KASPERI - Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämishanke. KASTE-ohjelman mukainen kehittämishanke Väli-Suomessa

Transkriptio

1 KASPERI - Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämishanke KASTE-ohjelman mukainen kehittämishanke Väli-Suomessa

2 Hanketietoa Kokonaisbudjetti euroa, Valtionosuus euroa Hallinnoijana ja hakijana Tampereen kaupunki, hankkeen koordinointi ostopalvelusopimuksella Pikassos Oy:n kautta Koordinoinnissa Projektijohtaja ja projektisuunnittelija, jotka toimivat tiiviisti yhdessä Tampereen kaupungin kanssa

3 Hanketietoa 11 osahanketta, joita hallinnoivien kuntien kanssa Tampere tehnyt sopimukset osahankehallinnoinnista Osahankkeilla asetettujen tavoitteiden ja budjetin puitteissa kohtalaisen suuri vapaus sopia oman osahankkeen sisällöllisen työn organisoimisesta osahanketta hallinnoivat kunnat tekevät kumppanuussopimukset niihin kuuluvien kuntien kanssa ja keräävät omarahoitusosuudet Määritelty tarkemmin osahankehallinnoijien kanssa tehtävässä sopimuksessa KASTE-ohjelmasta rahoitettu lasten, nuorten ja perheiden hanke viidelle KASTE-alueelle Hankkeiden yhteistyötä tuetaan THL:n kautta

4 Hankkeen organisoituminen Kaste-ohjelma STM:n valvonta ja tuki THL:n tuki hankkeille Aluejohtoryh mä / Alueellinen kehittämistoi minnan suunnitelma Ohjausryhmä Heinola/Si lta PHSOTE Y/Sihti Lahti/Seitt i Tampere / Nepsy Projektijohto/Pikassos, Hankehallinto/Tampere Pirkkala / Iina Pälkäne / Pirkan perhepalv elut Riihimäki / Riina Hämeenli nna / monialais esti lapsen parhaaksi Vaasa / Pohjanmaan perhekaste KASTE familjepr ojekt Kauhajoki / Selevä Paletti Seinäjoki / EP:n maakunn allinen kokonais uus

5 Hankkeen keskeiset tavoitteet

6 Toisin sanoin Pyritään kehittämään lapsille, nuorille ja lapsiperheille oikea-aikaisia palveluja, jotka ovat helposti saatavilla Ennakoivuus, matala kynnys, tarpeen ja tarjonnan kohtaaminen Tarvitaan uusia rakenteita ja vanhojen rakenteiden trimmaamista, uusia toimintatapoja ja raja-aitojen kaatamista

7

8 Tiedosta hyvinvointia Jukka Mäkelä: Remontin tarvetta? 8 Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta, Kouluterveydenhuollon käynnit vuosina Kouluth käynnit/7--18 vuotiaat (1000 as.) Kouluth käynnit/7--18 vuotiaat (1000 as.) Tiedosta hyvinvointia Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta, Kouluterveydenhuollon käynnit vuosina Kouluth käynnit/ vuotiaat (1000 as.) *) Skolhälsovårdsbesök / 7 18-åringar ( inv.) *) Kouluth lääkärikäynnit/ vuotiaat (1000 as.) *) Skolhälsovårdsbesök / 7 18-åringar (1 000 inv.) *) Matti Rimpelä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus TedBM-hanke Kouluth lääkärikäynnit/7--18 vuotiaat (1000 as.) Kouluth lääkärikäynnit/7--18 vuotiaat (1000 as.) Kouluth käynnit/ vuotiaat (1000 as.) *) Skolhälsovårdsbesök / 7 18-åringar ( inv.) *) Kouluth lääkärikäynnit/ vuotiaat (1000 as.) *) Skolhälsovårdsbesök / 7 18-åringar (1 000 inv.) *) Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Matti Rimpelä TedBM-hanke

9 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 1,3 1,2 1,1 1 % 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 tytöt pojat

10 Jukka Mäkelä: Remontin tarvetta? Psykiatrian laitoshoito ikäryhmittäin (/1000) pojat & tytöt vuotiaat pojat vuotiaat tytöt vuotiaat pojat vuotiaat tytöt lähde: Sotkanet.fi

11 Teema-alueet hankkeessa Hankesuunnitelmassa määritelty kolme teema-aluetta I Perhepalveluverkostot II Erityinen tuki peruspalveluissa III Erityistä osaamista vaativien palvelujen tehostaminen ja erityispalvelujen tarpeen kasvun vähentäminen Osahankkeista muodostunut vielä neljäs IV Monialaiset palvelurakenteet

