Metsätietee aikakauskirja t i e d o a t o Olli Leio, Markus Holopaie, Atti Mäkie, Haa Happoe, Tarja Kiviaho ja Riia Tuomie Olli Leio Pysty- ja maalahopuusto ivetoiti relaskooppiotaa avulla Leio, O., Holopaie, M., Mäkie, A., Happoe, H., Kiviaho, T. & Tuomie, R. 2006. Pysty- ja maalahopuusto ivetoiti relaskooppiotaa avulla. Metsätietee aikakauskirja 3/2006: 383 390. Markus Holopaie Useimmat käytössä olevat lahopuusto ivetoitimeetelmät o kehitetty maalahopuu ivetoitii. Metsikö sukkessiovaiheesta ja häiriödyamiikasta riippue luootilaise boreaalise metsä lahopuusta oi kolmaes muodostuu pystyy kuolleesta puustosta. Näi olle o tärkeää kehittää ja tutkia meetelmie soveltuvuutta myös kokoaislahopuusto määrä arvioimisee. Tutkimuksessa selvitettii kahde relaskooppihahlo käyttöä pysty- ja maalahopuuosuuksie ivetoiissa. Relaskooppiotaalla ivetoidu lahopuusto tuuksia verrattii useissa tutkimuksissa käytettyy ympyräkoealaivetoitii. Tutkimukse tarkoitus oli selvittää meetelmä käyttökelpoisuutta, luotettavuutta ja tuottavuutta Siutio metsissä tehdyssä testissä. Tuloksie perusteella relaskooppiotataa perustuvie ivetoitimeetelmie tuottavuus laskettaessa yksittäise koeala mittaamisee kuluutta aikaa oli usei kiiteäalaisia koealoja pieempi. Toisaalta mittaustekiste päätöste vaikutus mittausopeutee havaittii merkittäväksi. Vaihtuvasäteiset meetelmät osoittautuivat kiiteäsäteistä suositeltavimmiksi iide paremma luotettavuude asiosta. Pysty- ja maalahopuusto mittaamie relaskooppikoealalta samaaikaisesti ei vaikuttaut merkittävästi koeala mittauksee kulueesee aikaa. Asiasaat: lahopuu, relaskooppiotata, ympyräkoeala, luotettavuus, tuottavuus Yhteystiedot: Helsigi yliopisto, Metsävaroje käytö laitos, PL 27, 00014 Helsigi yliopisto Sähköposti olli.pt.leio@helsiki.fi Hyväksytty 30.8.2006 383
Metsätietee aikakauskirja 3/2006 1 Taustaa Metsätaloude toimitaympäristö o muuttuut viimeise 15 vuode aikaa ekologista kestävyyttä korostavampaa suutaa. Ekologisella kestävyydellä tarkoitetaa luoo moimuotoisuude turvaamista metsätaloudessa. Moimuotoisuutta voidaa käytäössä arvioida lajie tai eliympäristöje tasolla. Käytäö mittauksissa ja seuraassa joudutaa usei tyytymää moimuotoisuutta kuvaavii idikaattoreihi. Yksi tärkeimmistä idikaattoreista o lahopuusto määrä, jote kiiostus se määrää ja dyamiikkaa o lisäätyyt (mm. Siitoe ym. 2001). Luootilaisissa metsissä lahopuu määrää vaikuttavat mm. kasvupaika puutuottokyky, kuollee puu lahoamisopeus sekä puustoa vaurioittavat häiriötilat. Talousmetsie lahopuusta valtaosa koostuu kaoista sekä puukorjuu yhteydessä leimikkoo jätetyistä pieiläpimittaisista latvuksista ja ragoista. Luootilaisissa vahoissa metsissä lahopuu o lukumääräisesti tasaisemmi jakautuut kaikkii eri läpimittaluokkii (mm. Siitoe ym. 2001). Valtakua metsie yhdeksäe ivetoii (VMI9) tuloste mukaa läpimitaltaa yli 10 cm olevaa lahopuuta o Etelä-Suome talousmetsissä keskimääri 2,44 m 3 /ha. Boreaalisessa luoometsässä lahopuuta o yleesä vähitää 20 30 prosettia elävä puusto määrästä, eimmillää Etelä-Suome tuoree kakaa vahoissa kuusikoissa 60 120 m 3 /ha (Toteri ja Siitoe 2001). Kuollee puusto jakautumie maa- ja pystypuihi vaihtelee metsikö kehityshistoria ja sukkessiovaihee mukaa. Boreaalise luoometsä lahopuu jakautumista maa- ja pystypuustoo o selvitetty viime vuosia useissa tutkimuksissa (mm. Karjalaie ym. 2002, Rouvie ym. 2002b, Lampaie ym. 2004, Lilja ym. 2006). Pystyy kuollee puusto osuus vaihtelee luoometsä eri kehitysvaiheissa. Lilja ym. (2006) tutkimukse mukaa se osuus vahoissa kuusivaltaisissa luoometsissä oli suurimmillaa (. 