ETELÄ-POHJANMAAN LAPSET, NUORET JA LAPSIPERHEET -KEHITTÄMISHANKE Hankesuunnitelma
Sisällys 1. Hankkeen tausta ja tarve... 3 1.1 Sosiaali- ja terveysalan kansallinen kehittämisohjelma (KASTE)... 3 1.2 Väli-Suomen KASTE -hanke... 3 1.3 Etelä-Pohjanmaan alueella tehdyn kehittämistyön taustaa... 5 2. Hankkeen tavoitteet ja odotetut vaikutukset... 6 2.1 Väli-Suomen -hankekokonaisuuden keskeiset tavoitteet... 6 2.2 Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen tavoitteet... 6 2.3 Odotetut vaikutukset... 6 3. Hankkeen toteutus... 8 3.1 Kehittämiskokonaisuudet... 8 3.2 Toteutusaikataulu... 10 4. Hankkeen organisoituminen... 11 4.1 Hankkeen rakenne... 11 4.2 Hankehallinnointi... 11 4.3 Alueellinen ohjausryhmä... 12 4.4 Hankkeen henkilöstö... 13 5. Hankkeen seuranta- ja arviointijärjestelmä... 14 5.1 Hankkeen raportointi ja tiedottaminen... 14 5.2 Hankkeen arviointi... 14 6. Hankkeen talous... 15 Kuvat: Kuva 1 Väli-Suomen KASTE -alue... 4 Kuva 2 Hankkeen rakenne... 11 Taulukot: Taulukko 1 Hankkeen rahoitussuunnitelma... 15 Taulukko 2 Hankkeen kustannusarvio... 16 2
1. Hankkeen tausta ja tarve 1.1 Sosiaali- ja terveysalan kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudesta annetun lain (733/1992) mukaan valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman. Vuosia 2008 2011 koskeva ohjelma vahvistettiin 31.1.2008 ja se nimettiin Kaste-ohjelmaksi 1. Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausväline sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Ohjelmassa määritellään vuosille 2008 2011 sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteutumista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet. Ohjelman päätavoitteena on 1) lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, 2) lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä 3) parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Tavoitteisiin pyritään ehkäisemällä ongelmia ennalta ja puuttumalla niihin mahdollisimman varhain, varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys sekä luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon ehyet palvelukokonaisuudet ja hyvät toimintamallit. Kaste-ohjelma antaa sekä kokonaiskuvan ohjelmakaudella kuntiin suuntautuvasta ohjauksesta että nostaa esiin ne keskeisimmät toimenpiteet, joihin vuosina 2008 2011 suunnataan Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen, Työterveyslaitoksen ja lääninhallitusten työpanosta sekä muita kehittämistoiminnan resursseja. Ohjelma sisältää 39 toimenpidettä, joita toteuttavat valtio, kunnat, kuntayhtymät ja järjestöt. Tavoitteiden toteutumista seurataan 19 erilaisen indikaattorin avulla. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut viisi alueellista johtoryhmää (Etelä-Suomi, Itä- ja Keski- Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi ja Väli-Suomi), joiden tehtävänä on huolehtia Kaste-ohjelman toteutuksesta alueellaan. 1.2 Väli-Suomen KASTE -hanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke kuuluu Väli-Suomen alueeseen. Väli-Suomella KASTE -ohjelman suunnittelussa ja toimeenpanossa tarkoitetaan Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen maakunnista koostuvaa aluetta (kuva 1). Väli-Suomen alueen keskuskaupunki on Tampere, joka hallinnoi Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hankekokonaisuudesta 11 osahanketta. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -osahanketta hallinnoi Seinäjoen kaupunki. Hankkeeseen on sitoutuneet kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat (Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Jalasjärvi, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Soini, Teuva, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri) sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. 1 Ks. http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/kaste 3
