LIIKENNETURVA Autoien kaiken ikää Ohjeita ikääntyvie autoiijoie 2
Oppaan sisätö: Iäkäs kujettaja arvostaa turvaisuutta 4 Mitä ikä tuo tuessaan?... 5 Harkitse, miten ja mioin ähdet...9 Ota riittävästi aikaa...9 Katsomistekniikka...12 Muista turvaisuusväi...13 Kun on pimeää...14 Ennakoi muiden aikeet...16 Risteys on iäkkään vaaranpaikka...19 Pidä huota ajokistasi...21 Epäietkö ajotaitoasi?...22 LIIKENNETURVA 1998 Teksti: Ikäautoiijaprojekti 1997 Kuvat: Hannu Lukkarinen Taitto: Kirsti Pohjapeto Hesinki 2006 ISBN 951-560-082-0 Painopaikka: Finnrekama Oy 3
IÄKÄS KULJETTAJA ARVOSTAA TURVALLISUUTTA Iäkäs autoiija on yeensä hyvä kujettajana. Häneä ei oe enää nuorie tyypiistä näyttämisen tarvetta eikä haua ottaa turhia riskejä. Ikäautoiijat rauhoittavat iikennettä ja tuovat siihen mattia. He ovat vastuuntuntoisia ja arvostavat turvaisuutta. Iäkkäät autoiijat eivät yeensä syyisty yinopeuksiin ja rattijuoppous on heiä harvinaista. Iäkkäät joutuvat kuitenkin nuoria useammin risteyskoariin, etenkin vasemmae kääntyessään. Muita iäkkäie kujettajie hankaia tianteita voivat oa ruuhkassa ajo, kaistanvaihdot ja iikkeeeähdöt iikenteessä. Myös takaa tuevan iikenteen seuraaminen ja omaa ajoinjaa pysyminen kaarteessa voi oa hankaaa. Hämärä, pimeä, iukkaus sekä umi- ja vesisade vieä vaikeuttavat näitä tianteita. 4
MITÄ IKÄ TUO TULLESSAAN? Ikääntyminen vaikuttaa ihmisen suorituskykyyn. Terveys voi akaa oikutea ja näkö, kuuo ja ihasvoimat heiketä. Tianteiden havaitseminen, arvioiminen ja niissä toimiminen voivat viedä enemmän aikaa kuin ennen. Nämä muutokset eivät vättämättä merkitse suurempaa riskiä autoiussa. Ajamaa matiisesti iäkkäät osaavat hyvin isätä turvaisuuttaan. He osaavat myös vättää ajamista vaikeissa ooissa. Ikä ja terveys Ikä voi tuoda mukanaan sairauksia. Tiapäisetkin sairaudet voivat haitata ajamista. Kun on kysymys sairaudesta, voi ajokykyyn vaikuttavia muutoksia suorituskyvyssä kehittyä hyvinkin yhyessä ajassa. Näkö Kysy ääkäritä, vaikuttaako sairautesi tai sen ääkitys autoa ajamiseen. Muutkin kuin punaisea komioa merkityt ääkkeet saattavat heikentää ajokuntoa. Noudata aina ääkkeen käyttöohjetta ja annettua ruokavaiota. Ää aja, jos tunnet itsesi väsyneeksi tai tokkuraiseksi. 5
Näkö Näön tarkkuus akaa huonontua jo varhaisessa keski-iässä. Erityisesti pimeää näkeminen hankaoituu ja häikäisystä paautuminen kestää pitempään kuin nuorempana. Myös etäisyyksien arviointi vaikeutuu. Simäääkäri voi todeta mahdoiset simäsairaudet. Hän pystyy samaa arvioimaan, ovatko näkökenttä ja näkökyky riittäviä iikenteeseen. Yeensä simäasit auttavat korjaamaan tianteen. Jos tarvitset simäaseja, käytä niitä, vaikkei ajokortissasi oisikaan vieä merkintää niistä. Pidä simäasit, auton tuuiasi ja vaot puhtaina. Liikuta päätä ja simiä. Jos näkökenttä on kaventunut, se on vieä tärkeämpää. 6
