Taito Craftnet -työkirjan ovat rahoittaneet työ- ja elinkeinoministeriö sekä Euroopan sosiaalirahasto.

Taito Craftnet -työkirjan ovat rahoittaneet työ- ja elinkeinoministeriö sekä Euroopan sosiaalirahasto. Kannen kuvat: Kuva 1. Taiga-Koru Oy. Kuvaaja: Maarit Mikkonen. Kuva 2. Seenat. Kuvaaja: Ana Pullinen, Ateljé Avril Oy. Kuva 3. Brittebo Art. Kuvaaja: Taina Tervonen. Kuva 4. Pag-putiikki. Kuvaaja: Tomi Aho. Kuva 5: Papiina Oy. Kuvaaja: Maarit Mikkonen. Kuva 6: Ulla Huttunen ja Arto Salminen Ay. Kuvaaja: Maarit Mikkonen. Kuva 7. Harri Syrjänen. Kuvaaja: Johanna Aydemir. Kuva 8. AnnaQ. Kuvaaja: Mikko Mäntyniemi. Kuva 9. Panrip Art Oy. Kuvaaja: Johanna Aydemir. Toimittajat 2007: Taina Tervonen ja Maini Tulokas Toimittajat 2008: Taina Tervonen ja Johanna Aydemir Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry 2008 Kolmas uudistettu painos Taitomarkkinointi, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry Kalevankatu 61, 00180 Helsinki Puh. (09) 7519 1900 Sähköposti: info@taitoverkko.fi www. taitoverkko.fi 2

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...5 2. NYKYTILA JA TAVOITTEET...6 2.1 Asiakkaat...6 2.2 Tuotteet ja palvelut...8 2.3 Markkinointiviestintä ja brandi...9 2.3.1 Tavoiteyrityskuva...9 2.3.2 Nykyinen markkinointimateriaali...11 2.3.3 Sähköisen brandin arviointi...11 2.3.4 Omien www-sivujen arviointi...12 2.3.5 Ideat omien www-sivujen suunnitteluun...13 2.4 Tapa toimia päälinjaukset meiliin ja nettiin liittyen...14 3. SÄHKÖPOSTI- JA INTERNET-OSOITTEET...16 3.1 Internet-palvelun tarjoajat...16 3.1.1 Yrityksen sähköpostiosoitteet ja muutostarpeet...17 3.1.2 Sähköpostiosoitteen näkyminen...18 3.1.3 Tapa toimia sähköpostiviestinnässä...18 3.2 Nykyinen www-osoite ja muutostarpeet tai tuleva osoite...19 4. WWW-SIVUSTON TEHTÄVÄT...20 4.1 Esittelyä vai kauppaa?...20 4.2 Kenelle sivusto on tarkoitettu?...22 4.3 Mikä on sivuston tehtävä?...22 5. WWW-SIVUSTON SUUNNITTELU...23 5.1 Mitkä asiat kiinnostavat sivuilla kävijää?...23 5.2 Sivustosi syötit ja koukut...25 5.3 Sivukartan suunnittelu...25 5.4 Sivuston toteutuksen suunnittelu...28 5.4.1 Www-sivuston julkaisu...28 5.4.2 Www-sivuston löydettävyys...29 5.5 Budjetti ja aikataulu...31 6. WWW-SIVUSTON TOTEUTUS...33 6.1 Tarjouspyynnöt...33 6.2 Kuvat...34 6.3 Tekstit...36 6.3.1 Tuoteinformaatiotehtävä...36 6.3.2 Tekstien arviointi...38 6.4 Käytettävyys...38 6.4.1 Graafinen suunnittelu ja taitto...39 6.5 Verkkopalvelun koostaminen...40 3

7. KOHTI VERKKOKAUPPAA...41 7.1 Tilauslomake www-sivustolla...43 7.2 Maksutavat kotimaisessa verkkokaupassa...44 7.3 Verkkokauppa kotimaisille asiakkaille...46 8 KANSAINVÄLINEN VERKKOKAUPPA...47 8.1 Logistiikan järjestelyt...48 8.2 Säädösympäristö...48 8.3 Maksutavat kansainvälisessä verkkokaupassa...50 8.4 Yrittäjätarinat: Finspirit, Sammallammas, Tarja Niskanen...52 8.5 Käsityöyrityksen kansainvälistyminen ja internet...55 9. WWW-SIVUSTON KÄYTTÖÖNOTTO JA YLLÄPITO...57 9.1 Testaus...57 9.2 Www-osoitteen näkyminen...59 9.3 Sivuston ylläpito...60 10. OIKEUDELLISET KYSYMYKSET...61 10.1 Yleinen tiedonantovelvollisuus...61 10.2 Kuluttajansuojalain vaatimukset...62 10.3 Tuoteturvallisuuslain ja tuotevastuulain velvoitteet...62 10.4 Tekijänoikeuslain vaatimukset...63 10.5 Tavaramerkki ja mallisuoja...63 10.6 Henkilötietolain vaatimukset...64 11. TIETOTURVA...67 11.1 Määrittele, tarkista ja suojaa tietokoneesi...67 11.2 Tietoturvauhkia...68 11.3 Tietoturvauhkien minimointi...68 11.4 Tietoturvaoppaat...68 12. LÄHTEET JA LINKIT...70 12.1 Työkirjan lähteet...70 12.2 Linkit...70 4

