Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2003 Merenkulkulaitoksen tutkimusja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003 Helsinki 2003 ISSN 1456-9442 ISBN 951-49-0957-7
Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2003 Merenkulkulaitoksen tutkimusja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003 Helsinki 2003 ISSN 1456-9442 ISBN 951-49-0958-5
ISSN 1456-9442 ISBN 951-49-0958-5 Merenkulkulaitos, Helsinki 2003
Julkaisija Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) T&k-projektiryhmä (Jouko Vuoristo, pj. Esko Sirvio, Sirway Oy, siht. Venla Hiironen, siht.) KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 5.2.2003 Julkaisun laji Työryhmän raportti Toimeksiantaja Merenkulkulaitos Toimielimen asettamispäivämäärä 20.5.2002 Julkaisun nimi Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003 Tiivistelmä Merenkulkulaitoksen pääjohtaja antoi toukokuussa 2002 t&k-projektiryhmälle tehtäväksi laatia ehdotuksen laitoksen t&ktoiminnan lähivuosien suuntaviivoista, tavoitteista ja painopistealueista. Projektiryhmän tehtävänä oli myös pohtia laitoksen t&k-toiminnan ohjausta, organisointia ja rahoitusta. Lisäksi tuli laatia hankekohtainen vuoden 2003 t&k-ohjelma. Keskeisinä lähtökohtina t&k-strategian laatimistyössä olivat laitoksen strategiset toimintalinjat, laitoksen rooli koko toimialan t&ktoiminnassa, yhteistyö muiden alan toimijoiden kanssa sekä kansainvälinen merenkulkua koskeva t&k-toiminta. Projektiryhmä selvitti työnsä taustaksi vuosina 2001-2002 käynnissä olleet t&k-hankkeet ja niihin käytetyn rahoituksen. Lisäksi ryhmällä oli käytettävissään tiedot aikaisemmista t&k-toiminnan kartoituksista vuodesta 1998 asti. Vuonna 2002 t&k-toimintaan käytettiin noin 1,8 milj. euroa. Vuosina 1998-2001 rahoitus on vaihdellut välillä 1,5 1,9 milj. euroa. Lähivuosien painopistealueita Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ovat: 1. Vesitieverkon kehittäminen osana Suomen liikennelogistista järjestelmää 2. Prosessit ja tuotekehitys 3. Turvallisuus ja ympäristö 4. Merenkulun toimintaympäristö ja vesiliikenteen edistäminen 5. ICT-alan uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen Laitoksen t&k-toiminnan vuotuiseksi tavoitteelliseksi rahoitustasoksi on asetettu 2 milj. euroa. Tämä taso on noin 1,2 % laitoksen kokonaiskustannuksista, mikä on kohtuullinen verrattuna muiden liikennehallinnon organisaatioiden t&krahoituksen määrään. Laitoksen johtamisen kannalta strategisia ovat tutkimuskokonaisuudet, joilla on laitoksen toiminnan kannalta huomattavan suuri merkitys ja joiden kokonaiskustannukset ovat merkittäviä. Strategiseksi projektiksi valittiin 'Tiedonhallinnan kehittäminen', joka tukee kaikkia paino-pistealueita. Nimitystä teema käytetään projektia löyhemmästä t&khankekokonaisuudesta. Strategisiksi teemoiksi valittiin 'Alus- ja navigointiturvallisuus' ja 'Meriliikenteen telematiikka'. Nämä teemat toteuttavat pääasiassa Turvallisuus ja ympäristö- ja ICT-alan hyödyntäminen -painopistealueiden tavoitteita. Ennen strategisten hankkeiden käynnistämistä tulee tehdä esiselvitykset, joissa tutkittavat ongelmat hahmotellaan riittävän kattavasti, asetetaan hankkeiden tavoitteet, määritellään osahankkeet ja selvitetään hankkeiden vaatimat resurssit. Strategisen projektin toteutuksen katsotaan edellyttävän päätoimista projektinvetäjää. Strategisen johtamisen vahvistamiseksi t&k-toiminnalle varataan erillinen rahoitus. Laitoksen johdon valitsemien strategisten hankkeiden rahoituksella on ensisijainen asema tässä rahoituskehyksestä. Muille tutkimus- ja kehittämishankkeille varataan rahoitus yhteisestä kehyksestä hanke-esitysten perusteella. Avainsanat (asiasanat) tutkimus, kehittäminen, t&k, strategia Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2003 Kokonaissivumäärä 30 Jakaja Merenkulkulaitos Kieli suomi ISSN ISSN 1456-9442 Hinta 5 Kustantaja Merenkulkulaitos ISBN ISBN 951-49-0958-5 Luottamuksellisuus Julkinen