12 Sisältö tiiviistetysti

13 I Perhepalveluverkostot Silta (Heinola) Juurrutetaan, laajennetaan ja arvioidaan jo olemassa olevaa perhekeskustoimintaa huomioiden kouluikäiset lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Laajennetaan kehittämiskeskustoimintaa. Verkkopohjainen perhekeskusmalli (E-P) Kehitetään nettipohjaista ympäristöä Järviseudulla ja Kuusiokuntien alueella toteutetun Kersanetin pohjalta. Pirkan perhepalvelut (Parkano, Pälkäne) Kehitetään perhekeskustoimintaa, avoimia varhaiskasvatuspalveluita sekä varhaisen tuen osaamista ja perhelähtöisiä työkäytänteitä Selevä Paletti (Kauhajoki) Mallinnetaan lapsen ja perheen palvelutarpeisiin vastaava SELEVÄ PALETTI, jossa ylisektorisesti nivelletään varhaiskasvatus-, perusopetus-, ja sosiaali- ja terveyspalvelut toisiinsa matalan hallinnon mallilla ja joustavilla rajapintojen arkityökäytänteillä. Kasvatuskumppanuus (Hämeenlinna) Luodaan kasvatuskumppanuuden ideaalimalli. Pilottialueilla rakennetaan monimuotoiset kasvatuskumppanuuteen perustuva varhaiskasvatuspalvelut yhteistyössä kunnan, seurakunnan ja järjestöjen kanssa. Lisäksi kehitetään uudenlaiset palveluohjauksen muodot.

14 II Erityinen tuki peruspalveluissa Nepsy kumppanuus lasten ja nuorten mielenterveystyön palvelurakenteen perustana (Pirkanmaa) Kehitetään uusi toimintamalli palvelurakenteeseen (Nepsy perhekeskusmalli) sekä lisätään ja vahvistetaan perustason osaamista Resurssitiimimalli (Pohjanmaa) Tarjotaan erityistä tukea lasten ja nuorten keskeiseen kasvu- ja kehitysympäristöön, kouluun. Pilotoidaan ja sittemmin levitetään resurssikoulu- ja resurssitiimimallia Pohjanmaan alueelle. Hyvinvointineuvolamalli (Hämeenlinna) Pilotoidaan erityisesti alle kouluikäisten lasten perheille varhaista tukea tarjoava hyvinvointineuvolamalli, joka on tarkoitus tulevaisuudessa ottaa Hämeenlinnassa laajasti käyttöön. Hoidollis-pedagoginen nivelluokka (Hämeenlinna) Tarjotaan väliaikainen hoidollispedagoginen yhteisö oppilaille, jotka eivät edes vahvoin tukitoimin selviydy koululuokassa tai pienryhmässä. Ryhmän tukena toimii monialainen ohjausryhmä, jossa on edustus lastensuojelusta, erikoissairaanhoidosta ja psykososiaalisista palveluista. Moniammatillinen tiimi perustyön osaamisen tueksi (E-P) Muodostetaan pilottipäiväkoti, -koulu ja neuvola, joissa kehitetään moniammatillisen verkostoryhmän mallia ja tuodaan perustyössä työskentelevien tueksi erityispalvelujen osaamista perhetyön ja lastenpsykiatrian saamisen kautta.

15 III Erityistä osaamista vaativien palvelujen tehostaminen ja erityispalvelujen tarpeen kasvun vähentäminen Intensiivimalli nuorten avohuoltoon (Pirkanmaa) Kehitetään alueelle soveltuvaa mallia, jolla nuoria ja heidän perheitään voidaan auttaa intensiivistä tukea tarjoamalla perinteisiä sektorirajoja ylittäen. Sihti (P-H) Luodaan toimiva kokonaisuus nuorten psykososiaalisiin palveluihin yhteistyössä erikoissairaanhoidon, kuntien peruspalvelujen (sosiaali- ja terveystoimi sekä koulutoimi) ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Kehitettävän konsultaatiomallin mukaisesti moniammatillinen tiimi tarvittaessa jalkautuu kaikkiin alueen kuntiin toimien nuorten mielenterveyspalveluiden matalankynnyksen vastaanottopisteenä sekä konsultoivana tahona. Monialainen palvelutarpeen arviointi (Hämeenlinna) Rakennetaan Uppsala-taloon kaksi tiimiä palvelemaan lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Toinen tiimeistä on lasten kuntoutustyöryhmä ja toinen tiimi luodaan palvelemaan kouluikäisiä nuoria. Tiimit keskittyvät moniammatilliseen arviointiin ja yksilöllisen palvelusuunnitelman laadintaan. Intensiivisen hoidon malli (Pohjanmaa) Pilotoidaan, arvioidaan ja levitetään perheiden intensiivihoitomalli, jossa moniongelmaisten perheiden tuet ja hoito integroidaan asiakaslähtöisesti päällekkäisiä ja ristikkäisiä palveluja karsien. Intensiivihoidon malli (Riihimäki) Kehitetään alueelle soveltuvaa mallia, jolla nuoria ja heidän perheitään voidaan auttaa intensiivistä tukea tarjoamalla perinteisiä sektorirajoja ylittäen.