Lihasvoimat Lihasvoima ja ihasten iikkuvuus heikkenevät iän myötä. Tarttumisvoima ja seän ihasten voima vähenevät. Pään kääntäminen voi oa vaikeampaa kuin ennen ja koko yävartaon iikkuvuus voi huonontua. Nämä asiat vaikuttavat havaintojen tekoon ja auton ohjaamiseen. Tarkista ajoasentosi ja varmista, että istut sopivan äheä ohjauspyörää. Pitkiä ajomatkoia pidä taukoja riittävän usein. Taukovoimisteu auttaa ihasten väsymiseen. Tehokas peiien käyttö entistä tärkeämpää jos pään kääntäminen on vaikeaa. Ohjaus- ja jarrutehostin keventävät ja hepottavat ajamista. Tianteiden havaitseminen, arvioiden teko ja toimiminen Ympäristön havainnointi ja arviointi voivat hidastua vanhemmiten. Esimerkiksi risteyksessä saattaa kuua entistä enemmän aikaa sen arvioimiseen, mioin on oikea hetki ähteä yittämään risteystä. Myös reagoiminen ja toimiminen voivat hidastua. Liikkeeeähtö kaikkine toimineen vie enemmän aikaa kuin nuorempana. Yeensäkin vanhemmiten voi oa vaikeaa oa tarkkaavainen monen samanaikaisen tehtävän kanssa. 7
Virheitä ja väärinarviointeja sattuu useimmin monimutkaisissa ja äkiisesti muuttuvissa iikennetianteissa, joissa on toimittava nopeasti ja muiden ehdoia. Onkin tärkeää toimia rauhaisesti ja hermostumatta, vaikka tuntuisikin sitä, että muu iikenne painostaa nopeampaan toimimiseen. Vätä ruuhka-aikoja ja vaitse hepoin ja mukavin reitti. Varaa itseesi riittävästi aikaa, ääkä hermostu. Muista, että turvaisuus on sujuvuutta tärkeämpi asia iikenteessä. Säiytä turvainen ajoetäisyys edeä ajavaan. Tarkkaie ooasi ja tuntemuksiasi. Vätä niitä tianteita, joissa tunnet stressaantuvasi. 8
HARKITSE, MITEN JA MILLOIN LÄHDET Jo ennen matkae ähtöä on tehtävä tärkeitä päätöksiä. Lähdetkö iikkeee omaa autoa vai jukisia kukuväineiä? Mioin ähdet vättääksesi ruuhkan? Jos on huono kei tai väsyttää, turvaudu ammattikujettajaan. OTA RIITTÄVÄSTI AIKAA Jos kei on hankaa tai tunnet muuten oosi epävarmaksi, vähennä nopeutta. Ota itseesi aikaa, ettei sinun tarvitse hätiköidä ja hermostua. Aja aina seaisea nopeudea, joka sinusta tuntuu hyvätä. Stressaantuneena teet virheitä hepommin. 9
Iäkkään kujettajan reagointi voi oa hitaampaa kuin nuoremmia, mikä pidentää myös auton pysäyttämiseen tarvittavaa matkaa. Nopeus on kuitenkin merkittävin tekijä, joka vaikuttaa pysähtymismatkan pituuteen. Pienikin nopeuden aentaminen yhentää huomattavasti pysähtymismatkaa Henkiöauton pysäyttäminen 80 km:n tuntinopeudesta hyvää keiä vaatii ähes 60 metrin matkan. Jos nopeutta vähennetään 60 km:iin tunnissa, auto pysähtyy ähes puota yhyemmää matkaa ei noin 35 metrin matkaa. Nopeuden ja tien pinnan vaikutus pysähtymismat- 80km/h 60km/h 50m 100m 150m 200m MÄRKÄ TAI LUMINEN TIE PALJAS JA KUIVA TIE JÄINEN TIE MÄRKÄ TAI LUMINEN TIE PALJAS JA KUIVA TIE JÄINEN TIE Liukkaaa auton pysäyttämiseen tarvitaan huomattavasti pitempi matka kuin kuivaa keiä, jos nopeus pysyy samana. Märkä tienpinta vähentää pitoa. Jos tieä on pajon vettä, auto voi joutua vesiiirtoon eikä oe enää ohjattavissa. Lumisohjossa taas on sohjoiirron vaara. 10