Utgivare Författare (uppgifter om organet: namn, ordförande, sekreterare) Projektgruppen för forskning och utveckling (FoU) (Jouko Vuoristo, ordf., Esko Sirvio, Sirway Oy, sekr., Venla Hiironen, sekr.) PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum 5.2.2003 Typ av publikation Rapport Uppdragsgivare Sjöfartsverket Datum för tillsättande av organet 20.5.2002 Publikation (även den finska titeln) Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003 Sjöfartsverkets forsknings- och utvecklingsstrategi och preliminärt program för år 2003 Referat Sjöfartsverkets generaldirektör gav i maj 2002 projektgruppen för forskning och utveckling (FoU) i uppgift att utarbeta ett förslag över riktlinjer, mål och tyngdpunktsområden för FoU-verksamheten vid verket inom de närmaste åren. Projektgruppens uppgift var också att dryfta styrningen, organiseringen och finansieringen av verkets FoU-verksamhet samt att göra upp ett projektrelaterat program för år 2003. De viktigaste utgångspunkterna vid utarbetandet av FoU-strategin var Sjöfartsverkets strategiska verksamhetslinjer, dess roll vid FoU-verksamheten inom hela verksamhetsområdet, samarbetet med andra aktörer inom branschen samt internationell FoU-verksamhet inom sjöfarten. Projektgruppen började med att kartlägga de FoU-projekt som pågick under 2001-2002 och finansieringen av dem. Gruppen hade också tillgång till uppgifter från tidigare kartläggningar av FoU-verksamheten ända sedan år 1998. År 2002 användes ca 1,8 miljoner euro för forskning och utveckling. Under åren 1998-2001 har finansieringen varierat mellan 1,5-1,9 miljoner euro. Under de närmaste åren är tyngdpunktsområdena inom Sjöfartsverkets forsknings- och utvecklingsverksamhet följande: 1. Utveckling av farledsnätet som en del av Finlands trafiklogistiska system 2. Processer och produktutveckling 3. Säkerhet och miljö 4. Sjöfartens verksamhetsmiljö och främjande av sjötrafiken 5. Utnyttjande av de nya möjligheterna inom ICT-området Den årliga målnivån för finansieringen av Sjöfartsverkets FoU-verksamhet har uppsatts till 2 miljoner euro. Det här utgör ca 1,2 % av verkets totala kostnader, vilket är skäligt, jämfört med FoU-finansieringen vid andra organisationer inom trafikförvaltningen. Strategiska med tanke på ledningen av Sjöfartsverket är de forskningshelheter som är av stor betydelse ur verksamhetssynpunkt, och vars totala kostnader är betydande. Till strategiskt projekt valdes 'utveckling av informationshanteringen' som stöder alla tyngdpunktsområden. Beteckningen tema används för en FoU-projekthelhet som är vidare än ett specifikt projekt. De strategiska temana är 'fartygs- och navigationssäkerhet' och 'telematik inom sjötrafiken'. Dessa teman förverkligar i huvudsak målen inom tyngdpunktsområdena 'säkerhet och miljö' samt 'utnyttjande av de nya möjligheterna' inom ICT-området. Innan de strategiska projekten inleds bör det göras förutredningar, med tillräckligt omfattande skissning av forskningsproblemen. Målen för projekten sätts upp, delprojekten fastställs och man utreder vilka resurser projekten kräver. Genomförandet av ett strategiskt projekt anses kräva en heltidsanställd projektledare. Separat finansiering reserveras för FoU-verksamheten för att stärka den strategiska ledningen. De strategiska projekt som valts ut av Sjöfartsverkets ledning prioriteras. Andra forsknings- och utvecklingsprojekt finansieras från en gemensam finansieringsram på basis av projektförslagen. Nyckelord forskning, utveckling, FoU, strategi Övriga uppgifter Seriens namn och nummer Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2003 (Sjöfartsverkets publikationer) Sidoantal Språk 30 finska Distribution Sjöfartsverket ISSN ISSN 1456-9442 Pris 5 Förlag Sjöfartsverket ISBN ISBN 951-49-0958-5 Sekretessgrad Offentlig
