Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki

Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle komission tiedonannosta (monivuotinen rahoituskehys AKT-maiden ja EU:n välisen kumppanuussopimuksen toteuttamiseksi) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan yhteisöjen komission 30 päivänä joulukuuta 2004 antama tiedonanto koskien monivuotisia rahoituskehyksiä AKT-maiden ja EU:n välisen kumppanuussopimuksen toteuttamiseksi sekä Euroopan yhteisöjen komission esittämä ehdotus neuvoston päätökseksi 9. Euroopan kehitysrahaston varojen sitomisen määräpäiväksi sekä tiedonannosta ja ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2005 Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki Yksikönpäällikkö Sinikka Antila

2 ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO KOMISSION TIEDONANTO KOSKIEN MONIVUOTISIA RAHOITUSKEHYKSIÄ AKT- MAIDEN JA EU:N VÄLISEN KUMPPANUUSSOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEKSI (KOM(2004) 383 LOPULLINEN /2) 1. Yleistä Euroopan unioni ylläpitää etuoikeutettuja kauppa- ja kehitysyhteistyösuhteita Afrikan, Karibian ja Tyynenvaltameren (ns. AKTvaltiot) valtioiden kanssa. Suhteiden perustana on AKT-valtioiden ja EU:n välinen kumppanuussopimus, ns. Cotonoun sopimus, joka on voimassa 20 vuotta eteenpäin maaliskuusta 2000 alkaen. Cotonoun sopimuksen kehitysyhteistyörahoitukseen perustuva yhteistyö rahoitetaan Euroopan Kehitysrahastosta (European Development Fund, EKR). EKR:n perustamisesta määrättiin vuonna 1957 tehdyn Rooman sopimuksen EY 182 (ent. 131) ja 187 (ent. 136) artiklassa, jossa sen kohteeksi määrättiin asiantuntija-apu ja taloudellinen apu Afrikan maille, jotka olivat tuolloin vielä siirtomaita ja joihin tietyillä jäsenvaltioilla oli pitkäaikaiset siteet. Kehitysrahoituksen määrä tarkennetaan sopimuksen ns. rahoituspöytäkirjassa (Financial Protocol). Cotonoun sopimuksen ensimmäinen rahoituspöytäkirja eli 9. EKR, jota on täydennetty edellisistä rahastoista jääneillä varoilla, kattaa vuodet 2000-2007. Cotonoun sopimuksessa todetaan, että "kehitysrahoitusyhteistyön tavoitteena on riittäviä rahoitusvaroja ja tarkoituksenmukaista teknistä apua antamalla tukea ja edistää AKT-valtioiden pyrkimyksiä saavuttaa tässä sopimuksessa asetetut tavoitteet yhteisen edun mukaisesti ja keskinäisen riippuvuuden hengessä". Rahoituksen kokonaismäärä esitetään sopimuksen liitteenä olevassa rahoituspöytäkirjassa. Komission tiedonannon tarkoituksena on sopia EU:n positiosta meneillään olevia Cotonoun sopimuksen alaisia EU:n ja AKTmaiden välisiä neuvotteluita varten. Nyt voimassa oleva rahoituspöytäkirjan voimassaolo päättyy 28. helmikuuta 2005. Neuvoston oikeuspalveluilta on saatu vahvistusta siihen, että AKT-maille tulee kommunikoida tuleva rahoituskehys helmikuun 2005 loppuun mennessä, koska kyseessä on kolmansien maiden kanssa tehty sopimus, jonka kansalliset parlamentit ovat vahvistaneet. Euroopan kehitysrahasto on toiminut erillisinä rahastona EU:n budjettiin nähden. Lokakuussa 2003 komissio antoi tiedonannon, jossa esitettiin AKT-maiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön sisällyttämisestä EU:n budjettiin. Syyskuussa 2004 annetussa komission rahoituskehysehdotuksessa vuosille 2007-2013 EKR sisällyttiin otsakkeen 4 eli ulkosuhdetoiminnan alle. Tähän mennessä Euroopan unionin neuvo s- to ei ole ottanut kantaa EKR:n budjetisointiin. Koska budjetisoinnista ei ole tehty päätöksiä, komissiota ohjeistettiin valmistelemaan sekä budjetisointivaihtoehto että 10. EKR vaihtoehto Cotonoun sopimuksen rahoituspöytäkirjan uudistamista koskevia neuvotteluita varten. Komission näkemys on, että budjetisointi olisi parempi vaihtoehto, koska se takaisi suuremman poliittisen lä-

