Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuosilta 2009-12 28.5.2013 Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto Kv-assistentti Danyi Liu
Esityksen sisältö 1. Pikakatsaus Espoo-strategiaan 2. Espoo-strategian ja monikulttuurisuusohjelman suhde 3. Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuosilta 2009-12 4. Kysymyksiä ja keskustelua
Henkilöstö Johtaminen ja esimiestyö Henkilöstö- ja osaamisrakenne Jatkuva parantaminen Henkilöstön työhyvinvointi Maahanmuuttajataustainen henkilöstö Kaupungin harjoittelu- ja työmahdollisuudet Palvelujen järjestäminen Palvelujen järjestäminen ja palveluvalikoima Palveluverkon toimivuus Sähköiset asiointi- ja neuvontapalvelut Sisäisten palvelujen tehokkuus Palvelujen arviointivälineet Kestävä kehitys Asiakas ja kaupunkilainen Asuinalueiden ja kaupunkikeskusten turvallisuus Palvelujen ja asuinalueiden kehittämiseen osallistuminen Lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointi Maahanmuuttajien kotoutuminen Sähköinen asiointi Asukastyytyväisyys Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki Kansainvälisiä tutkijoita ja opiskelijoita houkutteleva kampusverkosto Asunto- ja tonttitarjonta Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola - Suurpelto -kokonaisuus Joukkoliikenne Otaniemen innovaatioympäristö Elinvoimaisuus ja kaupunkirakenteen eheys Tieteen, taiteen ja talouden yhdistämisen vetovoima Yritystoiminnan kasvu Talous Toimintamenojen hallinta Tuottavuuden paraneminen Vuosikatteen rahoitusosuuden säilyminen investoinneissa Lainamäärän kasvun hallinta Kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden ohjaus
Monikulttuurisuusohjelmaa koskeva strategian tulostavoite 2010 Strategian valtuustokauden tavoite: Maahanmuuttajat kotoutuvat nopeasti ja asuinalueita eheyttävästi ja maahanmuuttajien työllisyysaste on kasvanut Kaupungin taloussuunnitelman 2010-2013 tulostavoite: Kaupungin monikulttuurisuusohjelman toimeenpanosta on huolehdittu nimeämällä ohjelman tavoitteille toimialoittain vastuutahot ja seuraamalla niiden toteutumista Vuoden 2013 mittari/arviointikriteeri: Monikulttuurisuusohjelman 23 tavoitteesta 18 (78 %) on kehittynyt myönteiseen suuntaan
Henkilöstö Johtaminen ja esimiestyö Henkilöstö- ja osaamisrakenne Jatkuva parantaminen Henkilöstön työhyvinvointi Maahanmuuttajataustainen henkilöstö Kaupungin harjoittelu- ja työmahdollisuudet Palvelujen järjestäminen Palvelujen järjestäminen ja palveluvalikoima Palveluverkon toimivuus Sähköiset asiointi- ja neuvontapalvelut Sisäisten palvelujen tehokkuus Palvelujen arviointivälineet Kestävä kehitys Asiakas ja kaupunkilainen Asuinalueiden ja kaupunkikeskusten turvallisuus Palvelujen ja asuinalueiden kehittämiseen osallistuminen Lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointi Maahanmuuttajien kotoutuminen Sähköinen asiointi Asukastyytyväisyys Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki Kansainvälisiä tutkijoita ja opiskelijoita houkutteleva kampusverkosto Asunto- ja tonttitarjonta Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola - Suurpelto -kokonaisuus Joukkoliikenne Otaniemen innovaatioympäristö Elinvoimaisuus ja kaupunkirakenteen eheys Tieteen, taiteen ja talouden yhdistämisen vetovoima Yritystoiminnan kasvu Talous Toimintamenojen hallinta Tuottavuuden paraneminen Vuosikatteen rahoitusosuuden säilyminen investoinneissa Lainamäärän kasvun hallinta Kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden ohjaus
