LITTOISTENJÄRVI KHA liite 153/2017 Katsaus järven tilaan Kesä 2017

Samankaltaiset tiedostot
VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

LITTOISTENJÄRVEN KUNNOSTAMINEN

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille

Näytteenottokerran tulokset

Kemialliset vesiensuojelumenetelmät

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta näytekierrokselta

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Hiidenveden vedenlaatu

Lapinlahden Savonjärvi

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

KERTARAPORTTI

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

KERTARAPORTTI

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

KERTARAPORTTI

Forssan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset olivat hyvät ja selvästi ympäristöluvan vaatimustason mukaiset.

KERTARAPORTTI

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

KEMIKAALIKUNNOSTUS. LITTOISTENJÄRVI Littoistenjärven osakaskunnat LITTOISTENJÄRVI LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

KERTARAPORTTI

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

KERTARAPORTTI

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Kalkkisuotimet, tuhkat

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Ympäristöpäällikkö Jukka Kotola

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Uimavesiprofiili Keravanjärvi (Mäntsälän kunta) uimaranta Mäntsälä

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä

KERTARAPORTTI

Ehdotus velvoitetarkkailusuunnitelmaksi Kalarannan ruoppaus ja täyttö

Ravinteiden vähentäminen ja kierrätys. Saloy Oy

Olli-Matti Kärnä: Arbetsplan. Vedenlaadun seuranta

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

KUULUTUS Esitys Huosiossuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuohjelman kalataloustarkkailusta

KERTARAPORTTI

Littoistenjärven hoidon pitkä historia - miten ja miksi päädyttiin fosforin kemialliseen saostukseen

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

KERTARAPORTTI

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Puhdistusprosessi toimi tehokkaasti, vaikka prosessilaitteiden kanssa oli lieviä ongelmia. Ilmastusaltaissa oli runsaasti rasvaa.

Transkriptio:

LITTOISTENJÄRVI Katsaus järven tilaan Kesä 2017

JÄRVEN PERUSTIEDOT Littoistenjärven pinta-ala noin 1,5 km². Valuma-alue on 4,5 km². Kaarinan kaupungin ja Liedon kunnan välinen raja jakaa järven kahtia. Järvi on matala, keskisyvyys vain 2,2 metriä ja suurinkin syvyys vain hieman yli 3m. Järven suurin läpimitta on 1,6 km. Rantaviivaa on noin 6 km. Tuulet sekoittavat matalan järven helposti estäen pysyvän kerrostumisen kesällä. Järven pohjoisosassa sijaitsee Järvelän kosteikko, johon johdetaan Littoistenjärven valuma-alueen vesiä. Kosteikko on perustettu 2009 ja sen valuma-alue sisältää suurimman osan järveä kuormittavista pelloista. Ongelmina olleet vähähappisuus, sinileväkukinnat ja vesikasvillisuuden massaesiintymät. (Esityksen tekijä: Kaarinan ympäristönsuojelu, Pia Aarnio)

Ilmakuva Littoistenjärvestä ja sen valumaalueesta

Littoistenjärven valuma-alue ja suoja-alueen raja

Kemikaalikunnostus 11.-12.5.2017 Hoitokunta on hakenut ympäristöluvan kunnostukselle, Etelä- Suomen Aluehallintoviraston päätös (ESAVI/177/04.08/2013) nro 149/2014/2 ELY valvoo, Asko Sydänoja Ympäristöluvassa annettiin määräykset kunnostukselle ja hyväksyttiin vesistön ja kalaston tarkkailusuunnitelma Hoitokunnan hankkeessa 3 projektia: - varsinainen kemikaalikunnostus - kemikaalikunnostuksen johtaminen kevät/syksy 2017 - jälkiseuranta ja suunnittelu syksy 2017 2018 loppuun 5 rekka-autollista Kemiran PAX-XL liuosta (määrä oli suunniteltua pienempi ph:n ja alkaliniteetin alhaisuuden vuoksi) ph-mittauksia tehtiin koko ajan käsittelyn aikana (Vahanen Environment Oy) Saostuminen päättyi 10-12 päivää kunnostuksen jälkeen

Kunnostuksen eteneminen Kuvalähde: hoitokunnan nettisivut ja ymp.suojelu

Kunnostuksen eteneminen

Kunnostuksen eteneminen 1. Veneen kannella on säiliö johon mahtuu 5m3 polyalumiinikloridi liuosta. 2. Vene ajaa järvellä ja laskee kemikaalia veteen. Ajoreittiä seurataan gps:n avulla, jota voidaan olla varmoja että järven jokainen kohta tulee käsitellyksi. 3. Yhden säiliön laskemiseen kestää noin 1,5 h 4. Polyalumiinikloridi muodostaa hydraloituessaan geelimäisen sakan. Sakka kerää pohjaan laskeutuessaan mukaansa järvessä olevaa fosforia ja orgaanista ainesta. 5. Muodostunut sakka laskeutuu pohjaa kohti noin 30 cm tunnissa. 6. Sakka muodostaa pohjalle ohuen kerroksen, joka estää myös pohjan sedimentissä olevan fosforin pääsyn veteen. 7. Pohjaan laskeutuneesta kemikaalista ei ole vaaraa järven eliöstölle eikä haittaa järven virkistyskäytölle.