1. JOHDANTO Taito Craftnet -työkirja ohjaa käsityö- ja muotoilualan yrittäjiä verkkoliiketoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Työkirjaa käytetään Virtuaaliverstaassa verkko-oppimisympäristössä. Taito Craftnet -työkirja sisältää laajan asiakokonaisuuden. Virtuaaliverstas-etäjaksolle osallistuja voi itse päättää, missä määrin hyödyntää tarjolla olevaa oppimateriaalia ja tehtäviä osallistuja määrittää itse kehittämistavoitteensa ja rakentaa niitä vastaavan sisällön tutorin avustaessa tarvittaessa. Taitoverkosta Käsityöyrityksen markkinointi sivustolta löydät myös käsityöyrittäjien kokemuksia nettimarkkinoinnista ja lisää oppimateriaalia viestinnän suunnitteluun ja verkkoliiketoimintaan (mm. Kohti nettikauppaa, Verkkoliiketoiminnan tulevaisuuden näkymät). Oppimateriaalit ovat osoitteessa http://www.taitoverkko.fi ja klikkaa Käsityöyrityksen markkinointi. Taito Craftnet -työkirjan asiantuntijoina ovat olleet Anne Äyväri (Helsingin kauppakorkeakoulu), Petteri Harjula (APH-Consulting Oy), Arja Ranta-aho (It-Mind Oy), Petri Lintula (Tmi Petri Lintula), Tuulevi Aschan (Mikkelin käsi- ja taideteollisuus ry/onnenoma) ja Taina Tervonen (Käsija taideteollisuusliitto Taito ry). Oppimateriaalia on päivitetty Taitomarkkinointi-projektissa marraskuussa 2007. Lukujen 3, 4, 5, 7, 8 ja 11 sekä liitteiden 1 ja 3 asiantuntijana on ollut Petteri Harjula (APH-Consulting Oy). Taito Craftnet -työkirja on toteutettu Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n Taitomarkkinointi -projektissa työvoima- ja elinkeinoministeriön sekä Euroopan sosiaalirahaston tuella. 5

2. NYKYTILA JA TAVOITTEET 2.1 Asiakkaat a) Kuvio kertoo, miten esimerkkiyrityksen myynti jakaantuu asiakasryhmittäin (vaaleammat laatikot). Esimerkki Oy palvelee siis näitä asiakkaita suoraan. Mitkä ovat sinun yrityksesi asiakasryhmät (ne, joiden kanssa sinä teet kauppaa suoraan) ja kuinka suuri on kunkin ryhmän osuus (%) koko liikevaihdosta? 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 6

b) Jos kuluttajat ja muut loppukäyttäjät ostavat sinun tuotteesi jälleenmyyjiltä, kuvaile tärkeimmät tuotteittesi ja palvelujesi loppukäyttäjäryhmät. c) Millaisia uusia asiakasryhmiä ja -suhteita tavoittelet kolmen seuraavan vuoden aikana (jälleenmyyjät, agentit, yritys- ja kuluttaja-asiakkaat)? d) Mitkä nykyiset ja uudet asiakasryhmät on tarkoitus tavoittaa sähköpostilla, kotisivujen tai verkkokaupan kautta? e) Mitä juuri nämä asiakasryhmät toivovat internet-palvelulta? Pohdi asiaa tarvittaessa asiakasryhmittäin. 7

2.2 Tuotteet ja palvelut a) Miten sinun yrityksesi liikevaihto jakaantuu tuotteittain? Arvioi, mikä on kunkin tuoteryhmän osuus (%) koko liikevaihdosta. Jos tarjoat asiakkaalle maksullisia palveluja, ota myös ne huomioon omana palvelutuoteryhmänään. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. b) Tarjoatko asiakkaille lisäksi sellaisia palveluja, joista et veloita erikseen? Millaisia palveluja? 1. 2. 3. 4. c) Mitä uusia tuotteita ja palveluja on suunnitteilla? 8

d) Mitkä nykyisistä tai suunnitteilla olevista tuotteista ja palveluista sopivat kotisivuilla esiteltäviksi? Mitä niistä voisi kenties tilata kotisivujen kautta? Mitkä sopisivat verkkokauppaan? 2.3 Markkinointiviestintä ja brandi 2.3.1 Tavoiteyrityskuva Brandi on aina viesti jostakin. Viestin vastaanottajan kannalta brandi merkitsee lupausta. Tunteisiin vaikuttamisen lisäksi brandin luomisen onnistumiseen vaikuttavat eniten systemaattisuus, pitkäjänteisyys ja kokonaisvaltaisuus. (Ruohomäki, toim., (2000), Käsintehty brandi, s. 42 ja 62) 9

a) Määritä nykyinen tavoiteyrityskuva tai suunnittelijakuva tai tuotekuva (brandi) muutamin sanoin. b) Miten tunnettuja yrityksesi ja tuotteesi nyt ovat eri kohderyhmien keskuudessa? Entä tulevaisuudessa tavoiteltavien asiakkaiden tai jälleenmyyjien keskuudessa? c) Millä keinoin yrityksesi nykyisin luo tunnettuutta ja rakentaa yrityskuvaansa tavoitteiden mukaiseksi? Minkälaisiin keinoihin erityisesti olet panostanut viime vuosien aikana haluamasi sanoman viestimiseksi? d) Onko internetissä tarpeen painottaa joitain tiettyjä tavoiteyrityskuvan tai brandin ulottuvuuksia, kun otat huomioon valitsemasi kohderyhmät sekä tuotteet? e) Täsmennä tunnettuus-, yrityskuva- tai branditavoitteet nimenomaan internet-markkinoinnin osalta (esimerkiksi tämän välineen avulla saavutettavissa olevat uudet kohderyhmät). 10