Kuva 1 Väli-Suomen KASTE -alue KASTE -ohjelman Väli-Suomen alueellinen johtoryhmä asetti vuoden 2008 valtionavustushankehakuun yhtenä teema-alueena lasten ja nuorten palvelujen kehittämisen. Hyvin lyhyessä ajassa valmisteltiin hankeaihio, jonka perustana oli keväällä 2008 Väli-Suomen alueelliselle johtoryhmälle kunnista tai sairaanhoitopiireistä esitetyt hankkeet. Ne olivat pääasiassa hankkeita, joissa tavoiteltiin hankejatkumoa jo käynnissä oleville hankkeille. Ministeriö ei valinnut hankeaihiota jatkovalmisteluun, tosin kaikkia hankkeita kehotettiin jatkamaan valmistelutyötä. Alueellinen johtoryhmä nimesi jokaiselle valmistelussa olleelle teemakokonaisuudelle yhteyshenkilön, jolle vastuutettiin hankevalmistelu. Lasten ja nuorten hankkeiden hankevalmistelu vastuutettiin Pikassos Oy:lle, joka on sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Alueellinen johtoryhmä päätti, että tämän teemakokonaisuuden osalta tehdään valmistelu ja hankesuunnitelma syksyn 2008 aikana vuoden 2009 hakuun. Alkusyksyn aikana lasten, nuorten ja lapsiperheiden hankevalmistelu on käynnistetty uudelta pohjalta: valmistelu ei ole enää sidottu vain niihin hankeaihioihin, jotka KASTE-ohjelman alkuvaiheessa ehdittiin lähettää alueelliselle johtoryhmälle. Arvioivaa keskustelua lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden nykytilasta ja kehittämistarpeista käynnistettiin kaikkien Väli-Suomen maakuntien toimijaverkostoissa. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut pitävät sisällään hyvin laajan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijajoukon laaja-alaisine kehittämistarpeineen. Osin ikäkausittain jakaantuneet palvelut ovat yksi syy laajuuteen. On eri asia tarkastella alle kouluikäisen lapsen ja hänen perheensä tarpeita kuin nuoruusikäisen. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kokonaisuus sisältää sosiaali- ja terveydenhuollon alalta useita peruspalveluja sekä erityispalveluja. Sosiaalitoimessa varhaiskasvatus, perhetyö, perheneuvolat ja lastensuojelu muodostavat ytimen ja terveydenhuollossa neuvolat, kouluterveydenhuolto ja psykiatria ovat keskeisiä. Perhekeskustoiminta on ollut keino verkottaa lapsiperheitä heidän luonnollisiin ympäristöihin ja verkostoihin kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Väli-Suomen hankesuunnittelussa on pyritty löytämään ja määrittelemään alueellisista keskusteluista nousseet keskeiset kehittämisen teema-alueet huomioiden kuitenkin rajaamisen välttämättömyys realistisen ja toteuttamiskelpoisen hankekokonaisuuden aikaansaamiseksi. Hankevalmistelun organisointiin ovat vaikuttaneet seuraavat asiat: 4
Väli-Suomen alueen laajuus (viisi maakuntaa - väestöpohja noin 1,2 miljoonaa asukasta) Kohdealueen laajuus ja toimijajoukon suuri määrä pelkästään yhdessä maakunnassa Tampere muodostaa väestöpohjaan suhteutettuna yhden maakunnan Kuntien, sairaanhoitopiirien tai kuntayhtymien välisen yhteistyön intensiteetti vaihtelee suuresti toimivat yhteistyörakenteet ovat paikallisia Maakunnilla ei ole suhteessa toisiinsa luontaista kiinnostusta, vaan mahdollinen hankkeen aikaan saama synergia rakentuu tiettyjen kehittämiskohteiden kautta Maantieteellinen etäisyys on este tehdä tiivistä yhteistyötä monitoimijaisten verkostojen tasolla ajankäyttö ja matkakustannukset ovat myös este Kehittämistoiminta on aiemmin rakentunut maakuntapohjalle ja yhteistyöverkostot ovat olemassa. Niiden toiminta nivotaan hankkeeseen (kunnat, järjestöt, ammattikorkeakoulut, yliopisto) Väli-Suomen hankekokonaisuuden lähtökohtana ovat valtakunnallisen Kaste -ohjelman linjaukset sekä maakuntakohtaisesti arvioitu kehittämistoiminnan tarve Kaste -ohjelmakauden aikana. Väli- Suomen hanke kohdentuu pääasiallisesti lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistä koskeviin toimenpiteisiin: puututaan varhain ongelmiin ja tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja. Hanke toteutetaan Väli-Suomen alueen kuntien ja kuntayhtymien, sairaanhoitopiirien, järjestöjen, oppilaitosten ja muiden lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa toimivien yhteistyönä. Suoraan lasten ja perheiden palveluihin kohdistuvien sisällöllisten painopistealueiden lisäksi Kaste-ohjelmassa on useita toimenpiteitä, jotka sisältyvät hankkeeseen. Näistä henkilöstöön liittyvät toimenpiteet sekä asiakkaan aseman vahvistaminen korostuvat. 