The publisher Authors (from body; name, chairman and secretary of the body) R&D project team (Jouko Vuoristo, chairman, Esko Sirvio, Sirway Oy, secretary, Venla Hiironen, secretary) DESCRIPTION Date of publication February 5, 2003 Type of publication Report Assigned by Finnish Maritime Administration Date when body appointed May 20, 2002 Name of the publication Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003 Finnish Maritime Administration's research and development strategy and preliminary programme 2003 Abstract In May 2002, the Finnish Maritime Administration's Director General assigned a Research and Development (R&D) project team to draw up a proposal on the guiding principles, goals, and priority areas concerning the Administration's R&D activities for the next few years. The team's task was also to discuss the steering, organisation and financing of the Administration's R&D activities, and to prepare a project-specific R&D programme for the year 2003. The preparation of the R&D strategy was based on the Administration's strategic lines of activities, its role in the R&D work throughout the field of activity, cooperation with other players in the field, and international R&D activities related to shipping. In order to back up its work, the team mapped the R&D projects for 2001-2002, and the financing of these. It also had access to data from previous surveys on R&D activities from as far back as 1998. In 2002 a sum of about 1.8 million euros was used for R&D activities. During the years 1998-2001 financing has ranged between 1.5 and 1.9 million euros. The priority areas for the Finnish Maritime Administration's Research and Development activities during the next few years are: 1. Development of the waterway network as part of the Finnish traffic logistics system 2. Processes and product development 3. Safety and the environment 4. The operating environment of shipping and the promotion of waterborne traffic 5. Utilisation of the new opportunities provided by ICT The annual level for the financing of the Administration's R&D activities has been set at 2 million euros. This is about 1.2% of the Administration's total costs, which can be regarded reasonable compared with the amounts used for R&D in other organisations within traffic administration. Strategic from the point of view of the management of the Administration are the projects entities, which are vital for the activities carried out by the Administration, and which involves significant costs. The 'development of information management' was chosen as a strategic project, supporting all priority areas. R&D activities that are not specifically projects are referred to as themes. Strategic themes are the 'safety of ships and navigation' and the 'telematics of shipping', supporting mainly the goals related to the priority areas 'safety and the environment' and the 'utilisation of ICT'. Before any strategic projects are launched, preliminary reports should be made, outlining the research problems to a sufficient extent. In addition, project goals should be set, subprojects defined, and the need for resources analysed. The implementation of strategic projects requires full-time project leaders. In order to strengthen strategic management, separate allocation of assets will be made for the financing of R&D activities. The strategic projects chosen by the management of the Administration are given priority. For other research and development projects funds are allocated out of a joint financial frame on the basis of project proposals. Keywords research, development, R&D, strategy Miscellaneous Serial name and number Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2003 (Maritime Administration's publications) Pages, total 30 Language Finnish Distributed by Finnish Maritime Administration ISSN ISSN 1456-9442 Price 5 ISBN ISBN 951-49-0958-5 Confidence status Public Published by Finnish Maritime Administration
