Raitioliikenteen häiriötiedotuksen laajentaminen

Raitioliikenteen häiriötiedotuksen laajentaminen SUY D: 4/2005

2

Julkaisija HKL-Suunnitteluyksikkö Tekijä(t) Mette Granberg, Ramboll, taitto: Tarja Jääskeläinen, SUY KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 22.6.2005 Julkaisun nimi Raitioliikenteen häiriötiedotuksen laajentaminen Tiivistelmä HKL:n häiriötiedotus on ollut puutteellista (mistä kertovat mm. asiakastyytyväisyystutkimukset ja asiakaspalautteet) ja asian korjaamiseksi päätettiin käynnistää puolen vuoden häiriötiedotuspilotti toukokuussa 2004. Pilotti toteutettiin raitioliikenteessä, joka on herkkä ulkopuolisille häiriöille. Pilottia jatkettiin vielä toisella puolella vuodella, jotta saataisiin kokemuksia myös talvikaudelta. Jatkopilotin aikana selvitettiin mahdollisuudet laajentaa palvelua myös muihin joukkoliikennemuotoihin. Lisäksi tehtiin vaikuttavuustutkimus, jonka mukaan matkustajat kokivat häiriötiedotuspalvelun tarpeelliseksi. Raitioliikenteen häiriötiedotus on päätetty vakinaistaa ja kokeilla häiriötiedotuspalvelua myös metro-, lähijuna- ja Suomenlinnan lauttaliikenteessä. Avainsanat joukkoliikenne, häiriötiedotus, informaatio, ajantasaisuus Muut tiedot Sarjan nimi ja numero D: 4/2005 ISSN-numero ISBN-numero Painopaikka ja -vuosi Helsinki 2005 Kieli suomi Sivuja 10 + 11 Liitteitä 1 1

2

Sisällysluettelo Johdanto 3 1 Matkustaja 5 2 Metroliikenne 5 3 Lähijunaliikenne 6 4 Suomenlinnan lautta 7 5 Bussiliikenne 8 6 Aikataulu 8 7 Kustannukset 9 8 Tulevaisuudesta 10 8.1 Yleistä 10 8.2 Palvelun kilpailuttaminen 10 8.3 Uusien järjestelmien toteuttaminen 10 Liite Toiminnallinen vaatimusmäärittely 11 1

2

Johdanto Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä erityisesti häiriöistä tiedottamiseen on ollut tarvetta. Häiriön tapahtuessa matkustajille on pystyttävä nopeasti ja ymmärrettävästi tiedottamaan häiriön syystä ja vaikutuksista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tieto tulee sekä koota keskitetysti ja tehokkaasti eri toimijoilta että jakaa mahdollisimman monipuolisesti ja laajasti eri kanavia käyttäen. Raitioliikenteen häiriötiedotuksen antamista matkustajille on pilotoitu toukokuusta 2004 lähtien Tieliikelaitoksen Liikkujan Palvelukeskuksen (LIPAKE) kautta. Liikkujan Palvelukeskus koordinoi tiedottamista matkustajille. Lähtökohdaksi esiselvityksen perusteella otettiin Helsingin raitiovaunuliikenne, joka on altis häiriöille ja jonka tiedonvälitys on kuitenkin varsin koordinoitua. Työssä toteutettiin selkeä tiedonkulkumalli häiriön tapahtumisesta matkustajille tiedottamiseen. Raitioliikenteen häiriöistä kerrotaan seuraavin eri tavoin: raitiovaunuissa kuulutuksina internetissä osoitteessa www.hkl.fi liikenneneuvonnan puhelinnumerossa 0100-111 (valitsemalla numero 3) tekstiviestinä häiriöstä kyseltäessä. Lisäksi palveluun on kevään 2005 aikana lisätty rekisteröityminen, jolla matkustaja voi rekisteröityä tietyn linjan tai useiden linjojen käyttäjäksi Internetin tai kännykän kautta ja saada täten automaattiseesti häiriötietoa näistä linjoista Ruoholahden, Kampin ja Rautatientorin metroasemien MONO-näytöt Omat lähdöt -kännykkä- ja Internet-palvelu. Nykyisen palvelun yleiskuvaus on esitetty kuvassa 1 ja toteutuksen eteneminen kuvassa 2. Palvelun laajennettavuutta metro-, lähijuna- ja bussiliikenteeseen sekä Suomenlinnan lauttaan on selvitetty kevään 2005 aikana. Kappaleissa 3 8 on tehty ehdotukset palvelun laajentamiseksi ja kappaleessa 9 on pohdintaa häiriönhallinnan kehittämisestä hieman pidemmällä tähtäimellä. 3

Kuulutus + rekisteröityminen Kuva 1. Nykyisen palvelun yleiskuvaus ESISELVITYS - Sitouttaminen - Haastattelut - Workshop PILOTIN TEKNINEN TOTEUTUS PILOTTI AVATAAN YLEISÖLLE 25.5.2004 PILOTTIA JATKETAAN LAAJENTAMISEN SELVITTÄMINEN Lopputuloksena alustavat määritykset Lopputuloksena toimiva palvelu ja avoimet rajapinnat Lopputuloksena dokumentaatio ja vaikutustutkimus Lopputuloksena suositukset jatkotoimenpiteiksi HKL/Ratikka, HKL/Suunnittelu, LVM, (YTV) Tieliikelaitos, Novo, Bitlips, Ramboll Seasam House, + HKL/Metro + VR, RHK + Connex 1/2003-6/2003 12/2003-5/2004 5/2004-10/2004 11/2004 4/2005 PÄÄTÖS PILOTISTA 11/2003 PÄÄTÖS LAAJENTAMISEN SELVITTÄMISESTA 10/2004 PÄÄTÖS 4/2005 Kuva 2. Toteutuksen eteneminen 4

