Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015 Hyväksytty maakuntavaltuustossa 22.4.2010
Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia ja strategian taustaraportti ovat saatavissa Keski-Pohjanmaan liitosta www.keski-pohjanmaa.fi
Sisältö JOHDANTO 1 Hyvinvointistrategian tarkoitus 1 Strategiatyön lähtökohtia 1 Strategian hyvinvointinäkemys 1 Strategian laajuus 2 Hyvinvointitieto ja strategiatyön kulku 2 KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINTIVISIO 2015 3 STRATEGIAN LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT 3 STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 5 Keskipohjalaisten yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat 7 Keskipohjalaisten saatavilla on tarpeenmukaiset hyvinvointipalvelut 9 Keskipohjalaisten terveyttä edistävät elämäntavat vahvistuvat 10 Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset kasvavat keskipohjalaisten elämässä 12 Keskipohjalaisten elinympäristön turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat 14 TOIMEENPANO JA SEURANTA 15 LIITE: Matriisi strategisista tavoitteista ja toimenpiteistä
JOHDANTO JA TAUSTAA STRATEGIAAN Hyvinvointistrategian tarkoitus Hyvinvointistrategia on maakunnan toimijoiden yhteinen tahdonilmaus alueen hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteista. Strategia on tarkoitettu suunnan näyttäjäksi ja välineeksi kuntien ja muiden yhteisöjen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Strategia on tarkoitettu alueen päättäjille, työtä hyvinvoinnin edistämisessä tekeville yhteisöille ja ihmisille sekä alueen asukkaille. Laajan yhteistyön tuloksena syntyneen strategian toteuttamisessa tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä hyvinvoinnin kehittämisessä. Perimmäisenä strategian tavoitteena on lisätä maakunnan asukkaiden hyvinvointia. Strategiatyön lähtökohtia Strategiatyön tärkeitä lähtökohtia ovat olleet: Tarve ja tahtotila strategiseen maakunnallisen hyvinvoinnin kehittämiseen Ajatus keskipohjalaisen ihmisen hyvästä arjesta Laaja-alainen hyvinvointikäsitys Laaja-alainen yhteistyö Osallisuus Kansalaistoiminnan näkökulma Monipuolinen hyvinvointitieto Alueen omat lähtökohdat ja alueellisten erityispiirteiden huomioiminen Strategian hyvinvointinäkemys Hyvinvointi on kokonaisuus, jonka määrittely on haastavaa. Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian näkemys hyvinvoinnista on laaja ja moniulotteinen. Sen lähtökohtana on keskipohjalaisen ihmisen hyvä arki. Hyvinvointia lähestytään strategiassa Erik Allardtin tunnetun kolmijaon kautta. Lähtökohtana ovat inhimilliset perustarpeet (having, loving, being). Kolmijaon ensimmäinen ulottuvuus on elinolot, kuten toimeentulo, asuminen, työllisyys, työolot, koulutus, terveys sekä ympäristön laatu. Toinen ulottuvuus ovat yhteisyyssuhteet muun muassa perheen, suvun ja ystävien sekä paikallisyhteisöjen piirissä. Kolmas ulottuvuus on itsensä toteuttaminen, johon kuuluvat osallistuminen omaa ja yhteistä elämää koskeviin toimiin ja päätöksiin sekä mahdollisuudet vapaa-ajan tekemiseen, mielekkääseen työhön ja luonnosta nauttimiseen. Tässä strategiatyössä ajatellaan ihmisenä kehittymisen, henkisyyden ja hengellisyyden olevan osa sekä yhteisyyssuhteita että itsensä toteuttamista. Mikään edellä mainituista kolmesta ulottuvuudesta ei korvaa muita, vaan jokaisella niistä on ainutlaatuista arvoa. Hyvinvoinnin ulottuvuuksien ja osatekijöiden keskinäinen tärkeys voi kuitenkin vaihdella, ja hyvinvointi merkitseekin eri ihmisille eri asioita elämänkulun eri vaiheissa. Kolmiulotteinen hyvinvointinäkemys voi auttaa paneutumaan vähemmälle jääneisiin hyvinvoinnin osatekijöihin. 1
Tässä strategiassa ajatellaan keskipohjalaisen hyvinvoinnin olevan sitä, että ihmisen hyvä elämä toteutuu elinolojen, yhteisyyssuhteiden ja itsensä toteuttamisen osalta. Strategian laajuus Maakunnan hyvinvointi on sen asukkaiden hyvinvointia. Paitsi ihmisestä itsestään on hyvinvoinnin toteutuminen aina riippuvainen myös ulkoisista tekijöistä eli siitä, millaisia edellytyksiä yhteisö, alue ja yhteiskunta hyvinvoinnille tarjoavat. Ihminen tarvitsee toimintamahdollisuuksia hyvinvoinnin saavuttamiseen. Hyvinvointistrategia kohdentuu sellaisiin asioihin, joihin voidaan vaikuttaa. Hyvinvointistrategiatyössä on huomioitu muu selkeästi hyvinvoinnin piiriin kuuluva maakunnallinen strategiatyö. Työ ja toimeentulo ovat hyvinvoinnin perusasioita. Keski- Pohjanmaan työllisyysstrategiassa on esitetty toimia työllisyyden pitkän