Pienten keskusten tulevaisuus aluekehittämisen näkökulmasta Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, yritys- ja alueosasto 100 suomalaista kirkonkylää kuntien keskukset muutoksessa -seminaari 16.5.2017
Maakuntauudistus, aluekehittäminen ja kasvupalvelu-uudistus
Kasvu kumpuaa jokaisen alueen omista vahvuuksista Saavutettavuus, hyvä elinympäristö, hyvinvointi, osaaminen ja kasvu ovat alueiden menestymisen perusta. Näitä vahvistetaan koko Suomessa. Suomen alueellinen kehittäminen perustuu valtion, maakuntien ja kuntien kumppanuuteen ja vuorovaikutukseen.
Kunnat saavat uuden yhteistyökumppanin Kaupungit ja kunnat saavat uusista maakunnista tasavertaisen kumppanin alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Kuntien kasvuun liittyvät tehtävät säilyvät yhtä merkittävinä kuin nykyisin. Kasvupalvelun tuottajana kunta voi jatkossa vaikuttaa myös aiempaa laajemmalla alueella.
Voimaa kumppanuudesta Maakunnat kehittävät kasvunsa itse omien menestysreseptiensä avulla. Kaupungit ja kunnat saavat uusista maakunnista tasavertaisen kumppanin alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Tulevaisuudessa kullakin alueella on aiempaa paremmat vaikutusmahdollisuudet valtiolta tulevien varojen käyttöön. Tämä vaatii kunnilta avointa ja tehokasta yhteistyötä, myös yli kuntarajojen.
Paikkaperustaisuus
Paikkaperustaisuus lähtökohtana aluekehittämisessä (1/2) Vaikka pysyvä asutus maaseutualueilla monin paikoin ohenee, vapaa-ajan asutus samanaikaisesti lisääntyy. Lisäksi harrastaminen sekä matkailu tuovat maaseudulle tilastoissa näkymätöntä väestöä. Yhteiskunnassa tapahtuvat rakennemuutokset ja väestön vahvistuva monipaikkaisuus edellyttävät uudenlaista ajattelutapaa mm. palveluja järjestettäessä. Kirkonkylien ja maaseudun palvelukeskusten tulevaisuuden ja kestävän sopeutumisen ratkaisujen tueksi tarvitaan paikkaperustaista lähestymistapaa, jossa huomioidaan paikalliset tarpeet, haasteet ja mahdollisuudet. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.5.2017 7
Paikkaperustaisuus lähtökohtana aluekehittämisessä (2/2) Paikkaperustainen aluekehittäminen on strategista politiikkaa, jossa tunnistetaan paikallisia ongelmia ja voimavaroja, ja jossa kehitetään aluetta poikkihallinnollisesti laajassa kumppanuudessa alueen toimijoiden kanssa. Alueen instituutiot, toimijat, yritykset sekä asukkaat tuntevat parhaiten paikalliset olosuhteet. Tätä hyödyntämällä parannetaan paikallistalouksien kykyä toimia itsenäisemmin osana laajempia kehittämisen ja osaamisen verkostoja. Paikkaperustaisessa kehittämisessä lähtökohtana on, että alueet ovat erilaisia, ja tämän vuoksi kehittämistoimissa tarvitaan joustavuutta ja paikkoihin räätälöityjä ratkaisuja. Paikkaperustaisuus on tunnistettu kehittämistyön keskeiseksi lähtökohdaksi niin kansainvälisesti kuin kansallisesti. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.5.2017 8
Hallituksen aluekehittämispäätös ja paikkaperustaisuus Hallitus päätti helmikuussa 2016 aluekehittämisen painopisteistä vuosille 2016 2019. Tavoitteena on nostaa maan talous kestävälle kasvun uralle koko Suomen voimavaroja hyödyntämällä. Lisäksi tavoitteena on, että koko maassa on myös tulevaisuudessa tasa-arvoiset palvelut ja elämisen edellytykset. Paikkaperustainen kehittämisote tukee erilaisten aluetyyppien tarpeiden ja vahvuuksien tunnistamista. Tätä kehittämisotetta tarvitaan myös aluekehittämispäätöksen toteuttamisessa, jotta koko Suomen voimavaroja voidaan hyödyntää, ja jotta palvelut ja elämisen edellytykset eri puolilla maata voidaan turvata. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.5.2017 9
Maakuntauudistus ja paikkaperustaisuus Maakuntauudistus tarjoaa hyvän tilaisuuden syventää paikkaperustaisuutta toimintatavoissa ja kehittämistyössä. Kunkin aluekehitysvastuullisen toimijan on keskeistä ottaa huomioon toimissaan erilaiset aluetyypit (maaseutu, saaristo ja kaupungit) ja niiden elinvoima. Erityinen vastuu on maakunnilla, jotka toimivat aluekehittämisviranomaisina. Maakuntien harkintavalta aluekehittämistä koskevien tehtävien hoitamisessa vahvistuu, mikä lisää paikkaperustaisuutta ja mahdollisuutta paikallisten erityispiirteiden ja tarpeiden huomioimiseen. Maakuntauudistus tarjoaa siis mahdollisuuksia antaa kirkonkylille ja muille maaseututaajamille uudenlaista roolia uusissa maakunnissa. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.5.2017 10
Alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muutosten hallinta Pääministeri Sipilän hallituksen kärkihankkeisiin sisältyy Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -kokonaisuus, jonka toteutukseen kaikki Suomen maakunnat osallistuvat. Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmat (ERM:t) ovat osa tätä kokonaisuutta. Resilienssi eli muutosjoustavuus on tunnistettu alueiden keskeiseksi menestystekijäksi. TEM:ssä on valmisteltu resilienssityökalu alueiden muutosjoustavuuden arviointiin. Työkalua voidaan hyödyntää maakuntien muutosten hallinnassa ja kehittämistyössä. Alueiden resilienssin vahvistaminen tukee osaltaan myös kirkonkylien ja maaseudun pienten keskusten muutoskestävyyttä. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.5.2017 11
Digitalisaatio mahdollistajana (1/2) Digitalisaatio tuo monia mahdollisuuksia kirkonkylille ja maaseudun pienille keskuksille. Digitalisaatio tuo palvelut lähelle, vähentää kustannuksia ja sujuvoittaa prosesseja. Digitalisaatiolla voi olla suuri merkitys suomalaisella maaseudulla, missä niin yksityiset kuin julkiset palvelut muuttuvat nopeasti ja etäisyydet fyysisiin palvelupisteisiin kasvavat. Digitaalisuuden hyödyntämisen perusedellytyksenä ovat toimivat tietoliikenneyhteydet, joissa on edelleen puutteita eri puolilla Suomea. Ilman varmoja, nopeita ja ennakoitavia yhteyksiä ei voida vakavasti puhua maaseudun palvelujen digitalisoinnista. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.5.2017 12
Digitalisaatio mahdollistajana (2/2) Alkuvuodesta valmistunut valtioneuvoston teettämä selvitys Smart Countryside Maaseudun palveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen digitalisaatiota ja kokeiluja hyödyntämällä pureutui maaseudun digitaalisten palveluiden kehittämisen tematiikkaan. Selvityksen mukaan maaseudun asukkaat ovat valmiita ja halukkaita käyttämään sähköisiä palveluja. Toisaalta se väestönosa, joka saattaisi hyötyä suhteellisesti eniten sähköistyvistä sote-palveluista, ei välttämättä omaa riittäviä valmiuksia, taitoja ja motivaatiota laitteiden tai palvelujen käyttöön. Digitalisaation tuomien hyötyjen saavuttaminen ja digisyrjäytymisen ehkäisy maaseudulla edellyttävät yhteiskunnan tukea ja sääntelyä sekä räätälöityä neuvontaa ja vertaistukea. Kuljetuksia ja palveluita yhdistämällä on mahdollista parantaa arjen sujuvuutta sekä vähentää henkilöliikenteen ja tavarakuljetusten kustannuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.5.2017 13
Toiminnallisuus ja vyöhykkeet yhdistävät kaupunkeja ja maaseutua Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet sitovat yhteen erilaisia kaupunki- ja maaseutualueita. Maakuntauudistus haastaa kaupunki- ja maaseutualueet entistä tiiviimpään yhteistyöhön ja parhaimmillaan voi vahvistaa näiden alueiden välistä vuorovaikutusta. Toiminnallisten alueiden kehittämisessä onkin tarvetta ottaa huomioon erilaisten aluetyyppien asema ja edellytykset osana samaa toiminnallista kokonaisuutta. Uhkana on, että alueiden kehityserot repeävät ja alueellinen vastakkainasettelu heikentää alueiden toimivuutta kokonaisuutena. Lähde: Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 50/2017 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.5.2017 14
Monimuotoinen Suomi Suomi muodostuu erilaisten aluetyyppien mosaiikista. Suomi on suuren maaseudun, laajan saariston, pienten keskusten sekä vahvojen kaupunkiseutujen muodostama ainutlaatuinen kokonaisuus. Kaikkia aluetyyppejä ja niiden keskinäistä vuorovaikutusta tarvitaan kestävän kasvun ja hyvinvoinnin luomisessa. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.5.2017 15
Kiitos!