40 %) 110 140-vuotiaissa metsiköissä. Se prosetuaalie osuus pieetyi huomattavasti, ku metsikö keski-ikä kasvoi yli 200 vuode, ja oli yli 280 vuotiaissa metsiköissä oi 28 %. Maalahopuu tilavuude suhtee muutos havaittii samasuutaiseksi, mutta huomattavasti Tiedoato hitaammaksi. Lahopuujakauma ormaali kehitykse lisäksi ympäristö hetkelliset muutostilat, kute poikkeuksellise kuivat kaudet ja metsäpalot, saattavat tilapäisesti ostaa huomattavasti pystyy kuollee puusto tilavuutta (mm. Leio 2005). Lahopuuta muodostuu metsii moie eri tekijöide vaikutuksesta. Vaikka esimerkiksi myrskytuhot saattavat pieillä alueilla kaataa suuriaki määriä puustoa, Rouvise ym. (2002a) mukaa oi 90 % luoometsässä kuolleesta puustosta o pystyssä useamma vuode puu kuolema jälkee. Karuilla kasvupaikoilla pystyy kuollee puusto osuus o Lampaise (2001) tutkimukse mukaa kokoaislahopuusto määrästä rehevämpiä kasvupaikkoja suurempi. Toisaalta karummilla kasvupaikoilla maapuu lahoamie o reheviä kasvupaikkoja hitaampaa. Nykyisi metsätaloudessa käytetyt puusto ivetoitimeetelmät eivät ole tehokkaita lahopuu ivetoitii, koska lahopuuta o varsiki talousmetsissä vähä ja usei hajallaa sijoittueea. Vallitsevie ilmiöide ivetoitii kehitetyt meetelmät ovat tällöi useimmite joko epäluotettavia tai ivetoiti vaatii liikaa resursseja. Lahopuu ivetoitii o viimeaikoia kehitetty useita uusia meetelmiä (esim. Ståhl 1998, Ståhl ja Lämås 1998, Ståhl ym. 2001, Rigvall 2003, Gove ym. 2001, Talvitie ym. 2006). Osa meetelmistä perustuu lijaivetoitii, jolloi lijalle osuvat tai siltä äkyvät puut ivetoidaa. Tällöi meetelmie etua koealoittaisee ivetoitii verrattua o havaitoje keräämie koko kuljetulta matkalta. Näi lahopuu havaitsemise todeäköisyys kasvaa lija pituude sekä puu pituude kasvaessa. Kaistoittai tapahtuvassa ivetoiissa havaitoja kerätää myös koko kuljetulta matkalta, mutta havaiot kerätää ealta päätety kaista leveydeltä. Näi ivetoiti vaatii lijoittaista ivetoitia eemmä resursseja. Suomessa lahopuu ivetoitii kehitettyjä meetelmiä o tutkittu varsi vähä. Lijoittaisee ivetoitii perustuvie meetelmie tehokkuutta lahopuide ivetoitii o vertailtu Kakaa ym. (2004) artikkelissa. Lijoittaie koeala-arvioiti (Lie Itersect Samplig, LIS) havaittii tehokkaimmaksi meetelmäksi. Se heikkoutea oli, ettei se avulla voida ivetoida pystyy kuollutta puustoa, vaikka se osuus kaikesta lahopuusta o varsiki luootilaisessa metsässä huomattava. 384
Leio ym. Pysty- ja maalahopuusto ivetoiti relaskooppiotaa avulla Maapuide relaskooppi-otata (Poit Relascope Samplig, PRS) o yksi uusista maalahopuu ivetoitii kehitetyistä meetelmistä, mutta se käyttökelpoisuutta käytäö ivetoieissa o tutkittu toistaiseksi vähä. PRS-meetelmässä maapuu todeäköisyys sisältyä otoksee riippuu kappalee pituudesta. PRS voidaaki riastaa periteisee relaskooppikoealaotataa (Horizotal Poit Samplig, HPS), jossa puide sisältymie otoksee riippuu puide pohjapita-alasta. Tutkimukse tavoitteea oli selvittää PRS-meetelmä soveltuvuutta lahopuu ivetoitii ja se tuloksie luotettavuutta. Tutkimuksessa tutkittii myös PRS- ja HPS-meetelmie yhdistämistä kokoaislahopuusto estimaati määrittämiseksi. Tällöi PRS-mittalaitteesee liitettii hahlo pystyy kuollee puusto ivetoimiseksi. Vertailuaieistoa