Näin saat keivaraa, kun on iukasta: Jos pito tuntuu huonota, vähennä nopeutta. Jätä riittävä turvaisuusväi ja muista katsoa myös taustapeiiin. Vätä äkkinäisiä ohjausiikkeitä. Vätä ukkojarrutusta, koska sioin et voi ohjata autoa. Kiihdytä matiisesti, etteivät pyörät pyöri tyhjää. Varaa matkantekoon enemmän aikaa kuin pitävää keiä. Harkitse, ähdetkö ainkaan iikkeee omaa autoa, jos kei on huono. Pieneäkin nopeuden aentamisea parannat mahdoisuuksiasi, koska sinue jää enemmän aikaa havaintojen tekoon, pysähtymismatka yhenee, mahdoisuutesi haita auto paranee ja KATSOMISTEKNIIKKA mahdoisen törmäyksen seuraukset ievenevät. 11
Oikea katsomistekniikka hepottaa kaiken oennaisen havaitsemista iikenteestä ajoissa. Liikuta katsetta Pyri katsomaan pitkäe eteesi. Tarkkaie tien suuntaa ja pintaa, risteäviä teitä ja toisten tieä iikkujien aikeita. Muista myös katsoa väiä taustapeiiin. Saat parhaan yeiskuvan, kun iikutat katsetta tuuiasista taustapeieihin, mittareihin ja taas pitkäe eteen. Katseen iikuttaminen pitää simät virkeinä. Pieneä harjoitteua siitä tuee osa ajorutiinia. Iän myötä havaintojen ja arvioiden teko ja toimiminen hidas- Katso kauas, iikuta katsetta. 12
Varo näköesteitä Varaudu siihen, että näköesteen takaa voi putkahtaa esie mitä vain. Auton peieistä ei aina näe takaviistosta oikeae tai vasemmae. Muista siksi risteyksissä ja kaistaa vaihtaessasi vikaista auton sivue. Vätä myös ajamasta itse toisten katveessa. MUISTA TURVALLISUUSVÄLI tuvat. Kunnon turvaisuusväiä pitämää saat itseesi enemmän aikaa ja tiaa. Täöin ajaminen ei oe niin stressaavaa kuin ajaessasi äheä edeä ajavaa. Myös pottoainetta kuuu vähemmän. Jos joudut iikennevirrassa jatkuvasti turvautumaan jarruun, ajat iian äheä edeä ajavaa. Jos ajat iian äheä edeä ajavaa, joudut toimimaan hänen ehdoiaan. Joudut jatkuvasti jännittämään ja varautumaan siihen, mitä hän tekee. 13
Kun pidät kunnon etäisyyden edeä ajavaan näet mitä edessä tapahtuu ja voit rauhassa ennakoida tianteita, muutkin näkevät sinut ja pystyvät ennakoimaan aikeesi, ajaminen on rauhaisempaa, tasaisempaa ja taoudeisempaa, matkustajiakin on mukavampaa, kun ajo ei oe epätasaista ja tökkivää. KUN ON PIMEÄÄ Pimeää ajaminen on hankaaa niin nuorie kuin vanhoiekin. Iän myötä pimeää näkeminen vaikeutuu ja simät häikäistyvät hepommin. Myös häikäisystä paautuminen kestää pitempään. Kannattaakin harkita, ähteekö pimeää ainkaan ajamaan ainakaan pitkää matkaa. Aenna nopeutta Jos ajaminen tuntuu epävarmata, voi aina ajaa hitaammin. Varsinkin pimeää on parasta käyttää seaista ajonopeutta, että tuntee koko ajan haitsevansa ajotianteen. Muista seurata myös tiannetta takanasi. Jos ajat sevästi muita hitaammin, hepota ohitusta antamaa tiaa. 14
