Toimintakertomus 2016 Lounais-Suomen poliisilaitos

Samankaltaiset tiedostot
POHJANMAAN POLIISILAITOS, vuoden 2018 tulossopimuksen tunnusluvut

ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS, vuoden 2018 tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta

ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS, vuoden 2017 tulossopimuksen tunnusluvut

OULUN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta

HELSINGIN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut

MARAK toimintamai MARAK (ei moniammatiinen riskinarviointikokous) on Britanniasta ähtöisin oeva työskenteymuoto, joa pyritään auttamaan aikuisia vakav

POLIISIN NEUVOTTELUKUNTA Poliisin tulostavoitteet ja poliisilaitoksen tulossuunnitelma 2016, katsaus ulkomaalaistutkintaan

YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN PALVELUKOKONAISUUDESSA KUOPION MALLIN MUKAAN

Turvallisuus ja varautuminen. Tiivistelmä: Alueellisen varautumisen 1. vaiheen valmistelu

TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI

ALUEELLINEN KEHITTÄMISTEHTÄVÄ

KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 4565/ /2015

Pohjanmaan Poliisilaitos

Kuntaliitokset ja ICT-palvelut talousja konsernihallinnon näkökulmasta

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

KUOPION KAUPUNKI PERUSTURVAN PALVELUALUE VAMMAISPALVELUT

Kuopion kaupunki Kokouskutsu 28/ (1) Kaupunginhallitus. 5 Asianro 4565/ /2015

SUURI KOTIHOITO ILTA

KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS

Kuopion kaupunki Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue/ Kansalaistoiminnan aktivointi Kuopion asukastupa- ja kylätalotoiminta

II RIKOLLISUUSKEHITYS

Vastaanottotoiminnan tiimimalliin siirtyminen 2015

OPPILAS- /OPISKELIJAHUOLTO SEKÄ OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ( )

Asiakkuus- ja Toimintaympäristö-muutokset (aikajänne 4-5 vuotta )

PERUSOPETUS ALUEREHTORI- ORGANISAATIOMALLEJA

PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA Merja Ylönen

Sisäliikuntatilasuunnitelma Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta

Oulun poliisilaitos Turvallisesti yhdessä seminaari Rikollisuus ja rikollisuuden torjunta Oulun poliisilaitoksen alueella

Tietosuojavaltuutetun toimisto

ONGELMIA SOSIAALIPALVELUISSA OSAATKO OHJATA, TIEDÄTKÖ VELVOLLISUUTESI

LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014

KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET. Kouluterveyskysely 2013 Kuopion tulokset

Osallisuuden edistäminen Kuopion kaupungissa Kehityspäällikkö Mirja Wihuri

KUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN ALKAEN. Heli Mattila Geriatrian asiantuntijalääkäri 6.6.

Verkkotunnistautuminen

Liikenteen ja kuljetusten seuranta

KUOPION KOKOUS- JA KONFERENSSIPALVELUT

TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN

ASEMAKAAVAPROSESSIIN LIITTYVÄÄ HULEVESISUUNNITTELUA ESIMERKKINÄ HILTULANLAHDEN LÄNSIOSAN ASEMAKAAVA

Pohjanmaan Poliisilaitos

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla. ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä Kuopiossa

ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI

ROVASTIKUNTA-ARKISTON ARKISTONMUODOSTUSSUUNNITELMA

Haluan hyvää palvelua. Mitä voin kuluttajana vaatia? VERO2015. Taija Härkki p

HÄIRIÖTILANNEVIESTINTÄOHJE Kuopion kaupunki Raija Korhonen 1

väkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet

Arkistonmuodostuksesta tiedonhallintaan

ARVIO LASTENSUOJELUN HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYDESTÄ JA RATKAISUEHDOTUKSIA

Lexmarkin tulostuksenhallinta

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO

KUN RANGAISTUS TULEE KOTIIN: LASTENSUOJELUN ROOLI VALVONTARANGAISTUKSESSA

Vanhustyön tulevaisuuden visiot Kuopion kaupungissa

Yritys ja työterveyshuolto. Työterveyshuolto henkilöstön hyvinvoinnin tukena

TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA, TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSISTA JA KESKEISTÄ KEHITTÄMISKOHTEISTA

Valtioneuvoston asianhallinnan esiselvitys (VN-asianhallinta) Käytössä olevien järjestelmien arkkitehtuurinmukaisuusarviot

Kansalaistoiminnan nykytilan kartoitus organisaatiossa Kooste nettikyselyn vastauksista /Mirja Wihuri

LIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015

10. (26.07, osa ja 26.75) Poliisitoimi

TILASTOT AKAA. Poliisille ilmoitetut rikokset

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot

Kuopion kaupunki Terveydenhuollon palvelualue.