käytettii kiiteäsäteistä ympyräkoealalaa. Aieisto kerättii Helsigi yliopisto Suitia opetus- ja tutkimustilalla Siutiossa. Metsäalue o topografialtaa ja raketeeltaa pieimuotoista ja muuhu Etelä-Suomee verrattua keskivertoa rehevämpää. Alueella esiityy kaikkia metsätyyppejä karukkokakaasta lehtoo. Tutkimusalueella o kaksi tuoretta hakkuuaukkoa, mutta muute puusto kehitysluokkajakauma o paiottuut taimikkovaiheita varttueempii luokkii. Alueelle o tuusomaista myös useat puustoltaa erikoisraketeiset kuviot; tutkimusaluee metsät ovat maisemahoido ja luoo moimuotoisuude kaalta tärkeitä alueita, joita o käsitelty varsiaisia talousmetsiä varovaisemmi mikä edellee korostaa aluee pieimuotoisuutta. 2 Otatameetelmät 2.1 PRS-meetelmä PRS-meetelmä periaate o vastaava kui periteisessä, pystypuide pohjapita-ala arvioitii käytetyssä relaskooppimeetelmässä. Relaskoopilla tähdätää koeala keskipisteestä äkyviä kuolleita maapuita, joista hahlo täyttävät luetaa mukaa otoksee. Maapuu sisältymie otoksee riippuu site se pituudesta ja etäisyydestä koeala keskipisteesee. Mitä kauempaa puu o, sitä pidempi Kuva 1. PRS-koeala mittaus. Kuva 2. Tutkimuksessa käytetty relaskooppi. se täytyy olla tullaksee luetuksi mukaa (kuva 1). Kuvassa kulmaa v pidemmät puut 1 ja 2 kuuluvat koealaa. Tutkimuksessa rajapuita ei tarkistettu, vaa otoksee valittii mukaa joka toie rajapuu. Epävarmoje tapauste määrää voitii vähetää käyttämällä tutkimuksessa osoitipuita puu tarka sijaii määrittämisessä. Rajapuide tarkistamista o selvitetty mm. Gove ym. (1999) tutkimuksessa. Jokaie luettu puu edustaa pohjapita-ala sijaa tiettyä pituude eliötä hehtaarilla. Yksittäise puu edustama pituude eliö määräytyy relaskoopi hahlo tai oikeammi se kulma (v) perusteella, joka muodostuu hahlo leveydestä (2w) ja etäisyydestä (r) katsoja silmää (kuva 2). Pystypuusto ivetoimiseksi relaskoopissa o myös kapeampi hahlo (q). 385
Metsätietee aikakauskirja 3/2006 Tiedoato Kerroi yksittäise puu edustamalle pituude eliölle (L) (m 2 ) lasketaa kaavalla H L = ϕ (1) jossa H = 10 000 (yhde ha: pita-ala, m 2 ) ν π ν ν 1 180 + si cos ϕ = 2si 2 ν jossa v = relaskoopi avauskulma asteia. Kertoime avulla mille tahasa maapuuhu liittyvälle määrälliselle tuukselle voidaa edellee laskea koealakohtaiset estimaatit kaavalla ŷ = L yi l 2 i= 1 i (2) 2 jossa y i o estimoitava tekijä ja l i o koealakeskipisteeltä otoksee tullee yksittäise rugo i pituude eliö. PRS-meetelmää ovat tarkemmi kuvailleet muu muassa Gove ym. (1999), Gove ym. (2001) ja Jorda ym. (2004). Koealakohtaisista estimaateista (ŷ k ) koko otokse estimaatti ( Y ˆ ) lasketaa kaavalla y k k = 1 1 Yˆ = ˆ (3) PRS-meetelmä otoksii lukeutuville maapuille laskettii tilavuus Smaliai kaavalla y i Bi + bi = l 2 i (4) jossa B i o poikkileikkauspita-ala rugo i tyvellä, b i o poikkileikkauspita-ala latvassa ja l i o rugo i pituus. Yhtälö valittii, koska suuri osa ivetoiduista rugoista oli katkeut. Tämä lisäksi koeala mittaamie opeutuu, koska kappalee päide läpimita mittaamie käy opeasti mittaaja apulaiste osoittaessa mittaajalle kappalee päide tarkat sijaiit. PRS-meetelmä estimaati harhato variassi laskettii kaavasta 1 var( Yˆ) = ( 1) k = 1 ( yˆ Yˆ) k 2 (5) Tarvittaessa yksittäise koeala sisäie variassi voidaa johtaa samasta kaavasta. Aluee keskitilavuus laskettii koealoje tilavuuksie keskiarvoa. Keskiarvo keskivirhe estimoitii tässä tapauksessa yksikertaise