1.3 Etelä-Pohjanmaan alueella tehdyn kehittämistyön taustaa Etelä-Pohjanmaalla erityisesti Kuusiokuntien ja Järviseudun alueilla on jo tähän mennessä saatu alkuun Sosiaalialan kehittämishankkeiden jatkumossa (perhehankkeet) muun muassa perhetyön kehittämistä perhekeskusvision hengessä. Lisäksi maakunnan erillisissä lastensuojelun hankkeissa on pureuduttu sekä avo- että sijaishuollon kehityssisältöihin. Haasteena on kuitenkin edelleen esimerkiksi toimivien, pysyvien perhekeskustyyppisten ja moniammatillisten toimintojen luominen lasten, nuorten ja perheiden kehitysympäristöihin. Myös kehittämistyön tulosten juurruttaminen ja uusien ylisektoraalisten rakenteiden luominen on aiemmista hankkeista huolimatta yhä kesken, vaikka muun muassa uudenlaisia yhteistyökäytäntöjä onkin jo saatu alulle. Alueella tehdystä kehittämistyöstä huolimatta tarvitaan yhä muun muassa jalkautuvan rajapintatyöskentelyn kokemuksia moniammatillisten ylisektorisesti toimivien rakenteiden luomiseksi. Varsinaisista lastensuojelun kehittämishankkeista Sijaishuolto Etelä-Pohjanmaalla (EPSI) -hanke on päättynyt lokakuussa 2008. Alueella jatkui elokuuhun 2009 saakka Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kehittämishanke, jossa perhetyön moninaisen kokonaisuuden kehittäminen on noussut ajankohtaiseksi. Varhaiskasvatuksen hankkeita Etelä-Pohjanmaalla ei juuri ole ollut. Suupohjan alueella toimi erityisvarhaiskasvatuksen Helminauha -hanke syksyyn 2009. Hankkeessa kehitettiin muun muassa välineitä ja työtapoja varhaisen ja erityisen tuen tarpeen tunnistamiseen ja kuvaamiseen. Erityisesti Pohjanmaa-hankkeen puitteissa puolestaan on jo jonkin verran kehitetty oppilashuoltotoimintaa eri kouluasteilla ympäri maakuntaa. Lastenpsykiatrian puolella erikoissairaanhoidossa kehittämiskohteina ovat olleet riskilasten ja -perheiden löytäminen, tuen, hoidon ja seurannan järjestäminen, pikkulapsipsykiatrisen osaamisen ja hoidon parantaminen sekä lasten ja nuorten hoitoa ja kuntoutusta kehittäneet hankkeet. Kehittämistyössä on keskitytty myös esimerkiksi perheinterventiomenetelmien ja varhaisen vuorovaikutuksen menetelmien levittämiseen. 5
2. Hankkeen tavoitteet ja odotetut vaikutukset 2.1 Väli-Suomen -hankekokonaisuuden keskeiset tavoitteet Väli-Suomen Lapset, nuoret ja lapsiperheet KASTE -hankekokonaisuuden keskeisiä tavoitteita ovat: 1. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan laajempana kokonaisuutena perinteisiä sektorirajoja ylittäen. Vahvistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta palvelujärjestelmässä. 2. Erityispalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja erilaisilla toimintavaihtoehdoilla. Ehkäisevän lastensuojelun alueelle luodaan työkäytäntöjä ja palvelukonsepteja, joilla paine erityispalveluihin vähenee. 3. Tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin perhekeskustoiminnan ideologian mukaisesti. 4. Henkilöstön osaamista parannetaan ja kehitetään työtapoja uudistettavien palvelurakenteiden ja kehitettävien uusien palvelujen edellyttämällä tavalla. Kehitetään ylisektoristen palvelukokonaisuuksien johtamista. Väli-Suomen KASTE -hankkeissa pyritään kehittämään palvelujärjestelmää niin, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden tarpeet ja palvelut kohtaisivat paremmin, ja että palvelut olisivat helposti saatavilla oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Tämä edellyttää uusia rakenteita, uusien ratkaisujen kokeilemista ja niiden arvioimista sekä uutta osaamista. 