Kunnostuksen eteneminen

Seuraukset ja jatkotoimenpiteet Kalakuolemia esiintyi odotetusti, mutta saalis on poikennut oletetusta 12.5. pidettiin keräystalkoot. Kuolleita kaloja kerättiin vapaaehtoisvoimin 5 biojäteastiaan saman viikon aikana lisää. Saaristomeren sukeltajat r.y. hoitokalastivat harppuunoilla 31.5.2017 kuolleita ja eläviä isoja lahnoja, suutareita ja särkiä pois järvestä Kuolleita kaloja viety pois noin 5000 kg - 97% oli 10-20 vuotiaita lahnoja (n.60cm) - Jonkin verran särkiä - Haukia 8kpl - Vertailun vuoksi littoistenjärvestä poistettiin kalaa nuottauksella talvella 2016-2017 460 kg

Littoistenjärven näkymä 6.6.2017

Kunnostustilanne 12.6.2017 6.6. tehdyn vesinäytteenoton mukaan järven tila on pysynyt hyvänä, jopa odotettua parempana Liukoista fosforia on vedessä 3-8 ug/litra, kun aikaisemmin sitä oli 40 ug/litra ph 6,8-7,0 Alumiinipitoisuus on vedessä koholla järvi on kuitenkin uimakelpoinen Näkösyvyys on 2-3m, vesi on hajutonta ja kirkasta Vesinäytteenotto: Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vedenlaadun seurantatutkimukset 4 tarkkailupistettä Kesä-elokuu joka toinen viikko, syys-loka 1krt/kk näytteet 1-2m syvyys 4 näytettä/a 2018-2019 lämpötila happi sameus sähkönjohtavuus ph väriluku kokonaisfosfori ja liukoinen kokonaistyppi, liukoinen typpi klorofylli alumiini ja kloridi rauta alkaliteetti näkösyvyys lämpötila aistinvaraiset Lähde: Vahanen Environment Oy: vesistön ja kalaston tarkkailusuunnitelma 31.3.2017

Kasviplankton- ja kalastoseurantasuunnitelma Kasviplanktonlajisto ja biomassan seuranta: - seurataan vedenlaatutkimusten yhteydessä 3 pisteen kokoomanäytteenä. verrataan aikaisempiin planktontutkimuksiin Tuleva kalastonseuranta: - Nordic yleisverkot - pyyntivuorokaudet 20kpl/tarkkailukerta - erillisiä pyyntikertoja väh.3 kalastus jaetaan useammalle viikolle - suunnitelma välillä syksy 2017-2020 - laadittava raportti - toteutus kilpailutetaan

Levien seurantatutkimus 2016

Eliöstötutkimukset V-S vesistösaneeraus on tehnyt 14.6.2017 simpukkatutkimuksen, jonka tulosten mukaan järvessä on arviolta 300 000 pikkujärvisimpukkaa. edellinen arviointi 1988 1.500.000 kpl 24.5.pyydystetyistä 10-12 vuotiaista 3 lahnasta on tehty elohopea-analyysi ja arvot olivat alhaiset Juhannusviikolla otetaan taas uudet vesinäytteet ja plankton näytteet yms.

Muut käynnissä olevat seurannat Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä valtakunnallinen sinilevänseuranta havaintopaikat 3kpl. Ympäristönsuojelu toimii asiantuntijana Viikoittaiset havainnot kirjataan Järviwiki nettisivuille kesä-lokakuussa https://www.jarviwiki.fi/wiki/et usivu

Muut seurannat Turku AMK:n mittausasema kesä-marraskuu 2017 mitataan sinilevien esiintymistä ja runsautta sekä veden lämpötilaa jatkuvatoiminen seuranta Pirran venelaiturilla ollut käytössä jo vuodesta 2006 raportti, sähköinen mittausaineisto nettisivuille Lähde:TURKU AMK sinileväseurantaraportti 2016

Muut käynnissä olevat seurannat ja hoitotoimenpiteet Talvikauden ilmastusta tehty vuodesta 2000, ilmastuslaite hajonnut keväällä, jatkoa mietitään syksyllä 2017 Pinnankorkeuden säätely vedenoton lopetus on pitänyt pinnan korkealla korkea vesi on pitänyt vesiruttokannan kurissa Ulkoisen kuormituksen vähentäminen: - Kaarinan puolelle on rakennettu 2 kpl valuma- ja hulevesivesialtaita - Järvelän kosteikko on rakennettu noin 5% järveen aikaisemmin kohdistuvista valumavesistä käsitellään siellä - ojitus Aurajoen suuntaan Järvelän kosteikolta pumppukaivon avulla

Muut käynnissä olevat tutkimukset S.T. Ritvanen oy Testilaitteisto luonnonvesien puhdistamiseksi Levää kerätään veden pinnalta laitteistoon poistettavaksi Pilot- hanke

Muita asioita/ mietittävää Ojatutkimukset 3 ojasta kesäkuu 2015 -kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja liukoinen fosfori Kartoitettava hulevedet ja ojavedet? Ojavesien seurantaa suositus tutkia lisää ja toistaa runsaiden sateiden aikana, mahdolliset kuormitus ja virtaamamittaukset toimenpiteet pystytään kohdistamaan paremmin

Kuvia 14.6.2017: laskeutusallas länsi-rannalla

Kuvia 14.6.2017: hulevesien laskeutusallas lounaiskulmassa

Lopuksi 30.5.2017 videokuvaa Littoistenjärvestä ilmasta käsin. https://www.youtube.com/watch?v=f_ttwcml TCk&feature=youtu.be (Lähde: Jukka Heikkilä, Littoistenjärven hoitokunta)