2.3.2 Nykyinen markkinointimateriaali Kerää kaikki yrityksesi nykyinen markkinointimateriaali, siis tuote- ja yritysesitteet, tuoteinformaatiolappuset, mainokset, hinnastot, käyntikortit jne. lehtijutut, näyttelytiedotteet ja muu materiaali, jossa sinä, yrityksesi ja tuotteesi ovat esillä valokuvat, joita mahdollisesti voisit käyttää www-sivustollasi. Arvioi nykyistä markkinointimateriaalia kriittisin silmin. Onko yrityksen logo kunnossa, entä graafiset ratkaisut, kuten fontit ja värimaailma? Mitä nykyisestä markkinointimateriaalista voit mahdollisesti hyödyntää www-sivustoa suunnitellessasi? 2.3.3 Sähköisen brandin arviointi a) Case Anneli Keinonen: Arvioi www.annelikeinonen.fi sähköistä brandia ja www-sivujen toteutusta. b) Case Taigakoru Arvioi www.taigakoru.fi sähköistä brandia ja www-sivujen toteutusta. c) Case Sammallammas: Arvioi www.sammallammas.fi sähköistä brandia ja www-sivujen toteutusta. d) Case Kalevala Spirit: Arvioi www.kalevalaspirit.fi sähköistä brandia ja www-sivujen toteutusta. 11

e) Case Udumbara: Arvioi www.udumbara.fi sähköistä brandia. Jos yritykselläsi on jo omat www-sivut, siirry kohtaan 2.3.4. Jos yritykselläsi ei vielä ole omia www-sivuja, siirry kohtaan 2.3.5. 2.3.4 Omien www-sivujen arviointi a) Www-sivustosi värit ja tekstityypit? Ovatko ne kunnossa vai onko kehitettävää? b) Sivustosi tekstien sisältö ja riittävyys? c) Sivustosi kuvien sisältö, tekninen taso ja latautuvuus? d) Sivuston tekstien, kuvien sekä asettelun luoma tunnelma? Sivuston persoonallisuus? e) Tekijän, yrityksen, filosofian, tuotteiden, materiaalien ja esimerkiksi näyttelyiden esittelyn keskinäinen painotus? Onko sopusoinnussa ja vastaako tavoiteyrityskuvaa? f) Sivuston käytön helppous ja sivulta toiselle siirtymisen selkeys? 12

g) Sivustokokonaisuuden yleisilme ja johdonmukaisuus suhteessa yrityksen muuhun toimintaan ja muihin markkinointitoimiin? h) Millaisia muutoksia yrityskuvan kannalta on tarpeen tehdä sivustolle? 2.3.5 Ideat omien www-sivujen suunnitteluun Edellä sinä määritit yrityskuva- ja tunnettuustavoitteet kohdassa 2.3.1. Millaisia ideoita edellä arvioimasi sähköiset brandit antoivat sinun oman yrityksesi sivustojen toteutukseen? Kirjoita seuraaviin alakysymyksiin havaintojasi, mitä ideoita voisit hyödyntää omilla sivuilla, mitä taas et missään tapauksessa halua omille sivuillesi. a) Www-sivustosi värit ja tekstityypit? Mitä voisi käyttää, mitä ei ainakaan? b) Sivustosi tekstien sisältö ja määrä? Päällimmäiset ideat, mistä asioista tekstien pitäisi kertoa ja mistä ei? c) Sivustosi kuvien sisältö, tekninen taso ja latautuvuus? Mitä opit esimerkkisivustoista? d) Sivuston tekstien, kuvien sekä asettelun luoma tunnelma? Sivuston persoonallisuus? Mihin sinä pyrit? 13

e) Tekijän, yrityksen, filosofian, tuotteiden, materiaalien ja esimerkiksi näyttelyiden esittelyn keskinäinen painotus? Päällimmäiset ideat? f) Sivuston käytön helppous ja sivulta toiselle siirtymisen selkeys? Mitä opit esimerkkisivustoista? g) Sivustokokonaisuuden yleisilme ja johdonmukaisuus suhteessa yrityksen muuhun toimintaan ja muihin markkinointitoimiin? Mitä opit esimerkkisivustoista? h) Ovatko edellä asettamasi yrityskuva- ja tunnettuustavoitteet (kohta 2.3.1) edelleen ok? 2.4 Tapa toimia päälinjaukset meiliin ja nettiin liittyen Ennen kuin siirrymme tekemään yksityiskohtaisia suunnitelmia sähköpostin ja internetin hyödyntämisestä oman yrityksen markkinoinnissa, pohdimme tulevaisuuden suuntaviivoja. Näihin palataan tarpeen mukaan työkirjan myöhemmissä osioissa. Moni käsityöyritys aloittaa internetin hyödyntämisen käyttämällä sähköpostia ja kenties ostamalla rivi-ilmoituksen Taitoverkosta. Seuraava askel on usein omien www-sivustojen luominen. Joidenkin käsityöyritysten sivuilla on tilausmahdollisuus, muutamilla taas on oma verkkokauppa tai ne ovat mukana yleisissä verkkokaupoissa. Internet mahdollistaa myös kansainvälisen verkko- 14