Henkilöstö Maahanmuuttajien osuus henkilöstöstä Monikulttuuristen työyhteisöjen määrä Maahanmuuttajien osuus esimiehistä ja asiantuntijoista Etnistä syrjintää ei esiinny Palvelujen järjestäminen Maahanmuuttajien työllisyyden huomiointi hankinnoissa PKS-yhteistyö maahanmuuttajien kotouttamisessa Monikielisen sähköisen tiedotuksen kehittäminen Asiakas ja kaupunkilainen Maahanmuuttajien neuvontapalveluita kehitetään Lasten oman äidinkielen osaamisen vahvistuminen Maahanmuuttajille tarjotaan asumisneuvontaa Lasten suomen/ruotsin osaamisen vahvistuminen Asuinalueet kehittyvät tasapainoisesti & segregaatiota ehkäistään Maahanmuuttajien osallistuminen perhevalmennukseen Maahanmuuttajaperheiden ja koulun yhteistyön kehittäminen Työväenopisto tarjoaa kotoutumista edistävää koulutusta Maahanmuuttajien siirtyminen 2. asteen koulutukseen Aikuisten maahanmuuttajien suomen/ruotsin osaaminen vahvistuu Nuorisotoimi tukee maahanmuuttajanuorten kotoutumista Kotoutumista edistäviä järjestöjä ja yhteisöjä tuetaan Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki Maahanmuuttajien työllisyyden kasvua edistetään Maahanmuuttajien yrittäjyyttä tuetaan Kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelu ja viihtyminen KV-osaajien juurtuminen sosiaalisten verkostojen avulla
Muutamia ajatuksia ohjelman seurannasta Ohjelma on valmisteltu koko valtuustokautta varten Seurannan kohteena monikulttuurisuusohjelman 23 tavoitteen omat mittarit sekä ohjelmassa erikseen mainittu maahanmuuttajien huono-osaisuuden mittari Monet mittareista ovat uusia Osa osoittautuu varmasti toimiviksi, osa ehkä ei Uusia ajatuksia ja toimintatapoja ei synny, jos epäonnistumista pelätään liikaa Osa mittareista antaa yhdeltä vuodelta sattumanvaraisia tuloksia, mutta tarjoaa jatkossa kiinnostavaa tietoa asioiden kehityksestä
1. Maahanmuuttajien osuus henkilöstöstä Tavoite: Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta espoolaisista Seurantamittari: Muunkielisen henkilöstön osuus kaupungin työntekijöistä suhteessa muunkielisten kaupunkilaisten väestöosuuden kehitykseen. 12/2012: Osuus henkilöstöstä 4,6 %, väestönosuus 11,3 % (13 787 kaupungin työntekijää / 636 muunkielistä) Viralliseen henkilöstön henkilöstömäärään eivät kuulu lyhytaikaiset sijaiset (raja n. 12 työpäivää), työllistetyt, palkattomat harjoittelijat, alle 50 %:n työaikaa tekevät
1. Maahanmuuttajien osuus henkilöstöstä Muunkielisten osuus henkilöstöstä, kaikista palvelussuhteissa olleista ja väestöstä 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% 2009 2010 2011 2012 Henkilöstöstä (joulukuu) kaikista palvelussuhteissa olleista (joulukuu) väestöstä (joulukuu)
1. Maahanmuuttajien osuus henkilöstöstä Muunkielisten osuus henkilöstä ja väestöstä 2009-2012 (31.12) 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% 2009 2010 2011 2012 väestöstä henkilöstöstä
2. Monikulttuuristen työyhteisöjen osuus Tavoite: Kaupungin monikulttuuristen työyhteisöjen määrä kasvaa. Seurantamittari: Niiden työyhteisöjen osuus, joissa työskentelee ainakin yksi muunkielinen työntekijä. 12/2012: 13,7 % (259 / 1890 työpistettä) Työpisteiden jaottelu on kaupungin mm. palkanlaskennan käyttämän kaupungin organisaation virallisen jaottelun mukainen Työpisteitä ovat mm. päiväkoti, koulu ja neuvola Muunkielisten työntekijöiden seurantaan käytetään samoja kriteereitä kuin tavoitteen nro.1 kohdalla
2. Monikulttuuristen työyhteisöjen osuus Työyhteisöjen osuus, joissa työskentelee ainakin yksi muunkielinen työntekijä 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% 12/2009 12/2010 12/2011 12/2012
3. Maahanmuuttajien määrä esimiehistä ja asiantuntijoista Tavoite: Myös esimies- ja asiantuntijatehtävissä työskentelee maahanmuuttajataustaisia henkilöitä Seurantamittari: Esimies- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevien muunkielisten määrä 12/2012: 213 henkilöä asiantuntijanimikkeille ei ole vakiintunutta luokittelua, joten tässä huomioitu esimiesaseman lisäksi mahdollisuus hyödyntää korkeakoulutuksen tuomaa asiantuntemusta Nimikkeitä mm.: erikoiskirjastovirkailija, erityisluokanopettaja, erityisopettaja, lastentarhaopettaja, lukion lehtori, luokanopettaja, rehtori, sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, terveyskeskuslääkäri, pää- ja sivutoimiset tuntiopettajat, työterveyslääkäri, vastaava ohjaaja, verkkotiedottaja