tähtäimen edistämiseksi. Myös koulutuksen ja tutkimuksen alueilla on tehty ja tekeillä omia strategioita. Hyvinvointistrategia ei esitä tavoitteita edellä mainittujen teemojen osalta, vaan tukeutuu tehtyihin strategioihin. Maakunnalliset päihdestrategia, turvallisuussuunnitelma sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kattavat hyvinvoinnin oleellisia osa-alueita, ja niiden osalta hyvinvointistrategia tukeutuu mainittuihin suunnitelmiin. Maakunnallinen strategiaprosessi on alkamassa myös mielenterveystyössä. Kulttuurin ja liikunnan osalta maakunnallinen kulttuuri- ja liikuntastrategia tukee omalta osaltaan hyvinvointistrategiaa. Hyvinvointitieto ja strategiatyön kulku Strategiatyössä hyvinvointia on tarkasteltu eri näkökulmista ja monipuolisia aineistoja käyttäen. Strategian pohjana on asiantuntijatietoa, tilastotietoa ja tietoa ihmisten kokemasta hyvinvoinnista. Strategiatyötä on ohjannut Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategiahankkeen ohjausryhmä. Työssä on ollut mukana eri tavoin, kuten hankkeen tilaisuuksiin osallistuen, kyselyihin vastaten ja haastatteluja antaen, suuri määrä henkilöitä ja yhteisöjä. Alueen hyvinvoinnin tavoitteellisen kehittämisen kannalta ja erityisesti osallisuuden ja yhteistyön näkökulmasta tärkeää on ollut myös strategiaan johtanut prosessi sinänsä, ei pelkästään sen lopputulos. 2
KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINTIVISIO 2015 Strategian päämäärä on keskipohjalaisten hyvinvoinnin lisääntyminen. Hyvinvoinnin kehittämisen arvot ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus, suvaitsevaisuus ja luovuus. Hyvinvoinnin kehittämistä ohjaa seuraava visio: HYVÄÄ ELÄMÄÄ KESKI-POHJANMAALLA Elämme Keski-Pohjanmaalla turvallisessa ympäristössä, jossa yhteisöllisyys ja toisista välittäminen on vahvaa. Alueemme toimijat tekevät hyvinvointityötä yhteistyössä ja siinä kansalaislähtöisellä toiminnalla, kuten yhdistyksillä, on suuri merkitys. Kulttuurilla ja liikunnalla on keskeinen osa hyvinvointimme lähteenä. Otamme myös yksilöinä vastuuta omasta ja toistemme hyvinvoinnista. Saatavillamme on tarpeenmukaisia hyvinvointipalveluita, joita tuottavat joustavasti yhteistyössä julkinen sektori, yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt. STRATEGIAN LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT Strategiatyön kuluessa keskeisesti esille nousseita ja hyvinvoinnin kehittämisessä oleellisena pidettyjä asioita ovat arvopohja, vastuu hyvinvoinnista, ennaltaehkäisy, hyvinvointivaikutusten huomioiminen kaikessa päätöksenteossa, kansalaislähtöisyys, laaja yhteistyö sekä hyvinvointitiedon käyttäminen. Näiden läpileikkaavien teemojen onnistunut huomioiminen kaikessa toiminnassa on edellytys asetettuihin tavoitteisiin pääsemiselle ja visiossa esitetyn tavoitetilan saavuttamiselle. Arvopohja Hyvinvointistrategia on omalta osaltaan ilmaus yhteisestä arvopohjasta. Arvopohjan muodostavat yksittäiset arvot, jotka liittyvät siihen, mikä on hyvää ja tavoiteltavaa. Asenteissa on kyse vähemmän pysyvästä suhtautumisesta asioihin ja ilmiöihin. Arvojen ja asenteiden kehittyminen hyvinvointia edistävään suuntaan ja hyvinvointia tukevan arvopohjan vahvistuminen ovat oleellisia asioita tavoitetilan saavuttamisessa. Vastuu hyvinvoinnista Vastuu hyvinvoinnista on yksittäisillä ihmisillä ja perheillä, valtiolla ja kunnilla sekä muilla toimijoilla, kuten järjestöillä, vapaaehtoistoimijoilla ja yrityksillä. Yksilöllä on vastuu omasta ja läheistensä hyvinvoinnista, joihin ihminen voi useimmiten omilla valinnoillaan vaikuttaa. Ihmisellä on myös oikeus hyvinvointiin. Jotta tämä oikeus toteutuu myös niiden ihmisten kohdalla, jotka eivät pysty huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan, on yhteisössä oltava muita vastuunkantajia. Valtiolla ja kunnilla on pitkälti lainsäädäntöön perustuva vastuu ihmisten hyvinvoinnin edellytyksistä. 3