Romanin ja poliisin kohdatessa

... .-' ... ASUNTO OY KITEEN PUHOSSELKÄ -NIMISEN YHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS ...

Poliisin. liikenneturvallisuustyö. Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

KOKONAISVALTAISET HOITOPOLUT ARVON TUOTTAJANA

Lämmitysverkoston perussäätö säästää rahaa ja luo terveellisen sisäilmaston

KAARINAN KAUPUNGIN EKOLOGINEN JALANJÄLKI 2003

KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

Elinkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimallina. Veli-Matti Paananen

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

Toimintaympäristö: Turvallisuus

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Toimintakertomus vuodelta 2017 Itä-Uudenmaan poliisilaitos

Tervetuloa onnellisten ihmisten kaupunkiin!

TOIMINTAKERTOMUS 2017

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen Esitteitä 2004:9

Osoitetaan tämä nyt formaalisti esimerkkitehtävänä lähtien liikkeelle kombinatorisesta tuloksesta

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Oulun poliisilaitos Road Show seminaari Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta

TOPI - TYÖELÄMÄÄN OHJAAVAT PALVELUT. Projektipäällikkö Laura Itkonen

Väkivallan vähentäminen Porissa

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

Laitetaan yhdessä prosessit kuntoon

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Sisä-Suomen poliisilaitos

MobilePay sovelluksen sopimusehdot

Talousarvioesitys 2017

Maaningan sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2013

Pelastustoimi ja varautuminen -työryhmä

LIIKENNETURVALLISUUDESTA

Palvelulaatu. Asiakkaiden käyttökokemukseen vaikuttavat laatutekijät digitaalisissa asiointipalveluissa. Petteri Ohvo,VM/JulkICT

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja

Tullirikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ennätyskorkea lähes 225 miljoonaa euroa

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

TE-palvelu-uudistus TEM

Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala KAJAANI

TOIMINTAKERTOMUS 2016

POLIISI. Toimintakertomus 1 (15)

Transkriptio:

POL-2017-1045 Toimintakertomus 2016 Lounais-Suomen poiisiaitos

SISÄLLYSLUETTELO 1 LOUNAIS-SUOMEN POLIISILAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 JOHDON KATSAUS... 3 1.2 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS... 4 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 5 1.3.1 Vavonta- ja häytystoiminta... 5 1.3.2 Rikostorjunta... 9 1.3.3 Lupahainto... 13 1.3.4 Yhteiset paveut... 15 1.3.5 Maksuisen toiminnan tuos ja kannattavuus... 16 1.3.6 Yhteisrahoitteinen toiminta... 17 1.4 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 17 1.5 TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 18 1.5.1 Rahoituksen rakenne... 18 1.5.2 Budjetin toteutuminen... 19 1.5.3 Tuotto- ja kuuaskema... 21 1.5.4 Tase... 22 1.5.5 Hankkeet... 22 1.6 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 23 1.7 KOKONAISARVIOINTIEN TULOKSET... 23 1.8 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 23 2

