Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Ratkaisumalleja luontoarvojen asettamiin haasteisiin Ekosysteemihotelli. Liisa Suhonen 13.6.

Samankaltaiset tiedostot
Toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Ekosysteemihotelli Raaseporissa

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs

Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro. Eduskunnan ympäristövaliokunta. Lauri Kivekäs

Maa-ainesten tarve ja kokemuksia kalliokiviainesten hyödyntämisestä

Biodiversiteetti ja. rakentaminen. kompensaatiot. Seminaari & työpaja Habitaattipankki ja kompensaatiot tulevaisuuden mahdollisuus?

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Ekologinen kompensaatio kaupungit kompensoimaan luontohaittoja?

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

KOMPENSAATIOMEKANISMIT JA BIODIVERSITEETIN MITTAAMINEN Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari William Velmala, Pöyry Finland Oy 25.1.

Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa

BIODIVERSITEETTI JA VALTION KIINTESITÖLIIKETOIMINTA

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

Miten luontoarvoja kompensoidaan?

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Monimuotoisuuskompensaatiot. Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Kompensaatio ja luonnonsuojelukonfliktit

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

ELYt ja merialueiden suunnittelu

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Lataa Suomen uhanalaiset kasvit. Lataa

Tervetuloa kompensaatiotyöpajaan! Ekologinen kompensaatio innovaationa ja mahdollisuutena

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Kaakkois-Suomen Fennoskandian Vihreän Vyöhykkeen seminaari. Imatra Nina Peuhkuri, Luke

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus Jukka Tulivuori Opetushallitus

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

LuTU-toimintasuunnitelman väliarviointi 2014

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

Kalimenkyläntie 212. Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys

6XRPLULLVWDPDDQD. x 0DDPPHULLVWDODMLVWRRQVDQJHQPRQLSXROLQHQVLOOl. x 0DDKDPPHRQP\ VLVWXWHWWXXVHLWDODMHMDMRLVWD. x 3llRVDOWDDQ6XRPLRQSRKMRLVWD

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunginhallitus Asia/

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Ekosysteemihotelli lajiston turvapaikka maankäytön muutoksissa

VELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

Lataa Maa nimeltä Nuuksio - Mauri Leivo. Lataa

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet

Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus

VARSINAIS-SUOMEN PERINNEMAISEMIEN NYKYTILA. leena Lehtomaa, VARELY, ls-yksikkö

Ajankohtaista vesistökunnostusverkostosta

ELINYMPÄRISTÖJEN HEIKENNYKSEN PYSÄYTTÄMINEN VAATII EKOLOGISTEN KOMPENSAATIOIDEN VELVOITTAMISTA

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset

Luontoselvitysten tilaaminen. Luonnonsuojeluyksikkö

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Kompensaatiot merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu

BIODIVERSITEETTIOHJELMAT

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, Helsinki

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Vesistökunnostusverkosto välittää tietoa ja kokemuksia. Liisa Hämäläinen, SYKE

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

Vesienhoito ja luontodirektiivit kolmas kierros toden sanoo

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Purokummit - pienten virtavesien ja vaelluskalojen seuranta kansalaishavainnoinnin keinoin

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Johanna Kuusterä Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Transkriptio:

Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 - Ratkaisumalleja luontoarvojen asettamiin haasteisiin Ekosysteemihotelli Liisa Suhonen 13.6.2017

Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoimintaa vuodesta 1931 ja valmisbetonitoimintaa 1958. Toimialat: Betonituotteet Betoni- ja kivimateriaalit Kierrätys Henkilöstö n. 900 Toimipisteitä ympäri Suomea

Ympäristövastuullisuus Osa normaalia toimintatapaa Ympäristötavoitteiden aiheet vuosille 2016-2017 Ilmastonmuutos Luonnon monimuotoisuus Kiertotalous ja resurssitehokkuus Sidosryhmät

Tavoitteemme Luonto on toimipisteissämme monimuotoisuuden kannalta arvokkaampi toiminnan päättyessä kuin sen alkaessa. Aiemmin Tulevaisuudessa

Rudus LUMO 2012 2016 Projektista toimintamalliksi Ekosysteemihotelli Raaseporissa Noin 30 havaintoa uhanalaisista lajeista Onnistunut viitasammakoiden elinpiirin laajennus Yli 600 perhoslaji havaintoa 150-200 törmäpääskyparia Oulun tekotörmäs sä Yli 70 kartoitusta biologien johdolla yli 100 henkilön koulutusta Useita ympäristötaideteoksia Yli 100 ha lumomaisemointia Uusia yhteistyö muotoja Tuoteinnovaatiota Vieraslajien tuhoamiskokeiluja

Uusia ratkaisuja tarvitaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen Maankäyttö voi aiheuttaa luonnonarvojen köyhtymistä, uhata eliölajien pitkäaikaista selviytymistä ja jopa kokonaisten ekosysteemien toimintaa. Tarvitsemme toimintamalleja, joilla vähennetään luonnonsuojelun ja maankäytön ristiriitoja. Ekosysteemihotellihanke on käynnistynyt SYKE:n ja Ruduksen yhteistyönä.