2.2 Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen tavoitteet Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen tavoitteena on kehittää lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita kohderyhmän omissa toimintaympäristöissään lisäten osallisuutta ja mahdollistaen matalan kynnyksen toimintamuotoja. Tavoitteena on kehittää moniammatillista / ylisektoraalista yhteistyötä vahvistamalla peruspalveluita erilaisilla toimintavaihtoehdoilla. Näkökulmina toiminnalle ovat ehkäisevä työote ja varhainen puuttuminen. Rakennettavalla toiminnalla mahdollistetaan se, että peruspalveluissa työntekijät saavat tukea työlleen ja vahvistusta osaamiselleen, jotta uskaltavat itse toimia haastavissa tilanteissa. 2.3 Odotetut vaikutukset Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hankkeiden odotettuina vaikutuksina on kohderyhmän hyvinvoinnin lisääntyminen ja syrjäytymiskehityksen ehkäisy. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen saatavuus ja palvelujen laatu parantuvat, kun työn ja palvelujen painopistettä siirretään erityispalveluista peruspalveluihin. Tämä näkyy myös siten, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä sekä lasten ja nuorten psykiatrista laitoshoitoa tarvitsevien lasten ja nuorten määrä on vähentynyt ja perhehoitoa ja psykiatrisia avopalveluja eri muodoissaan on paremmin saatavilla. 6
Palvelujen ja palvelurakenteiden tasolla tarkasteltuna vaikutuksia ovat erityispalvelujentarpeen vähentyminen tai kohdentuminen toisin, osin uusien palvelukokonaisuuksien muodossa. Erityispalvelujen asiantuntemusta on tuotu myös peruspalvelujen käyttöön. Vaikutusten tulee näkyä siinä, että hankkeen päättyessä on toiminnassa ylisektorisia työryhmiä eikä ainoastaan peruspalveluja konsultoivaa toimintaa, mikä sekin on tarpeellista. Moniammatilliset jalkautuvat työryhmät tai resurssikeskukset nähdään innovatiivisina, vaikuttavina ratkaisuina kehitettäessä peruspalveluja. Verrattuna aiempaan, kyse ei enää ole pelkästään yhteistyöryhmistä tai kertaluontoisesta konsultaatiotoiminnasta, vaan toiminnassa olevista ylisektorien kehitetyistä työmuodoista tai esimerkiksi toimintamalleista. Perhekeskustoimintaa on lisätty ja siinä on entistä paremmin kyetty yhdistämään lasten ja lapsiperheiden palveluissa toimivien tehtävät ja osaaminen. Erityisesti järjestöjen ja ei-kunnallisten toimijoiden mukaantulo on mahdollistunut paremmin kuin aiemmin. Henkilöstöön liittyvät odotetut vaikutukset kohdistuvat osaamisen vahvistumiseen. Koulutuksen ja konsultaatiotoiminnan avulla varhainen puuttuminen tehostuu ja se on vakiinnutettu osaksi palvelujärjestelmää. Tavoitteena on, että peruspalveluissa toimiva henkilöstö puuttuu ongelmiin varhaisemmassa vaiheessa. Tämän tueksi kehitetään työmuotoja, joiden avulla tunnistetaan riskilapsuuksia ja kyetään myös itse tukemaan ja auttamaan lapsia, nuoria ja perheitä. Tämän myötä ohjaaminen erityispalveluihin on suunnitelmallisempaa ja vähäisempää. Johtamiseen on myös saatu uusia välineitä, joita monialaiset palvelukokonaisuudet edellyttävät. Toteutettavien Bikva -arviointien sekä muiden välineiden tai mallien avulla on voitu lisätä lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Näin ollen he tulevat paremmin kuulluiksi palveluissa. Näillä toimilla voidaan parantaa palvelujen laatua. 7
3. Hankkeen toteutus Väli-Suomen alueellinen johtoryhmä on edellyttänyt, että jokaisella alueen kunnalla tulee olla mahdollisuus osallistua hankkeeseen. Tämän johdosta on muodostettu maakuntapohjalta useampien kuntien ryppäitä teemakokonaisuuksien sisään. Teemakokonaisuuksien avulla on pyritty kohdentamaan ja riittävässä määrin rajaamaan näin ison alueen hankekokonaisuus hallittavaksi, mutta riittävän monipuolisesti kuntien tarpeita huomioon ottavaksi kokonaisuudeksi. On myös pyritty vahvasti ohjaamaan kehittämisresurssin suuntaaminen Kaste-ideologian mukaiseksi. Kehittämistoiminta kohdistuu seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka eivät ole tiukasti toisistaan rajattuja. I. Perhepalveluverkostot II. Erityinen tuki peruspalveluissa III. Erityistä osaamista vaativien palvelujen tehostaminen ja erityispalvelujen (tarpeen) kasvun vähentäminen 3.1 Kehittämiskokonaisuudet Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke koostuu Väli-Suomen teemakokonaisuuksien pohjalta rakentuvasta kolmesta kehittämiskokonaisuudesta, joita ovat: 1. Perhekeskusverkoston kehittäminen Hanke kehittää verkkopohjaista perhekeskus-mallia lasten, nuorten ja perheiden avun saamiseksi matalalla kynnyksellä Kersanet -verkkoportaalin (www.kersanet.fi) pohjalle. Hanke kehittää ja laajentaa portaalin toimintaa sekä sisällöllisesti että alueellisesti (Etelä- Pohjanmaan maakunta). 