3 pinäkyvyyden, vaikuttavuuden sekä paremman kustannustehokkuuden. Budjettiin siirtäminen edistäisi unionin ulkoisen toiminnan koherenssia ja tehokkuutta, yhdenmukaistaisi EU-AKT yhteistyön muiden alueiden kanssa, tehostaisi avun perillemenoa ja yhdenmukaistaisi sen hallintoa sekä parantaisi demokraattista legitimiteettiä ja läpinäkyvyyttä. EKR:n liittäminen osaksi EU:n yleistä talousarviota mahdollistaisi ulkosuhdetoimiin liittyvien menojen kokonaistarkastelun ja priorisoinnin ja näin myös Euroopan parlamentti voisi osallistua EKR:a koskevaan päätöksentekoon. EKR:n liittäminen EU:n budjettiin yksinkertaistaisi tulevia neuvotteluja: tulevista rahoituskehyksistä käytävien neuvottelujen ohella ei tarvittaisi erillisiä 10. EKR:a koskevia neuvotteluja. Rahoituspöytäkirjan mukaan yhteisön rahoitustuki 9. Euroopan kehitysrahastolle on 13 800 miljoonaa euroa. Rahaston varat kokonaisuudessaan ovat 23 600 miljoonaa euroa perustuen komission kesäkuussa 2000 tekemään arvioon edellisiltä rahastoilta siirtyvistä varoista. Kokonaissummassa on huomioitu myös ns. ehdollinen miljardi EU:n vesifasiliteettia varten. Rahoituspöytäkirja ei sisällä merentakaisille maille ja alueille allokoituja varoja, vaikka Cotonoun sopimus kattaa myös yhteistyön näiden maiden kanssa. OCT-maille allokoitavat varat on kuitenkin otettu huomioon vuosien 2007-2013 rahoituskehyksissä. AKT-maille tarjottava rahoitus ei saisi riippua instrumentin valinnasta. Euroopan parlamentin päätöslauseessa huhtikuussa 2004 todetaan, että EKR:n mahdollinen budjetisointi ei saa johtaa EKR:lle allokoitavien varojen vähenemiseen. Komission EKR:n budjetisointia koskevassa tiedonannossa todetaankin, että EKR:ää vastaava, AKTmaille korvamerkitty rahoitusosuus budjetissa täytyy pysyä vähintään EKR:n tämänhetkisellä tasolla ja että AKT-maiden osuutta tulisi ohjata EU:n bruttokansantulon yleinen kehitys. Komission arvion mukaan yhteenlaskettu 9. EKR:n rahoitus, 23 600 miljoonaa euroa, vastaa 0,031 % EU 15 bruttokansantulosta vuosina 2000-2007. Ottaen huomioon, että suurin osa maailman köyhimmistä valtioista kuuluu AKT-maiden ryhmään, johdonmukainen EU-politiikka MDG- tavo itteiden saavuttamiseksi edellyttäisi, että EU:n apu AKT-maille suhteutettuna EU:n bruttokansantuloon pysyisi vähintään ennallaan. Mikäli EU:n apu AKT-maille suhteutettuna EU:n bruttokansantuloon laskee ja kun samalla kansallisia kehitysyhteistyöbudjetteja kasvatetaan, merkitsisi tämä huomattavaa muutosta EU-avun kanavoinnissa: yhteisön avun laskua ja kahdenvälisen ja/tai muun multilateraalisen avun nousua. 