Ennaltaehkäisy Ennaltaehkäisyllä tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joilla pyritään ennakolta estämään hyvinvointia heikentäviä tekijöitä ja toimintaa, kuten kansantautien riskejä lisääviä elämäntapoja. Ennaltaehkäisevä näkökulma on oltava suunnittelun ja toiminnan keskeinen lähestymistapa maakunnan hyvinvoinnin kehittämisessä. Hyvinvointi kaikessa päätöksenteossa Hyvinvoinnin näkökulma on oltava mukana alueen toimijoiden, kuten kuntien, kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Suunnittelun ja päätösten vaikutukset alueen asukkaiden hyvinvointiin on huomioitava kaikilla sektoreilla. Hyvinvointinäkökulma päätöksenteossa edesauttaa myös ennaltaehkäisyn periaatteen toteutumista. Kansalaislähtöisyys Maakunnan asukkaiden mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa hyvinvointinsa edellytysten kehittämiseen on turvattava. Samoin kansalaislähtöisen toiminnan, kuten yhdistysten, merkityksen tiedostaminen ja mukaan ottaminen hyvinvoinnin kehittämiseen on tärkeää. Laaja yhteistyö Laaja, sektorirajat ylittävä ja koordinoitu maakunnallinen yhteistyö, jossa on mukana julkisia, yksityisiä ja kansalaisyhteisöjen toimijoita, on hyvinvoinnin kehittämisen edellytys. Hyvinvointitiedon käyttö Hyvinvoinnin kehittämisen tulee perustua hyvinvointitietoon. Maakunnallisen hyvinvointitiedon tuottaminen, hankkiminen ja hyödyntäminen on oleellinen osa hyvinvointistrategian toteutusta. 4
STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Keskipohjalaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi esitetään viisi strategista tavoitetta. Nämä tavoitteet sisältävät strategian rakentamisen kuluessa esille nousseet keskeiset kehittämiskokonaisuudet. Tavoitteet ovat nousseet maakunnallisista lähtökohdista, mutta ovat samansuuntaisia myös kansallisten hyvinvointia koskevien linjausten kanssa. Strategiset tavoitteet ovat seuraavat: Keskipohjalaisten yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat saatavilla on tarpeenmukaiset hyvinvointipalvelut terveyttä edistävät elämäntavat vahvistuvat elämässä kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset kasvavat elinympäristön turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat Tavoitteet kytkeytyvät toinen toisiinsa. Esimerkiksi terveydentilan parantuessa mahdollisuudet mielekkääseen tekemiseen kasvavat, jolloin osallisuus ja vaikkapa kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset ihmisen elämässä voimistuvat, mikä puolestaan edelleen lisää hyvinvointia. Ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia edistettäessä tavoitteet kytkeytyvät toisiinsa myös siten, että ne ovat osin päällekkäisiä, kuten yhteisöllisyyden ja kulttuurin osalta. Strategiassa esitetään kunkin strategisen tavoitteen osalta toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi. Sama toimenpide voi merkitä eri asioita esimerkiksi eri yhteisöissä ja ikäryhmissä. Jokainen viidestä tavoitteesta koskee kaikkia ikäryhmiä lapsista ikääntyneisiin. Käytännön toteuttamistavat muotoutuvat strategian toimeenpanovaiheessa. Keskeisiä strategian toteuttajia ovat paitsi kunnat ja kuntayhtymät, myös muut yhteisöt, kuten yhdistykset. Strategisten tavoitteiden yhteydessä on esitetty mahdollisia seurantatapoja ja indikaattoreita eli osoittimia, joiden avulla voidaan seurata hyvinvoinnissa tapahtuneita muutoksia strategiaa toteutettaessa. Strategisia tavoitteita, toimenpiteitä ja toimijoita ei ole esitetty tärkeysjärjestyksessä eikä toteuttamisjärjestyksessä. Toimenpiteet ja niiden toteuttamisjärjestys sekä toimijoiden tehtävät ja vastuut täsmennetään laadittavassa toteuttamisohjelmassa. 5
Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015 Visio 2015: HYVÄÄ ELÄMÄÄ KESKI-POHJANMAALLA Elämme Keski-Pohjanmaalla turvallisessa ympäristössä, jossa yhteisöllisyys ja toisista välittäminen on vahvaa. Alueemme toimijat tekevät hyvinvointityötä yhteistyössä ja siinä kansalaislähtöisellä toiminnalla, kuten yhdistyksillä, on suuri merkitys. Kulttuurilla ja liikunnalla on keskeinen osa hyvinvointimme lähteenä. Otamme myös yksilöinä vastuuta omasta ja toistemme hyvinvoinnista. Saatavillamme on tarpeenmukaisia hyvinvointipalveluita, joita tuottavat joustavasti yhteistyössä julkinen sektori, yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt. Läpileikkaavat teemat: Arvopohja, vastuu hyvinvoinnista, ennaltaehkäisy, hyvinvointi kaikessa päätöksenteossa, kansalaislähtöisyys, laaja yhteistyö, hyvinvointitiedon käyttö Keskipohjalaisten yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat Keskipohjalaisten saatavilla on tarpeenmukaiset hyvinvointipalvelut Keskipohjalaisten terveyttä edistävät elämäntavat vahvistuvat Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset kasvavat keskipohjalaisten elämässä Keskipohjalaisten elinympäristön turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat Strategiset tavoitteet 6