Katso niin kauas kuin voit. Vätät häikäisyä, kun suuntaat katseen tien oikeaan reunaan etkä vastaantuevien vaoihin. Sisäpeiin kautta tuevan häikäisyn voit vättää kääntämää peiin asennon toiseksi. Käytä kaukovaoja aina kun se on mahdoista, mutta ää häikäise niiä muita Ää vaihda ähivaoie iian aikaisin kohtaamistianteessa, muuten vaojen väiin jää pimeä vyöhyke. Vaihda takaisin kaukovaoie hetkeä ennen kohtaamista tai viimeistään kohdattavan rinnaa. Jos ohitat, vaihda ähivaoie vasta sioin, kun näet ohitettavan sevästi. Kun oet ohitettavan rinnaa, vaihda kaukovaoie, niin näet mahdoisimman pitkäe eteen. Kun sinua ohitetaan, vaihda ähivaoie vasta sioin, kun ohittava akaa siirtyä takaisin samae kaistae. 15
Muista heijastin Autoiija tietää, miten huonosti jaankukija näkyy vaaistuakin tieä. Heti kun astut uos autosta, tarvitset itsekin heijastinta. ENNAKOI MUIDEN AIKEET Ruuhkassa ajaminen voi oa stressaavaa, kun pitää havainnoida yhtä aikaa monta asiaa ja pysyä muiden rytmissä. Tärkeintä on säiyttää matti ja muistaa, että turvainen iikkuminen on tärkeämpää kuin nopeus ja sujuvuus. Hidasta vauhtia ja jätä riittävä etäisyys, jotta ehdit nähdä tianteet ajoissa. Toimi itse ennakoitavasti. Ennakoi muiden aikeet. 16
Varo apsia ja muuta kevyttä iikennettä Varaudu siihen, että apset voivat putkahtaa tiee yhtäkkiä. He eivät vieä osaa arvioida etäisyyksiä autoihin eivätkä niiden nopeuksia. Katso myös teiden ja katujen reunoie. Jaankukijoita, pyöräiijöitä ja mopoiijoita on vaikea havaita erityisesti pimeää. Ää ohita suojatien eteen pysähtynyttä autoa pysähtymättä. Ohita kevyt iikenne tarpeeksi kaukaa. Kun näet moottoripyörän Anna moottoripyöräiijäe sama tia kuin autoiijaekin. Varaudu siihen, että moottoripyörä voi oa kohdaa yättävän nopeasti. Pidä reiu väimatka edeä ajavaan moottori pyörään. Sen nopea pysähtyminen ja kääntyminen voivat yättää autoiijan. 17
Kun näet raskaan ajoneuvon Jätä raskaae ajoneuvoe riittävästi tiaa kääntymiseen. Varaudu siihen, että raskas ajoneuvo ähtee iikkeee hitaasti. Jos takanasi on rekka, ää jarruta äkkiä. Se ei pysähdy yhtä nopeasti kuin henkiöauto. Ää pakota raskasta ajoneuvoa pysähtymään mäkeen etenkään iukkaaa. Ää aja iian äheä kuorma-autoa voit saada kiven tuuiasiin. Tavea kuorma-auto saa umen pöyämään, mikä voi haitata näkyvyyttä. 18
RISTEYS ON IÄKKÄÄN VAARANPAIKKA Risteys on iäkkäie tyypiisin vaaranpaikka. Siinä on otettava huomioon oikeata, vasemmata ja edestä tueva iikenne. Risteyksen iikenteen havainnoimiseen ja päätöksentekoon kuuu aikaa. Yitykseen ähdettäessä tianne on jo toinen kuin havaintoja tehdessä. Tyypiisin onnettomuus sattuu päätien ja sivutien risteyksessä. Iäkäs kujettaja on tuossa sivutietä ja aikoo kääntyä vasemmae päätiee. Päätietä ajava uottaa siihen, että kärkikomion takaa tueva väistää. Näin ei aina kuitenkaan käy, vaan iäkäs jostain syystä ähtee tien yitykseen ja sattuu onnettomuus. Myös muodotaan erikoiset risteykset voivat tuottaa vaikeuksia. Varovaisuus on vättämätöntä sioin, kun ajojärjestys ei oe itsee heti sevä. Jos jokin tietty risteys tuntuu vaikeata, kierrä se vaitsemaa toinen reitti. Muista: kärkikomion takaa tuessasi sinun on väistettävä kaikkea muuta iikennettä sekä päätien iikennettä että risteävää kevyttä iikennettä. 19