2. Komission ehdotuksen sisältö Komissio esittää, että vuosien 2007-2013 rahoituskehyksissä kehitysapu, joka tällä hetkellä rahoitetaan EKR:n kautta, vastaisi 0,031 % EU 27 bruttokansantulosta. Tämä apu olisi lisänä avulle, joka jo tällä hetkellä kanavoidaan AKT-maille EU:n budjetin kautta. Kyseessä on lähinnä AKT-maille allokoitu humanitaarinen apu sekä erilaiset temaattiset apukohteet, mm. ihmisoikeudet, kansalaisyhteiskunta ja ympäristö, jotka vuosittain ovat yhteensä noin 700 miljoonaa euroa. Komission vuosien 2007-2013 rahoituskehystiedonannossa ulkosuhdetoiminta kuuluu otsakkeeseen 4. eli EU globaalina toimijana. Ulkosuhdetoiminnan avulla rahoitetaan kolmea keskeistä ulkosuhdetoimintaan liittyvää politiikkainstrumenttia: laajentumispolitiikkaan, naapuruuspolitiikkaan sekä kehitysyhteistyöhön ja taloudelliseen yhteistyöhön liittyviä instrumentteja. Politiikkainstrumentte-

4 ja on täydennetty kolmella horisontaalisella instrumentilla: makrotaloudellinen tuki, humanitaarinen apu sekä uusi vakausinstrumentti. AKT-maat hyötyisivät kolmesta instrumentista. Suurin osa AKT-maiden rahoituksesta tulisi kehitysyhteistyön ja taloudellisen yhteistyön instrumentin kautta (Development cooperation and Economic cooperation, DCEC). Suurin osa nyt EKR:n kautta rahoitettavasta yhteistyöstä siirtyisi DCEC:n piiriin. AKT-maat vastaisivat yli puolta DCEC:n kautta allokoitavasta rahoituksesta. Lisäksi AKT-maille kanavoitaisiin apua humanitaarisen avun instrumentin sekä uuden vakausinstrumentin kautta. Uusi vakausinstrumentti sisältää esimerkiksi rauhaan ja turvallisuuteen liittyvää yhteistyötä, jotka tällä hetkellä on rahoitettu EKR:n kautta (esim. African Peace Facility). Edellä mainittujen instrumenttien lisäksi korvamerkitään 4 % operationaalisista menoista toimeenpanomenoja varten (9. EKR:ssä hallintomenoille varattu 1 % operationaalisista menoista, mikä on osoittautunut riittämättömäksi). Toimeenpanokustannukset sisältävät myös monitoroinnin ja evaluaation, joita on vahvistettu tulosperusteisen lähestymistavan myötä. Yhdeksännen EKR:n käytettävissä oleva rahoitus on tällä hetkellä 15 367 miljoonaa euroa, josta 2 617 miljoonaa siirtyi edellisiltä rahastoilta. Käytettävistä olevista varoista 4 855 miljoonaa euroa oli sidottuna syyskuussa 2004. Vuosien 2003-2004 keskimääräinen sitomisaste oli 3 656 miljoonaa euroa. Europe AID:n ennusteiden mukaan 9. EKR:n varat olisivat täysin sidottuja vuoden 2007 loppuun mennessä. Arvio perustuu EY:n parantuneeseen valmiuteen sitoa ja maksaa EKR-varoja. Täten komissio ehdottaa, että 31.12.2007 olisi viimeinen päivä, jolloin komission hallitsemia EKR-varoja tai Euroopan investointipankin hallitsemia korkotukia voisi sitoa. Vaikka tämä on aiempiin maksatusongelmiin nähden kunnianhimoinen tavoite, on se perusteltu maksatusasteessa tapahtuneen parannuksen vuoksi. Uudet määrärahat olisivat käytettävissä vuodesta 2008 eteenpäin. Komissio ehdottaa, että 9. EKR:ää vastaava bruttorahoitus vuosille 2008-2013 olisi 24 948 miljoonaa euroa. Tämä kokonaiskehys koskee sitoumuksia. Kokonaiskehyksestä 317 miljoonaa euroa olisi varattu OCT-maille, vakausinstrumentin osuus olisi 683 miljoonaa euroa ja humanitaarisen avun instrumentin osuus 376 miljoonaa euroa. Näin AKT-maiden DCEC:n kautta allokoitava brutto-osuus olisi 23 572 miljoonaa euroa. Kun tästä vähennetään 4 %:n toimeenpanokustannukset, DCEC:n nettoosuudeksi jää 22 629 miljoonaa euroa. AKTmaille kommunikoitava summa olisi 23 646 miljoonaa euroa. Tämä on saatu vähentämällä kokonaiskehyksestä 24 948 miljoonaa euroa OCT-maiden osuus sekä 4 %:n toimeenpanokustannukset. Vuosittainen rahoitus periodilla 2007-2013 on keskimäärin 4 158 miljoonaa euroa. 