kaupankäynnin. a) Päätavoitteet seuraavan kolmen vuoden kuluttua toimimme internetissä näin: b) Konkreettiset lähiajan tavoitteet: seuraavan vuoden alussa toimimme internetissä näin: c) Internet-markkinoinnin suunnittelun, toteutuksen ja jatkuvan päivittämisen päälinjaukset: Kuinka paljon tehdään itse, kuinka paljon alihankkijoita? d) Kehityspolun askeleet 1 10: Listaa kymmenen kohdan tavoitteet: mitä tehdään ensiksi, mitä seuraavaksi jne. Pohdi myös, miten yrityksen omaa osaamista on tarpeen kehittää polulla etenemisen myötä. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 15

3. SÄHKÖPOSTI- JA INTERNET-OSOITTEET 3.1 Internet-palvelun tarjoajat Internet-palvelun tarjoaja (ISP = Internet Service Provider) tarjoaa tietoliikenneyhteyden internetiin sekä yleensä sen kylkiäisenä sähköpostipalvelun ja tietyn määrän (usein 500 Mt) palvelintilaa omille verkkosivuille ( kotisivuille ) palvelun tarjoajan määrittelemässä internet-osoitteessa. Tämä osoite on tyypillisesti muotoa www.palveluntarjoaja.fi/käyttäjätunnus (tai esim. koti.palveluntarjoaja.fi/käyttäjätunnus), jossa käyttäjätunnus on sinun tai yrityksesi nimi tai sen lyhenne. Suomessa Internet-palvelun tarjoajina toimivat paikalliset puhelinyhtiöt tai niiden tytäryhtiöt sekä kansalliset tai kansainväliset alle erikoistuneet yritykset, kuten Elisa (www.elisa.fi), Saunalahti (www.saunalahti.fi), TeliaSoneran suomalainen tytäryhtiö Sonera (www.sonera.fi), SW Television (www.welho.fi), jne. Internet-yhteyspakettien lisäksi useimmat Internet-palvelun tarjoajat vuokraavat myös erikseen palvelintilaa ja sähköpostipalveluja eli tarjoavat ns. hosting-palveluja. Lisäksi on olemassa koko joukko yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet pelkkien hosting-palvelujen tarjoamiseen. Näistä löytyy enemmän tietoa liitteestä 5. Internet-yhteyden kylkiäisenä tuleva levytila ja sähköpostiosoitteet saattavat riittää pienen yrityksen tarpeisiin, mutta tämän levytilan käyttöä on usein rajoitettu monin tavoin (esim. tarpeellisten sisällönhallintaohjelmistojen asentaminen saattaa olla mahdotonta) eikä oman domain-nimen käyttö tällaisen paketin yhteydessä ole aina mahdollista, ja siksi yrittäjälle voi olla tarpeen hostingpalvelun hankkiminen erikseen. Internet-palvelun tarjoajilta saa lisätietoja asiasta. 16