3. Maahanmuuttajien määrä esimiehistä ja asiantuntijoista Esimies- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevien muunkielisten määrä 250 200 150 100 50 0 12/2009 12/2010 12/2011 12/2012
4. Etninen syrjintä Tavoite: Kaupungin organisaatiossa ei esiinny etnistä syrjintää Seurantamittari: Kunta 10-tutkimuksessa esiin tulleiden, etnistä syrjintää kokeneiden työntekijöiden osuus kaupungin henkilöstöstä. Kaikilta Espoon kaupungin työntekijöiltä kysyttiin: Esiintyykö työpaikallasi syrjintää seuraavista syistä? [ ] - etnisen taustan perusteella Kyllä: 4,32 % vuonna 2010
4. Etninen syrjintä % 8 7 Etnisen syrjinnän osuus Kunta 10-tutkimuksen mukaan ja muunkielisten osuus henkilöstöstä etninen syrintä (kyllä, % vastauksista) muunkielisten osuus henkilöstöstä 6 5 5,13 4,9 4,35 4,32 4 3,6 3 2,5 2 1,6 1 0 2004 2006 2008 2010
5. Maahanmuuttajien työllisyyden huomiointi hankinnoissa Tavoite: Kaupungin hankintoja tehtäessä huomioidaan maahanmuuttajataustaisen väestön työllisyyteen liittyvät näkökohdat Seurantamittari: Niiden hankintasopimusten vuosittainen määrä, joihin tietoisesti tehdyillä kirjauksilla edistetään maahanmuuttajien työllistymistä ja yhdenvertaista työelämää. 2012: Vuonna 2012 on kilpailutettu 2 ostopalvelupäiväkotia eli kaksi hankintasopimusta 14.12.2010 kaupunginhallitus hyväksyi sosiaalisesti kestävän kehityksen hankintakriteerit Kaupungin ja TE-toimiston väliseen yhteistyösopimukseen kirjataan määrälliset tavoitteet vuosittain. Vuonna 2012 tavoitteena oli 30 työttömän työllistämien hankintojen kautta.
6. Pääkaupunkiseudun yhteistyö maahanmuuttajien kotouttamisessa Tavoite: Kaupunki edistää yhteistyötä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa kotoutumista edistävien palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä Mittari: Konkreettisten kotoutumista edistävään palvelutuotantoon tai henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyvien yhteistyömuotojen ja -hankkeiden määrä. 2012: Yhteensä 15 yhteishanketta Helsinki Region Welcome Weeks, InfoFinland.fi -kurssihaun kehittäminen, Infopankki, Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus (Maamu), Metropolipolitiikan aiesopimus kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi, Monikulttuurinen liikuntapolku, NEO-Seutu neuvontapalvelut, Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen indikaattorit, Nuorten maahanmuuttajien opintopolut (Osallisena Suomessa hanke), PKS- KOKOn Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön hanke, Testipiste (aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointi), Vanhemmat mukaan (Osallisena Suomessa hanke), Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka (KatuMetro) monikulttuuriset tutkimushankkeet: a)sovittelu b)maahanmuuttajaperheet ja lastensuojelu, Aiesopimus Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjaston siirtämisestä Espoon kaupunginkirjaston yhteyteen (itse avaus 2013), Helsingin Diakonissalaitoksen YTY-hanke, jossa annetaan tukea traumatisoituneiden oppilaiden ja opiskelijoiden koulunkäyntiin
6. Pääkaupunkiseudun yhteistyö maahanmuuttajien kotouttamisessa Pääkaupunkiseudun yhteistyön hankkeita maahanmuuttajien kotouttamisessa 16 15 15 14 12 10 10 11 8 6 4 2 0 2009 2010 2011 2012
7. Monikielisen sähköisen tiedotuksen kehittäminen Tavoite: Kaupungin sähköinen tiedotus vastaa aiempaa paremmin muunkielisten kaupunkilaisten tarpeisiin Mittari: Kaupungin muunkielisten internet-sivujen ja maahanmuuttajasivujen sekä Infopankin Espoo-sivustojen käyttäjämäärät 2012: Keskimääräinen kuukausittainen erillisten kävijöiden määrä: Kaupungin englanninkieliset sivut: 7273 Kaupungin maahanmuuttajasivut: 529 Infopankin Espoo-sivusto: 1541