1) Moniammatillinen verkostotyöryhmä: perhekeskusverkoston asiantuntijatyöryhmätyöskentely 2) Portaalin laajentaminen yli kouluikäisten lasten vanhemmille koko Etelä-Pohjanmaan alueelle: kuntien sitoutuminen verkkoportaalin alueelliseen laajentamiseen 3) Sisällön kehittäminen (palveluohjauksellinen näkökulma, perheiden vertaistuki keskustelufoorumilla, verkkovastaanotto -toiminnan monipuolistaminen, työntekijöiden keskinäisen asiantuntijakonsultaation mahdollistaminen, tiivis yhteistyö muiden terveyttä ja hyvinvointia edistävien portaalien kanssa elinkaarimallilla. 4) Yhteistyö oppilaitosten (opinnäytteet, toiminnalliset menetelmät, opintokokonaisuudet, työssäoppiminen), sairaanhoitopiirin ja kolmannen sektorin kanssa 2. Jalkautuvien palvelujen kehittämiskokonaisuus Hankkeen alkuvaiheessa työtä kehitetään pilotti -toiminnan (neuvola, päiväkoti, koulut) kautta moniammatillisena yhteistyönä. Maakunnassa toteutettavan kehittämistyön painopiste on lasten ja nuorten kasvuympäristöissä tehtävän työn osaamisen vahvistamisessa. Tavoitteena on kehittää lapsen ja perheen palvelutarpeisiin vastaavia palveluja niin, että varhaiskasvatus-perusopetus- sekä sosiaali- ja terveystoimen palvelut nivelletään toisiinsa ma- 8
talan hallinnon mallilla ja joustavilla rajapintojen työkäytänteillä. Tarkoituksena on luoda perustasolle uskallusta tarttua lapsen ja nuoren ongelmiin yhdessä työn tueksi muodostettavan moniammatillisen verkostoryhmän kanssa. Lähtökohtana on, ettei erityisosaamista voi viedä perustasolle ilman tälle tasolle rakennettuja malleja ja käytäntöjä. Tämä pyritään tekemään pilottiyksiköissä ja kokeiltu malli levitetään maakunnalliseksi käytännöksi. Yhteistyötä tehdään Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan lasten- ja nuortenpsykiatrian yksiköiden (lastenpsykiatrinen osaaminen) kanssa. Ideana on saada perheet mukaan palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. 1) Moniammatilliset verkostotyöryhmät jalkautuva palvelut -asiantuntijatyöryhmä 2) Sektorirajat ylittävän työmenetelmän kehittäminen konsultatiivisen työmallin kehittäminen ehkäisevän työn alueellisen konsultaatio -mallin kehittäminen 3) Pilottiyksikkötyöskentely pilottiryhmät, pilottiyksikkökohtaiset ryhmät pilottikohteet (Pajuluoman neuvola, Pajuluoman päiväkoti ja Kasperin alakoulut (Lintuviita, Rastipuisto ja Toukolanpuisto) sekä Toivolanrannan koulu (1-9lk) mallin kehittäminen ja sen levittäminen koko maakuntaan 4) Henkilöstön osaamisen vahvistaminen menetelmäosaamisen vahvistaminen arviointityökalujen kehittäminen 3. Perhetyön kehittäminen ja peruspalveluiden vahvistaminen Perhetyötä kehitetään hankkeessa sekä ennaltaehkäisevän työn parissa ja peruspalveluissa sekä lastensuojelun sijaishuollon yhteydessä tehtävänä työnä. Hankkeen tavoitteena on lisätä mahdollisuuksia ehkäisevän perhetyön malleille. Perhetyön mahdollisuuksia toimia perheitä vahvistavana työmuotona kokeillaan erillisissä kehittämispiloteissa. Pilotit on mahdollista toteuttaa joko palkattavalla projektihenkilöllä tai irrottamalla työntekijä omasta työstään ns. kehittäjämentoriksi Maakunnassa pitkään tehtyä perhetyön kehittämistä laajennetaan. Lähtökohtana perhetyön kehittämisessä on Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kehittämishankkeessa tehty 2007 2009 kehittämistyö, jossa yhtenäistettiin lastensuojelun avohuollon ja perhetyön käytäntöjä sekä luotiin uusia toimintamalleja lastensuojelun avohuoltoon. 1) Moniammatillinen verkostotyöryhmä perhetyön asiantuntijatyöryhmä 2) Selkeät, yhdenmukaiset valtakunnalliset toimintamallit perhetyön sisältöihin (hyvä käytännöt) 3) Pilottikohdekokeilut 4) Kehittäjämentor -toiminta 9