satuaisotaa kaavalla s svˆ = 2 = s missä s = koealoje tilavuuksie keskihajota = koealoje määrä (6) PRS-meetelmä testaamista varte valmistettii kaksi relaskooppia Gove ym. (2001) ohjeide mukaisesti (kuva 2). Toise relaskoopi kulmat olivat 20, 50 ja 80 astetta, toisessa vastaavasti 30, 60 ja 90 astetta. PRS-meetelmällä mitatuilla koealoilla otoksii luettavilta lahopuurugoilta mitattii läpimitta (mm) rugo tyvipäästä ja latvapäästä sekä rugo pituus (dm). Testikoealoje perusteella tutkimuksee valittii kaksi olosuhteisii sopivita kulmaa (20 ja 50 astetta), joita käytettii kaikkie koealoje mittauksissa. Suure hahlo lisäksi relaskooppeihi liitettii kertoime 0,5 hahlo pystypuide mittaamiseksi HPS-meetelmällä. Katkeeide pystyykuolleide puide kokoaispituude laskemiseksi kerättii alueelta koepuuaieisto, joka avulla laadittii malli pituudelle riakorkeusläpimita suhtee. Mallit laadittii eriksee mäylle, kuuselle ja koivulle. Muut lehtipuut yhdistettii omaksi malliksee. Kokoaiste ja katkeeide puide tilavuus määritettii Laasaseaho (1982) kahde selittäjä tilavuusyhtälöillä. Katkeeide puide tilavuus määritettii rukokäyrie avulla käyttäe hyväksi malli avulla laskettua kokoaise puu pituude estimaattia sekä maastossa havaittua katkeamiskohda korkeutta. Kaikkie lehtipuide tilavuusmallia käytettii koivu mallia. 2.2 Vertailuaieisto Vertailuaieistoksi määritettii lahopuu määrä 10 metri säteisiltä ympyräkoealoilta. Eri meetelmie koealat mitattii samasta koealakeskipisteestä. Kiiteäsäteisiltä koealoilta otoksee luettii läpimitaltaa yli 5 cm olevat pystyy kuolleet puut sekä koeala sisällä olevat maapuut. Otoksee sisältyvistä lahopuurugoista mitattii läpimitta (mm) koealalle 386
Leio ym. Pysty- ja maalahopuusto ivetoiti relaskooppiotaa avulla sisältyvä rugo osuude puolivälistä sekä rugo koealalle sisältyvä osuude pituus (dm). Kiiteäsäteisiltä koealoilta mitatuille maapuille laskettii tilavuude estimaatti Smaliai (kaava 4) yhtälöllä. Pystyy kuollee puusto tilavuus estimoitii kute PRS-meetelmä yhteydessä. Kaikkie otatameetelmie yhteydessä oletettii, että lahopuut sijaitsevat alueella täysi satuaisesti jakautueia. 2.3 Mittaukset ja lasketa Aieisto kerättii peltoje rajaamalla oi 42 ha alueella, jolle sijoitettii systemaattie koealaverkko. Koealakeskipisteide etäisyys oli 100 metriä. Yhteesä mitattavia koealoja oli 34. Mitattavie koealoje määrää rajoitti tutkimusaluee muoto. Ne systemaattisesti valituista koealoista, jotka sijaitsivat vai osittai tutkimusaluee rajoje sisäpuolella, hylättii ja jätettii mittaamatta. Ratkaisuu päädyttii, koska tutkimusalue rajautui joka suualla joko teihi tai peltoihi jolloi koealat olisi jouduttu mittaamaa vajaia. Koealakeskipisteet paikaettii GPS-laitteella (Garmi Geko 101). Meetelmie tehokkuutta tutkittii myös vertaamalla eri meetelmie ivetoitiaikaa. PRS-meetelmästä kirjattii ylös 20 astee kulmalla mitatut koealat. Meetelmiä vuoroteltii site, että joka toisella koealakeskipisteellä tehtii esimmäiseä ympyräkoealaivetoiti ja joka toisella PRS-ivetoiti. Näi toimittii, jotta puide etsimisestä johtuvat aikaerot saatii huomioitua ajaotossa. Huomattava suuri osa PRS-meetelmä mittausajasta kului puide etsimisee. Tästä syystä vai 20 astee kulmalla tehdy otokse ajat kirjattii ylös. Vertailutuloksie 50 astee kulma mittausajat malliettii 20 astee kulma mittaustuloksissa. Mallia käytettii ekspoettifuktiota, jolloi mittausopeude