Sisältö Sivu ESIPUHE 1 1 MERENKULKULAITOKSEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA 2 1.1 Johdanto 2 1.2 Nykytilakuvaus 3 1.3 T&k-toiminnan arviointi 4 2 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT 6 2.1 Toimintaympäristön muutokset 6 2.2 Liikenne- ja viestintäministeriön t&k-strategia 6 2.3 Merenkulkulaitoksen visio, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät 7 2.4 Kansainvälinen tutkimus- ja kehittämistoiminta 8 3 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN SUUNTA JA PAINOPISTEALUEET 9 3.1 Painopistealueet 9 3.2 Vesitieverkon kehittäminen osana Suomen liikennelogistista järjestelmää 11 3.3 Prosessit ja tuotekehitys 11 3.4 Turvallisuus ja ympäristö 12 3.5 Merenkulun toimintaympäristö ja vesiliikenteen edistäminen 13 3.6 ICT-alan uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen 13 4 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN STRATEGISET PROJEKTIT JA TEEMAT 15 4.1 Strateginen projekti: Tiedonhallinnan kehittäminen 15 4.2 Strateginen teema: Alus- ja navigointiturvallisuus 16 4.3 Strateginen teema: Meriliikenteen telematiikka 17 4.4 Muut tutkimus- ja kehittämishankkeet 17 5 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN OHJAUS, ORGANISOINTI JA RAHOITUS 18 5.1 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ohjaus 18 5.2 Toiminnan organisointi 19 5.3 Tutkimusyhteistyö ja tapa toimia 20 5.4 Tutkimusohjelmasta ja tuloksista tiedottaminen 20 LIITTEET Liite 1 Alustava t&k-ohjelma vuodelle 2003 Liite 2 Merenkulkulaitoksen t&k-hankkeet vuosina 2001-2002
Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia ESIPUHE Merenkulkulaitoksen pääjohtaja antoi 20.5.2002 tehtäväksi laatia tutkimusja kehittämisstrategia sekä vuoden 2003 ohjelma, joiden keskeisinä lähtökohtina ovat laitoksen strategiset toimintalinjat sekä laitoksen rooli koko toimialan t&k-toiminnassa, yhteistyö muiden alan toimijoiden kanssa sekä kansainvälinen merenkulun t&k-toiminta. Merenkulkulaitoksen t&k-toiminnan tavoitteena on mm. luoda uutta tietoa ja osaamista, tukea laitoksen ja toimintojen strategista johtamista sekä hyödyntää yhteistyön ja yhteistyöverkostojen avulla kansallisesti ja kansainvälisesti tapahtuvaa tutkimusta ja kehittämistä. Strategiassa esitetään mm. t&k-toiminnan suuntaviivoja, painopistealueita ja tavoitteita, t&k-toiminnan ohjaus, organisointi ja rahoitus sekä t&kprosessikuvaus osana laitoksen toiminnansuunnittelujärjestelmää. Myös kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja sen tavoitteita on käsitelty. Valmistelutyöstä on vastannut projektiryhmä, jossa on ollut edustus kaikista merenkulkupiireistä sekä keskushallinnon yksiköistä. Työryhmän kokouksiin ovat osallistuneet Merenkulkulaitoksesta seuraavat henkilöt: Jouko Vuoristo, Matti Aaltonen, Vilho Asunmaa, Tapani Friström, Pertti Haatainen, Jarmo Hartikainen, Kaisu Heikonen, Simo Kerkelä, Seppo Mäkinen, Rainer Mustaniemi, Pekka Reitola, Raimo Tapio, Tiina Tuurnala, Tom Wilenius, Timo Vähämaa ja Venla Hiironen. Liikenne- ja viestintäministeriön edustajana on ollut Martti Mäkelä. Projektiryhmän puheenjohtajana on toiminut Jouko Vuoristo. Sihteerinä on ollut Venla Hiironen 30.9.2003 saakka. 1.10.2003 lähtien projektiryhmän konsulttina ja sihteerinä on toiminut Esko Sirvio Sirway Oy:stä. Projektiryhmä on kokoontunut työn aikana 9 kertaa ja lisäksi työtä on valmisteltu pienryhmissä. Projektin ohjausryhmänä on toiminut laitoksen johtoryhmä, joka on kahdessa seminaarissa käsitellyt ja työstänyt t&k-toiminnan keskeisiä suuntaviivoja. 1
Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia 1. MERENKULKULAITOKSEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA 1.1 Johdanto T&k-toiminnalla ja hankkeilla tarkoitetaan päivittäisestä tuotannollisesta ja operatiivisesta toiminnasta erillisiä tutkimus-, kehittämis- ja selvityshankkeita, joiden tarkoituksena on uuden tiedon, menetelmän tai tuotteen kehittäminen tai olemassa olevan tiedon kokoaminen ja sen uusi soveltaminen. Myös johonkin toiminnan osa-alueeseen kuuluva yleinen perustutkimus tai kehittämisprojektia palveleva esitutkimus sisältyy t&k-toimintaan. Kehittämishankkeeseen liittyvät erilaiset pilotti- ja testiprojektit sekä niihin liittyvä koulutus- ja tiedotustoiminta kuuluvat t&k-toimintaan. Kehittämishankkeeseen liittyvää tuotannollista/ operatiivista käyttöönottovaihetta ja siihen liittyviä investointeja ei lasketa enää kuuluvaksi t&k-toimintaan. Merenkulkulaitos Liikenne- ja viestintäministeriön alaisena vesiliikenteen virastona on ainoa julkisen sektorin toimija vesiliikenteen alalla. Tästä syystä sillä tulee olla koko vesiliikenteen kenttä hallussa, niin että sitä voidaan koordinoidusti kehittää ja edesauttaa yhteistyötä muiden liikennemuotojen kanssa. Merenkulkulaitoksen t&k-toiminnan tavoitteena on luoda uutta tietoa ja osaamista, jotta vesiliikennejärjestelmä osana koko Suomen liikennejärjestelmää toimisi turvallisesti ja kilpailukykyisesti kestävällä tavalla. Merenkulkulaitoksen t&k-toiminta kohdistuu vesiliikenteen toimintaympäristön tutkimiseen, vesiliikenteen kehittämiseen, laitoksen palveluiden ja palvelutuotannon sekä koko laitoksen kehittämiseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminta koostuu strategisista projekteista, strategisista teemoista sekä muista kehittämishankkeista. Toiminta edellyttää kiinteää yhteistyötä Liikenne- ja viestintäministeriön ja sen alaisten virastojen kesken sekä verkottumista tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja muiden alan toimijoiden kanssa. Merenkulkulaitoksen tulevat organisaatiomuutokset näkyvät vahvasti lähivuosien tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, millä osaltaan varmistetaan kilpailukykyisten organisaatioiden kehittyminen asetettujen tavoitteiden mukaisesti 2
Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia Vesiliikenne Merenkulkulaitoksen t&k Vesiliikenteen toimintaympäristön tutkiminen MKL:n tarjoamat palvelut MKL Vesiliikenteen kehittäminen (ml. myös turvallisuus, ympäristövaikutukset) Merenkulkulaitoksen palveluiden ja palvelutuotannon kehittäminen Merenkulkulaitoksen toiminnan kehittäminen ( tietohallinto, johtaminen, organisaatio, jne.) Kuva 1 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kenttä 1.2 Nykytilakuvaus Merenkulkulaitos on käyttänyt viime vuosina &k-toimintaan vuosittain 1,5 1,9 milj. euroa (kuva 2). Toiminnoista merenmittaukseen ja merikartoitukseen sekä väylänpitoon on käytetty yli puolet kaikista t&k-rahoista. Talvimerenkulun avustamiseen, vesiliikenteen ohjaukseen ja luotsaukseen sekä alusturvallisuuteen ja ympäristön suojeluun on vuonna 2002 käytetty enemmän rahoitusta kuin edellisenä vuotena, mikä näkyy selvänä muutoksena. milj. euroa 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Yhteensä Alusturvallisuus ja meriympäristön suojelu Vesiliikenteen ohjaus ja luotsaus Talvimerenkulun avustaminen Merikartoitus Väylänpito Vesiliikenteen toimintaympäristö ja logistiikka 0,0 1998 1999 2000 2001 2002 Kuva 2 Merenkulkulaitoksen t&k-toiminnan menot vuosina 1998-2002 3
Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia Tärkeimmät ja myös eniten rahoitusta saaneet t&k-hankkeet vuonna 2002 ovat olleet seuraavat: Väylänpito Väylänhoidon järjestelmän kehittäminen (VHJ) Merikartoitus Kartantuotantojärjestelmän kehityshanke (Karhis/ nsector) Syvyystietojen välittäminen merikartoille (SYVÄ) Katamaraani monikeilainaluksen käyttöönottoon liittyvä kehittäminen Sotilasmerikarttojen tuotanto- ja tiedonhallintojärjestelmä (Sotilas nsector) Talvimerenkulun avustaminen Talvimerenkulun tutkimus Jäänmurtajien informaatiojärjestelmän IBNetin jatkokehitys Jäänmurtokapasiteettitarpeen simulointi Vesiliikenteen ohjaus PortNetin, PilotNetin, VTS:n, Mevatin ja AIS-järjestelmien yhdistäminen PilotNet Kansallisella tasolla yhteistyöalueita laitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa ovat olleet mm. vesiliikenteen logistiikka, väyläturvallisuus, väylänavigoinnin ympäristövaikutukset ja jäissänavigointi. Merenmittauksen alalla yhteistyö on koskenut mm. koordinaattijärjestelmiä, kiintopisteitä, mittausmenetelmiä, laitteistokehitystä ja mallikokeita. Yhteistyökumppaneina ovat olleet mm. Turun yliopiston koulutus- ja tutkimuskeskus, VTT, SYKE, Helsingin ja Tampereen teknilliset korkeakoulut, Geodeettinen laitos, Maanmittauslaitos, Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta ja Merivoimien tutkimuslaitos, suomalaiset varustamot ja suomalainen veneteollisuus. Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat erilaiset järjestöt, kuten PIANC, IALA, IMO, IHO. Näiden tavoitteena on kehittää ja edistää mm. väylien, kanavien ja satamien suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa, merenkulun turvalaitteita ja turvalaitejärjestelmiä sekä kansainvälisiä standardeja esim. elektronisen karttatiedon siirtoon. Merenkulkulaitoksen ja muiden suomalaisten alan asiantuntijoita on osallistunut aktiivisesti järjestöjen toimintaan. 1.3 T&k-toiminnan arviointi Laitoksen t&k-strategiaa laatinut työryhmä on arvioinut nykytilanteen osalta mm. seuraavaa: Laitoksen tavoitteet ja tehtävät huomioon ottaen toteutunut t&k-toiminta on painottunut oikeisiin asioihin ja kokonaispanostus nähdään suuruusluokaltaan oikeaksi. Liikennetelematiikan voimakas esilletulo merenkulkuympäristössä korostaa jatkossa sen asemaa t&k-toiminnan tavoitteita asetettaessa. 4
Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia Valtaosa kehittämisestä liittyy uusien teknisten mahdollisuuksien käyttöön ottoon. Tältä osin tarve panostaa kehittämiseen tiettynä ajankohtana riippuu maailman laajuisesta teknisestä kehityksestä alalla. Laitoksen tulisi voida panostaa uuden tekniikan käyttöön ottoon aina silloin kun se on ajankohtaista. Tästä seuraa, että panostustarve voi vaihdella merkittävästi eri vuosina. Vaikka pääosa t&k-toiminnasta toteutetaan tilauksina konsulttiyrityksiltä, tutkimuslaitoksilta ja yliopistoilta, on toiminnan tuloksen kannalta ratkaisevaa, että hankkeiden ohjaukseen on laitoksessa riittävästi alan asiantuntevaa henkilöstöä. Osassa kehittämistoimintaa ei kaikkia asiantuntijapalveluja ole saatavissa laitoksen ulkopuolelta, jolloin oman henkilöstön panos edelleen korostuu. Useilla alueilla on laitoksen palveluksessa olevien asiantuntijaresurssien vähäisyys kehittämistoimintaa hidastava tekijä. Strategisesti tärkeitä ja useita organisaatioyksiköitä koskevia hankkeita tulisi ohjata laitostasolla. Väyläinfrastruktuuriin liittyvä kehittäminen on havaittu erääksi sellaiseksi alueeksi, jolla laitostasoista koordinaatiota tulisi lisätä. Laitoksen tiedonhallinnan osaaminen on saatava mukaan tietojärjestelmien kehittämishankkeisiin. Piirihallintoa koskevissa kehittämishankkeissa on tärkeää huolehtia piirien keskinäisestä koordinoinnista. Sisävesiliikenteen kehittämistä on tarkoituksenmukaista keskittää Järvi- Suomen merenkulkupiiriin. T&k-toiminta ei ole tullut laitoksen toiminnansuunnittelussa esiin omana kokonaisuutenaan, eikä juuri varsinaisten toimintojenkaan osana, vaan suunnittelu on tapahtunut toimintojen sisällä. Toiminnansuunnittelujärjestelmän katsotaan mahdollistaneen t&k-toiminnan tarkoituksenmukaisen toteuttamisen varsin hyvin. Tulevaisuudessa olisi kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa sisällyttää t&ktoiminta omana kokonaisuutenaan laitoksen toiminnansuunnittelujärjestelmään. Suurimmat hankkeet tulisi toiminnan suunnittelussa käsitellä nimettyinä, kun taas pienemmät hankkeet tulisi joustavuuden säilyttämiseksi käsitellä teemakokonaisuuksina. T&k-toimintaa olisi myös suunniteltava vuotta pidempinä kokonaisuuksina. Yhteistyö laitoksen t&k-hankkeissa laitoksen sisällä on riippunut ratkaisevasti hankekohtaisesta aktiivisuudesta yhteistyön luomisessa ja ylläpidossa. Yhteistyö on käytännössä kuitenkin toiminut kohtuullisen hyvin. T&ktoiminnan suunnitteleminen laitoksen toiminnansuunnitteluprosessin osana parantaisi kuitenkin mahdollisuuksia yhteistyön suunnitteluun ja toteuttamiseen. 5
Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia 2. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja niiden jatkuva huomiointi on keskeinen lähtökohta merenkulun ja Merenkulkulaitoksen kehittämisessä. Laitoksen tulee omalta osaltaan vastata muutosten tuomiin vaatimuksiin ja haasteisiin riittävän ajoissa, jotta Suomen elintärkeät kilpailukykytekijät säilyvät ja kehittyvät. Pitkäjänteinen t&k-toiminta on avainasemassa, jotta nämä muutokset voidaan ottaa järjestelmällisesti huomioon toimintoja, prosesseja ja tuotteita kehitettäessä. Tärkeitä ovat pienetkin havaittavissa olevat muutossignaalit, sillä näiden varhaisella huomioimisella ja oikealla reagoinnilla on mahdollista saada etulyöntiasema ja parempi kilpailukyky muihin toimijoihin nähden. Erityisen merkittäviä muutoksia lähialueella ovat Itämeren ja Suomenlahden liikenteen voimakas lisääntyminen sekä Baltian maiden EU-jäsenyys. Molemmilla on vaikutuksia Suomen merenkulun kilpailutilanteeseen sekä turvallisuus- ja ympäristökysymyksiin. 2.2 Liikenne- ja viestintäministeriön t&k-strategia Liikenne- ja viestintäministeriö koordinoi koko väyläsektorin tutkimusohjelmaa ja lisäksi vastaa monista, myös merenkulkuun liittyvistä hankkeista. Ministeriöllä ja jokaisella sen hallinnonalan organisaatiolla on t&k-strategia ja -suunnitelma, joiden toteuttamiseen johto sitoutuu sekä johdon nimeämä t&k-johtaja, -koordinaattori tai yhteyshenkilö. Koordinaattorit huolehtivat johdon apuna tutkimukseen liittyvästä toiminnansuunnittelusta sekä tukevat substanssiyksiköitä konsultoimalla, apuvälineitä kehittämällä, organisoimalla yhteistyötä ja tiedottamalla. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla tehdään kehittämistyötä yhdessä. Jokaisella hallinnonalan organisaatiolla on eriytyneitä ja erityisrooleja sekä selkeästi sovittu työnjako. Merenkulkulaitoksen tehtävä yhteistyössä on vaikuttaa ohjelmiin niin, että vesiliikenteen alue on oikealla painotuksella mukana ja alan asiantuntijat ovat tutkimustoiminnassa mukana. Tärkeää on, että osaamispääoma ja vastuu sen lisäämisestä on hallinnonalan yhteinen ja sitä hyödynnetään myös merenkulkuun liittyvissä tutkimuksissa. Erityisesti LVM:n FITS- ja VALO- ohjelmat 2001-2004 ovat sellaisia, joilla voidaan vaikuttaa koko liikennesektorin kehittymistä samaan ajatusmalliin ja edesauttaa meneillään olevia rakenteellisia ja asiakkaiden tarpeita paremmin palvelevia muutoksia. 6
Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia FITS-ohjelman tavoitteena on kehittää liikenteeseen liittyviä julkisia ja kaupallisia palveluita sekä rakenteita. Ohjelma kehittää tietoyhteiskuntaa ja toteuttaa siihen liittyviä liikennepoliittisia tavoitteita. Tämä merkitsee mm. eri liikennemuotojen välistä saumatonta yhteistyötä, jota käyttäjät tarvitsevat. Ohjelmassa painotetaan sellaista tutkimusta ja kehittämistä, joka saa aikaan käyttäjien tarvitsemia palveluja sekä lisää alan osaamista. Ohjelma jakautuu kahdeksaan alueeseen: Palvelujen edellytykset, Vaikuttavuus ja käyttäjien tarpeet, Liikenteen ja kuljetusten seuranta, Häiriötilanteiden hallinta, Matkustajainformaatio, Älykäs liikenteenohjaus, Nopeuden säätely ja automaattivalvonta sekä Terminaalien telematiikka VALO-ohjelman tavoitteena on kehittää yritysten logistisia prosesseja ja parantaa kotimaisten yritysten toimintaedellytyksiä sekä luoda uusia kilpailukykyisiä tuotteita maailmanmarkkinoille. Lisäksi ohjelma pyrkii kehittämään tiedon siirtoa yritysten ja korkea-koulujen välillä. VALO:ssa on kolme hankealuetta: Strategisen tason logististen prosessien toimintamallit ja toimintatavat, Logistiikan toiminnanohjausjärjestelmät ja Käsittely- ja kuljetusjärjestelmät. Vuonna 2002 valmistuneen Ministeriön Väylät 2030-ohjelman tavoitteena on selvittää, kuinka toimintaympäristön muutokset vaikuttavat liikenneinfrastruktuuriin. Tutkimuksen kohteina ovat olleet mm. liikenneväylien pidon haasteet väestöltään kasvavilla ja väestöään menettävillä alueilla, tuotantorakenteen muutosten vaikutukset, liikenteen hallinnan roolin muuttuminen osana liikenneväylien pitoa sekä liikenneinfrastruktuurin ympäristökysymykset. Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2002 ilmestyneessä merenkulun strategiassa todetaan mm. että innovatiivisuus on alan kehitykselle olennaisen tärkeä sekä koulutuksessa että tutkimuksessa. Koko meriklusterille tulisi saada yhteinen tutkimuspoliittinen ohjelma ja sen seuranta, johon sitoutuvat niin tutkimuslaitokset, tutkijat, teollisuus, muut rahoittajat kuin myös valtiovalta. 2.3 Merenkulkulaitoksen visio, strategiset päämäärät, ja kriittiset menestystekijät T&k-strategian ja toiminnan tulee tukea laitoksen visiota, strategisia päämääriä ja avaintulosalueita. Näitä on laitoksessa tarkasteltu ja määritelty neljän eri näkökulman kannalta, jotka ovat: Vaikuttavuus ja asiakkaat Palvelutaso ja laatu, prosessit ja tapa toimia Osaaminen ja innovaatio Talous ja kustannustehokkuus Visio tavoittelee yleistä hyvää niin kauppamerenkululle kuin muulle vesiliikenteelle tasavertaisesti. Se ei ota kantaa elinkeinopoliittisiin asioihin vaan tyytyy olemaan mahdollisten elinkeinotukien operatiivinen toteuttaja. 7
Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia Toiminnan keskeiset päämäärät ovat: Laatutason optimointi, jonka tarkoituksena on tuottaa yhteiskunnan haluamaa laatua Kustannustehokkuus, tavoitteena väylämaksun läpinäkyvyys ja hintatason lasku suunnittelukauden aikana Olla kansallisesti arvostettu laitos, mikä edellyttää suunnitelmaa, jolla laitoksen julkisuuskuva saadaan muokattua halutuksi Jotta laitos kokonaisuudessaan onnistuu ja valittu strategia toteutuu sekä lyhyellä aikavälillä että koko TTS-kauden aikana on seuraaviin kriittisiin menestystekijöihin kiinnitettävä erityistä huomiota vuonna 2003: Johtamiseen panostaminen voimakkaassa muutoksessa Henkilöstön sitouttaminen ja motivointi Määrätietoinen toimintojen eriyttämisen läpivienti ja uusien tehtävien resurssointi Tilaamisen osaamiseen liittyvät valmiudet on luotava kaikkien toimintojen osalta nopeasti Muutoksesta huolimatta on saavutettava sovittu taloudellinen tulos Hallinnollisten tukipalvelujen toimivuus ja laskentajärjestelmä ovat onnistumisen kannalta avainasemassa Edellä esitetyistä laitoksen johtamisen kannalta keskeisistä päämääristä ja tavoitteista on johdettu toimintokohtaiset avaintulosalueet, tavoitteet ja tehtävät. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan pitää omalta osaltaan saumattomasti tukea näitä johdon asettamia tavoitteita. 2.4 Kansainvälinen tutkimus- ja kehittämistoiminta Merenkulku on hyvin kansainvälistä toimintaa, mikä edellyttää laitokselta tiivistä yhteistyötä muiden maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa ja osallistumista erilaisiin tutkimus- kehittämisprojekteihin. Varsinkin turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät asiat ja niiden kehittäminen ovat jatkuvasti esillä. Merenkulkulaitoksen tulee omassa t&k-toiminnassaan kiinteästi seurata yleistä kehitystä ja pyrkiä myös vaikuttamaan kansainvälisiin suosituksiin ja määräyksiin. EU:n myötä on tullut ja tulee uusia säännöksiä, jotka laitos joutuu myös tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan huomioimaan. Toisaalta EU:n kautta voi olla mahdollista saada rahoitusta merkittäviin tutkimushankkeisiin, jotka tukevat esim. EU:n pohjoisen ulottuvuuden merenkulkua. Tällainen kohde voisi olla esim. Itämeren alueen liikenteen hallinta ja jäänmurtotoiminta. Jos EU:n tutkimusrahoja halutaan laajemmin hyödyntää, se edellyttää, että Merenkulkulaitos selvittää riittävällä tarkkuudella rahojen saamisen edellytykset ja ottaa ohjelmia ja hankkeita valmistellessaan tämän huomioon. 8