1 Matkustaja Raitioliikenteen häiriöpilotin edetessä on tullut selkeästi ilmi tarve häiriötiedotukselle myös muissa joukkoliikennemuodoissa. Seuraavat lainaukset ovat raitioliikenteen häiriöpilotin matkustajapalautteista: Toivottavasti järjestelmä saadaan koko pääkaupunkiseudun laajuiseksi. Häiriöinfo itsessään on todella hyvä keksintö ja palvelu. Saisitte kehittää sitä vain vielä hieman pidemmälle On paljon miellyttävämpää odottaa myöhässä olevaa raitiovaunua kun sen tietää olevan myöhässä kuin arvailla syitä. Kaikki raitiovaunua käyttävät ihmiset nimittäin eivät ole helsinkiläisiä eivätkä siis tiedä sitä mikä helsinkiläisille on itsestään selvää. Itse asiassa palvelun voisi laajentaa koskemaan koko lähiliikennettä. Palvelun tarpeellisuudesta ovat olleet yhtä mieltä matkustajien kanssa myös HKL:n ja LIPAKE:n henkilökunta. Palvelun laajennettavuutta lähijuna-, metroja bussiliikenteeseen sekä Suomenlinnan lauttaan on selvitetty tässä työssä. Tavoitteena oli selvittää toimintaedellytykset ja vaatimusmäärittelyt palvelun laajennettavuudelle. Työn alussa valittiin kuitenkin ne joukkoliikennemuodot, joiden vaatimusmäärittelyt ja toimintaedellytykset tehtiin. Tavoitteena oli, että selvityksen valmistuttua pilotin laajentamiseen on olemassa täydet valmiudet. Matkustajan kannalta palvelun laajennuksessa tärkeää on, että hän saa kaikki häiriötiedot samasta paikasta. Matkustaja ei välttämättä miellä käyttävänsä esimerkiksi matkaketjullaan bussi metro lähijuna kolmea eri joukkoliikennemuotoa ja vaikka mieltäisikin, olisi palvelun helppokäyttöisyyden kannalta tärkeää pystyä selvittämään häiriötiedot yhdestä paikasta. Täten VR:n häiriötiedot tulee esittää myös HKL:n sivustoilla ja myös YTV:n sivuille olisi hyvä saada linkki häiriötietoihin. Nykyiselläänhän Reittiopassivustolla kerrotaan voimassa olevista poikkeusreiteistä. Ennalta suunnittelemattomat häiriöt eivät kuitenkaan päivity suoraan YTV:n sivuille. Palvelun riittävä linkitys eri palveluntarjoajien kotisivuille on huomioitava laajennuksessa. 2 Metroliikenne 5 Metroliikenteen osalta pidettiin 14.1.2005 työpaja ja lisäksi metron liikenteenohjaaja teki tutustumiskäynnin raitioliikenteen ohjauskeskukseen tammikuussa 2005. Työpajaan osallistuivat metroliikennejohtaja, liikennemestari, liikenteenohjaaja ja kuljettajaliikenteenohjaaja sekä Tieliikelaitoksen ja Rambollin edustajat. Työpajasta on tehty erillinen muistio. Lisäksi HKL:n rataradion osalta oltiin yhteydessä Jorma Kokkoseen (HKL viestilaitteet) koskien metron rataradion räätälöintiä häiriötiedottamiseen. Työn aikana päädyttiin seuraaviin loppupäätelmiin: Koska metron automatisointi on tulossa, on uusien palvelujen oltava kevyesti toteutettavissa. Ratkaisu on hyvin analoginen raitioliikenteen kanssa. Palvelu vaatii kuitenkin räätälöintiä. Palveluun kuuluvat kuulutukset asemilla Internet-palvelu yhdistettynä ratikan häiriöpalveluun (personointi, rekisteröinti) puhelinneuvonta lippuhallin mononäytöt (SMS-tekstiviestit). Palvelulla ei ole mahdollista käyttää laiturinäyttöjä tai kuuluttaa metrojunissa.

Metroliikenteen häiriöpalvelun lisääminen nykyiseen palveluun on esitetty kuvassa 3 oranssilla ja tarkemmat vaatimusmäärittelyt liitteessä. Metron ohjauskeskus Kuulutus Metroliikenteen seurantapääte Kuulutukset asemilla + rekisteröityminen Mononäytöt asemilla Kuva 3. Metron lisääminen nykyiseen palveluun 3 Lähijunaliikenne Lähijunaliikenteen osalta pidettiin työpaja 13.1.2005. Osallistujat olivat Turunen (RHK), Mannerström (VR), Mutka (HKL), Tieliikelaitos ja Ramboll. Työpajasta on tehty erillinen muistio. Lisäksi on tutustuttu VR:n häiriöpalvelun toteutukseen ja käyty ITS Finlandin mukana tutustumassa liikenteenohjauskeskukseen. Työn aikana on päädytty seuraaviin loppupäätelmiin: VR ja RHK ovat kehittämässä junaliikenteen omaa häiriötiedottamista. Raitioliikenteen häiriötiedottamisen laajentaminen junaliikenteellä hyödyntäisi luontevasti tulevia junaliikenteen omia häiriötiedotuspalveluja. Keskenään kilpailevista hankkeista ei ole kysymys. Mahdollisia häiriötietolähteitä LIPAKKEelle ovat liikenteenohjauksen infohenkilö ja JUSE infohenkilö istuu samassa tilassa liikenteenohjauksen kanssa. Infohenkilö kommunikoisi LIPAKKEen kanssa helppokäyttöisellä www-lomakkeella, sähköpostitse tai puhelimitse. JUSE seuraa junien pysymistä aikataulussa. Palvelu on otettu käyttöön lokakuussa 2004. JUSEn päälle rakennetaan www-palvelu vuoden 2005 aikana. Pääpaino on aluksi kaukoliikenteessä, mutta lähiliikenne on myös mukana. JUSEa päivittävät liikenteenohjaajat. Palveluun kuuluisivat Internet-palvelu yhdistettynä ratikan häiriöpalveluun (personointi, rekisteröinti) puhelinneuvontapalvelu (SMS-tekstiviestit) (MONO-näytöt) Kuulutukset asemilla ja junissa hoidetaan VR:n toimesta ja niihin ei ole tarkoitus kajota. Tulevaisuudessa häiriötietolähteenä voi toimia myös informaatiojärjestelmä (2 3 vuoden kuluttua). Tulevaisuuden mietteis- 6