1 Lounais-Suomen poiisiaitoksen toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Lounais-Suomen poiisiaitoksen suorituskyky ja paveutaso on onnistuttu säiyttämään keskeisitä osin asetettujen tuostavoitteiden mukaisena myös vuonna 2016. Tiastoisesti toiminnaiset tuokset ovat pysyneet vataosin edeisvuoden hyvää tasoa niin poiisin kenttätoiminnan kuin rikostorjunnankin osata. Operatiivista toimintakykyä on osataan varmistettu ottamaa kenttätoiminnassa aajamittaisesti käyttöön niin sanottu yhden kosketuksen periaate, jonka mukaisesti kentää imitueiden rikosten tutkinta pyritään hoitamaan vamiiksi heti poiisipartion toimesta. Paveukykyä on isäksi turvattu isäämää voimavaroja poiisitoimintaan kesäkuukausien ajaksi. Viisitoistahenkisen kesäryhmän työpanos on hepottanut toiminnan resurssisuunnitteua ja parantanut osataan kenttätoiminnan ja rikostutkinnan tehokkuutta. Vuonna 2016 vietettiin Suomen poiisin 200-vuotisjuhaa. Maamme ensimmäinen poiisiaitos perustettiin Turkuun vuonna 1816. Poiisin juhavuosi oi esiä koko vuoden ajan muun muassa poiisin visuaaisessa imeessä. Poiisin juhavuoden tunnusause, "kaikkien aikojen turvaaja", näkyi niin poiisiautoihin kiinnitetyissä tarroissa kuin sosiaaisessa mediassakin. Juhavuoden pääjuha järjestettiin Turussa marraskuussa 2016. Turun innassa järjestettyä juhaseminaaria kunnioitti äsnäooaan tasavaan presidentti Saui Niinistö. Seminaarin yhteydessä jukaistiin Turun poiisin historiasta kirjoitettu kaksiosainen historiikki. Juhapäivä huipentui Turun Logomossa järjestettyyn juhakonserttiin. Juhapäivinä Turun poiisi näkyi voimakkaasti myös kaupungia. Poiisi perusti Turun keskustan kauppakeskukseen kahdeksi päiväksi PopUp-poiisiaseman, mistä öytyi niin poiisin upapaveut kuin paveupistekin. PopUp-piste tarjosi päivien aikana ukuisia tietoiskuja yeisöe. Lisäksi upapaveut oivat tarjoa kahdessa Turun aueen kauppakeskuksessa. Turun pääpoiisiasema toimi tukikohtana useie jakapartioie, jotka jakautuivat kaupungin keskustaan. Kaupunkiaisita saatu paaute oi positiivista ja poiisin näkyminen isäsi turvaisuuden tunnetta. Poiisiaitoksen paveu- ja toimipisteverkosto supistui vuoden 2016 aikana. Sisäministeriön päätöksen mukaisesti poiisiaitosaueeta akkautettiin Kaarinan ja Euran poiisiasemat. Kaarinan poiisiaseman poiisitoiminnot siirrettiin henkiöstöineen Turun pääpoiisiasemae, kun taas Euran poiisiaseman kaksi vakinaista henkiöä sijoitettiin Rauman poiisiasemae. Poiisiaitoksen upapaveujen tavoitettavuuteen supistamispäätös ei juuri vaikuttanut, siä Kaarinan poiisiaseman upahenkiöstö ja -paveut oivat siirretty jo aikaisemmin osaksi Turun pääpoiisiaseman paveuja, vastaavasti Euran poiisiaseman upapaveuja tarjottiin ainoastaan ajanvarauksea. Vuoden 2016 aikana yhtenä keskeisenä hankkeena toteutettiin poiisiaitoksen sisäisen organisaatiorakenteen muutos. Poiisiaitoksen upapaveut-inja akkautettiin itsenäisenä injana ja suautettiin osaksi poiisipaveut-injan sektoritoimintoja. Tässä niin sanotussa yhden apuaispoiisipääikön maissa tarkoituksena on out, että poiisipaveut-injan kaikkia eri sektoritoimintoja mukaan ukien uudistettu upasektori johdetaan suoraan yhden operatiivisen apuaispoiisipääikön toimesta. Järjesteyä on tavoitetu johtamisen terävöittämistä ja poiisitoiminnan organisaatiorakenteen virtaviivaistamista. Toisena merkittävä hankkeena on toteutettu rikostutkinnan tutkintajärjesteyja organisaatiomuutos. Supistuvan paveuverkon myötä poiisiaitoksen rikostutkinta keskitettiin Kaarinasta ja Raisiosta Turun pääpoiisiasemae. Tämän isäksi vuoden 2016 aikana rikostutkinnassa vamistetiin rikosten esikäsitteytoiminnon käyttöönottoa ainakin kyseiseä TUKARA-aueea Turku, Kaarina ja Raisio). Järjesteyä on tarkoitus kohentaa tutkinnan aatua, henkiöstön osaamista ja toiminnan tehokkuutta. Poiisin upahainto on jatkanut injaustensa mukaisesti keskittymistä ydintoimintoihin. Vuoden 2016 aikana poiisiaitos vamistei ukomaaaisupien toimivaan siirtoa poiisita Maahanmuuttovirastoe. Uudistus tui voimaan vuoden 2017 austa ähtien. Poiisiaitoksen ukomaaaisupahainnon osata muutos tarkoitti, että tehtävien siirron isäksi myös ukomaaaisasioita hoitanut henkiöstö siirtyi Maahanmuuttoviraston paveukseen. Poiisihainnon ydintoimintoajatteun mukaisesti jatkossa upahainto keskittyy maksuisessa toiminnassa yhä enemmän sähköisiin paveuihin sekä ennata estävässä toiminnassa upavavonnan vaikuttavuuden varmistamiseen. 3