9. EKR:n aikana, vuosina 2000-2007, vuosittainen rahoitus on keskimäärin 2 950 miljoonaa euroa (sisältäen edellisiltä rahastoilta siirtyneet varat sekä ns. ehdollisen miljardin, joka irroitetaan vuonna 2004 tehtävän suoritusarvioinnin perusteella). Nimellinen kasvu vuosittaisessa rahoituksessa on 41 % ja reaalinen kasvu 26 %. Reaalinen kasvu voidaan jakaa laajentumisesta johtuvaan kasvuun (5,4 %) sekä EU:n bruttokansantulosta johtuvaan varallisuuskasvuun. Komission rahoitusskenaario perustuu oletukseen 2 %:n vuosittaisesta inflaatiosta sekä 2,3 %:n reaalisesta taloudellisesta kasvusta sekä Romanian ja Bulgarian liittymisestä unioniin vuonna 2007. Mikäli EKR:a vastaava rahoitus liitetään EU:n budjettiin ja täten vuosia 2007-2013

5 koskeviin rahoituskehyksiin, Cotonoun sopimuksen liitteenä olevaa rahoituspöytäkirjaa ei enää tarvitsisi neuvotella erikseen. AKTmaiden ja EU:n välistä kumppanuussopimusta voitaisiin tarkistaa jatkuvan monitoroinnin tuloksena. Neuvosto on määrännyt komissiota valmistelemaan myös ehdotuksen siltä varalta, ettei EKR:n budjetisointi toteudu. Nyt voimassa oleva rahoituspöytäkirjan voimassaolo päättyy 28. helmikuuta 2005, mutta kattaa kuitenkin rahoituksen vuoden 2007 loppuun asti. Rahoituspöytäkirjaan tehtäisiin seuraavat tarkistukset. Uusi rahoituspöytäkirja, joka astuisi voimaan 1. maaliskuuta 2005 lähtien, kattaisi rahoituksen 1. tammikuuta 2008 lähtien. Rahoituksen suuruus vastaisi edellä esitettyä monivuotista rahoituskehystä. Kokonaisrahoituksesta 1 500 miljoonaa euroa olisi Euroopan Investointipankin hallinnassa: 1 100 miljoonaa euroa investointiinstrumenttiin (Investment Facility) ja 400 miljoonaa euroa korkotukiin. 3. Ehdotuksen vaikutukset Suomen kannalta Suomen maksuosuus EKR:stä on 1,48 % ja Suomen maksuosuus EU:n budjettiin on 1,46 %. Komission arvio AKT-maiden rahoituskehysten maksatuksista vuosina 2008-2013 on 14 334 miljoonaa euroa. Suomen osuus maksatuksista olisi täten noin 209-212 miljoonaa euroa. 4. Ehdotus valtioneuvoston kannaksi Suomi hyväksyy komission esityksen. Suomi kannattaa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen rahoitusinstrumenttien yhdenmukaistamista EU:n muihin maantieteellisiin alueisiin soveltamien sääntöjen kanssa. Suomi kannattaa Euroopan kehitysrahaston siirtämistä EU:n budjettiin. Siirtämisen yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei köyhimpien maiden eikä AKT-maiden asema huonone. Komission arvion mukaan yhteenlaskettu 9. EKR:n rahoitus vastaa 0,031 % EU 15 bruttokansantulosta vuosina 2000-2007. Suomi on valmis hyväksymään EU-AKT rahoitukselle tason, joka vastaa 0,031 % EU 27 BKTL:stä. Ottaen huomioon, että suurin osa maailman köyhimmistä valtioista kuuluu AKT-maiden ryhmään, johdonmukainen EUpolitiikka MDG- tavoitteiden saavuttamiseksi edellyttäisi, että EU:n apu AKT-maille suhteutettuna EU:n bruttokansantuloon pysyisi vähintään ennallaan. Suomi hyväksyy myös komission esityksen, että 31.12.2007 olisi viimeinen päivä, jolloin 9:n EKR:n varoja voisi sitoa.