Keskipohjalaisten yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat Yhteisöllisyyttä pidetään keskipohjalaisena vahvuutena. Yhteisöllisyys on esimerkiksi kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa, hengellistä elämää sekä kulttuurin ja liikunnan harrastamista erilaisissa ryhmissä. Yhteisöllisyys on sosiaalista osallistumista ja huolenpitoa oman yhteisön jäsenistä. Osallisuus on yhteen kuulumisen, yhteisössä mukana olon tunnetta sekä mahdollisuutta vaikuttaa asioihin erilaisissa yhteisöissä. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääntyminen vähentää syrjäytymistä. Hyvinvointia lisäävä yhteisöllisyys alueella pyritään säilyttämään ja vahvistamaan sitä entisestään. Yhteisöjen tärkeä koossapitävä voima on keskipohjalainen kulttuuritraditio. Myös suvaitsevaisuus ja avoimuus erilaisuutta kohtaan on tärkeää. Alueen uudet asukkaat, sekä maahanmuuttajat että maassa muuttavat, nähdään voimavarana ja heidät otetaan avoimesti vastaan. Erilaisin toimenpitein pyritään estämään ihmisten, erityisesti nuorten, jäämistä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle sekä madalletaan koulutukseen ja työhön palaamisen kynnyksiä. Kansalaislähtöisellä toiminnalla, kuten yhdistyksillä, järjestöillä ja vapaaehtoistyöllä on keskeinen merkitys yhteisöllisyyden ja osallisuuden turvaajana ja vahvistajana. Kansalaislähtöinen toiminta tarjoaa mahdollisuuksia muun muassa omaehtoiseen aktiivisuuteen, onnistumisen kokemuksiin, ystävyyssuhteisiin ja yleensä sosiaalisiin kontakteihin, mielekkääseen tekemiseen sekä monenlaiseen tukeen. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta vapaaehtoistyö ja yhdistystoiminta ovat suuri voimavara. On tärkeää tunnistaa kansalaislähtöinen toiminta hyvinvointia edistävänä voimavarana ja kohottaa sen arvostusta. Toimijoiden aito kuuleminen ja kannustaminen, toimintaedellytysten tukeminen ja mukaan ottaminen laaja-alaiseen hyvinvoinnin kehittämiseen ovat tässä keskeisiä keinoja. Avoimuus, rohkeus rajojen ylittämiseen ja entistä suurempi vuorovaikutus toimijoiden kesken lisäävät välittämistä ja yhteistyötä. Toimenpiteet - Tunnistetaan kansalaislähtöisen toiminnan merkitys ja tehdään sitä näkyvämmäksi - Tuetaan kansalaislähtöisen toiminnan kuten yhdistysten toimintaedellytyksiä - Edistetään yhdistysten ym. kansalaisyhteisöjen välistä yhteistyötä sekä kansalaisyhteisöjen ja kuntien välistä yhteistyötä - Kehitetään uusia osallistumisen keinoja kuntalaisena toimimiseen ja kehitetään tiedottamista kuntalaisten osallistumismahdollisuuksista - Tuetaan perinne- ja paikallisyhteisölähtöistä toimintaa - Vaikutetaan asenteisiin yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävästi ja syrjäytymistä ehkäisevästi - Kehitetään uusia toimia asunnottomuuden ehkäisemiseksi - Kehitetään työllisyyden parantamiseen tähtääviä toimia - Kehitetään kesken olevien opintojen loppuunsaattamista ja jatkoopintomahdollisuuksia parantavia toimia - Kehitetään mielekkäitä itsensä kehittämisen mahdollisuuksia työ- ja koulutuselämässä olevien taukojen ajaksi - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen 7
Toimijat - Kunnat ja kuntayhtymät - Keski-Pohjanmaan liitto - Kulttuuri- ja taidelaitokset - Yhdistykset, järjestöt ja muut kansalaislähtöiset toimijat - Seurakunnat - Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot - Työ- ja elinkeinohallinto - Elinkeinoelämä - Media - Muut toimijat Indikaattoreita - Kansalaiskysely o Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen - Tilastot mm. o Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 17 -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä o Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24 -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä - Hyvinvointibarometri o Asiantuntijoiden näkemys ongelmien merkittävyydestä (työttömyys, yksinäisyys, yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys, puutteelliset harrastusmahdollisuudet) - Kouluterveyskysely o Niiden osuus, joilla on vähintään yksi läheinen ystävä 8