16 IV Monialaiset palvelurakenteet ja osaamisen kehittäminen Lastensuojelutyön osaamisen kehittäminen (Pohjanmaa) Kehitetään erityisesti lastensuojelun avohuollon kokonaisuutta. Keskeistä on muun muassa eri toimijoiden rajapintojen määrittäminen ja työnjaon selkiyttäminen sekä avohuollon toimijoiden osaamisen vahvistaminen sekä erityisosaamisen turvaaminen. Seitti (P-H) Kehitetään palvelurakenteita ja toimintaa, erityisesti matalankynnyksen perhetyötä sekä lapsiperheiden päihdepalveluja. Lisäksi pyritään vaikuttamaan lapsiperheiden parissa työskentelevän henkilöstön hyvinvointiin ja koordinoidaan Päijät-Hämeen hankeyhteistyötä. Perhetyön kehittäminen (E-P) Kehitetään perhetyötä niin ennaltaehkäisevän työn parissa ja peruspalveluissa kuin myös lastensuojelun sijaishuollon yhteydessä tehtävänä työnä. Monikulttuurisen asiakastyön kehittäminen (Pohjanmaa) Edistetään kaksisuuntaista integraatiota sekä ehkäistään lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymistä paremmilla ja oikea-aikaisilla palveluilla, tiedoilla ja osaamisella.

17 Teema-alueittainen verkostoituminen yhteisen työskentelyn perustana Toimitaan kehittävän vertaisryhmäkäynnin mukaisesti Aikajakso 9/09 2/10 Hankeryppäiden työllä on kaksi tavoitetta: 1. hankkeiden työn kehittäminen ja tuen saaminen toisilta 2. Toiminnan ja tulosten saaminen esiin jo varhaisessa vaiheessa ja tavoitteiden mukaisen etenemisen arviointi Yhteistyö THL:n Hyvä Käytäntö menetelmän kanssa, Hyvä Käytäntö tutorit hankeryppäittäin Perusrakenne yhteisen työskentelyn turvaamiseksi tehdään yhteistä Väli-Suomen hanketta

18 Kokemuksia hankkeen verkostoitumisesta ja yhteisestä työskentelystä Ollut hankkeen tähänastisessa työssä kantava ratkaisu Aiemmin ei ole ollut mahdollista sisällöllisesti samanlaisten hankkeiden yhteiseen jakamiseen Pyritty pitämään KASPERI -hankkeen toimesta rakenne kevyenä (3-5 tapaamista), osahankkeet järjestäneet itse lisätapaamisia ja verkostoituneet myös oma-aloitteisesti, lisäksi verkostoituminen esim. toisten KASTE-alueiden vastaavien hankkeiden kanssa Verkostorakenne myös jatkossa hankkeen organisoitumisen pohjana, tukena mm. arvioinnille, tutkimukselliselle yhteistyölle jne. Hanketapaamisissa noussut tarve myös yhteistyöhön menetelmällisessä kehittämisessä keskitytään myös tähän KASPERIn toimesta ensi vuonna (ART, BARO, BIKVA, Kuvastin jne.)

19 Hankkeen ajankohtaistilanne Sisällöllisesti osahankkeet ovat lähteneet liikkeelle hyvin, tosin aiottuun aikatauluun nähden myöhässä vaikutus talouteen Rekrytoinnit onnistuneet pääasiassa hyvin, työntekijöitä osahankkeissa tällä hetkellä n. 40 Keskeisiä haasteita olleet kehittämistyön luonteen ymmärtäminen, resurssien jakautuminen, yhteistyö koulutoimen kanssa, kuntien taloustilanteet Koulutoimen hankkeiden kanssa yhteistyötä tehty paikallisella tasolla ja jatkossa tukea myös ministeriöiden välisestä yhteistyöstä Tampereen kaupungille saatu lisäresurssia vaativaan hankkeen taloushallintoon

20 KASPERI-hankkeen rooli alueellisen kehittämistyön tukemisessa Talven aikana tuki- ja ohjauskäynnit kaikissa osahankkeissa työseminaari, jossa hankeryppäiden työtä avataan myös muille toimijoille (toimii myös väliarviointina) päivien yhteydessä myös menetelmällinen osuus hankkeiden tueksi Myös tutkimuksen osalle luodaan tukiryhmä ja rakenteet tavoitteena mm. yhteydet tutkimusohjelmiin Valtakunnallisesti rakennetaan yhteistyötä eri hallinnonalojen kehittämishankkeiden välille (OPM, STM) THL:n tukiryhmä perusteilla, tukea erityisesti arvioinnin kysymyksiin

21 Arvioinnista Haasteena eritasoiset arviointikysymykset Arviointimateriaali ja aineistoa tulossa kuitenkin runsaasti Eri hanketasoilla arvioinnissa eri kysymykset tärkeitä oli ensimmäinen arviointia koskeva yhteinen työkokous, jossa sovittiin karkeasti raamit osahankkeiden ja KASPERI-hankkeen työnjaolle Osahankkeissa vastuu oman hankkeen tuloksellisuuden arvioinnista, prosessin arvioinnista sekä osallisuuden huomioimisesta Arviointisuunnitelma vuoden 2010 alussa Net Effect vastaa koko KASTE -ohjelman arvioinnista THL:n tukiryhmä hankkeiden arviointiin tammikuusta alkaen