Oma domain Jos haluat, että yrityksesi internet-osoite kertoo suoraan yrityksesi nimen tai markkinoinnissa käyttämäsi aputoiminimen, kuten www.seenat.fi, kannattaa hankkia oma verkkotunnus eli ns. domainosoite. Verkkotunnuksen voi hankkia joko suomalaisella fi-päätteellä tai jollain kansainvälisistä päätteistä (yleisimmin käytetyt ovat edelleen com ja net yrityksille sekä org yhdistyksille ja muille organisaatioille). Suomalaisella päätteellä osoite on tällöin muotoa www.omanyrityksennimi.fi. ja kansainvälisellä päätteellä esim. www.omanyrityksennimi.com. Nämä ovat asiakkaitten kannalta helpompia vaihtoehtoja kuin se, että osoitteen alussa olisi internet-palveluntarjoajan nimi. Osoite jää helpommin mieleen ja sivut ovat myös helpommin löydettävissä internetin hakukoneiden avulla. Lisäksi oman domain-nimen käyttö antaa yritystoiminnasta uskottavamman kuvan. Internet- ja hosting-palvelujen tarjoajat auttavat maksua vastaan verkkotunnuksen hankkimisessa, mutta asian voi melko helposti hoitaa internetin kautta itsekin. Verkkotunnuksen hakemisesta löydät lisätietoa seuraavista osoitteista: fi-verkkotunnuksen haku https://domain.ficora.fi tietoa kansainvälisten com ja net -päätteisten domain-nimien rekisteröinnistä http://www.domains.org lista kaikkien maailman eri maiden domain-päätteistä ja linkit verkkopalveluihin, joista niistä saa lisätietoa : http://www.thrall.org/domains.htm Lisätietoa verkkotunnusten rekisteröinnistä löytyy liitteestä 1. Sähköpostiosoite Jos yrityksellä ei ole omaa verkkotunnusta, sähköpostiosoite muodostuu tavallisesti palvelun tarjoajan mukaan, esim. etunimi.sukunimi@kolumbus.fi. Kun yrityksellä on oma verkkotunnus, myös sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@ omanyrityksennimi.fi Imagon ja luotettavuuden kannalta ei ole suositeltavaa hyödyntää liiketoiminnassa ilmaisia sähköpostiosoitteita tai palvelintilaa kotisivujen sijaintipaikkana. Sähköpostiviestinnän muodot Onko parempi lähettää tekstimuotoinen vai html-muotoinen viesti? Nyrkkisääntönä voidaan edelleen pitää sitä, että tekstimuotoinen viesti tavoittaa lukijan varmemmin kuin html-muotoinen. Html-muotoista sähköpostia vastaanottamaan kykenemättömät internetin käyttäjät ovat kuitenkin jäämässä vähemmistöksi. Aiemmin jotkut sähköpostipalvelun tarjoajat suodattivat tietoturvasyistä pois kaikki sellaiset viestit, joissa oli kuvia tai muita graafisia elementtejä. Nykyään tämä on harvinaisempaa, koska kännykkä- ja muiden digitaalikameroiden yleistymisen myötä kuvamateriaalia liikkuu verkossa hyvin paljon. Suurempi haaste html-muotoiselle sähköpostille on se, että sähköpostien lukeminen mobiililaitteilla on yleistymässä ja suuri osa mobiililaitteista tukee vain tekstimuotoisia viestejä. Voit toimia niin, että tallennat html-muotoisen markkinointiviestinnän aineiston verkkosivustolle ja lähetät linkki aineistoon tekstimuotoisella sähköpostiviestillä. Toinen vaihtoehto on se, että varaudut lähettämään tekstiviestipohjaisen sähköpostin niille, jotka eivät 17

kykene vastaanottamaan html-muotoista sähköpostia. Jos kyseessä on jatkuva sähköpostilla tapahtuva kommunikaatio sinun ja asiakkaidesi välillä voit etukäteen esim. samalla, kun pyydät lupaa sähköpostien lähettämiseen yleensä kysyä asiakkaaltasi pystyykö hän vastaanottamaan html-muotoista sähköpostia. Kannattaako käyttää webmailia vai sähköpostiohjelmaa? Webmailin etuna on, että sitä voi käyttää kaikilta koneilta, joissa on internet-yhteys. Webmailissa ei ole kaikkia niitä toimintoja, joita on varsinaisessa sähköpostiohjelmassa. Etenkin silloin, kun sähköpostiviestintää on paljon, kannattaa käyttää sähköpostiohjelmaa (esim. Outlook, Eudora, Mozilla Thunderbird) tai jopa erikseen joukkosähköpostitukseen erikoistunutta maksullista ohjelmaa, kuten esim. Sendblaster (www.sendblaster.com) tai SmartSerialMail (www.jam-software.de). Sähköpostiohjelman avulla voit hallinnoida viestejä paremmin luomalla kansioita. Sähköpostiohjelman työkaluissa on myös mahdollista valita monia käyttöä helpottavia asetuksia. Joukkosähköpostitukseen erikoistuneilla ohjelmistoilla voi itse luoda html-pohjaisia viestejä, personoida viestejä ja myös hallinnoida lähetyslistoja paremmin kuin perinteisillä sähköpostiohjelmilla (esim. toimimattomat sähköpostiosoitteet poistuvat lähetyslistalta automaattisesti). Sähköpostimarkkinointi spammaus Miten varmistat, että sähköpostilla lähetetty markkinointiviesti on laillinen? Monet yritykset markkinoivat tuotteitaan sähköpostitse. Sähköpostimainokset ovat edullinen ja nopea tapa markkinoida tuotteita yhtäaikaisesti useille vastaanottajille. Kannattaa muistaa, että tällaisten markkinointiviestien lähettäminen on laitonta, ellei viestin vastaanottaja ole antanut suostumustaan markkinointiviestien vastaanottamiseen. Mikäli suostumusta ei ole, puhutaan roskapostin eli spammin (äännetään yleensä spämmin ) lähettämisestä. Tarkasti ottaen laki koskee kuluttajille, ei yrityksille, suunnattua markkinointia. Koska sähköpostit ovat kuitenkin aina jonkun henkilön sähköposteja, on rajanveto toisinaan vaikeaa ja joka tapauksessa ihmiset suhtautuvat yllättäviin sähköpostin kautta tulleisiin tarjouksiin yleensä kielteisesti, joten niitä kannattaa välttää. Vakinaisessa asiakassuhteessa voi lähettää sähköpostiviestejä myös markkinointitarkoituksessa. Asiakkaalla tulee silloinkin olla mahdollisuus kieltää tällainen viestintä. Huomiota kannattaa kiinnittää viestin sisältöön ja siihen, että viestit eivät välttämättä tavoita kaikkia vastaanottajia palveluntarjoajien asettamien suodattimien takia. Asiakkailta voi tiedustella lupaa lähettää sähköpostia muissa yhteyksissä. Omalla verkkosivustolla kannattaa tarjota mahdollisuutta liittyä postituslistalle, omassa verkkokaupassa kannattaa erikseen tarjota samaa jokaiselle, joka tilaa sieltä jotakin. Sähköpostiosoitteita voi myös kerätä erilaisten kilpailujen varjolla, jne. Sähköpostiosoitteita voi myös kerätä erilaisissa verkon ulkopuolella tapahtuvissa markkinointi- ja myyntitilaisuuksissa. 18