sä on myös oman infokeskuksen perustaminen junaliikenteelle, joka olisi luonteva yhteistyökumppani pääkaupunkiseudun häiriötiedotuspalvelun kanssa. Lähiliikenteen häiriöpalvelun lisääminen nykyiseen palveluun on esitetty sinisellä kuvassa 4 ja tarkemmat vaatimusmäärittelyt liitteessä. Infohenkilö Kuulutus JUSE + rekisteröityminen Mononäytöt asemilla Kuva 4. Lähijunaliikenteen lisääminen nykyiseen palveluun 4 Suomenlinnan lautta Suomenlinnan lautan osalta pidettiin haastattelu 14.3.2005 Suomenlinnan Liikenteen kanssa (Jorma Salopelto). Haastattelut tehtiin Tieliikelaitoksen ja Rambollin toimesta. Haastattelusta on tehty erillinen muistio. Seuraavia keskeisiä asioita tuli esille haastattelussa: Häiriön tapahtuessa lähtökohtana on saada vika korjattua. Aluksen päälliköllä on omat yhteytensä korvaavan aluksen saamiseksi, mutta tieto tulee myös Suomenlinnan Liikenteeseen, sillä lehdistö ottaa aina yhteyttä sinne. Tiedotusvastuu on Jorma Salopellolla. Aluksen päällikkö ilmoittaa suoraan liikenneneuvojalle, jos jotain tapahtuu. Korvaavan aluksen saaminen ja yhteydenotto liikenneneuvontaan ovat päällikön tehtäviä. Käytännössä päällikkö voisi ilmoittaa laivan lähdön jälkeen Liikkujan Palvelukeskukseen, jos liikenteessä on häiriöitä. Jos häiriötiedoteaihiot on tehty valmiiksi, Liikkujan Palvelukeskuksen voisi olla hyödyllistä ottaa yhteyttä suoraan myös aluksen päällikköön. GSM ja VHF ovat mahdollisia tiedonsiirtotapoja. VHF on kaikkein varmin tapa saada yhteys lauttaan. Lautoille on tulossa Internet-yhteys, mutta Internetin käyttö ei ole hyvä tapa ottaa yhteyttä, sillä kuljettaja on kolme kantta messin yläpuolella, jossa tietokoneet sijaitsevat. Palvelun kuvaus on esitetty tarkemmin liitteenä olevassa vaatimusmäärittelyssä. 7

5 Bussiliikenne Bussiliikenteen osalta on haastateltu Lauri Rinta-Kantoa Connex Finland Oy:stä. Haastattelusta on tehty erillinen muistio. Bussiliikenteen liittäminen palveluun on selvästi raideliikennettä haasteellisempaa. Koska bussiliikenteen ohjaus on hajautettu usealle varikolle ja bussiliikenne on kilpailutettua, määrittelyt ja toteutusmallit tulevat poikkeamaan merkittävästi raideliikenteestä. Bussiliikenteen häiriötiedotuksen tarkan selvitys- ja määrittelytyön aikataulu ehdotetaan päätettäväksi myöhemmin. Bussiliikenteen häiriötiedotuspalveluun liittämisen osalta tuli esille seuraavia asioita: uudessa matkakorttijärjestelmässä tällaisen palvelun vaatimukset on syytä huomioida palvelua voitaisiin testata yhdellä varikolla tai esimerkiksi Jokeri-linjalla. Tällöin asia olisi hyvä kirjata tarjouspyyntöasiakirjoihin. 6 Aikataulu Ehdotus aikatauluksi on esitetty kuvassa 5. Aikataulun pääkohdat ovat seuraavat: palvelua jatketaan raitioliikenteellä kesäajan yli LIPAKKEen siirtyessä Tallinnaan 15.9.2005 otetaan käyttöön muut kulkumuodot (metro, juna, Suomenlinnan lautta) palvelun ylläpitokausi on vuoden 2005 loppuun saakka + optiovuodet 2006 ja 2007 palvelun toiminta raportoidaan kvartaaleittain myöhemmin sovitun mukaisesti. Raportti on määrämuotoinen ja käsittää noin viisi sivua. Vaikutusselvitys on samantyyppinen kuin raitioliikenteestä on tehty. JANA-AIKATAULU VUOSI 2005 OPTIO: VUOSI 2006 OPTIO 2007 kk 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 5 Ehdotus Vaikutusselvitys valmis Päätökset Suppea ylläpito (ratikka) Uusien kulkumuotojen toteutus (juna, metro, Suomenlinnan lautta) Laaja ylläpito (ratikka, juna, metro, Suomenlinnan lautta) Vaikutusselvitys Bussiliikenneselvitys (ei sisälly kustannusarvioon) Kvartaaliraportit LOPPURAPORTTI Kuva 5. Ehdotus aikatauluksi 8

7 Kustannukset Raitioliikenteen häiriöpalvelun kokonaiskustannus on ollut hieman alle 200 000 euroa (alv 0 %), josta on saatu valtionavustusta puolet. Kustannukset on esitetty viereisessä taulukossa. Raitioliikenteen häiriöpalvelun laajentaminen lähijunaliikenteellä, metroliikenteellä ja Suomenlinnan lautalla optiovuoden 2006 loppuun saakka maksaa 254 800 euroa (alv 0 %) jakautuen taulukon 1 mukaisesti. Jos optiovuotta ei tilata, ovat kustannukset 136 300 euroa (alv 0 %). Projektin johto (Tieliikelaitos) 5/2005-12/2005 OPTIO: 1/2006-12/2006 Metron toteutus työkalumuutokset (WM-data) toimintatavan määritys, koulutus (Tieliikelaitos) Lähijunaliikenteen toteutus työkalumuutokset (WM-data) toimintatavan määritys, koulutus (Tieliikelaitos) JUSE rajapinta Suomenlinnan lautan toteutus työkalumuutokset (WM-data) toimintatavan määritys, koulutus (Tieliikelaitos) 9 - projektin koordinointi, 10 000 raportointi - esiselvitys 20 000 - palvelupilotin toteutus 55 000 - pilotin ylläpito (12 kk) 40 000 - pilotin uudet palvelut 20 000 - laajentamisselvitys 25 000 - tiedottaminen 10 000 - vaikutusselvitys 10 000 YHTEENSÄ 190 000 7 500 7 500 10 000 10 000 10 000 15 000 10 000 5 000 5 000 Suppea ylläpito 5-8/2005 (4200 euroa/kk *) 16 800 Laaja ylläpito 9/2005 12/2005 (8000 euroa/kk *) OPTIO: 1/2006-12/2006 (8000 euroa/kk *) Vaikutustutkimus, kvartaaliraportointi (Ramboll) 5/2005-12/2005 OPTIO: 1/2006-12/2006 32 000 96 000 15 000 15 000 Tiedottaminen 10 000 Bussiliikenneselvitys Ei oteta mukaan tässä vaiheessa Taulukko 1 Kustannusarvio osatehtävittäin Palvelulla ehdotetaan haettavaksi valtionavustusta 180 800 eurolle (alv 0 %), joka muodostuu seuraavasti: laajennuksen toteutus ja vaikutustutkimus 120 000 euroa laajennuksen ylläpito 4 kk * 3800 euro/kk 15 200 euroa optiovuosi 12 kk * 3800 euro/kk 45 600 euroa Valtionavustusta haetaan 50 % eli haettava summa on 90 400 euroa (+ alv). Raitioliikenteen perusylläpidon katsotaan siirtyneeksi normaaliin tuotantokäyttöön, joten sille ei haeta valtionavustusta. Jos optiovuotta ei tilata, vähenee valtionavustus vuoden 2006 ylläpito-, projektin johto-, vaikutus- ja raportointikustannuksilla.