7. Monikielisen sähköisen tiedotuksen kehittäminen Muunkielisten internet-sivujen keskimääräinen käyttäjämäärät 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2009 2010 2011 2012 Espoon englanninkielisten sivujen erilliset kävijät (keskimääräinen/kuukausittain) Espoon maahanmuuttajasivujen sivujen erilliset kävijät (keskimääräinen/kuukausittain) InfopankinEspoon-sivustojen erilliset kävijät (keskimääräinen/kuukausittain)
8. Maahanmuuttajien osallistuminen perhevalmennukseen Tavoite: Maahanmuuttajaperheet osallistuvat perhevalmennukseen aiempaa aktiivisemmin Mittari: Muunkielisten osuus perhevalmennukseen osallistuvista ensimmäistä lasta odottavista perheistä 2011: Osuuden tilastollinen seuranta ei valitettavasti ole mahdollista. - Vuodelta 2009 Matinkylä-Olarin alueella tehdyn selvityksen/otoksen perusteella arvio on, että 10 20 % maahanmuuttajataustaisista osallistuu neuvoloiden omiin perhevalmennuksiin. Lisäksi vähintäänkin sama määrä osallistuu englanninkielisiin valmennuksiin. Ei ole uutta arviota vuodelta 2011. - Kaikista neuvola-asiakkaista vieraskielisten osuus on keskimäärin 10,5 %. - Vanhempia tuetaan yksilövastaanotoilla, englanninkielinen synnytys-dvd:n avulla ja työväenopiston englanninkielisessä valmennuksessa.
9. Lasten oman äidinkielen osaamisen vahvistuminen Tavoite: Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten oman äidinkielen osaaminen vahvistuu varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Mittari: Niiden muunkielisten lasten ja nuorten osuus, jotka osallistuvat esiopetuksen tai perusopetuksen oman äidinkielen opetukseen 2012: 50,7 % Esiopetuksessa: 67 / 355, eli 18,9 %. Valtionavustuksen lainsäädäntö laajeni koskemaan 2012 myös varhaisopetuksessa esiopetusta saavia lapsia. Tämä selittää osin vuosien 2011 ja 2012 suuria eroja. Suomenkielisessä perusopetuksessa: 1446 / 2629, eli 55 %.
70% 9. Lasten oman äidinkielen osaamisen vahvistuminen Muunkielisten osuus, jotka osallistuvat esiopetukseen tai perusopetukseen oman äidinkielen opetukseen 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% esiopetus perusopetus yleensä 2009/10 2010/11 2011/12 2012/13
10. Lasten suomen/ruotsin osaamisen vahvistuminen Tavoite: Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten suomen ja ruotsin kielen osaaminen vahvistuu varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Mittari: Suomi toisena kielenä -opetukseen ja ruotsi toisena kielenä -opetukseen oppilasta kohden käytettyjen resurssien määrä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa 2012: Perusopetuksessa suomi toisena kielenä opetusta käytettiin 7784 tuntia viikossa, keskimäärin 2,84 tuntia viikossa/s2 -oppilas. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa työskentelee 10 suomi toisena kielenä lastentarhanopettajaa, joiden tehtävänä on tukea koko päivähoidon henkilöstöä suomi toisena kielenä opetuksen suunnittelussa ja sen toteuttamisessa. Jokaiselle suomea toisena kielenä puhuvalle lapselle tehdään kaksikielisyyden suunnitelma osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tiedot vuodelta 2009 ei ole vertailukelpoista.
10. Lasten suomen/ruotsin osaamisen vahvistuminen Opetuksessa suomi toisena kielenä opetusta annettiin tuntia viikossa/ S2 - oppilas 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2010/11 2011/12 2012/13
11. Maahanmuuttajaperheiden ja koulun välinen yhteistyö Tavoite: Maahanmuuttajaperheiden ja koulun välinen yhteistyö paranee Mittari: Maahanmuuttajaperheiden ja koulun välisen yhteistyön edistämiseksi on laadittu kehittämissuunnitelma ja sen toimeenpanosta on huolehdittu kaikissa kouluissa. 2012: Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen vastuualue on laatinut kehittämissuunnitelman maahanmuuttajaperheiden ja koulun välisen yhteistyön edistämiseksi. Koulut ovat kuvanneet lukuvuosisuunnitelmassaan eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien perheiden kanssa tehtävän yhteistyön muotoja.