kasvu koealalla puide lukumäärä kasvaessa voitii huomioida. Malli laadittii laskemalla yksittäise puu mittauksee kuluutta aikaa. Mallissa ei huomioitu mittausaja eroa, joka muodostuu eri mittauskulmalla mitattuje puide keskimääräise mittausetäisyyde erosta. Eri meetelmie tuottamille keskitilavuuksille laskettii luotettavuudet kaavalla R = 100 s e% (7) missä s e% = keskiarvo keskivirhee suhde keskiarvoo. Tämä lisäksi meetelmille määritettii variaatiokerroi (CV), jolla suhteutettii otokse keskihajota se keskiarvoo. Näi voitii tutkia useampie eri otoksie keskihajotoje suuruutta. Meetelmie soveltuvuutta maastoivetoitii selvitettii paitsi määrälliste ja tilastolliste tuuste avulla myös tarkastelemalla iide tuottavuutta koealakohtaise mittausaja perusteella. Tämä lisäksi eri meetelmille laskettii ideksi kustaustehokkuudelle jakamalla meetelmie luotettavuusprosetti koealakohtaisella mittausajalla. Koeala mittauksee kuluut aika määritettii ryhmältä yhtee koealaa keskimääri kulueea aikaa. 3 Tulokset Meetelmie vertaamisessa käytettii kaikkia mitattuja 34 koealaa. Vertailu tulokset o kerätty taulukkoo 1. PRS-meetelmie ja HPS-meetelmä yhdistelmät tuottivat keskimääri samasuuruisia puusto määrä estimaatteja kui kiiteäsäteie ympyräkoealameetelmä. Kiiteäsäteise ympyräkoealaivetoii tuottama keskitilavuus oli 1,5 m 3 /ha suurempi kui PRS (20/50 astetta) + HPS-ivetoii tuottama keskitilavuus. Vertailtaessa meetelmie keskivirheitä sekä luotettavuutta, PRS + HPS-meetelmät osoittautuivat kiiteäsäteistä ympyräkoealameetelmää luotettavammiksi. Otoksee tuleva pita-ala muodostui PRS-meetelmällä paljo suuremmaksi kui kiiteäsäteise ympyräkoeala tapauksessa. Tämä selittää pieemmät keskihajoat, sillä koealoje välie vaihtelu pieeee koeala koo kasvaessa. Verrattaessa PRS-meetelmä tuloksia kiiteäsäteisellä ympyräkoealameetelmällä saatuihi maapuita koskevii tuloksii erot olivat edellee samasuutaisia. Sama ilmiö oli havaittavissa myös verrattaessa HPS-meetelmä tuloksia ja kiiteäsäteise ympyräkoeala pystypuita koskevii tuloksii. 387
Metsätietee aikakauskirja 3/2006 Tiedoato Taulukko 1. Eri meetelmie tuuste vertailu. Luku PRS-meetelmä yhteydessä kuvaa relaskoopi hahlo kokoa. PRS20 PRS50 HPS PRS20+HPS PRS50+HPS Kiit. Kiit. Kiit. yht. pystypuut maapuut Tilavuus, m 3 /ha 8,76 7,49 5,68 14,43 13,17 5,55 9,57 15,45 Keskivirhe, m 3 /ha 1,23 1,4 0,72 1,49 1,68 1,28 2,15 2,67 Keskivirhe, % 14,1 18,7 12,7 10,3 12,7 23,0 22,5 17,3 R, % 86,0 81,3 87,3 89,7 87,3 77,0 77,5 82,7 Taulukko 2. Eri meetelmie tuottavuude vertailu. Meetelmä Mittausaika Hajota Kustaus- Puide lkm (mi) (mi) tehokkuus koealalla (ka) PRS20 + HPS 13,9 3,64 6,45 8,3 PRS50 + HPS 6,7 0,33 13,03 2,15 Kiiteä 7 0,81 11,81 5,16 PRS-meetelmää käytetty aika vaihteli koealoje välillä eemmä kui kiiteäsäteisee meetelmää käytetty aika (taulukko 2). Suuri vaihtelu selittyy paitsi koealaa kuuluvie puide lukumäärä vaihtelulla, myös epätasaisella maastolla ja paikoittaisella huoolla äkyvyydellä. Varsiki pieempää hahloa käytettäessä pitkät maapuut saattavat kuulua koealaa kaukaa, jote iide etsimie johtaa suurempaa mittausaikaa. Kustaustehokkuude ideksi havaittii hyvi herkäksi koealakohtaise mittausaja vaihtelulle, mikä vaikeuttaa tuukse tulkitaa. Testi perusteella PRS50: ja kiiteäsäteise koeala kustaustehokkuudet ovat keskeää samaa kokoluokkaa, pieemmällä hahlolla mitatu relaskooppiakoeala kustaustehokkuude ollessa merkittävästi pieempi. 