19.4.2012 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Keuruu 18.4.2012 1
MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus 14.4.2009, lainvoima 10.12.2009 1.Vaihemaakuntakaava (Jätkä) Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Vahvistus 16.12.2009, lainvoima 4.2.2011 2.Vaihemaakuntakaava (Poski) maa-aineshuolto ja siihen liittyvät luontoarvot Vahvistus 11.5.2011, 1 valitus KHO:ssa 3.Vaihemaakuntakaava (Turva) turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Luonnos nähtävillä 14.11. 30.12.2011 Ehdotus maakuntahallituksessa 26.4.2012 Maakuntavaltuusto marraskuu 2012? 4.Vaihemaakuntakaava (Paikko)-kauppa, puolustusvoimien melu-ja suoja-alueet, virkistystoimintojen tarkistuksia, Jämsän Länkipohjan alue Luonnos maakuntahallituksessa 15.6.2012?
MAAKUNTAKAAVOJEN PALAUTE OAS LUONNOS EHDOTUS KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA 23 145 177 1.VAIHEMAAKUNTAKAAVA (JÄTKÄ) 12 532 962 2.VAIHEMAAKUNTAKAAVA (POSKI) 33 43 20 3.VAIHEMAAKUNTAKAAVA 33 555 4.VAIHEMAAKUNTAKAAVA 25
LÄHTÖKOHTIA Maakuntasuunnitelma Keski-Suomen ilmastostrategia Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri Maankäyttö- ja rakennuslaki / Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kansallinen suo- ja turvemaastrategia Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta Huoltovarmuus
MAANKÄYTTÖ-JA RAKENNUSLAKI / VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto-ja suojelutarpeet. Turpeentuotantoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittainja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset.
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKASTA Strategian mukaan turve on kotimainen energialähde, jonka käyttö on energiahuollon normaali-ja poikkeusaikojen varmuuden ja energiarakenteen monipuolistamisen kannalta tärkeää. Tavoitteena on vuoteen 2050 mennessä luopua energiantuotannossa voimaloiden käyttöiän päätyttyä vaiheittain sellaisesta fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä, jossa hiilidioksidia ei oteta talteen.
LÄHTÖKOHTIA Uutta turvetuotantopinta-alaa tarvitaan 6 000 ha vuoteen 2020 mennessä (VTT 2009) Korvaa suurelta osin tuotannosta poistuvia tuotantoalueita Nykyisten laitosten tarpeisiin niiden käyttöajalle. Keski-Suomen käyttöpaikkakuntia: Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Konnevesi, Muurame, Saarijärvi, Äänekoski Käyttö vuonna 2011 3,2 milj. irto-m 3 Työllisyysvaikutukset 520 htv + noin 300 henkilöä kesäisin nostossa Rahallinen tuotto v. 2010 17,4 milj.
SELVITYKSET/TURVETUOTANTO JA SUOLUONTO Turva-hanke: Lähtökohtana GTK:n turvetutkimukset vuodesta 1980 Harvapistekartoitus Kasvillisuuskartoitus Linnustokartoitus Ojituskartoitus Vesistövaikutuskartoitus Suopeltokartoitus TURVA-hankkeen soiden priorisointi luontoarvojen suhteen. Zonationhanke
MAAKUNTAHALLITUS 14.2.2012 Kaavaprosessia jatketaan Ehdotusvaiheeseen tehdään seuraavia muutoksia: Koko maakuntaa koskevan turvetuotannon suunnittelumääräyksen tiukennus Turvetuotantoa koskeva määräys muutamille valuma-alueille (tiukempi kuin koko maakuntaa koskeva) Muutetaan turvetuotannon aluevaraus osa-aluemerkinnäksi (Turvetuotantoon soveltuva alue) (Alueet eivät ole tuotannossa, linjassa vahvistettujen maakuntakaavojen kanssa)
MAAKUNTAHALLITUS 14.2.2012 Poistetaan 27 turvetuotantoaluetta ja 12 turvetuotannon kannalta tärkeää suota (Natura alapuolisessa vesistössä, vesistövaikutukset, pieni tuotantokelpoinen ala) Muutamien turvetuotantoarvoja sisältävien soiden (tuo-merkintä) siirtäminen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi (luo-merkintä) Lisätään 6 uutta luonnonsuojelualuetta ja tehdään suojelualueiden rajaustarkistuksia (valtion lunastusta varten)
AIKATAULU Ehdotus maakuntahallituksessa 26.4.2012 Nähtävillä touko-kesäkuussa? Viranomaisneuvottelu kesä-elokuu? Maakuntavaltuustoon marraskuussa 2012?
MAAKUNTAKAAVAN MERKITYS YMPÄRISTÖLUPAHARKINNASSA YSL 42.2 : Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. YSL 6.2 : Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Lainkohdan perusteluteksti: Asemakaavan lisäksi lupaviranomaisen tulisi ottaa huomioon myös oikeusvaikutteinen maakunta-ja yleiskaava, joiden merkitys riippuisi erityisesti kaavan maankäyttövarauksen erityisyydestä ja maankäyttöratkaisujen kokonaisuudesta. YSL:aollaan uudistamassa, ympäristöluvan ja maakuntakaavoituksen kytkentä tulee olemaan tarkastelussa
KIITOS www.keskisuomi.fi/maakuntakaava