Keskipohjalaisten saatavilla on tarpeenmukaiset hyvinvointipalvelut Kaikille alueen asukkaille turvataan tarpeenmukaiset terveys- ja sosiaalipalvelut joustavasti julkisen sektorin, yritysten, yhdistysten ja muiden yhteisöjen yhteistyönä. Jo toimivia yhteistyö- ja palveluverkostoja hyödynnetään, ja niitä kehitetään edelleen. Yritykset, järjestöt ja muut yhteisöt otetaan mukaan paitsi palveluiden tuottamiseen, myös niiden yhteiseen kehittämiseen. Palvelutarpeita tarkastellaan myös paikallisesta näkökulmasta, edistetään paikallista palvelutuotantoa ja kehitetään paikallisia palvelumalleja. Palveluiden kehittämisessä joustavuus, asiakaslähtöisyys, tasapuolisuus, helppo saatavuus ja matala kynnys palveluihin sekä sektorikeskeisen ajattelun vähentäminen ovat keskeisiä asioita. Palvelujärjestelmän tulee tukea ihmisen vastuuta itsestään ja läheisistään ennaltaehkäisevästi. Tarvitaan moniammatillisia työotteita laajaan käyttöön sekä matalia kynnyksiä puuttua asioihin. Palveluiden saaminen molemmilla kotimaisilla kielillä turvataan. Toimenpiteet - Valmistellaan ja sovitaan maakunnallisesta palvelujen järjestämissuunnitelmasta - Edistetään julkisen sektorin, yhdistysten ja yritysten välistä yhteistyötä parantamalla tiedonvälitystä ja keskusteluyhteyttä - Edistetään paikallista palvelutuotantoa - Kehitetään paikallisia palvelumalleja - Kehitetään varhaista puuttumista - Kehitetään joustavuutta ja asiakaslähtöisyyttä - Lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihinsa - Kehitetään tiedotusta palveluista - Kehitetään palvelusetelijärjestelmää koskemaan yhdistysten ym. tuottamia palveluita - Kehitetään ja hyödynnetään uusia innovatiivisia hyvinvointipalveluita sekä informaatioteknologiaa osana palveluita - Otetaan täydentävien hoitomuotojen, kuten kansanparannus, tuottajat mukaan hyvinvointipalveluiden kokonaisuuteen - Kehitetään hyvinvointiyrityksille suunnattuja yrityspalveluita Toimijat - Kunnat ja kuntayhtymät - Keski-Pohjanmaan liitto - Yhdistykset, järjestöt ja muut kansalaislähtöiset toimijat - Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot - Elinkeinoelämä - Elinkeinoelämän kehittäjä- ja yritysneuvontaorganisaatiot - Seurakunnat - Media - Muut toimijat Indikaattoreita - Kansalaiskysely o Tyytyväisyys palveluihin ja niiden saatavuuteen - Hyvinvointibarometri o Palveluiden hankkimisen helppous 9
Keskipohjalaisten terveyttä edistävät elämäntavat vahvistuvat Keskipohjalaisten, kuten muidenkin suomalaisten, keskeisiä kansantauteja ovat sydän- ja verisuonitaudit, tyypin 2 diabetes, päihdesairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, syöpäsairaudet ja mielenterveyden häiriöt. Niiden vähentämiseksi keskeisiä keinoja ovat liikunnan ja luovan toiminnan lisääminen, oikea ravitsemus, painonhallinta sekä tupakoinnin ja alkoholinkäytön vähentäminen, joista kaikki vaikuttavat terveyttä edistävästi muutoinkin. Terveyteen ja toimintakykyyn voi jokainen vaikuttaa omilla arjen valinnoillaan. Kansanterveyslain mukaan kunnan tulee mm. huolehtia terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa sekä tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Laaja-alainen ja monisektorinen yhteistyö onkin tehtävässä onnistumisessa tärkeää. Painopisteen tulee siirtyä yhä enemmän korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen; alueen asukkaiden omaehtoista, terveyttä edistävää toimintaa tulee eri tavoin tukea. Lapset, nuoret ja lapsiperheet ovat avainasemassa, koska nuorena omaksutut elämäntavat ja asenteet vaikuttavat myöhempään terveyteen. Toimenpiteet - Parannetaan ihmisten tiedonsaantia, tukea ja mahdollisuuksia terveyttä edistäviin valintoihin - Vaikutetaan arvoihin ja asenteisiin - Kehitetään keinoja saavuttaa lapset ja nuoret - Tuetaan yhdistysten ja muiden kansalaislähtöisten toimijoiden ennaltaehkäisevää toimintaa ja sen näkyväksi tekemistä - Vahvistetaan monitoimijaista yhteistyötä terveyttä edistävien elämäntapojen vahvistamiseksi - Päihdestrategian toteuttaminen - Mielenterveysstrategian toteuttaminen - Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin (IVA) käyttö päätöksenteossa Toimijat - Kunnat ja kuntayhtymät, erityisesti sosiaali- ja terveystoimi, koulutoimi ja vapaaajan toimi - Keski-Pohjanmaan liitto - Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot - Yhdistykset, järjestöt ja muut kansalaislähtöiset toimijat - Työnantajat - Työterveyshuollot - Media - Muut toimijat 10
Indikaattoreita - Kelan terveyspuntarin ikävakioitu sairastavuusindeksi - Kelan terveyspuntarin ikävakioitu kansantauti-indeksi - PYLL-indeksi (menetetyt elinvuodet) - Kouluterveyskysely o Terveysindikaattorit o Terveystottumusindikaattorit - Hyvinvointibarometri o Asiantuntijoiden näkemys ongelmien merkittävyydestä (pitkäaikaissairaudet) - Kansalaiskysely o Elämäntavat o Koettu terveys ja hyvinvointi 11
Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset kasvavat keskipohjalaisten elämässä Kulttuuri laajasti käsitettynä vaikuttaa monitahoisesti ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointiin. Kulttuurilla on keskeinen asema siinä, kokeeko ihminen olevansa kotiseudullaan ja yhteisön täysivaltainen jäsen sekä siinä, miten merkitykselliseksi ja mielekkääksi ihminen kokee arkensa. Kulttuuri lisää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia, jolloin on paremmat edellytykset osallistua ja toteuttaa itseään. Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia vahvistetaan ensinnäkin edistämällä ihmisten mahdollisuuksia sekä itse tekemiseen ja harrastamiseen että muiden tuottamasta kulttuurista nauttimiseen. Toisaalta kehitetään erilaisten kulttuurin yhteisötoimijoiden toimintaedellytyksiä. Liikunta edistää hyvinvointia paitsi myönteisillä terveysvaikutuksilla, myös tarjoamalla osallistumisen ja osallisuuden kokemuksia. Harrastusliikunnan lisäksi myös arki- ja hyötyliikunta sekä luonnossa liikkuminen tukevat lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, ylläpitävät työ- ja toimintakykyä sekä ikääntyneiden vireyttä. Liikunnan hyvinvointivaikutuksia pyritään kasvattamaan paitsi ihmisten liikkumista edistävillä ja kannustavilla toimilla myös liikuntaseurojen ja muiden toimijoiden toimintaedellytyksiä kehittämällä. Ennaltaehkäisevästä näkökulmasta sekä kulttuuri että liikunta monine muotoineen ovat merkittäviä hyvinvoinnin kannalta. Hyvinvointivaikutusten mittaaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista, ja monet vaikutuksista näkyvät pitkällä tähtäimellä. Kulttuurin hyvinvointivaikutusten vahvistaminen Toimenpiteet - Tuetaan mahdollisuuksia ja kannustetaan sekä itse tekemiseen ja toimimiseen kulttuurin piirissä että muiden tuottamasta kulttuurista nauttimiseen - Edistetään monitaiteista ja yhteisöllistä näkökulmaa ja vähennetään sektoroitunutta ajattelua - Tuetaan kulttuurin parissa toimivien yhdistysten ym. yhteisöjen, ammattitaiteilijoiden ja taidelaitosten toimintaedellytyksiä - Kehitetään yhteistyötä kulttuurin parissa toimivien yhteisöjen välillä - Kehitetään yhteistyötä kulttuuritoimijoiden, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sekä liikuntatoimijoiden välillä - Kehitetään kulttuuritoiminnan koordinointia ja tiedottamista Toimijat - Kunnat ja kuntayhtymät - Keski-Pohjanmaan liitto - Yhdistykset, järjestöt ja muut kansalaislähtöiset toimijat - Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot - Kulttuurilaitokset - Ammattitaiteilijat - Työnantajat - Elinkeinoelämä - Seurakunnat - Media - Muut toimijat 12
Indikaattoreita - Kansalaiskysely o Kulttuurin merkitys ihmisen kokemassa hyvinvoinnissa Kulttuurin piirissä itse toimiminen Muiden tuottamasta kulttuurista nauttiminen Liikunnan hyvinvointivaikutusten vahvistaminen Toimenpiteet - Vaikutetaan arvoihin ja asenteisiin liikkumista lisäävästi - Edistetään mahdollisuuksia liikkumiseen - Kehitetään yhteistyötä liikunnan parissa toimivien yhteisöjen välillä - Tuetaan liikunnan parissa toimivien yhdistysten ym. yhteisöjen toimintaedellytyksiä - Kehitetään yhteistyötä liikuntatoimijoiden, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sekä kulttuuritoimijoiden välillä Toimijat - Kunnat ja kuntayhtymät - Keski-Pohjanmaan liitto - Kepli - Liikuntayhdistykset - Työnantajat - Elinkeinoelämä - Hyvinvointialan yritykset - Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot - Media - Muut toimijat Indikaattoreita - Kansalaiskysely o Liikunnan merkitys ihmisen kokemassa hyvinvoinnissa o Liikunnan määrä ja laatu - Kouluterveyskysely o Riittävästi liikuntaa viikossa harrastavien osuus 13
Keskipohjalaisten elinympäristön turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat Elinympäristöllä, sekä rakennetulla että luonnonympäristöllä, on keskeinen osa ihmisen hyvinvoinnissa. Asuinympäristön ja asumisen kehittäminen sekä luonnonympäristöstä huolehtiminen vaikuttavat ihmisten turvallisuuteen, viihtyvyyteen ja arjen toimivuuteen. Perusinfrastruktuurin on oltava kunnossa, mutta sen lisäksi asuinympäristöön liittyy paljon asioita, joiden osalta esimerkiksi kaavoituksessa voidaan tehdä hyvinvointia edistäviä päätöksiä. Keski-Pohjanmaahan usein liitetyt luonnonläheisyys ja turvallisuus ovat myös vetovoimatekijöitä, jotka tuovat alueelle uusia asukkaita. Myös maaseudulla on voitava jatkossakin elää ja asua, ja siellä on oltava tarpeellinen määrä palveluita ja työpaikkoja. Julkisen liikenteen toimivuus erityisesti harvaan asutulla maaseudulla on huomioitava. Tietoliikenneinfrastruktuuri on maakunnassa hyvä, ja tietoverkot on saatava kaikkien ulottuville. Toimenpiteet - Kehitetään turvallisuutta maakunnallisen turvallisuussuunnitelman mukaisesti - Edistetään