3.1.1 Yrityksen sähköpostiosoitteet ja muutostarpeet a) Nykyiset sähköpostiosoitteet? Mahdolliset muutostarpeet? b) Sähköpostin hyödyntämiseen liittyvät koulutustarpeet? 3.1.2 Sähköpostiosoitteen näkyminen Tarkista yrityksesi sähköpostiosoitteen näkyvyys. On kunnossa On lisättävä Käyntikortti Kirjelomake Lähetyslista Laskulomake Hinnasto Tilauslomake Esitteet Tuoteinformaatiolappuset Kotisivut Puhelinluettelo Ilmoitukset lehdissä Tarvittavat toimenpiteet: 3.1.3 Tapa toimia sähköpostiviestinnässä Kuvaa yrityksesi nykyinen tapa toimia sähköpostiviestinnässä ja tunnista kehittämiskohteet. a) Säännöllinen tiedottaminen ja yhteydenpito: Kenen kanssa? Mistä osoitelista? Kuinka usein? b) Liitetiedostot: 19

Mitä liitetiedostoja mahdollisesti lähetät? Valokuvia, hinnastoja, hoito-ohjeita? Millä ohjelmilla, ohjelmaversioilla ja mihin tiedostomuotoon tallennat liitetiedostot, jotta vastaanottaja saa ne auki ja käyttöönsä? c) Saapuneet sähköpostiviestit: Miten varmistat nopean vastauksen aina, myös sairauden, matkojen ja lomien aikana? Kuinka usein luet ja kuinka nopeasti vastaat? d) Sähköpostiviestinnän muodot: Millaisessa muodossa lähetät suoramarkkinointiviestejä kanta-asiakkaalle? Millaisessa muodossa lähetät lehdistötiedotteen medialle? 3.2 Nykyinen www-osoite ja muutostarpeet tai tuleva osoite a) Nykyinen www-osoite ja palvelun tarjoaja? Mahdolliset muutostarpeet? b) Jos yritykselläsi ei ole vielä www-osoitetta: tutustu internet-palvelun tarjoajiin ja niiden hintatasoon. Minkä yrityksen valitset? Entä millaista www-osoitetta olet ajatellut? 20

4. WWW-SIVUSTON TEHTÄVÄT 4.1 Esittelyä vai kauppaa? Www-sivusto esittelee aina käsityöyrityksen, yrittäjän, tuotteet ja palvelut. Sivuston tehtävänä on herättää mielenkiintoa käsityötuotteita ja palveluja kohtaan sekä ohjata kiinnostunut asiakas joko yrittäjän omaan verstaaseen tai jälleenmyyjien luo tekemään ostoksia. Lue yrityksen verkkosivujen toteutuksesta liitteestä 2. Www-sivustolla voi olla lisäksi tilauslomake, jonka asiakas lähettää käsityöyrityksen omaan sähköpostiosoitteeseen. Yrittäjä hoitaa itse tilauksen toimituksen ja laskutuksen. Tilausmahdollisuuden toteutukseen www-sivustolla palaamme tarkemmin luvussa 7. Esimerkiksi seuraavien käsityöyritysten sivustoilla on tilausmahdollisuus: Mailikki / http://www.mailikki.com, Panrip Art Oy / http://www.panripart.fi. Nykyään on käytännössä yhtä helppoa ellei helpompaa - rakentaa oma verkkokauppa kuin tilauslomakekin. Etenkin jos yrityksellä ei entuudestaan ole verkkosivustoa. Olemassaolevan verkkosivuston yhteyteen verkkokaupan toteuttaminen voi olla hankalaa riippuen sivuston tuottamiseen ja/tai julkaisuun käytetystä ohjelmistosta. Verkkokaupan rakentamiseen tarvittavia ohjelmistoja on tarjolla hyvin edullisesti ja jopa ilmaiseksi (tarvittava graafinen muokkaus on hoidettava edelleen itse tai siitä on maksettava). Pitkällä tähtäimellä verkkokauppa myös varmasti houkuttelee enemmän tilauksia kuin lomake, koska hyvin toteutettuna se on asiakkaan kannalta helppokäyttöisempi. Valmiita verkkokauppatuotteita tarjoavat mm. Smilehouse Oy (http://www.wosbee.fi ), Gagar Oy (http://www.gagar.fi) ja Apilaratas Oy (http://www.apilaratas.fi/). Lisää tietoa näistä vaihtoehdoista on liitteessä 3. Avoimeen lähdekoodiin (Open Source) perustuva kauppapaikkaratkaisu on mm. oscommerce (http://oscommerce.org). Lisää tietoa on liitteessä 3, lisätietoja Open Source -tuotteista on liitteessä 4. Lisää tietoa verkkoteknologiasta liitteestä 5. Www-sivujen graafinen ilme tulee suunnitella vastaamaan yrityksen muuta graafista ilmettä (esim. 21