12. Maahanmuuttajien siirtyminen toisen asteen koulutukseen Tavoite: Maahanmuuttajataustaiset nuoret siirtyvät toisen asteen opintoihin Mittari: Toisen asteen koulutukseen suoraan peruskoulun jälkeen siirtyvien muunkielisten espoolaisten nuorten osuus 2009: 76,4 % Tiedot koulutuksen ulkopuolelle jäävistä nuorista saadaan tilastokeskukselta viiveellä Vuoden 2010 tiedot saadaan kesän 2013 aikana Osa nuorista on jatkanut peruskoulun jälkeen muussa kuin toisen asteen koulutuksessa (esim. nuorille maahanmuuttajille suunnatussa NUMA:ssa)
12. Maahanmuuttajien siirtyminen toisen asteen koulutukseen % 90 Toisen asteen koulutukseen suoraan peruskoulun jälkeen siirtyvien muunkielisten espoolaisten nuorten osuus 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2008* 2009 2010 *Yhteishaussa hakematta jättäneistä ei ole tietoja.
13. Nuorisotoimen tuki kotoutumiselle Tavoite: Nuorisotoimi tukee maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutumista Mittari: Nuorisotoimen maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden osuus yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetuista nuorista verrattuna muunkielisten osuuteen Espoon väestöstä 2012: Nuorisopalveluiden maahanmuuttajataustaisten osuus yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetuista nuorista oli 16 % vuonna 2012. Muunkielisten osuus Espoon 9-17-vuotiaiden väestöstä oli 9 % 1.1.2011. (Nuorisopalveluiden alueellisten palveluiden ikäskaala on 9-17-vuotiaat.)
13. Nuorisotoimen tuki kotoutumiselle Nuorisotoimen maahanmuuttajataustaisten osuus asiakkaista ja 9-17- vuotiaista 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% 2009 2010 2011 2012 asiakkaista 9-17 v. väestöstä
14. Neuvontapalvelut Tavoite: Maahanmuuttajien neuvontapalveluita kehitetään Mittari: Maahanmuuttajien neuvontapalveluiden asiakkaiden määrä 2012: 2935 neuvontatapahtumaa - Neuvontapalveluissa ohjelman voimassaolon aikana tapahtuneiden muutosten takia luvut kuvaavat huonosti palveluiden kehitystä. Neuvontapalveluita on keskitetty In Espooneuvontapisteeseen, jonka asiakasmäärä on kasvanut kovaa vauhtia
14. Neuvontapalvelut Maahanmuuttajien neuvontapalveluiden asiakkaiden määrä 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2009 2010 2011 2012
250 In Espoo asiakkaat 2011 ja 2012 223 200 183 150 159 127 154 133 141 124 129 160 168 2011 2012 100 86 50 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
15. Asumisneuvonta Tavoite: Maahanmuuttajille on tarjolla asumisen opastusta ja neuvontaa Mittari: Maahanmuuttajille suunnatun asumisneuvonnan vuosittainen määrä 2012: Asumisneuvontaan käytettiin n. 4,3 (4 vuotta 3,5 kuukautta)henkilötyövuoden työpanos Toimijoita: Kaupungin maahanmuuttajapalvelut (yksi vuosi), Ehjä Ry (yksi vuosi), Espoon Asunnot Oy (yksi vuosi), Voimanpesä -hanke (6 kk), Espoon kaupunki/tuettu asuminen (1 kk), Espoon kaupunki/asuntopalvelut (4 kk), S-Asunnot (2 kk), Espoon Diakoniasäätiö (1 kk), Espoon nuorisoasunnot ( 1,5 kk)
15. Asumisneuvonta 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 asumisneuvontaan käytettiin henkilövuoden työpanos 0 2009 2010 2011 2012
16. Asuinalueiden kehitys Tavoite: Asuinalueet kehittyvät tasapainoisesti ja asumiseen liittyvää segregaatiota ehkäistään Mittari: Mittaamisessa hyödynnetään väestötietoja, joissa Espoon alue on jaettu ruutuihin, joiden sivut ovat 250 metrin pituisia. Seurannan kohteena on niiden väestöruutujen muunkielinen väestö, jossa muunkielisiä on vähintään 10 ja heidän osuutensa väestöruudun asukkaista on vähintään 20 %. Mittarilla seurataan ko. ruutujen muunkielisen väestön osuutta kaikista Espoon muunkielisistä. 2012: 101 ruudussa asui vähintään 10 muunkielistä ja niiden väestönosuus on yli 20 % Niissä ruuduissa asui 11062 muunkielistä, eli 40,4 % kaikista muunkielisistä.