Toimi näin risteyksessä: Kun ähestyt risteystä, vähennä nopeutta ja tarvittaessa pysähdy. Näin saat aikaa toimia. Näytä suuntamerkki ajoissa. Katso joka suuntaan nähdäksesi kaikki tieä iikkujat. Pane ykkönen pääe vamiiksi ja aja risteyksen yi reippaasti. Varmista, että päätie on tyhjä sie tuessasi. Katso vieä kerran. Ota huomioon, että ähestyvä auto voi oa ähempänä kuin mitä tuntuu. Jos oet epävarma ehtimisestäsi, odota uutta tiaisuutta. 20
PIDÄ HUOLTA AJOKISTASI Pidä ikkunat puhtaina. Hyväkään näkökyky ei auta, jos auton ikkunat ovat ikaiset.. Tarkista ikkunoiden, vaojen, peiien sekä pesu- ja ämmitysaitteiden kunto. Osaathan myös käyttää niitä? Säädä istuinasento itseesi sopivaksi. Oikea ajoasento hepottaa verenkiertoa sekä estää jakojen ja seän puutumista. Suuntaa peiit siten, että pystyt kurkottamatta näkemään niistä auton taakse ja sivuie. Käytä aina turvavyötä. Huoehdi, että myös matkustajat kiinnittävät sen. Jos oet vaihtamassa autoa, vaitse seainen, jonka haintaaitteet ovat mahdoisimman heppokäyttöiset. Automaattivaihteisto sekä ohjaus- ja jarrutehostin hepottavat ajamista. Lisäjarruvaot auttavat muita näkemään aikeesi iikenteessä. Kiinnitä huomiota myös auton pottoaineen kuutukseen ja päästöihin. 21
EPÄILETKÖ AJOTAITOASI? Jos iikennevahinkoja tai vaaratianteita on yhtäkkiä sattunut useampia peräkkäin, mene ääkäriin. Ajokyvyn perusteeisempi arvio on paikaaan myös sioin, kun iikenteessä esiintyy seuraavankataisia ongemia: keskittymisvaikeuksia ajokaistaa pysymisen vaikeutta tututa reititä eksymisiä jarru- ja kaasupokimen sekoittamista toisiinsa muun iikenteen rytmissä pysymisen vaikeutta näkökentän kaventumista hämäränäkemisen vaikeutta 22
Ajotaitoa voi aina kehittää Ajotaito ruostuu kuten muutkin taidot, eei sitä jatkuvasti yäpidä. Säännöisesti ajamaa pidät parhaiten taitosi kunnossa. Jos tunnet epävarmuutta, voit aina ottaa muutaman ajotunnin autokouusta. Tarjoa on myös jatkokouutusta iäkkäie autoiijoie. Lisätietoja niistä saat Liikenneturvan auetoimistoista. MUISTA: Ihminen ei oe koskaan iian vanha oppimaan! 23
IKÄAUTOILIJAN SELVIYTYMISVINKIT MIETI MUKAVA AJOREITTI VARAA RIITTÄVÄSTI AIKAA MENE HYVÄN SÄÄN AIKANA JA VALOISALLA KÄYTÄ AINA TURVAVYÖTÄ VALITSE AJONOPEUS KUNTOSI JA TUNTOSI MUKAAN SÄILYTÄ RIITTÄVÄ ETÄISYYS EDELLÄ AJAVAAN OLE TARKKANA RISTEYKSISSÄ OLE TARKKA OHITUKSISSA JA KAISTANVAIH- DOISSA VÄLTÄ RUUHKA-AIKOJA VARMISTA, ETTÄ TUULILASI JA SILMÄLASISI OVAT PUHTAAT 24
Autoien kaiken ikää -opas kertoo ikääntymisen vaikutuksista ajamiseen ja ajokykyyn. Oppaasta saa tietoa myös siitä, miaisiin vaaratianteisiin ja onnettomuuksiin iäkäs autoija voi joutua ja miten niitä voi vätää. Autoien kaiken ikää -opas on tarkoitettu itseopiskeuun. Se sopii myös oheisaineistoksi ikäautoiijakursseie. Oppaita voi osaa Liikenneturvasta. LIIKENNETURVA Sitratie 7, 00420 Hesinki, puh. 020 7282 300 www.iikenneturva.fi 25