8 Tulevaisuudesta 8.1 Yleistä Työn aikana on tullut esille kaksi merkittävää asiaa, jotka on kirjattu tähän raporttiin. Ensimmäinen koskee palvelun kilpailutettavuutta ja toinen uusien järjestelmien toteuttamista. Näitä palvelun toimintaan liittyviä asioita on käsitelty seuraavissa kappaleissa. 8.2 Palvelun kilpailuttaminen Jos palvelu halutaan kilpailuttaa esimerkiksi vuoden 2006 jälkeen, niin tilaajalla on käytettävissä: palvelun toiminnalliset kuvaukset tiedonsiirron rajapintakuvaukset kolmansien osapuolien tekemät ohjelmistot, joita ovat esimerkiksi Seasam House Oy:n tekemät sovellukset raitiotieliikenteelle Tilaaja ei saa käyttöönsä nykyisen palvelun aikana tehtyjä sovelluksia, vaan niiden kaikki käyttöoikeudet ovat Tieliikelaitoksella. Näitä ovat WM-datan ja Bitlipsin tekemät sovellukset Liikkujan Palvelukeskuksen (Tieliikelaitos) ja raitioliikenteen liikenteenohjauksen (HKL) käyttöön. Yhteenvetona voidaan todeta, että tilaaja pystyy kilpailuttamaan palvelun, mutta ei tarjoamaan valmiita ohjelmistoja tarjoajien käyttöön, jos laajennus toteutetaan samoilla sopimusmalleilla kuin raitiotieliikenteen häiriötiedotus. 8.3 Uusien järjestelmien toteuttaminen Pääkaupunkiseudun näkökulmasta ollaan vuosikymmenen loppupuolella (2006 2010) toteuttamassa merkittäviä hankkeita, joilla on merkitystä myös häiriötiedotukselle. Näitä hankkeita ovat esimerkiksi: metron automatisointi seudullinen rahastus- ja informaatiojärjestelmä junaliikenteen informaatiojärjestelmä. On olemassa uhka sen suhteen, ettei häiriötiedotuksen vaatimuksia huomioida riittävän hyvin järjestelmiä kehitettäessä. Tästä syystä toteutettaville järjestelmille olisi hyvä tehdä häiriötiedottamisen vaatimusmäärittelyt. 10

Liite Toiminnallinen vaatimusmäärittely 11

12

Written by / Telephone Mika Vuorio / Project Reference HÄIRIÖTIEDOTUS Subject Kind of Document Toiminnallinen vaatimusmäärittely Häiriötiedotus Toiminnallinen vaatimusmäärittely Approved by / Telephone Document ID Version Tab Information security class Project ID Date Page Open 2005-03-14 1 (11) WM-data

Written by / Telephone Mika Vuorio / Project Reference HÄIRIÖTIEDOTUS Subject Kind of Document Toiminnallinen vaatimusmäärittely Sisällysluettelo Toiminnallinen vaatimusmäärittely 3 Metroliikenne... 3 Lähijunaliikenne... 5 Infohenkilö... 6 JUSE... 7 Suomenlinnan lauttaliikenne... 8 Häiriötiedotus järjestelmän ja työkalun muutokset... 8 Työkalun päivittäminen kattamaan uudet liikennemuodot... 9 Pysäkki- ja linja tietojen siirto reittioppaasta... 10 JUSE datan hyödyntäminen... 10 Rekisteröitymisen päivittäminen... 10 Häiriötietorajapinnan päivittäminen... 11 Approved by / Telephone Document ID Version Tab Information security class Project ID Date Page Open 2005-03-14 2 (11) WM-data

Written by / Telephone Mika Vuorio / Project Reference HÄIRIÖTIEDOTUS Subject Kind of Document Toiminnallinen vaatimusmäärittely Toiminnallinen vaatimusmäärittely Tähän dokumenttiin on koottu eri liikennemuotoja varten tarvittavia muutoksia/lisäyksiä häiriötiedotuspalvelun laajentuessa. Dokumentissa kuvattujen teknisten toimenpiteiden lisäksi on tärkeää: sopia yhdessä prosesseista henkilöiden yhteystiedot ihmisten perehdyttäminen Metroliikenne Alkuperäisessä suunnitelmassa metroliikenne liitettäisiin häiriötiedotukseen mukaan kuten raitioliikenne Lipakkeen kuunnellessa radioliikennettä. Suunnittelua tarkennettaessa havaittiin, että teknisesti rataradioon ei päästä kiinni (Kokkonen / Koivurinta). Alla on esitetty uusi suunnitelma, miten tämä haaste voidaan ratkaista metroliikenteen työnohjauksen ideoimalla tavalla. Heillä on käytössä tiimiposti, jonka avulla mukana olevat henkilöt saavat tekstiviestit isommista häiriöistä. Viesti kirjoitetaan metrovarikolla, jossa on häiriötilanteessa hiukan paremmin aikaa kuin itse liikenteenohjauksessa. LIPAKE lisätään mukaan tiimiviestin vastaanottajiin. Toimintamallin yksityiskohdat työstetään tämän projektin työryhmissä. Alle on kuvattu alustavasti tiedonkulku: Metron liikenteenohjaus välittää tiedon häiriöstä varikolle. Varikolla tieto välitetään tiimipostin avulla. Tieto välittyy tekstiviestillä Lipakkeelle, jossa viesti kirjataan häiriöjärjestelmään: a. Pysäkki. Paikka voidaan valita myös kartan avulla, jolloin häiriölle saadaan koordinaatit. b. Linjat, joihin se vaikuttaa c. Syy, seuraus ja kesto. Kun tiedot on kirjattu järjestelmään, muodostuu järjestelmän eri rajapintoihin tiedotteet. Lisäksi metroliikenne voi olla yhteydessä puhelimitse tai sähköpostilla Lipakkeeseen. Koska tieto häiriöstä tulee pääasiallisesti tekstiviestinä, metroliikenteen viestille ei tehdä erillistä hyväksyntää, kuten on raitioliikenteen OHJA:ssa. Tiedot näkyvät heti kaikissa rajapinnoissa, kun tieto on kirjattu häiriötietojärjestelmään. Tutkitaan myös, onko Lipakkeen mahdollista käyttää metroliikenteen seurantapäätettä. Avataan tarvittavat yhteydet, jos se onnistuu. Häiriötiedotusohjelmisto luo äänitiedoston XML-rajapintaan, joskaan tässä vaiheessa sitä ei voida teknisesti siirtää kuulutettavaksi metrossa. Approved by / Telephone Document ID Version Tab Information security class Project ID Date Page Open 2005-03-14 3 (11) WM-data