16. Asuinalueiden kehitys % Muunkielisen väestön osuus ruudussa yli 20 % ja vähintään 10 henkeä
17. Työväenopiston kotoutumista edistävä koulutus Tavoite: Espoon työväenopisto tarjoaa maahanmuuttajille kotoutumista edistävää koulutusta Mittari: Työväenopiston maahanmuuttajakoulutuksen toteutunut tuntimäärä 2012: työväenopisto järjesti maahanmuuttajille suunnattua koulutusta yhteensä 12 175 tuntia, josta suomen ja ruotsin opetusta sekä kotoutumiskoulutusta oli 11 689 tuntia.
17. Työväenopiston kotoutumista edistävä koulutus Työväenopiston maahanmuuttajakoulutuksen toteutunut tuntimäärä 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2009 2010 2011 2012 muut suomen ja ruotsin opetusta sekä kotoutumiskoulusta
18. Aikuisten maahanmuuttajien suomen/ruotsin osaaminen Tavoite: Maahanmuuttajataustaisen aikuisväestön suomen ja ruotsin kielen osaaminen vahvistuu Mittari: Maahanmuuttajille suunnatun suomen ja ruotsin kielen opetukseen opiskelijaa kohden käytettyjen resurssien määrä työväenopistoissa ja tämän kieliopetuksen ja kotoutumiskoulutuksen osallistujamäärät työväenopistoissa 2012: kieliopetuksen ja kotoutumiskoulutuksen bruttokustannukset olivat 366 euroa ja nettokustannukset 188 euroa per opiskelija. Opetukseen osallistui yhteensä 2576 kurssilaista, joista kieliopetukseen ja kotoutumiskoulutukseen osallistui yhteensä 2288 kurssilaista.
18. Aikuisten maahanmuuttajien suomen/ruotsin osaaminen Maahanmuuttajille suunnatun suomen ja ruotsin kielen opetus työväenopistossa Osallistujamäärä Opiskelijaa kohden käytettyjen resurssien määrä 3000 2500 2000 1500 1000 500 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2009 2010 2011 2012 0 bruttokustannukset opiskelijaa kohti (euro) nettokustannukset opiskelijaa kohti (euro) kurssilaista muuhun opetukseen kurssilaista kieliopetukseen ja kotoutumiskoulutukseen 2009 2010 2011 2012
19. Järjestöjen ja yhteisöjen tukeminen Tavoite: Kaupunki tukee maahanmuuttajien kotoutumista ja taustaltaan erilaisten väestöryhmien kohtaamista edistävää järjestöjen ja yhteisöjen toimintaa Mittari: Niiden kaupungin järjestöille, yhteisöille ja yhdistyksille myöntämien avustusten määrä, joilla edistetään kotoutumista ja hyviä etnisiä suhteita 2012: Yhteensä 20 avustusta Kulttuurilautakunta: 7 avustusta, Liikuntalautakunta: 2 avustusta, Nuorisolautakunta: 3 avustusta, Sosiaali- ja terveyslautakunta: 8 avustusta 50 050 euroa 13 650 euroa kulttuurilautakunta, 3600 euroa liikuntalautakunta, 5400 euroa nuorisolautakunta, 27 400 sosiaali- ja terveyslautakunta
19. Järjestöjen ja yhteisöjen tukeminen Avustuksien määrä 25 60000 Avustuksien rahasummat 20 50000 15 10 40000 30000 20000 sosiaali- ja terveyslautakunta nuorisolautakunta liikuntalautakunta kulttuurilautakunta 5 10000 0 2009 2010 2011 2012 0 2009 2010 2011 2012
20. Työllisyys Tavoite: Kaupunki edistää maahanmuuttajien työllisyyden kasvua yhteistyössä valtion ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa Mittari: Maahanmuuttajien työttömyysaste Espoossa 12/2012: Maahanmuuttajien työttömyysaste Espoossa 18,3 % Samaan aikaan yleinen työttömyysaste Espoossa 6,5 % Työhallinnon muutoksista johtuen maahanmuuttajien työttömyysasteen seuranta on tarkentunut Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan ulkomaalaisten työttömyysaste oli vuoden 2012 lopussa Espoossa 18,3 %, Helsingissä 24,3 % ja Vantaalla 29,4 %