luonnonympäristöstä huolehtimista ja sen saavutettavuutta - Kehitetään toimia ympäristöön liittyvien haitallisten terveysvaikutusten vähentämiseksi - Kehitetään keinoja lisätä elinympäristön viihtyvyyttä - Kehitetään olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämistä hyvinvointia edistävästi - Edistetään palveluiden säilymistä ja kulkuyhteyksiä myös harvaanasutuilla alueilla - Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin (IVA) käyttö päätöksenteossa Toimijat - Kunnat ja kuntayhtymät - Keski-Pohjanmaan liitto - Työ-, elinkeino-, liikenne- ja ympäristöhallinto - Elinkeinoelämä - Yhdistykset (mm. kylä- ja kaupunginosayhdistykset), järjestöt ja muut kansalaislähtöiset toimijat - Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot - Muut toimijat Indikaattoreita - Kansalaiskysely o Koettu turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus suhteessa elinympäristöön - Turvallisuussuunnitelman indikaattorit - Hyvinvointibarometri o Asumiseen ja elinympäristöön liittyvien ongelmien merkittävyys o Palveluiden hankkimisen helppous, erityisesti joukkoliikenne 14
TOIMEENPANO JA SEURANTA Hyvinvointistrategia asettaa suuntaviivat ja painopisteet maakunnallisen hyvinvoinnin kehittämiselle. Strategian toteuttaminen ja asetettuihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää järjestelmällistä työtä strategian toimeenpanossa. Alueellisen pysyvän kehittämisrakenteen luominen ja vahvistaminen on oleellista pitkäjänteisessä hyvinvoinnin kehittämistyössä. Strategian laatimisen keskeiset lähtökohdat ovat ohjenuorina strategian toteuttamisessa: ajatus keskipohjalaisen ihmisen hyvästä arjesta, laaja-alainen hyvinvointikäsitys, laaja-alainen yhteistyö, osallisuus, kansalaistoiminnan näkökulma, monipuolinen hyvinvointitieto ja alueen omat lähtökohdat. Hyvinvoinnin kehittämisessä on keskeistä myös avoimuus ja tiedottaminen. Hyvinvoinnin kehittäjät ovat olleet eri tavoin osallisena strategian laatimisessa. Strategiatyötä on toteutettu siten, että osallistujat voivat jatkossa sitoutua strategian sisältöön ja toteuttamiseen. Strategian onnistunut toimeenpano edellyttää, että työtä jatketaan laajassa maakunnallisessa yhteistyössä. Strategian hyväksymisen jälkeen se viedään alueen toimijoiden tietoisuuteen, ja kootaan toimijat yhteen. Strategiasta tiedotetaan maakunnan asukkaille tiedotusvälineitä käyttäen. Päävastuu strategian toimeenpanon, seurannan ja resursoinnin koordinoinnista on Keski- Pohjanmaan liitolla ja alueen kunnilla. Koordinointia varten perustetaan johtoryhmä, jossa ovat edustettuina alueen kaikki keskeiset hyvinvoinnin kehittämisen toimijat. Edelleen voidaan organisoitua siten, että strategisille tavoitteille tai kehittämiskokonaisuuksille perustetaan omia työryhmiä. Lisäksi tarvitaan henkilöresurssi koordinointityön toteuttamiseen. Koordinointi ja resursointi organisoidaan vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla. Välittömästi sen jälkeen alkaa strategian käytäntöön viemisen suunnittelu. Tässä ovat hyödynnettävissä myös strategian laatimisen aikana hankittu tieto ja ideat konkreettisista toimista hyvinvoinnin edistämiseksi. Strategiassa esitettyjä seurattavia hyvinvoinnin indikaattoreita tarkistetaan ja täsmennetään perustettavissa työryhmissä. Tavoitteeksi voidaan ottaa hyvinvointiohjelman ja toimeenpanosopimuksen tekeminen. Jatkossa strategiaa päivitetään tarpeen mukaan. Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian ollessa ns. sateenvarjostrategia sitä voidaan hyödyntää alueen eri yhteisöjen omien strategioiden linjaamisessa ja kehittämistyön suuntaamisessa. Strategian viemisessä osaksi eri yhteisöjen toimintaa keskeinen rooli on työryhmillä ja eri yhteisöjen johto- ja esimiestasolla, mutta käytännön toteutuksessa hyvinvointityötä tekevien ihmisten tietoisuus, osallisuus ja sitoutuminen on ensiarvoisen tärkeää. Strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan, ja hyvinvointitiedon hankkiminen ja käyttäminen on oleellinen osa strategian toimeenpanoa. Kansalaisten kokemasta hyvinvoinnista hankitaan tietoa toistettavalla kansalaiskyselyllä, joka toteutetaan ensimmäisen kerran vuoden 2010 aikana. Alueella olevaa hyvinvoinnin tutkimusosaamista on syytä hyödyntää maakunnan hyvinvoinnin kehittämisessä, ja strategian laatimisvaiheessa on koottu monitieteinen hyvinvoinnin tutkimusryhmä. Ensimmäinen konkreettinen toimi tutkimusosaamisen hyödyntämiseksi voisi olla hyvinvoinnin tutkimusohjelman laatiminen vuoden 2010 aikana. 15