Written by / Telephone Mika Vuorio / Project Reference HÄIRIÖTIEDOTUS Subject Kind of Document Toiminnallinen vaatimusmäärittely XML-rajapinta ja äänitiedosto Tietolähteiden perusteella LIPAKE muodostaa häiriötiedotteen monikanavaiseen tiedotukseen ja tästä generoituu myös äänitiedosto (.wav). Äänitiedosto tallennetaan häiriötiedotuksen www-palvelimella olevaan XML-rajapintaan, jossa on tiedoston nimi sekä metatieto esim. koska häiriö on voimassa. XML:ssä on myös itse äänitiedoston nimi. Näin rataradion on mahdollista kysellä XML-rajapintaa ja aina kun siellä on tietoa, voidaan tästä muodostaa kuulutus metroasemalla. Esimerkki XML rajapinnasta: http://x.x.x.x/public-hkl/fi/disrupt/?output=api Häiriölistan XML on muotoa <?xml version="1.0" encoding="iso-8859-1"?> <NOTICES> <NOTICE id="4" type= metro > <STATUS>1</STATUS> <VALIDITY> <FROM>200404221447</FROM> <TO>200404221547</TO> </VALIDITY> <AUTHOR> <NAME>Liikkujan palvelukeskus</name> </AUTHOR> <BODY> <![CDATA[ Linja 10 Pikku Huopalahteen päin poikkeusreitti (testi32323). Syy:Järjestyshäiriö. Paikka: Apollonkatu. Häiriö alkoi: 14:50. Arvioitu kesto: 15:50 asti. ]]> </BODY> <URL type="wav" value="http://x.x.x.x/hkl-wav/metro/disrupt_fi-4.wav" /> </NOTICE> </NOTICES> Määreiden selitykset Statuksen arvot ovat 1 = uusi, 2 = hyväksytty ja 3 = hylätty Voimassaoloaika on muotoa: yyyymmddhhmm Äänitiedostot tallentuvat hakemistoon http://x.x.x.x/hkl-wav/metro/ Mikäli järjestelmässä ei ole uusia viestejä se vastaa: <?xml version="1.0" encoding="iso-8859-1"?> <NOTICES> <ERROR val="no new notices in system" /> </NOTICES> Approved by / Telephone Document ID Version Tab Information security class Project ID Date Page Open 2005-03-14 4 (11) WM-data

Written by / Telephone Mika Vuorio / Project Reference HÄIRIÖTIEDOTUS Subject Kind of Document Toiminnallinen vaatimusmäärittely Alla on kuvattu alkuperäinen suunnitelma, mikäli myöhempien uudistusten yhteydessä mahdollistuu teknisesti radioliikenteen kuuntelu ja nauhoitus. Rataradion on toimittanut tanskalainen Zenitel (http://www.zenitel.biz/), jolla on suomalainen edustaja Neutica (http://www.neuteca.fi/). Tarvittavat ominaisuudet: Kuuntelu. LIPAKE:ssa kuunnellaan radioliikennettä. Tällöin LOK ottaa ryhmäpuhelun, joka kuuluu myös LIPAKE:ssa olevassa radiossa. Nauhoitus. Nämä keskustelut nauhoitetaan siten että LIPAKE:ssa voidaan kuunnella niitä. Keskustelut nauhoitetaan.wav muodossa Nauhoitettujen tiedostojen siirto LIPAKE:ssa olevalle FTP-palvelimelle, josta LIPAKE voi kuunnella uudestaan tilanteen. LIPAKE:ssa muodostetun häiriön äänitiedoston siirto LOK:n kautta rataradioon kuulutettavaksi asemilla. Metroliikenteen seurantapääte Lipakkeeseen. Lähijunaliikenne Pääkaupunkiseudun liikenteen kannalta tämä on kiinnostavaa kiinnostavaa, sillä moniin junamatkoihin sisältyy jatkoyhteys asemalta. Näin ollen tämä hanke toimii täydentävänä nykyisille tai uusille järjestelmille. Esiselvityksessä on hahmotettu kaksi mahdollista häiriötietojen lähdettä: VR:n infohenkilö/liikenteenohjauksen työnjohto Helsingissä RHK:n JUSE Isommissa häiriötapauksissa infohenkilö/liikenteenohjaus kertoisi mitä tilanne koskee. Raportoinnin jälkeen hän saa työrauhan ja voi keskittyä olennaiseen eli liikenteen hoitamiseen. Monessa tapauksessa häiriötilanteet tiedetään etukäteen ja niitä varten on suunniteltu etukäteen liikennöintisuunnitelmat. Esimerkiksi liikenne siirtyy supistamissuunnitelman mukaisesti harvennustasolle B. Yksittäisiä junan myöhästymisiä ja häiriöitä seurattaisiin JUSE rajapinnan avulla. JUSE:n -rajapinnan kautta häiriötieto välitettäisiin häiriötiedotuksen olemassa olevissa kanavissa. Aivan ongelmatonta JUSEN käyttö ei ole, sillä joissakin häiriötilanteissa junaa voidaan joutua ajattamaan punaisia valoja päin, jolloin siitä ei synny JUSE:een tietoa. Tiedon välityksen sisällön kannalta on tärkeää että se sovitaan infohenkilön / liikenteenohjaajien kanssa. Tällöin saadaan heidät sitoutettua mukaan ja voidaan ennalta kategorioida miten viestitään. Näin he voivat myös vaikuttaa prosessiin kuinka tieto välitetään Lipakkeelle. Riski on että tiedonvälitys koetaan ärsyttäväksi ja sitä ei tehdä kiireessä. Lisäksi RHK:n JUSE-näyttö asennettaisiin LIPAKE:seen, jolloin myös he näkevät kokonaistilanteen, mutta tämän tiedon perusteella ei tehdä ennusteita. Häiriötiedotuksen kannalta olisi myös hyvä, mikäli nähtäisiin mikä on tilannekuva rautatieasemalla häiriötilanteessa. Tilannetta voitaisiin seurata kohtuullisen edullisilla web-kameroilla. Approved by / Telephone Document ID Version Tab Information security class Project ID Date Page Open 2005-03-14 5 (11) WM-data