20. Työllisyys 20 18 18,3 19 16 15,9 15,7 14 12 10 8 6 6,5 5,5 5,8 6,8 4 2 0 2012 Joulukuu 2011 Joulukuu 2010 Joulukuu 2009 Joulukuu Työttömien osuus työvoimasta Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta
21. Yrittäjyyden tukeminen Tavoite: Kaupunki tukee maahanmuuttajien yrittäjyyttä Mittari: Muunkielisten asiakkaiden vuotuinen määrä Espoon Seudun Uusyrityskeskuksessa 2012: 140 muunkielistä Yhteensä 881 asiakasta, eli muunkielisten osuus 15,9 %
21. Yrittäjyyden tukeminen Espoon Seudun Uusiyrityskeskuksen Muunkieliset Asiakaat 160 140 120 100 80 60 40 20 Espoon Seudun Uusiyrityskeskuksen Muunkieliset Asiakkaiden osuus % 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2009 2010 2011 2012 0 2009 2010 2011 2012
22. Kansainväliset opiskelijat Tavoite: Espoo on kansainvälisten opiskelijoiden kannalta houkutteleva ja viihtyisä opiskeluympäristö Mittari: Aalto-yliopiston, Laurean, Metropolian ja Omnian ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Espoossa sijaitsevissa toimipisteissä 20.9.2012: 2848 Aalto-yliopisto: 1340 Laurea: 556 Metropolia: 449 Omnia: 503
22. Kansainväliset opiskelijat Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Espoossa sijaitsevissa toimipisteissä (20.9.) 3000 2500 2000 1500 1000 500 549 655 406 425 363 391 1015 1037 523 503 444 449 469 556 1260 1340 0 2009 2010 2011 2012 Aalto-yliopisto Laurea AMK Metropolia AMK Omnia AK/AO
23. Kansainvälisten osaajien verkostoituminen Tavoite: Kansainvälisten osaajien ja heidän perheenjäsentensä juurtumista Espooseen tuetaan edistämällä sosiaalisen verkostoitumisen mahdollisuuksia Mittari: Keskeisten espoolaisia kansainvälisiä osaajia ja opiskelijoita palvelevien sosiaalisten verkostojen jäsenmäärä Palveluita kehitettiin vuoteen 2011 saakka Otaniemi International Network -verkoston puitteissa osana seudullista NEO -hanketta. Nyt toiminta jatkuu ilman hankerahoitusta. Verkoston jäsenmäärä vuonna 2012: 1843
23. Kansainvälisten osaajien verkostoituminen 2000 Otaniemi International Network-verkoston jäsenmäärä 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2009 2009/2010 2010/2011 2011/2012 2012/2013
Maahanmuuttajien huono-osaisuus Asiakas ja kaupunkilainen -osio: Vaikka maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten sosio ekonomisen aseman kohentamiseen liittyviä toimia on vaikea typistää yhdeksi konkreettiseksi tavoitteeksi, on kehityksen seuraaminen tärkeää. Tämän ohjelman tavoitteisiin suoraan liittyvien seurantamittareiden lisäksi ohjelman toteutumisen seurannassa ja raportoinnissa kiinnitetään huomiota maahanmuuttajien huonoosaisuuden kehitykseen Mittari: Muunkielisten toimeentulotukea saavien osuus kaikista muunkielisistä kaupunkilaisista 2011: 24,6 % ulkomaalaisista oli toimeentulotuen piirissä. Äidinkielen mukaan jaoteltua seurantatietoa ei ole saatavilla Vuoden 2012 tilanne selviää kesän 2013 aikana
Maahanmuuttajien huono-osaisuus 60 % Vuoden aikana toimeentulotuen asiakkaina olleiden ulkomaalaisten osuus kaikista ulkomaalaisista 50 40 30 20 10 0 ulkomaalaisista ulkomaalaisista lapsista ulkomaalaisista aikuisista suomalaisista 2009 2010 2011 2012
Kiitos tarkkaavaisuudesta! teemu.haapalehto@espoo.fi (09) 816 83311 danyi.liu@espoo.fi (09) 816 85082