1.2 Toiminnan vaikuttavuus Lounais-Suomen poiisiaitoksen keskeisenä toiminta-ajatuksena on yäpitää poiisin perustoiminnassa saavutettu tuokseinen paveutaso ja asukkaiden kokema turvaisuus kestävää tasoa. Yhteiskunnaisen vaikuttavuuden toteutumisen näkökumasta tarkastetuna poiisiaitoksee asetetut keskeiset paveu- ja turvaisuusodotukset saavutettiin tiastojen vaossa vataosin tuostavoitteiden mukaisesti. Toiminnaiset tuokset säiyivät edeisvuoden hyvää tasoa niin rikostutkinnan tehokkuuden kuin nopean avun saannin osata. Rikosten sevitysasteie ja poiisin toimintavamiudee asetetut tuostavoitteet saavutettiin hyvin. Vastaavasti yeisten paikkojen turvaisuutta kuvaava katuturvaisuusindeksi heikkeni jonkin verran vuoden takaisesti. Poiisiaitosaueen tietoon tueiden rikosakirikosten määrä pysyi samaa tasoa, joskin vaihteua oi havaittavissa eri rikosajeissa edeisvuoteen nähden. Omaisuusrikosten määrä aski edeeen. Sevää rikosmäärien kasvua oi vastaavasti havaittavissa muun muassa tietoverkko-, pahoinpitey- ja seksuaairikoksissa. Poiisin toimintaympäristön ja turvaisuusuhkien muuttuessa poiisiaitoksen perustyössä korostuu entisestään ennata estävän poiisitoiminnan merkitys. Toimintamain keskeisenä tavoitteena on pyrkiä estämään rikosten, onnettomuuksien ja häiriöiden syntyä mahdoisimman varhaisessa vaiheessa, ja täten vaikuttaa myönteiseä tavaa aueen turvaisuustianteeseen ja kansaaisten kokemaan turvaisuuden tunteeseen. Poiisiaitoksen perustehtävät pyritään hoitamaan toimintamain mukaisesti kansaaisäheisesti, aadukkaasti ja tehokkaasti. Aueen turvaisuutta yäpidetään ja rikoisuuden syitä ennata ehkäistään vuorovaikutteisessa yhteistyössä aueen viranomaisten, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Kenttätoiminnassa yeisvavonnan vaikuttavuutta on vahvistettu osataan ottamaa käyttöön ennata estävän poiisitoiminnan ohje, jossa on määritety eri toimintamait turvaisuuden isäämiseksi ja sekä rikosten ja häiriöiden ennata estämiseksi. Resurssien suunnitemainen kohdentaminen ja poiisipartioiden näkyvyys katukuvassa on isännyt ennata estävän toiminnan aatua ja tätä kautta kansaaisten kokemaa turvaisuuden tunnetta. Aktiivisea omaaoitteisea puuttumisea muun muassa päihteiden käyttöön, epäsosiaaiseen käyttäytymiseen ja väkivataan yeiseä paikaa on saavutettu hyviä tuoksia. Osataan vaikuttavuutta on isännyt työjaksokohtainen operatiivinen toimintasuunnitema, jossa aueeisesti on nostettu esie kuekin aueee ennakkoon määriteyt vavontatarpeet. Suunniteuia poiisiaitoksen kenttävavontaryhmien yhteisiä huumausaineiden katukauppavavontaiskuia ja muutoinkin tehostetua huumausainekatuvavonnaa on saatu pajastettua suuri määrä nuoria huumausaineiden kasvattajia ja käyttäjiä. Onnistuneia vavontatoimia voidaan oettaa oevan vaikutuksia mahdoisen rikoskierteen syntymisen estämiseen. Poiisi on tehostanut nettipoiisitoimintaa oen sieä paveuperiaatteen mukaisesti entistä näkyvimmin äsnä. Netissä käydyä vuoropuheua ja seurannaa on suoranaisia vaikutuksia rikosten ennata estämiseen esimerkiksi kun on puututtu vihamieisiin keskusteuihin. Liikennepoiisin osata vaikuttavuuden yäpitämiseksi henkiöstöä on informoitu ja kouutettu ryhmänjohtajapaavereissa, kouutuspäiviä, raskaan iikenteen vavonnan kouutuskierroa ja automaattivavojien paavereissa. Myös vavonta- ja häytystoimintasektorin poiisimiehiä on kouutettu iikennevavontaväineiden käytössä vavonnan isäämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Liikennesektorin johto on isäksi suunniteut viikoittain muun muassa operatiivista toimintaa. Suunnitteua on hyödynnetty työvuorosuunnitteussa toiminnan aadun varmistamiseksi ja tietojohtoisuuden isäämiseksi poiisitoiminnassa. Perustana on out resurssien varaaminen ja varatun resurssin toiminnan suunnitteu mahdoisimman ajoissa. Menetteyn on havaittu isäävän henkiöstön työtyytyväisyyttä samaa kun vavontatapahtumien toteutuminen on hepottunut. Menetteyä kuvaa hyvin sanonta "Siis ennakointi - Ei reagointi"-toiminta. Ajatusmai on osataan tukenut poiisiaitosta siinä, että sovitut tuostavoitteet on pääosin saavutettu. Rikostorjunnassa ennata estävää toimintaa on toteutettu nejää eri poiisiasemaa niin sanotun Ankkuri-main mukaisesti. Toimintamain tavoitteena on puuttua moniviranomaisyhteistyössä nuorten rikoskäyttäytymiseen, vähentää ae 18-vuotiaiden päihteiden käyttöä sekä ehkäistä rikoskierteen syntyminen. Lounais-Suomen poiisiaitoksessa toiminta käynnistettiin ensimmäisenä Porin poiisiasemaa vuonna 2014. Main käyttöönottoa on sittemmin aajennettu Rauman ja Saon poiisiasemie, ja viimeksi vuoden 2016 syksyä toiminta aoitettiin myös Turun pääpoiisiasemaa. Konseptin tuokset ovat oeet rohkaisevia. Nuorten häiriö- ja päihdekäyttäytyminen tunnistetaan 4