4 Tuloste tarkastelu Tutkimuksessa käytettyjä lahopuu ivetoitimeetelmiä voidaa keräty aieisto avulla verrata meetelmie tuottamie keskituuste hajotoje ja luotettavuuksie sekä meetelmii käytety aja perusteella. Taulukossa 1 esitettyje tuloste perusteella PRS-meetelmä tuottaa joki verra luotettavampia tuloksia kui kiiteäsäteie ympyräkoealameetelmä. Kahde eri kulma luotettavuude välie ero o huomattavasti pieempi kui ero kiiteäalaisee koealaa. Verrattaessa otoksie tuottavuutta mittausaja ja kustaustehokkuude avulla PRS50 osoittautuu tehokkaimmaksi. Nyt tutkitulla alueella PRS-meetelmä (20 astetta) lähestyiki jo aluee täysivetoitia, sillä pieellä kulmalla lahopuita luetaa otoksee jopa 30 metri päästä. Suuremmalla hahlolla puide lukuetäisyys pysyi riittävä pieeä. Toisaalta varsiki metsätaloude piirissä olevissa metsiköissä suure hahlo käyttö laskee huomattavasti meetelmä luotettavuutta. Tutkimusaluee kaltaisissa metsiköissä, jossa äkyvyys oli paikoi hyvi rajoitettu sekä lahopuukappaleide keskikoko oli huomattava suuri, suuremmalla hahlolla päästii hyvii tuloksii, vaikkaki luettavie puide lukumäärä koealoilla oli huomattava piei. Suuremmalla hahlolla puide pieemmästä maksimietäisyydestä johtue havaitsemistodeäköisyys o suurempi ja puide lukemie opeampaa. Varttueissa talousmetsissä, joissa äkyvyys o yleesä hyvä sekä lahopuukappaleide keskikoko ja lukumäärä pieempi, pieemmä hahlo käyttö vaikuttaisi tutkimukse tuloste mukaa perustellulta. Tätä uoremmissa metsiköissä suuremma hahlo käyttö o suositeltavaa heikomma äkyvyyde johdosta. Tutkimusalueella oli suuria korkeusvaihteluita. Ståhl ym. (2002) artikkelissa todettii koealoje sisäise korkeusvaihtelu aiheuttava estimaatteihi harhaa, mutta tässä tutkimuksessa korjauksia ei tehty. Korkeusvaihteluilla o vaikutus lukuetäisyyde virhee lisäksi myös puide löytymisee ja tarkkaa havaioitii. Meetelmie kustaustehokkuudelle laskettu ideksi korostaa koeala mittausaja merkitystä varsiki ku eri meetelmie luotettavuuksie vaihtelu o testissä hyvi pietä. Käytäössä eri meetelmie vaatimat resurssit ovatki merkittävässä asemassa ivetoitimeetelmää valittaessa, 388
Leio ym. Pysty- ja maalahopuusto ivetoiti relaskooppiotaa avulla mikäli iillä saatavie tuuksie luotettavuudella ei ole suurta eroa. Toisaalta vertailtaessa tuuksie prosetuaalista keskivirhettä ja eri otatameetelmillä keskimääri mitattuje puide lukumääriä, meetelmie välillä o merkittäviä eroja. Testi perusteella voidaaki saoa, että relaskooppikoealoje tehokkuus lahopuuivetoiissa riippuu hyvi paljo mittaustekiste päätöste soveltuvuudesta tutkimusalueelle. Oikei valitulla hahlo koolla PRS-meetelmällä päästää erittäi hyvii tuloksii. Ivetoitava metsä rakee vaikuttaa huomattavasti meetelmä käyttökelpoisuutee. Vahassa metsässä, jossa äkyvyys o parempi ja maapuide keskikoko suuri, relaskooppi-otata soveltuu hyvi lahopuu ivetoitimeetelmäksi. Nuorte metsie ja raketeeltaa tiheämpie metsie kohdalla heiketyyt äkyvyys ja piete yksittäiste maalahopuide suurempi lukumäärä hidastaa ivetoitia huomattavasti. Nuorissa metsissä lahopuide ivetoiti PRS-meetelmällä havaittii huomattavasti hakalammaksi kui esimerkiksi lijoittai tapahtuva LIS-meetelmä. Toisaalta mittausopeude lasku o pieempi, mikäli ivetoiilta vaaditaa paikkatietoa lahopuu sijaiista, ja vaihtoehtoie otatameetelmä o kiiteäsäteie koeala, jolloi kaikki koeala sisällä olevat puut