Written by / Telephone Mika Vuorio / Project Reference HÄIRIÖTIEDOTUS Subject Kind of Document Toiminnallinen vaatimusmäärittely Ideaa voisi laajentaa tulevaisuudessa myös siten että lähijuna-asemia varustettaisiin webkameroilla, mutta tässä vaiheessa jo Helsingin rautatieaseman kamera kuva olisi hyödyksi. Web-kameroilla on se hyvä puoli että työaseman selaimesta voi katsoa useaa kameraa, tiettyjä kameramalleja voi myös käännellä. Web-kameroista on erityisesti hyötyä myös itse infohenkilöille/liikenteenohjaajille. He näkevät mikä tilanne on todella asemilla: Missä junat ovat ja mille raiteelle ihmiset ovat kerääntyneet. Tämä helpottaisi kuulutusten tekemistä ja ihmisten opastamista. ITS Finlandin joukkoliikennetyöryhmän tutustuessa VR:n ohjauskeskukseen liikenteenohjaajat kertoivat, että kamerakuva rautatieasemalta yksittäisenä parannuksena helpottaisi paljon hässäkän selvittämistä ja häiriötilanteesta tiedottamista. Infohenkilö Infohenkilön/liikenteenohjauksen työpanosta voisi käyttää häiriötiedon tai liikennöinnin supistamissuunnitelman välittämiseen hankkeen käyttöön. Tämä pyrittää tekemää siten että häntä kuormitetaan mahdollisimman vähän. Erityisen tärkeää on että sovitaan yhdessä toimintatapa, jotta häiriötiedotuksesta syntyy sujuva prosessi yhteistyötä tekevien osapuolien välille. Infohenkilö/liikenteenohjaus voi välittää tiedon kolmella eri tapaa: 1. tekstiviestillä 2. sähköpostitse 3. puhelimitse Tulevaisuudessa 4. Uudesta informaatiojärjestelmästä, jonka määrittely on käynnissä. Tulevaisuudessa RHK:n informaatiojärjestelmän sovelluksessa voisi olla osio, joka pystyy lähettämään samat tiedot XML rajapinnan kautta. Näin häiriötiedotus kytkeytyy osaksi normaaleja toimintaprosesseja ja ei tarvita erillistä enää sovellusta. Ideaalitilanteessa infohenkilön käyttämät työkalut löytyvät yhdestä sovelluksesta, jolloin eri ikkunat eivät jää toistensa alle piiloon (usein pöydillä ei ole tilaa uusille näytöille). Uuden informaatiojärjestelmän rajapinta on saatavilla 2-3 vuoden kuluttua. Testiviesteissä, sähköpostissa ja puheluissa pyritään käyttää tiettyä yhdessä sovittua rakennetta. Viestintään tekstiviesti ja sähköposti sopivat parhaiten, koska niistä saadaan tiedot tekstinä Lipakkeen käyttöön. Sähköposti soveltuu tapauksiin, jossa tekstiviestiin ei mahdu tarpeeksi tietoa ja kiireellisissä tapauksissa voi myös soittaa. Kaikissa näissä on tärkeää että viesti kerrotaan yhtenevällä tapaa. Alle on luotu esimerkki ja tarkka tietosisältö sovitaan yhdessä. Sisältö tulisi keskustella itse käytännön työtä tekevien operaattoreiden kanssa, jolloin tästä saadaan heille mieluisa työkalu. Approved by / Telephone Document ID Version Tab Information security class Project ID Date Page Open 2005-03-14 6 (11) WM-data

Written by / Telephone Mika Vuorio / Project Reference HÄIRIÖTIEDOTUS Subject Kind of Document Toiminnallinen vaatimusmäärittely Ehdotus viestin sisällöstä: Supistamissuunnitelma B käyttöön 2005.03.05 alkanen 06:30. Kesto 6 tuntia. Jos tilanteeseen sopivaa liikennöintisuunnitelmaa ei ole, pyritään välittämään Lipakkeen tiedot: koska häiriö alkoi, syy, seuraus ja kesto. Etukäteen tehtyjen suunnitelmien käytön etu on myös se että voidaan käyttää ennalta määritettyjä fraaseja, jolloin ruotsinkieliset tekstit voidaan muodostaa automaattisesti. Mikäli häiriötilanteesta viestitetään sähköpostitse tai puhelimitse, käytetään samoja fraaseja. Tämä edesauttaa yhteisen kielen muodostumista operaattoreiden välille ja toimintatavat nopeutuvat. Sähköpostissa voidaan säilyttää tyhjää pohjaa, jolloin sitä ei tarvitse aina kirjoittaa kokonaan. Tai vanhan voi etsiä myös lähetetystä viesteistä Lipakkeen sähköpostiosoitteen perusteella ja käyttää sitä pohjana. Kun tiedot lähetetään, ne tallentuvat häiriötietokantaan, ja lisäksi se lähettää tiedot sähköpostitse Lipakkeen (heräte). LIPAKE muodostaa tietojen perustella tiedotteen joka on yhtenäinen muiden liikennevälineiden kanssa. Näin saavutetaan tilanne, jossa loppukäyttäjä saa häiriötiedotteen yhtenevässä kieliasussa eri liikennemuotojen välillä ja viestien ymmärrettävyys paranee. Viesti on tutun oloinen, vaikka ei olisi ennen ko. liikennevälinettä käyttänyt. JUSE JUSE tulee sanoista junien seuranta ja järjestelmää hallinnoi RHK (tapio.raaska@rhk.fi). JUSE:ssa on XML-rajapinta, josta voidaan saada tietoa junien poikkeamatietoa normaaliaikatauluista. Rajapinta on webservices tekniikalla toteutettu. JUSE:ssa seurataan junien kulkua rataverkolla, ja siihen kirjataan kaukoliikenteessä yli 5min ja lähiliikenteessä yli 3min olevat häiriöt. Rajapinnan lisäksi JUSE:ssa on katselijanäyttö, mistä voi seurata tilannetta rataverkolla. Katselijanäytön näkymä on luettelopohjainen ja sisältää poikkeamatiedon lisäksi historiatietoa. JUSE ei tee ennusteita ja tämän tyylinen käyttö häiriötiedotuksessa vaatisi myös aikataulut pohjalle. Katselijanäyttö on RHK:n omaan ja yhteistyökumppaneiden käyttöön (ei tavallisen kuluttajan käyttöön). JUSE näytön saa käyttöön RHK:n luvalla häiriötiedotus hankkeessa ja se on myös teknisesti mahdollista. Katselijanäytön käyttö vaatii VPN-yhteyden muodostamista. Yhteyden muodostaminen aiheuttaa pienen kustannuksen (palvelimet ovat Siemensin tiloissa). Yhteyden avauksesta veloitetaan ja kuukausittain peritään pieni maksun. Kun yhteys on avattu, toimii katselijanäyttö työasemassa. Katselijanäytön valikoihin ja näppäinten ymmärtäminen vaatii perehtymistä. Oletettavasti myös JUSE-rajapintaan kiinnittyminen vaatii VPNyhteyden. Häiriötiedotus hankkeessa katselijanäyttö on hyödyllinen. Näytöstä voidaan seurata rataverkon tilannetta. Vaikka näytön tietojen perustella ei tehdä ennusteita, on järkevää että katselijanäyttöön avataan yhteys, koska tämä auttaa hahmottamaan liikenteen Approved by / Telephone Document ID Version Tab Information security class Project ID Date Page Open 2005-03-14 7 (11) WM-data

