä ja Kolarin kirkonkylässä Rakennuslupien määrä 11. Kaivostoiminta toteutuu ihmisen, ympäristön ja muiden elinkeinojen kannalta kestävällä tavalla. Matkailuelinkeino ei häiriinny kaivostoiminnasta Osa-alue Strateginen päämäärä 2016 Sisäinen toiminta ja Painopiste hyvässä johtaminen johtamisessa, tuottavuuden lisäämisessä ja vakaassa taloudessa 12.Kuntaa johdetaan konsernin kokonaisedun näkökulmasta Palvelujen järjestäminen on tehokasta, tarkoituksenmukaista ja laadukasta Mittari Asiakaspalautekysely Poliittinen arviointi
Hallintokuntien välinen työnjako on selkeää ja yhteistyö toimii Johtamisjärjestelmässä luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden sekä hallintokuntien välinen työnjako on selkeä ja toimiva Kunnanhallitus ja lautakunnat käyvät esittelijöiden ja valmistelijoiden kanssa vuosittain kehittämiskeskustelun johtamisesta, tavoitteista ja työnjaosta Hallintokuntien välille kehitetään uusia yhteistyömuotoja Kunnan toimintamalli on asiakaslähtöinen Johtamisessa huomioidaan asiakaslähtöisyys Konsernia ohjataan selkeiden omistajalinjausten mukaisesti ja yhtenäisillä omistajapoliittisilla tavoitteilla Asetettujen omistajapoliittisten tavoitteiden toteuma Työhyvinvointi on parantunut Sairauspoissaolojen määrä Koettu työhyvinvointi Keskimääräinen eläköitymisikä Henkilöstöstrategian laatiminen Esimiesten työhyvinvointiosaamisen kehittäminen Esimiesten jaksamisen tukeminen Kunta on vetovoimainen ja luotettava työnantaja Hakijamäärät/keskeiset ammattiryhmät Vaihtuvuus/keskeiset ammattiryhmät
Tilikausien tulos on positiivinen Tilikausien kumulatiivinen tulos ilman satunnaiseriä Tulorahoitus on riittävää investointeihin sekä lainojen lyhennyksiin Investointien tulorahoitus-% Lainamäärä/asukas Lainamäärä vähenee vuosittain 300 000 500 000 euroa Toimintakatteen kasvu sopeutetaan verotulojen ja valtionosuuksien kehitykseen Toimintakatteen muutos-% verotulojen ja valtionosuuksien muutos-%
5. Toimintaperiaatteet Strateginen johtaminen edellyttää sitä, että organisaatio on yhdessä työstänyt ja sisäistänyt yhteiset toimintaperiaatteet. Valmisteluprosessissa on tällaisiksi toimintaperiaatteiksi valittu: luottamus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus. Luottamus Oikeudenmukaisuus Luo turvallisen ilmapiirin, jossa voidaan avoimesti ja rehellisesti tuoda julki kuntalaisen /työntekijän /luottamushenkilön näkemyksiä ja kokemuksia eri asioista. Päätöksentekoon tulee ennakoitavuutta. Ihmistä, kuntalaista /työntekijää /luottamushenkilöä kohdellaan yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti kaikissa asiakas- ja työyhteisötilanteissa. Vastuullisuus Kaikkea kuntaorganisaation toimintaa ja päätöksentekoa ohjaa rohkeus, suunnitelmallisuus, kustannustietoisuus ja tulevaisuuteen katsova pitkäjänteisyys. Kuva 1. Toimintaperiaatteet. Yhteiset toimintaperiaatteet antavat suunnan ja luonteen organisaation toiminnalle. Yhteinen matka kohti vision määrittämää tavoitetta on mahdollista toteutua vain, jos sisäistetään yhteiset arvot. Kaikki kunnan toiminta rakentuu tälle arvoperustalle. Kolarin luottamushenkilöitten ja viranhaltijoitten yhteisessä prosessissa valitut toimintaperiaatteet kertovat voimakkaasta tahdosta parantaa kuntaorganisaation toimintaa. Toimintaperiaatteiden julkilausuminen lupaa kuntalaisille ja kaikille asiakkaille asioita, joiden hyväksi on käynnistettävä pitkäjänteinen ja määrätietoinen työ. Toimintaperiaatteiden mukaiseen toimintaan ei päästä helposti. Ensinnäkin jokaisen yhteisön jäsenen tulisi omaksua toimintaperiaatteet ja sitoutua niiden mukaiseen toimintaan. Sitoutuminen ja arvoperustan vakavasti ottaminen edellyttävät etenkin johtamiselta uudenlaisia menetelmiä. Johtaminen on erityisesti sisällytetty vastuullisuus - arvoon. Organisaation johtaminen on sinnikästä toimintaa, jolla koko joukkuetta paimennetaan tiellä kohti visiossa ilmaistuja tavoitteita. Johtaminen pitää laivan oikeassa kurssissa, niin ettei ajeta kareille taikka eksytä rannattomille aavoille.
Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Hallinto- ja elinkeinotoimi Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Tekninen toimi Keskusvaalilautakunta Vaalilautakunta Sivistyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Taulukko 1. Päätöksenteko-organisaatio. Kunnan roolissa on tapahtunut viimeisen viidentoista vuoden aikana olennainen muutos. Tämän muutoksen on pannut liikkeelle valtio muuttaessaan olennaisesti kunnallisen toiminnan tueksi säädettyä valtionosuusjärjestelmää. Nykyään kunnan toiminnan rahoittamiseen tulee entistä vähemmän suoranaista rahallista tukea valtion budjetista. Tulovirran on muodostuttava vuosi vuodelta yhä kasvavassa määrin kunnan alueella olevien kuntalaisten, yrittäjien ja palkansaajien maksamista verotuloista, kiinteistöveroista sekä elinkeinoelämän kautta muodostuvista ja kunnalle tuloutettavista yhteisöveroista. Vain riittävä verotulokertymä voi turvata kunnassa määrällisesti riittävän ja laadultaan tasokkaan palvelutuotannon. Sivistystoimi, sosiaali- ja terveystoimi, tekninen toimi sekä näitä kaikkia tukeva hallinto eivät voi toimia tasokkaasti ja laadukkaasti ellei kunnan kassaan kerry riittävästi verotuloja näiden toimintojen rahoittamiseksi.
Kunnanjohtaja Johtoryhmä Kunnanjohtaja, osastopäälliköt, elinkeinojohtaja, talousjohtaja ja johtava lääkäri Osastot Hallinto- ja elinkeinoosasto Sivistysosasto Sosiaali- ja terveysosasto Tekninen osasto Osastopäälliköt Hallintojohtaja Johtava rehtori Perusturvajohtaja Tekninen johtaja Taulukko 2. Operatiivisen johtamisen organisaatio. Kunnan toiminta sen kaikilla tasoilla muodostaa parhaimmillaan menestyskehän, jonka seurauksena kunnan väkiluku kasvaa, palvelutarjonta lisääntyy, laatu kohenee ja näin saavutetaan toiminta-ajatuksessa mainittu kunnan toiminnan tavoite: ihmisten koheneva hyvinvointi. Suomessa on myös riittävästi esimerkkejä menetyskehän toteutumisesta; sekin vaihtoehto on jatkuvasti myös Kolarin kunnan mahdollisena tulevaisuutena eli skenaariona pidettävä mielessä. Matka menetyksestä menestykseen edellyttää aina päättäväistä ja tarmokasta toimintaa kaikilta kuntalaisilta.
6. Toiminta-ajatus Kolarin kunnassa päätöksenteko ja toiminta tähtää ihmisen ja ympäristön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kuten edellä on jo kuvattu, on kunnan toiminnalla selkeä päämäärä. Toiminta-ajatus kertoo ytimekkäästi sen, mistä kunta on toiminnassaan vastuussa ja mihin sen toiminta kaikilta osin tähtää. Kolarissa on ollut ja on meneillään merkittäviä hankkeita sekä matkailun että kaivostoiminnan alalla. Isot kansallisen tason elinkeinohankkeet ovat luoneet työtä ja toimeentuloa sekä kunnan toiminnalle erityisen suuria haasteita. Kunta saa elinkeinotoiminnan tuloksena verotulovirtoja mutta se joutuu myös panostamaan monenlaiseen yhteiskunnalliseen palveluverkostoon. Toiminta-ajatus kertoo, että Kolarin kunnassa kaiken toiminnan tavoitteena on ihmisen hyvä. Elinkeinot eivät ole itsetarkoitus vaan ne ja niiden kautta syntyvä taloudellinen tulos tähtää ihmisten parempaan hyvinvointiin. Kunnallinen toiminta sen kaikissa muodoissaan ei ole itsetarkoitus vaan se on väline edesauttaa ihmisten hyvinvointia. Nykyään tiedostetaan myös entistä laajemmin ja syvemmin ympäristön hyvinvointi eli se, että kaikki inhimillinen toiminta on mukautettava ympäristön sanelemiin ehtoihin. Kunnalle on sälytetty paikallisena julkishallinnon toimijana sekä ympäristön hoidon kehittäminen että myös valvontaviranomaisen tehtäviä. Viihtyisä elinympäristö on eräs kivijalka menestyvän kunnan strategiassa. Suurimmat tekijät, jotka vaikuttavat Kolarin kunnan toimintaan lähivuosina, ovat elinkeinoelämän alueella tapahtuvat muutokset. Matkailu on jo itsessään kansainvälisenä, kunnan merkittävimpänä elinkeinona jatkuvien muutosten kohteena. Kaivosteollisuus on kansainvälistä ja maailman talouden suhdanteet vaikuttavat usein nopeasti ja välittömästi toimintaan. Kunta joutuu ottamaan huomioon molempien elinkeinojen toiminnan ja niitä koskettavat maailmantalouden suhdanteet.
7. Strategian toteuttaminen Tämän strategian toteutuksen keskeisin työväline on vuosittainen toiminta- ja taloussuunnitelma. Strategisista päämääristä johdetaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan osastokohtaisia tavoitteita ja mittareita. Näin toimimalla strategiset päämäärät viedään mahdollisimman tehokkaasti toteutettavaksi osastotasolla. Koska tarkastuslautakunta, lautakunnat, kunnanhallitus ja valtuusto seuraavat toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumista, toteutuu tätä kautta osittain myös strategian toteutumisen seuranta. Strategian toteutumista arvioidaan kunnanvaltuuston toimesta vuosittain loppukeväästä järjestettävässä strategiaseminaarissa. Vaikka strategia tähtää vuoteen 2016, voidaan strategiaa päivittää vuosittain tarpeen mukaan esimerkiksi toimintaympäristön muutosten vaatiessa strategian tarkistamista. Kuva 2. Strategiakokonaisuus.