jouduttaisii lukemaa yksitelle joka tapauksessa. Kiiteäsäteie ympyräkoeala voidaa ivetoida kahde hege voimi, mutta PRS-koeala mittaamisee sujuvasti tarvitaa kolme hege ryhmä. PRS-meetelmässä relaskoopi käyttäjä ei pysty havaitsemaa kaikkia otoksee tulevia lahopuita ilma apulaisia. Relaskoopi käyttäjä ei myöskää voi osallistua puide mittaamisee. Mittausryhmä koo merkitys korostuu erityisesti mitattaessa metsiköitä, missä heikomma äkyvyyde johdosta maapuide päät joudutaa osoittamaa mittaajalle. Testissä tutkimusaluee vajaiksi rajaamat koealat jätettii mittaamatta. Yksikertaisi meetelmä tutkimusaluee rajaamie koealoje mittaamiseksi olisi ollut mitata koeala siltä osi ku se kuuluu tutkimusalueesee ja paiottaa tuukset mitatu pita-alaosuude mukaa. Tutkimusalueelle oli omiaista se, että tiestö välittömässä läheisyydessä oli huomattava paljo uralta kerättyä lahopuustoa joka olisi äi toimie tuottaut kokoaistuloksee huomattavaa yliarviota. Toie yksikertaie vaihtoehto olisi ollut siirtää vajaiksi rajautuvia koealoja systemaattisesti poispäi rajasta. Tässä tutkimuksessa koealaverkosto tiheys oli ii suuri, että koealoje siirrot olisivat johtaeet joideki koealoje mittaamisee osi samalta alalta. Gove ym. (1999) ovat selvittäeet tutkimuksessaa heijastusmeetelmä (reflectio method) käyttöä tutkimusaluee rajoje tarkistuksessa PRS-koeala yhteydessä. Tilastollisesti heijastusmeetelmä o esitetyistä meetelmistä harhattomi, mutta se soveltamie maastossa o hyvi työlästä. PRS-meetelmä o kehitetty lijoittaise relaskooppi-otatameetelmä (Trasect Relascope Samplig, TRS) pohjalta (mm. Ståhl 1997). Koealoittai mitattaessa meetetää Horwitz-Thompsoi estimaattorilla saatava hyöty mitattavie kappaleide pituude supistumisesta pois yhtälöstä. Tällöi mitattavie tuuste lukumäärä lisäätyessä koealakohtaie mittausaika kasvaa ja meetelmä kustaustehokkuus laskee. Toisaalta PRS-meetelmä tarjoaa tutkimuskäyttöö kiiteäsäteisee koealaivetoitii verraollista paikkakohtaista tietoa puusto sijaiista ja laadusta. Yhdistettyä periteisee relaskooppikoealaa se tuottaa myös tärkeää tietoa pystyy kuollee puusto määrästä. Koealoje mittaukse tapahtuessa samaaikaisesti pystypuide ivetoii vaatima lisäaika o suhteellise piei. Kiiteäsäteisii koealoihi verrattua suuremma koealakohtaise mittausaja avulla saadaa selvästi luotettavampaa tietoa. Näi olle jatkotutkimuksessa tulisiki keskittyä meetelmä mittaustehokkuude paratamisee maastomeetelmiä kehittämällä. Tehokkaamma kettätyö ja oikei valitu hahlo leveyde kassa meetelmä soveltuu hyvi tutkimusaieisto keruusee. Tutkimuksessa käytetty aieisto o yhde mittausryhmä aieistoa. Mittaustekie virhelähde voidaa olettaa tutkimuksessa vakioksi. Kirjallisuus Gove, J.H., Rigvall, A., Ståhl, G. & Ducey, M.J. 1999. Poit relascope samplig of dowed coarse woody debris. Caadia Joural of Forest Research 29: 1718 1726., Ducey, M.J., Ståhl, G. & Rigvall, A. 2001. Poit relascope samplig a ew way to assess dowed 389