Written by / Telephone Mika Vuorio / Project Reference HÄIRIÖTIEDOTUS Subject Kind of Document Toiminnallinen vaatimusmäärittely kokonaistilannetta pääkaupunkiseudulla. Aivan vastaavasti kuten seurataan HKL:n raitioliikenteen ja metroliikenteen tilannetta. JUSE:n katselijanäyttö toimii häiriötiedotuksen apuvälineenä. Tässä vaiheessa ensisijainen tietolähde on infohenkilö ja JUSE-rajapinta. JUSE-rajapinnasta tulevat häiriötiedot otetaan vastaan häiriötietojärjestelmään automaattisesti ja viedään eteenpäin olemassa oleviin kanaviin. (hyödyt erityisesti jo HKL:n palveluun rekisteröityneet käyttäjät sekä tulevat uudet käyttäjät, MONO-näytöt asemilla). JUSE:n tietojen perusteella automatisoitu ennustaminen on haastavaa tietää ja näemme että se on liian iso pala haukattavaksi tämän hankkeen puitteissa (ei tiedetä kuinka kauan juna on paikoillaan häiriötilanteessa). Suomenlinnan lauttaliikenne Junaliikenteellä kuvattua toimintamallia voidaan käyttää myös Suomenlinnan liikenteessä. Tiedon voi välittää kolmella eri tapaa Lipakkeen: 1. puhelimitse 2. tekstiviestillä 3. sähköpostitse Alle on luotu sisältö ehdotus ja tarkka tietosisältö sovitaan yhdessä. Sähköpostin sisältöehdotus Häiriö alkoi [2005.03.15][12:34] kesto [2h] Häiriön syy [tekninen vika] Häiriön vaikutus [ei liikennettä] Huomattavaa että tämä lähestymistapa sopii myös muille liikennemuodoille kuten busseille. Busseissa joskin on vaikeampi löytää kuka/miten tämä alkutieto saadaan toimitettua LIPAKE:seen. Häiriötiedotus järjestelmän ja työkalun muutokset Työkalulla hallitaan monikanavaiseen häiriötiedotusjärjestelmään tehtäviä tiedotteita. Työkalua käytetään LIPAKE:ssa. Järjestelmään liittyviä rajapintoja on myös muissa ohjauskeskuksissa tai informaatiojärjestelmissä, esimerkiksi HKL:n omat lähtösi palvelu. Teknisesti muutoksia tarvitaan muun muassa seuraaviin osiin: 1. Työkalun käyttöliittymän muokkaus 2. Tietokantamuutokset 3. Pysäkki- ja reittitietojen siirto reittioppaasta 4. Karttatoiminnallisuuden päivittäminen 5. Rekisteröinnin muuttaminen Approved by / Telephone Document ID Version Tab Information security class Project ID Date Page Open 2005-03-14 8 (11) WM-data

Written by / Telephone Mika Vuorio / Project Reference HÄIRIÖTIEDOTUS Subject Kind of Document Toiminnallinen vaatimusmäärittely. 6. Tiedot eri rajapintoihin ja kanaviin 7. VR:n supistamissuunnitelman hyödyntäminen 8. JUSE rajapinta tiedon lähteenä 9. Bitlips:n ohjelmiston päivitys Työkalun päivittäminen kattamaan uudet liikennemuodot Työkalu on SSL-salattu ja sen käyttö vaatii salasanat. Eri lähteistä tulevien tietojen perusteella LIPAKKEEN operaattori muodostaa varsinaisen häiriötiedon ja se välitetään kuluttajille monikanavaisen järjestelmän. Lähteistä tulleita häiriöitä ei hyväksytetä alkulähteellä. Tällä tarkoitetaan sitä että ei tehdä samanlaista toimintoa kuten tehtiin raitioliikenteessä, jossa kirjauksen jälkeen liikenteenohjaus hyväksyy viestin. Tekstiviestillä tai sähköpostilla kautta tulevissa voitaneen olettaa että tieto on oikein. Tällöin tarkistetaan aina lähettäjän tiedot. Epäselvissä tapauksissa otetaan yhteyttä tiedon toimittajaan. Teknisesti järjestelmässä hyväksyjänä toimii LIPAKE kun näille liikennemuodoille viesti tehdään järjestelmään. (Järjestelmä on suunniteltu siten että jokainen viesti hyväksytään ennen kuin se välitetään eteenpäin) Työkaluun lisätään alkuun kategoria, josta valitaan mitä liikennemuotoa tapaus koskee. Työkalulla on mahdollista syöttää tekstiviestillä, sähköpostitse tai puhelimitse saatu tapaus järjestelmään. Eri liikennemuotoja ei ole järkevää laittaa samalle sivulle, koska muuten sivusta tulee varsin pitkä. Lähijunia on suurin piirtein sama määrä kuin raitiovaunuja on nykyisellään järjestelmässä, jolloin sivun pituus kaksinkertaistuisi. Lähijunia 10 kpl ja kaksi suuntaa jokaisesta. Metro reittejä 3 kpl, kaksi suuntaa. Suomenlinnan lautan kaksi suuntaa. LIPAKE:ssa käyttäjän toimintatapa muuttuu nykyisestä siten että hän valitsee ensin kartalle siirtymistä mitä liikennevälinettä tapaus koskee. (Koordinaattitietojen perusteella häiriön kirjauksen voi aloittaa karttapainalluksella jolloin järjestelmä etsii tietyllä etäisyydellä kulkevat linjat.) Lisäksi tarvitaan logiikka joka osaa muodostaa fraasit VR:n liikenteen supistamissuunnitelman mukaisesti. Tietojen perustella muodostetaan sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen tiedote. LIPAKE tarkistaa tietojen kirjoitusasun, fraasien perusteella tehtyjä tiedotteita voi editoida. Kolmelle kanavalle on omat ulkoasunsa: WEB, oletus muoto jota käytetään myös rajapinnoissa. SMS, maksimissaan 160 merkkiä PUHE, tästä voidaan muodostaa kuulutuksissa tarvittava.wav äänitiedosto. Approved by / Telephone Document ID Version Tab Information security class Project ID Date Page Open 2005-03-14 9 (11) WM-data