Ekosysteemihotelli Raaseporiin VT25 parantamiseen tähtäävä hanke on alkamassa. Hankkeen aikataulu on vielä avoinna, joten on mahdollista tehdä kokeiluja. Luontoselvityksessä on havaittu arvokasta lajistoa tien varrella. Ruduksen soranottoalue, jossa otto ulottuu osin jo ottoalueen rajaan saakka, on vieressä VT25:n vieressä. Ekosysteemihotellissa seurattavia lajeja ovat erityisesti hietaneilikka, kangas-ajuruoho, kissankäpälä sekä näistä kasveista hyötyvät hyönteiset.

Ekosysteemihotelli - yhteistyössä Hankkeen suunnittelu aloitettiin alkusyksyllä 2014. Ensimmäiset siirrot 10.11.2014 Syyskuun lopussa maastokäynnillä oli mukana suunnittelemassa: SYKE, Uudenmaan ELY, FinnMap, Silvestris ja Rudus. Hankkeen mahdollisti eri osapuolten välinen yhteistyö: toiminnalle vaadittiin useita lupia, jotka käsiteltiin ripeästi. Myös paikallista ympäristönsuojeluyhdistystä tiedotettiin asiasta, jolloin hanketta ei vastustettu.

Ekosysteemihotelli -rakentaminen Siirtoja on tehty syksyllä 2014 ja 2015. Tavoitteena on siirtää koko kasvien juuristo ympärysmaineen (kasvien siemenpankki sekä hyönteisten lepovaiheet). Siirrokset ovat olleet sekä ehjiä että rikottuja maapaakkuja. Lisäksi lavalle jäänyt maa-aines on sijoitettu hotellin viereen.

Ekosysteemihotellin tila ja tulevaisuus Seurannoissa on saatu hyviä tuloksia, kasvit voivat hyvin ja hyönteisiä on havaittu. SYKE:n asiantuntijat huolehtivat seurannoista. Mikäli VT25 parantamishanke käynnistyisi nyt, on lajistoa voitu jo siirtää turvaan. Tulevaisuudessa osa kasveista voi jäädä pysyvästi ekosysteemihotellin alueelle osana soranottoalueen maisemointitoimenpiteitä. Uusia siirtoja saatetaan vielä tehdä ja seurantaa jatketaan. Aluetta pitää suojata umpeenkasvulta sekä lupiinilta. Hanke on ylittänyt positiivisen uutisen uutiskynnyksen!

Metsittymisen

Lisää hotelleja? Tai pankkeja? Ekosysteemihotellin kaltaista siirtoa voi ajatella lähinnä vain sellaisella lajistolla ja elinympäristöissä, jotka sietävät ihmistoiminnasta aiheutuvaa häiriötä. Pienkosteikkojen kunnostuksesta on kokemuksia, joten lajistolla (esim. sammakkoeläimet) voi olla mahdollista tehdä väliaikaisia asuinpaikkoja - mutta hankkeelle tarvitaan silloin pitkä aikajänne. Tulevaisuudessa luontoarvojen ollessa uhattuna saatetaan turvautua pankkeihin eli kompensaation hankkimiseen alueilta, jotka on ennallistettu tai muuten toteutettu kyseiseen tarkoitukseen. Näitä alueita voisi kenties jatkossa välittää Suomen habitaattipankki tai joku muu.

www.rudus.fi/sorakauppa

KIITOS! Ympäristöpäällikkö Liisa Suhonen 040 537 3030 liisa.suhonen@rudus.fi www.rudus.fi http://www.rudus.fi/sorakauppa https://www.facebook.com/ruduslumo https://twitter.com/ruduslumo SYKE: Ekosysteemihotelli http://www.syke.fi/fi-fi/content/37700/0 Suomen habitaattipankki http://www.syke.fi/fi-fi/content/37696/0 https://twitter.com/nowbiodiversity