5) Vanhemmuuden tukeminen 3.2 Toteutusaikataulu Hankkeen toiminta on alkanut 17.8.2009 projektikoordinaattorin ja projektityöntekijöiden aloittaessa työnsä. Hanke toimintakausi kestää 31.10.2011 saakka. Hanke rakentuu kolmen kehittämisnäkökulman pohjalta. Työskentely hankkeessa lähtee liikkeelle jalkautuvien palvelujen kehittämiskokonaisuudesta ja perhekeskusverkoston kehittämisestä laajentuen hankkeen edetessä perhetyön kehittäminen ja peruspalvelujen vahvistamiseen. Hankkeesta on tehty erillinen toteutus- ja viestintäsuunnitelma, jossa on eriteltynä hankkeen toteutusaikataulu. 10
4. Hankkeen organisoituminen 4.1 Hankkeen rakenne KASTE -OHJELMA Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma Väli-Suomen lapset, nuoret ja lapsiperheet KASTE (Ohjausryhmä ja hankevertaisryhmät) Etelä-Pohjanmaan Lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishanke 2009 2011 (Alueellinen ohjausryhmä) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuus Ehkäisevän työn alueellinen konsultaatioryhmä Työn kehittäminen Perhekeskusverkosto Asiantuntijatyöryhmä Jalkautuvat palvelut Asiantuntijatyöryhmä Perhetyö Asiantuntijatyöryhmä Ehkäisevän työn -ryhmä Seutukuntakohtaiset työryhmät Kehittämistyö omassa toimintaympäristössä Pilottineuvola Kehittäjäryhmä Pilottiryhmä Pilottipäiväkoti Kehittäjäryhmä Pilottikoulut Kehittäjäryhmä Alueelliset perhetyön ryhmät LS-sosiaalitt. ryhmät Kehittäjä -mentor toiminta Pilotointi Seurakunnat Kunnat (Etelä-Pohjanmaan 19 kuntaa) Opetus- ja koulutus, perhe- ja sosiaalipalvelut sekä terveyspalvelut) EPSHP Erityisestä peruspalveluihin Järjestöt Oppilaitokset, SONet BOTNIA Eskoo Kuva 2 Hankkeen rakenne 4.2 Hankehallinnointi Väli-Suomen KASTE -hanketta hallinnoi Tampereen kaupunki. Hankkeeseen osallistuvia maakuntia on viisi ja väestöpohja noin 1,2 miljoonaa asukasta. Koko hankkeen toteuttamisesta vastaa Väli-Suomen alueella projektijohtaja, joka sijoittuu Pikassos Oy:n (Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Satakunnan sosiaalialan osaamiskeskus) yhteyteen. Hänen vastuualueenaan on projektin- ja teemakokonaisuuksien kehittämistyön johtaminen (etenemisen tukeminen, kehittämistyön pysyvien rakenteiden ja jatkokehittämisen suunnittelu sekä hankkeen aikana nouseviin kehittämistarpeisiin reagoiminen ja keskeisten toimijoiden verkottaminen yhteiseen oppimisprosessiin). Projektijohtaja vastaa myös hankkeen asianmukaisesta raportoinnista ja ohjausryhmän toiminnan koordinoinnista. 11
Seinäjoen kaupunki vastaa Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen osahallinnoinnista. Hankkeen toteuttamiseen ovat sitoutuneet kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat (Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Jalasjärvi, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Soini, Teuva, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri) sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. 4.3 Alueellinen ohjausryhmä Hankkeelle on nimetty ohjausryhmä, jonka kokoonpanossa on pyritty alueellisen ja hallinnollisen edustavuuden tasapuolisuuteen. Ohjausryhmään on pyydetty edustajia alueen seutukunnista (perhe- ja sosiaalipalvelut, opetus- ja koulutus sekä terveyspalvelut) sekä edustajia erikoissairaanhoidosta, järjestöistä ja seurakunnista. Ohjausryhmän tehtävänä on: - toimia hankkeen toteuttajan tukena - toimia hankkeen valmistelu- ja toimeenpanoelimenä - ohjata hanketta niin, että se toteuttaa hankesuunnitelmaa - seurata hankkeen tavoitteiden saavuttamista sekä budjetin toteutumista - tarvittaessa muuttaa hankkeen toimenpiteitä, jotta tulokset saavutettaisiin - antaa asiantuntemustaan hankkeelle ja tiedottaa siitä sekä saavutetuista tuloksista omille sidosryhmilleen - käsitellä hankkeen väliraportit