Metsätietee aikakauskirja 3/2006 Tiedoato coarse woody debris. Joural of Forestry 99: 4 11. Jorda, G.J., Ducey, M.J. & Gove, J.H. 2004. Comparig lie-itersect, fixed-area ad poit relascope samplig for dead ad dowed coarse woody material i a maaged orther hardwood forest. Caadia Joural of Forest Research 34: 1766 1775. Kagas, A., Aakala, T., Alae, H., Haavisto, M., Heikkilä, J., Kaila, A., Kakaapää, S., Kämäri, H., Leio, O., Mäkie, A., Nurmela, E., Oksa, S., Saari, A., Tikkae, S.-M. & Wathé, M. 2004. Lahopuuivetoii meetelmie vertailu Nuuksio ulkoilualueilla. Metsätietee aikakauskirja 1/2004: 43 51. Karjalaie, L. & Kuuluvaie, T. 2002. Amout ad diversity of coarse wood debris withi a boreal forest ladscape domiated by Pius sylvestris i Vieasalo wilderess, Easter Feoscadia. Silva Feica 36(1): 147 167. Laasaseaho, J. 1982. Taper curve ad volume fuctios for pie, spruce ad birch. Seloste: Mäy, kuuse ja koivu rukokäyrä- ja tilavuusyhtälöt. Commuicatioes Istituti Forestalis Feiae 108. 74 s. Lampaie, J. 2001. Puusto rakee ja uudistumie mätyvaltaise metsä 30 vuotta vahalla paloalalla Vieasalo erämaa-alueella. Helsigi yliopisto. Pro gradu -tutkimus., Kuuluvaie, T., Walleius, T., Karjalaie, L. & Vaha-Majamaa, I. 2004. Log-term forest structure ad regeeratio after wildfire i Russia Karelia. Joural of Vegetatio Sciece 15: 245 256. Leio, O. 2005. Visuaalie ilmakuvatulkita ja sopeutuva ryväsotata Helsigi kaupugi kuivuustuhoje ivetoiissa. Helsigi yliopisto. Pro gradu -tutkimus. Lilja, S., Walleius, T. & Kuuluvaie T. 2006. Structure ad developmet of old Picea abies forests i orther boreal Feoscadia. Ecosciece. (I press). Rigvall, A. 2003. Guided trasect samplig with a ew strategy for secod-stage guidace. Forest Sciece 49(2): 169 175. Rouvie, S., Kuuluvaie, T. & Karjalaie, L. 2002a. Coarse woody debris i old Pius sylvestris domiated forests alog a geographic ad huma impact gradiet i boreal Feoscadia. Caadia Joural of Forest Research 32: 2184 2200., Kuuluvaie, T. & Siitoe, J. 2002b. Tree mortality i a Pius sylvestris domiated boreal forest ladscape i Vieasalo Wilderess, Easter Feoscadia. Silva Feica 36(1): 127 145. Siitoe, J., Kaila, L., Kuusie, M., Martikaie, P., Pettilä, R., Puttila, P. & Rauh, J. 2001. Vahoje talousmetsie ja luoometsie raketee ja lajisto erot Etelä-Suomessa. Julkaisussa: Siitoe, J. (toim.). Moimuotoie metsä. Metsäluoo moimuotoisuude tutkimusohjelma loppuraportti. Metsätutkimuslaitokse tiedoatoja 812. s. 25 53. Ståhl, G. 1997. Trasect relascope samplig for assessig coarse wood debris: The case of a π/2 relascope agle. Scadiavia Joural of Forest Research 12: 375 381. 1998. Trasect relascope samplig. A method for quatificatio of coarse wood debris. Forest Sciece 44: 58 63. & Lämås, T. 1998. Assessmet of coarse woody debris. A compariso of probability samplig methods. Julkaisussa: Bachma, P., Köhl, M. & Päivie, R. (toim.). Assessmet of Biodiversity for Improved Forest Plaig. Proceedigs of the Coferece o Assessmet of Biodiversity for Improved Forest Plaig, 7 11 October 1996, Mote Verità, Switzerlad. Kluwer Academic Publishers, Dordrecht, the Netherlads. EFI Proceedigs 18: 241 248., Rigvall, A. & Fridma, J. 2001. Assessmet of coarse woody debris a methodological overview. Ecological Bulleti 49: 57 70., Rigvall, A., Gove, J.H. & Ducey, M.J. 2002. Correctio for slope i poit ad trasect relascope samplig of dowed coarse woody debris. Forest Sciece 48: 85 92. Talvitie, M., Leio, O. & Holopaie, M. 2006. Ivetory of sparse forest populatios usig adaptive cluster samplig. Silva Feica 40(1): 101 108. Toteri, T. & Siitoe, J. 2001. Lahopuu talousmetsissä valtakua metsie 9. ivetoii tuloste mukaa vertailu luoometsii. Julkaisussa: Siitoe, J. (toim.). Moimuotoie metsä. Metsäluoo moimuotoisuude tutkimusohjelma loppuraportti. Metsätutkimuslaitokse tiedoatoja 812. s. 57 72. 22 viitettä 390