Written by / Telephone Mika Vuorio / Project Reference HÄIRIÖTIEDOTUS Subject Kind of Document Toiminnallinen vaatimusmäärittely Laajentumisen yhteydessä äänitiedosto muodostetaan metroliikenteelle, kuten raitioliikenteelle tehdään nykyisellään käyttäen Bitlipsin ohjelmistoa. Järjestelmä mahdollistaa että siihen voidaan tehdä tulevaisuudessa XML-rajapinta, jonka avulla nämä tiedot voidaan ottaa vastaan myös muista ohjelmistoista suoraan. Esimerkiksi tulevaisuudessa RHK:n informaatiojärjestelmä hankkeessa määriteltävässä sovelluksessa voisi olla osio, joka pystyy lähettämään tiedot XML rajapinna kautta, jolloin tämä kytkeytyy osaksi toiminta prosesseja ja ei tarvita erillistä sovellusta. Pysäkki- ja linja tietojen siirto reittioppaasta Työkalussa on JOREn mukaisesti jokainen linja kahtena eri suuntana (ja variantit edelleen omina linjoinaan). Tämä mahdollistaa sen että häiriö koskee vain toista suuntaa. Tiedot tallennetaan häiriötietokantaan ja nämä tiedot näkyvät työkalussa omassa osiossa. Nämä jaotellaan liikennevälinettäin ja historia tietoa voi selata. Työkaluun tietokantaan tehdään prosessi, joka poimii YTV:n reittioppaan tietokannasta raitiovaunujen lisäksi junat, metrot ja niiden reitit sekä pysäkit tunnuksineen ja koordinaatteineen. Näin jokaiseen häiriötietoon voidaan liittää mukana tarkat tiedot mistä linjoja ja pysäkkejä häiriö koskee. Tunnuksina käytetään JORE tunnuksia. Päivitysprosessi mahdollistaa sen että järjestelmään voidaan päivittää uudet pysäkit ja reitit. Huomioitavaa että päivityksessä tarkistetaan että järjestelmään tehdyt lisäykset tai muut tiedot eivät saa kadota. JUSE datan hyödyntäminen Työkaluun lisätään moduuli joka ottaa vastaan JUSE tietoa. Työkalussa on osio josta voi selata tätä tullutta informaatiota, mutta varsinainen tiedon katselu hoidetaan katselijanäytöllä. JUSE:sta tulleet häiriötiedot lähijunien osalta toimitetaan eteenpäin häiriötiedotuksen kanavissa luokiteltuina liikennevälineittäin: XML-API MONO:a varten rekisteröityneille käyttäjille Rekisteröitymisen päivittäminen Rekisteröitymislomakkeeseen lisätään mahdollisuus valita uusia kulkumuotoja (Junat, Metrot ja Suomenlinnan lautta). Nämä lisätään kuten raitioliikenteen linjat, jolloin nykyiset käyttäjät voivat päivittää omaa profiiliaan sitten että he saavat tietoa myös näistä. Valinta tapahtuu rastittamalla kyseinen liikenneväline, esim R-juna. Rekisteröityminen on varsin laaja kokonaisuus. Muutokset on suunniteltava siten että vanhasta järjestelmästä voidaan siirtää tiedot uuteen siten että tästä ei aiheudu palveluun jo rekisteröityneille käyttäjille käyttökatkoksia. Approved by / Telephone Document ID Version Tab Information security class Project ID Date Page Open 2005-03-14 10 (11) WM-data

Written by / Telephone Mika Vuorio / Project Reference HÄIRIÖTIEDOTUS Subject Kind of Document Toiminnallinen vaatimusmäärittely Häiriötietorajapinnan päivittäminen XML-rajapinta päivitetään siten että se sisältää liikennemuototiedon (koodistona käytetään YTV:n JORE:n-luokittelua) ja häiriökohdan koordinaatit KKJ2 muodossa (mikäli häiriö on tehty LIPAKEEN kartan avulla). Englannin kieli Ohjelmistossa otetaan huomioon että siinä on tarve myöhemmin lisätä englanin kieliset fraasit. Tukea ei tehdä nyt, mutta tähän varaudutaan siten että sen käyttöönotto on sujuvaa kun näin päätetään. Approved by / Telephone Document ID Version Tab Information security class Project ID Date Page Open 2005-03-14 11 (11) WM-data

HKL:n julkaisusarja D 4/2005 Raitioliikenteen häiriötiedotuksen laajentaminen 3/2005 Raitioliikenteen häiriötiedotus 2004 2005, vaikutukset 2/2005 Raideliikenteen kustannusselvitys 2004 1/2005 Henkilöstöraportti 2004 2/2004 Henkilöstöraportti 1/2004 Ympäristöraportti 3/2003 Kokemuksia kesän 2003 liikennemuutoksista 2/2003 Raitioliikenteen häiriötiedotus, 1. vaihe 1/2003 JL Digi info: Toteutusmahdollisuuksien selvittäminen 250 Helsingin joukkoliikennepysäkin varustaminen matkustajanäytöllä, 1. vaihe HELSINGIN KAUPUNGIN LIIKENNELAITOS www.hkl.fi