käyntikortit, asiakirjapohjat). Mikäli markkinointimateriaalissa ei ole aiemmin käytetty tiettyä graafista linjaa, on toivottavaa, että yrittäjä olisi itse mukana luomassa sivuston ulkoasua (hahmottelu esim. paperia ja kynää apuna käyttäen), jotta lopputulos olisi silti suunnittelun jälkeen yrityksen näköinen. Graafisen näyttävyyden lisäksi tulee panostaa kuvien ja tekstien suunnitteluun. Yrittäjä itse on osaavin tarinankertoja esitellessään yritystään ja tuotteitaan. Räätälöidyn graafisen ilmeen suunnittelu sivustolle ei sisälly verkkokauppojen tai julkaisujärjestelmien peruspalvelun hintaan. Omia verkkokauppoja ovat toteuttaneet mm. http://www.kalevalaspirit.fi, http://www.oprikka. com ja http://www.taigakoru.fi. Internet mahdollistaa maailmanlaajuiset markkinat. Www-sivuston tavoitteena voi olla kansainvälinen verkkokauppa. Jos kansainvälistyminen kiinnostaa, voit syventyä sen mahdollisuuksien ja edellytysten pohtimiseen luvussa 8. 4.2 Kenelle sivusto on tarkoitettu? Www-sivusto on osa markkinointiviestintää. Kuten kaikessa viestinnässä, myös tätä välinettä käytettäessä halutun kohderyhmän tunnistaminen on ensimmäinen tehtävä. Kirjasit jo edelle kohtaan 2.1, mitkä nykyiset ja uudet asiakasryhmät on tarkoitus tavoittaa. Täsmennä tarvittaessa vastauksesi kenelle -kysymykseen. Kuluttajat, yritysasiakkaat, jälleenmyyjät, muut käsityöyrittäjät; kotimaassa vai myös ulkomailla jne.? 4.3 Mikä on sivuston tehtävä? Työkirjan alussa sinä asetit päätavoitteet sille, miten yrityksesi hyödyntää internetiä seuraavan kolmen vuoden kuluttua (siirry siihen vastaukseen 2.4). Jos haluat, voit vielä pohtia hyödyntämistapoja uudestaan seuraavien kysymysten avulla: a) Www-sivustolla myös tilauslomake: Miksi tämä vaihtoehto sopisi sinun yrityksellesi? Onko tilausmahdollisuus tarpeen luoda heti vai joskus myöhemmin? Milloin? b) Oman yrityksen tuotteet mukaan valmiiseen verkkokauppaan. Miksi tämä vaihtoehto sopisi sinun yrityksellesi? Heti mukaan vai joskus myöhemmin? Milloin? c) Kansainvälinen kauppa www-sivuston kautta? Miksi tämä vaihtoehto sopisi sinun yrityksellesi? Heti vai joskus myöhemmin? Milloin? d) Mahdolliset muutokset alussa määrittämiisi päätavoitteisiin ja muut johtopäätökset: 22

5. WWW-SIVUSTON SUUNNITTELU Etenemme www-sivuston suunnittelussa askel kerrallaan. Muiden käsityöyritysten sivustojen ar viointi antoi varmaan jo tukun hyviä vinkkejä. Ennen kuin siirrymme yksityiskohtaiseen sivukartan ja kunkin sivun sisällön suunnitteluun, verryttelemme rasti ruutuun -listalla, joka toivottavasti antaa lisää ideoita sivustojen sisältöön. 5.1 Mitkä asiat kiinnostavat sivuilla kävijää? Ajattele www-sivustoasi sen käyttäjän, jälleenmyyjän, muun asiakkaan tai satunnaisen samoilijan kannalta. Mistä asioista sivulla vieraileva ilahtuisi? Rastita ne asiat, joista sinun yrityksesi sivuilla kävijä on kiinnostunut. Käsityöyritykseen ja yrittäjään liittyvät tiedot ja tarinat Yrityksen taustatarina: miksi ja milloin perustit yrityksen Yrityksen nykyinen liikeidea tai toiminta-ajatus, tarkoitus lyhyesti Päätuotteet ja palvelut lyhyesti Käsityöyrittäjän ja tärkeimpien kumppanien, esim. suunnittelijan lyhyt esittely Verstaan ja/tai oman myymälän esittely Yhteystiedot, sähköpostiosoite valmiiksi linkitettynä Viralliset yhteystiedot, mukaan lukien Y-tunnus Yritysesite pdf-muodossa tulostettavissa 23