ja mahdolliset hankesuunnitelmamuutokset - hyväksyä hankkeen loppuraportin ennen rahoittajalle toimittamista Projektikoordinaattorin tueksi ohjausryhmä voi nimetä projektiryhmän, joka toimii projektikoordinaattorin apuna ohjausryhmässä hyväksytyn toimintasuunnitelman käytännön toteuttamistyössä ja suunniteltaessa tulevaa toimintaa. Ohjausryhmän kokoonpano vuosille 2009 2011 Jäsen / organisaatio: Varajäsen / organisaatio: Ala-Toppari-Peltola Eija, sosiaalipalvelujen johtaja / KY Kaksineuvoinen Paavola Anita, sosiaalityönpäällikkö / KY Kaksineuvoinen Anttila-Varpula Elina, kehittämispäällikkö / MLL Ojanen Päivi, aluesihteeri / Pelastakaa Lapset ry. Aro Piia, perusturvajohtaja / Lapua Puro Tarja, sivistystoimenjohtaja / Lappajärvi Hautamäki Eija, johtava sosiaalityöntekijä / Jalasjärvi Kalliomäki Jouni, perusturvajohtaja / Ilmajoki Jaskari Jari, perusopetusjohtaja / Seinäjoki Takala Antti, sivistystoimenjohtaja / Töysä Koski-Säntti Kirsi, päivähoidon johtaja, Kauhajoki Tiitu Tuija, perhepäivähoidon aluejohtaja / Seinäjoki Laakso Juhani, apulaisylilääkäri / Seinäjoen terveyskeskus Puumala Kati, perheneuvolapsykologi / Järvi-Pohjanmaan YT-alue Lampinen Pirjo, lastenpsykiatrian ylilääkäri / EPSHP Palomäki Seppo, lasten- ja nuorisopsykiatrian va. ylilääkäri / EPSHP Luomala Juha, projektinjohtaja / Pikassos Kannas-Honkaniemi Ulriika, projektisihteeri / Pikassos Mäenpää Marketta, hoitotyönjohtaja / Seinäjoki Lepistö Elise, hoitotyönjohtaja / JIK Mäkinen Tuulikki, sosiaalityönjohtaja / Järvi-Pohjanmaan YT-alue Kellokoski-Kari Eija, peruspalvelujohtaja / Järvi-Pohjanmaan YT-alue Nurmi Maria-Liisa, perusturvajohtaja / Alavus Lahtinen Helena, perusturvajohtaja / Kuortane Porola Lea, kehittämispäällikkö / Seinäjoki Jokiranta Harri, apulaiskaupunginjohtaja / Seinäjoki Rahkonen Pekka, sosiaalipalvelupäällikkö, Suupohja LLKY Uusi-Hakala Paula, johtava sosiaalityöntekijä / Suupohja LLKY 12
Rinne Päivi, koulutusohjelmapäällikkö / SeAMK Toikko Timo, yliopettaja / SeAMK Saarijärvi Anne, kehittämissuunnittelija / SONet BOTNIA Knif Pirjo, va. kehitysjohtaja / SONet BOTNIA Saukko Päivi, sosiaalityön päällikkö / Seinäjoki Viitala Mauri, johtava hoitaja/ Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Takamaa Reijo, hiippakuntasihteeri / Lapuan hiippakunta Kallio Esko, vs. kirkkoherra / Soinin seurakunta Tuomela-Jaskari Sirpa, projektikoordinaattori / Etelä-Pohjanmaan KASTE- hanke 4.4 Hankkeen henkilöstö Etelä-Pohjanmaalla hankkeen maakunnallisen kokonaisuuden etenemisestä vastaa projektikoordinaattori, joka toimii vastaavana hanketyöntekijänä. Projektikoordinaattori toimii yhteyshenkilönä Väli-Suomen hankekokonaisuuteen. Koordinaattorin toimenkuvaan kuuluu hankehallinnointi (suunnittelu-, valmistelu- ja neuvottelutyö, raportointi) ja tiimin esimiestehtävät. Koordinaattori toimii tarvittaessa työntekijöiden työparina. Projektityöntekijät (kaksi sosionomi (AMK):ta ja yksi psykiatrinen sairaanhoitaja) toimivat sisältöasiantuntijoina hankkeen kehittämiskokonaisuuksissa (perhekeskusverkoston kehittäminen, jalkautuvien palvelujen kehittämiskokonaisuus sekä perhetyön kehittäminen ja peruspalvelujen vahvistaminen). Projektityöntekijöiden työnkuva muodostuu omasta ammatillisesta ja koulutuksellisesta viitekehyksestä. Perustyöstä määräaikaisiin kehittämistehtäviin on mahdollisuus irrottaa ns. kehittäjämentoreita, jotka toimivat seutukunnissa paikallisina kehittäjinä ja uusien toimintamallien juurruttajina. 13