Strateginen tavoite Keskipohjalaisten yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat Toimenpiteet - Tunnistetaan kansalaislähtöisen toiminnan merkitys ja tehdään sitä näkyvämmäksi - Tuetaan kansalaislähtöisen toiminnan kuten yhdistysten toimintaedellytyksiä - Edistetään yhdistysten ym. kansalaisyhteisöjen välistä yhteistyötä sekä kansalaisyhteisöjen ja kuntien välistä yhteistyötä - Kehitetään uusia osallistumisen keinoja kuntalaisena toimimiseen ja kehitetään tiedottamista kuntalaisten osallistumismahdollisuuksista - Tuetaan perinne- ja paikallisyhteisölähtöistä toimintaa - Vaikutetaan asenteisiin yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävästi ja syrjäytymistä ehkäisevästi - Kehitetään uusia toimia asunnottomuuden ehkäisemiseksi - Kehitetään työllisyyden parantamiseen tähtääviä toimia - Kehitetään kesken olevien opintojen loppuunsaattamista ja jatko-opintomahdollisuuksia parantavia toimia - Kehitetään mielekkäitä itsensä kehittämisen mahdollisuuksia työ- ja koulutuselämässä olevien taukojen ajaksi - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen Keskipohjalaisten saatavilla on tarpeenmukaiset hyvinvointipalvelut - Valmistellaan ja sovitaan maakunnallisesta palvelujen järjestämissuunnitelmasta - Edistetään julkisen sektorin, yhdistysten ja yritysten välistä yhteistyötä parantamalla tiedonvälitystä ja keskusteluyhteyttä - Edistetään paikallista palvelutuotantoa - Kehitetään paikallisia palvelumalleja - Kehitetään varhaista puuttumista - Kehitetään joustavuutta ja asiakaslähtöisyyttä - Lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihinsa - Kehitetään tiedotusta palveluista - Kehitetään palvelusetelijärjestelmää koskemaan yhdistysten ym. tuottamia palveluita - Kehitetään ja hyödynnetään uusia innovatiivisia hyvinvointipalveluita sekä informaatioteknologiaa osana palveluita - Otetaan täydentävien hoitomuotojen, kuten kansanparannus, tuottajat mukaan hyvinvointipalveluiden kokonaisuuteen - Kehitetään hyvinvointiyrityksille suunnattuja yrityspalveluita 1
Keskipohjalaisten terveyttä edistävät elämäntavat vahvistuvat Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset kasvavat keskipohjalaisten elämässä Keskipohjalaisten elinympäristön turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat - Parannetaan ihmisten tiedonsaantia, tukea ja mahdollisuuksia terveyttä edistäviin valintoihin - Vaikutetaan arvoihin ja asenteisiin - Kehitetään keinoja saavuttaa lapset ja nuoret - Tuetaan yhdistysten ja muiden kansalaislähtöisten toimijoiden ennaltaehkäisevää toimintaa ja sen näkyväksi tekemistä - Vahvistetaan monitoimijaista yhteistyötä terveyttä edistävien elämäntapojen vahvistamiseksi - Päihdestrategian toteuttaminen - Mielenterveysstrategian toteuttaminen - Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin (IVA) käyttö päätöksenteossa Kulttuuri: - Tuetaan mahdollisuuksia ja kannustetaan sekä itse tekemiseen ja toimimiseen kulttuurin piirissä että muiden tuottamasta kulttuurista nauttimiseen - Edistetään monitaiteista ja yhteisöllistä näkökulmaa ja vähennetään sektoroitunutta ajattelua - Tuetaan kulttuurin parissa toimivien yhdistysten ym. yhteisöjen, ammattitaiteilijoiden ja taidelaitosten toimintaedellytyksiä - Kehitetään yhteistyötä kulttuurin parissa toimivien yhteisöjen välillä - Kehitetään yhteistyötä kulttuuritoimijoiden, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sekä liikuntatoimijoiden välillä - Kehitetään kulttuuritoiminnan koordinointia ja tiedottamista Liikunta: - Vaikutetaan arvoihin ja asenteisiin liikkumista lisäävästi - Edistetään mahdollisuuksia liikkumiseen - Kehitetään yhteistyötä liikunnan parissa toimivien yhteisöjen välillä - Tuetaan liikunnan parissa toimivien yhdistysten ym. yhteisöjen toimintaedellytyksiä - Kehitetään yhteistyötä liikuntatoimijoiden, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sekä kulttuuritoimijoiden välillä - Kehitetään turvallisuutta maakunnallisen turvallisuussuunnitelman mukaisesti - Edistetään luonnonympäristöstä huolehtimista ja sen saavutettavuutta - Kehitetään toimia ympäristöön liittyvien haitallisten terveysvaikutusten vähentämiseksi - Kehitetään keinoja lisätä elinympäristön viihtyvyyttä - Kehitetään olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämistä hyvinvointia edistävästi - Edistetään palveluiden säilymistä ja kulkuyhteyksiä myös harvaanasutuilla alueilla - Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin (IVA) käyttö päätöksenteossa 2