Käsityötuotteisiin ja palveluihin liittyvät tiedot ja tarina Käsityötuotteiden valikoima kuvina Käsityötuotteiden ja -palvelujen esittely tekstinä, mukaan lukien materiaalit, koot Tuotteiden ja palveluiden räätälöintimahdollisuudet asiakkaan toiveiden mukaan Materiaalien esittely ja niihin liittyvät lyhyet tarinat Valmistusmenetelmien ja työkalujen jne. lyhyt esittely Tuotteiden käyttö- ja hoito-ohjeet Tuotteiden ja palvelujen hinnasto Tuote-esite pdf-muodossa tulostettavissa Tuote- ja palvelu-uutuudet ja muut ajankohtaiset asiat Uudet tuotteet ja palvelut kuvina ja teksteinä Tarjoukset Uudet jälleenmyyjät ja muut uudet kumppanit Millä messuilla seuraavaksi mukana? Seuraavat näyttelyt Seuraavat tapahtumat verstaalla tms. Mistä käsityötuotteita ja -palveluja voi ostaa tai tilata? Verstaan ja/tai oman myymälän yhteystiedot, ajo-ohjeet ja aukioloajat Jälleenmyyjien yhteystiedot (osoite, puhelinnumero, sähköposti) ja aukioloajat (mahdolliset linkit sivuille) Muiden myyntipisteiden yhteystiedot, aukioloajat (esim. toiset käsityöyrittäjät, linkit sivuille) Jos voi tilata sivustolta tai jos kyseessä tilaustyöt ja -palvelut: toimituksiin liittyvät tiedot ja maksuehdot Tilauslomake Linkit verkkokauppoihin, joissa oman yrityksen tuotteita Tuotteen ja palvelujen tekijöiden sekä suunnittelijoiden laajempi esittely Yrittäjän koulutus ja työkokemus, muu taustatarina Muiden tuotteen valmistukseen osallistuvien tekijöiden esittely, esimerkiksi tuotantokumppanien tarinat ja mahdolliset linkit heidän sivustoilleen Tuotteen suunnittelijan koulutus ja työkokemus, muu taustatarina, mahd. linkki sivustolle Muiden yhteiskumppaneiden laajempi esittely tai linkit muiden käsityöyritysten sivuistoille Tuoteideoiden, materiaalien, valmistustekniikoiden sekä tuotteiden ja palvelujen käytön laajempi esittely Ideoiden taustat, esimerkiksi historia, luonto jne. Materiaaleihin ja/tai valmistustekniikoihin liittyvät taustatiedot, niiden historia ja yrittäjän omat oivallukset, linkit muille sivustoille Tuotteiden ja palveluiden käyttövinkit, minkälaisia tarinoita, kokemuksia, kuvia syntyy tuotetta tai palvelua käytettäessä jne.? 24

Mielipiteiden ja kokemusten vaihto sivustolla Asiakkaiden palaute, ideat ja suositukset näkyviin sivustolle Palaute suoraan yrittäjän omaan sähköpostiin Blogi, keskusteluryhmä 5.2 Sivustosi syötit ja koukut a) Mitkä ovat ne syötit, joilla sivustosi löytänyt surfaaja saadaan tutustumaan kunnolla tuotteisiisi ja palveluihisi ja muuhun sivustosi antiin? b) Mitkä ovat ne koukut, joilla sivustollasi vierailija saadaan palaamaan sivustollesi yhä uudestaan? 5.3 Sivukartan suunnittelu Seuraavaksi suunnitellaan sivukartta ja kunkin sivun sisältö. Sivun sisällön suunnittelu tarkoittaa päätöksiä jokaisen sivun kuvituksesta ja tekstistä ainakin siten, että listaat ranskalaisin viivoin kaikki ne asiat, jotka sivulle tulevat. Alla oleva kuva esittää www.ebonia-design.fi-sivukartan. Pääsivulta on linkit seuraavan tason sivuille ja tarpeen mukaan niiltä taas linkit seuraavalle alatasolle, esimerkiksi pääsivu Tuotteet Seria Collection, Pienesineet, Kalusteet, Ulkokalusteet. 25

1. Etusivu/Pääsivu: Miltä sinun yrityksesi sivuston etusivu näyttää (kuvat) ja mitä siinä lukee? Etusivu on se sivu, joka latautuu ensimmäiseksi näkyviin, kun osoite on annettu. Etusivu on kuin talon ulko-ovi, joka kutsuu sisälle, toivottaa tervetulleeksi, herättää mielenkiinnon ja halun astua peremmälle. Etusivu on kuin keskusaula, josta voit valita, mihin huoneeseen seuraavaksi astut. Mikä vierailijaa kiinnostaa eniten? Vinkki 1: Värikkäät Post-it-lappuset ovat hyvä apuväline sivukartan suunnittelussa. Kirjoita sivujen nimiä lapuille ja kokeile lappusten paikkaa siirtelemällä, miten niistä rakentuisi sellainen sivusto, jolla kävijän liikkuminen on helppoa ja loogista. Vinkki 2 löytyy liitteestä 6. Vinkki 3: Sivusto on osa muuta markkinointiviestintää. Voit lähteä liikkeelle siitä, mitä käyttökelpoista ja ajantasaista aineistoa sinulla jo on (työkirjan alussa kohta 2.3.2). Suunnittelun tässä vaiheessa voi olla hyvä palata myös muiden käsityöyritysten sivustojen arvioinnin herättämiin ideoihin, kohta 2.3.3 tai 2.3.4. 2. Ensimmäisen tason sivujen nimet: Minkä nimisille sivuille pääsivulta (eli keskusaulasta ) pääsee suoraan linkkiä napsauttamalla? 3. Kunkin sivun nimi, sisältö, siis kuvat ja tekstit, vähintään ranskalaisin viivoin hahmotettuina. a) Sivun nimi Sisältö: kuvat ja teksti b) Sivun nimi Sisältö: kuvat ja teksti 26