5. Hankkeen seuranta- ja arviointijärjestelmä 5.1 Hankkeen raportointi ja tiedottaminen Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen raportointi rakentuu muiden Väli-Suomen osahankkeiden kanssa yhtenäiseksi. Raportointivastuu on projektikoordinaattorilla. Raportointivelvoitteista sovitaan hallinnoijan kanssa myöhemmin. Hankkeessa laaditaan erillinen toteutus- ja viestintäsuunnitelma. Tässä suunnitelmassa tulee tarkemmin esille hankkeen prosessi ja aikataulu sekä miten tiedottaminen rakentuu hankkeen aikana. Väli-Suomen hankekokonaisuuden oman tiedottamisen lisäksi tiedottamista tapahtuu eri osahankkeiden välillä esimerkiksi rypästapaamisten yhteydessä. Oman maakunnan alueella tiedottamista tapahtuu verkottumisen, seminaarien ja työkokokusten yhteydessä. Maakunnallisen hankkeen nettisivut ovat rakentumassa hallinnoijan yhteyteen. 5.2 Hankkeen arviointi Hankkeen arviointi on pääosin prosessiarviointiin perustuvaa. Kehittävän arvioinnin avulla voidaan todentaa kehittämisprosesseja, arvioida tavoitteiden suunnassa toimimista ja tarvittaessa tarkentaa kehittämisen kohdetta ja tapaa. Hankkeen käynnistyessä arvioidaan realistisesti, minkälaiseen arvioinnin toteuttamisen kohteeseen, tapaan ja laajuuteen voidaan pyrkiä. Tavoitteena on, että hankkeen loppuvaiheessa voidaan myös toteuttaa prosessiarvioinnin tuottaman materiaalin sekä alahankkeissa tuotettujen seuranta- ja arviointimateriaalien avulla ulkoinen tulosarviointi, joka keskittyisi palvelurakenteiden uudistamisen tuloksellisuuteen. Asiakkaiden osallisuutta ja asemaa arvioidaan Bikva -arviointimenetelmän avulla. Bikva -arviointi toteutetaan hankkeen puolivälissä (vuonna 2010), jolloin on vielä mahdollista suunnata hankkeen toteuttamista tarkentaen tavoitteita ja toimenpiteitä. Hankkeen tärkeimpänä arviointikohteena pidetään asiakkaiden/palvelunkäyttäjien arviota heille hankkeen tuottamista muutoksista/hyödyistä palveluissa. 14
6. Hankkeen talous Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen kokonaiskustannukset vuosilta 2009 2011 ovat 756 500. Rahoitus muodostuu Sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustuksesta (75 %) sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeeseen. Kuntaosuudet (25 %) muodostuvat hankkeeseen osallistuvien Etelä-Pohjanmaan kuntien (Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Jalasjärvi, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Soini, Teuva, Töysä, Vimpeli, ja Ähtäri) ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omarahoitusosuudesta. Oheisina taulukkoina ovat hankkeen rahoitussuunnitelma (taulukko 1) ja kustannusarvio (taulukko 2) Seinäjoen kaupunki laskuttaa hankekonsortion hallinnoijaa Tampereen kaupunkia toteutuneiden kulujen mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Tampereen kaupunki laskuttaa Seinäjoen kaupungilta omarahoitusosuudet Etelä-Pohjanmaan kuntien ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin osalta kerran vuodessa, viimeistään 28. helmikuuta mennessä, paitsi vuonna 2009 lokakuun loppuun mennessä. Seinäjoen kaupunki laskuttaa vastaavasti kaikilta hankkeen kumppanuuskunnilta ja sairaanhoitopiiriltä omarahoitusosuudet samassa aikataulussa. Hankkeen kirjanpito on eriytettynä omaksi kustannuspaikakseen Seinäjoen kaupungin muusta kirjanpidosta. Kirjanpito noudattaa samaa määriteltyä tarkkuustasoa kaikkien hanketoimijoiden kirjanpidoissa (henkilöstömenot, palveluiden ostot sekä aineet, tarvikkeet ja tavarat, investointimenot ja muut menot). Hanketta koskevat laskut hyväksyy hankkeen vastuuhenkilö kehittämispäällikkö Lea Porola Seinäjoen kaupungilta. Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Yhteensä Kuntaosuudet 44 875 71 750 72 500 189 125 Haettava valtionavustus 134 625 215 250 217 500 567 375 YHTEENSÄ 179 500 287 000 290 000 756 500 Taulukko 1 Hankkeen rahoitussuunnitelma 15
Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 YHTEENSÄ Henkilöstökulut 152 500 255 000 258 000 665 000 Palvelujen ostot (toimisto-, pankki- ja asiantuntijakulut) 6 000 4 000 4 000 14 000 Painatukset ja ilmoitukset 1 000 1 000 1 000 3 000 Majoitus ja ravitsemus 2 000 3 000 3 000 8 000 Matkustus- ja kuljetuspalvelut 2 000 5 000 5 000 12 000 Koulutus ja kulttuuripalvelut 1 000 2 000 2 000 5 000 Muut palvelujen ostot 1 000 1 000 1 000 3 000 Aineet, tavarat ja tarvikkeet 6 000 4 000 4 000 14 000 Vuokrat 8 000 12 000 12 000 32 000 KOKONAISKULUT 179 500 287 000 290 000 756 500 Taulukko 2 Hankkeen kustannusarvio 16