entistä paremmin ja ongematianteisiin on pystytty puuttumaan päämäärätietoisesti mahdoisimman varhaisessa vaiheessa. Ennata estävää turvaisuustyötä on samoin jatkettu äheisväkivaan torjuntaan tähtäävää moniammatiisea MARAK- riskienarviointimenetemää. Yhteistyö käynnistettiin Turun pääpoiisiaseman ja Porin poiisiaseman aueie vuoden 2015 aikana. Toimintaa on aajennettu vuoden 2016 aikana Rauman ja Saon poiisiasemie. MARAK-riskinarviointimenetemää pyritään auttamaan vakavaa parisuhdeväkivataa kokeneita uhreja tai sen uhan aa eäviä henkiöitä. Tavoitteena on, että parisuhdeväkivata ja väkivaan uhka oppuu, ja että uhri saa tarvitsemansa avun viranomaisita. Rikostorjunnan toimiaueea ennata estävää työtä toteutettiin myös muun muassa vatakunnaisen poiisin ennata estävän toiminnan hankkeen EET) paikaisea osahankkeea, jonka painopisteenä oi väkivataiseen ekstremismiin ja radikaisoitumiseen sekä järjestäytyneeseen rikoisuuteen iittyviin henkiöihin tai ryhmiin kohdennettu tiedonhankinta, aktiivinen seuranta ja anaysointi. Saadut kokemukset osoittautuivat hyviksi ja sen perusteea vuoden 2016 aikana toiminta on vakiinnutettu osaksi erityistutkinnan rikostiedusteu- ja anayysiyksikön toimintaa. Tähän toimintaan kytkeytyy oennaisesti poiisiaitoksessa toimiva RAD-työryhmä, jonka tarkoituksena on tunnistaa radikaisoitumisvaarassa oevat henkiöt. Tapausten hoitamiseksi hyödynnetään edeä mainittua ennata estävää ankkuritoimintaa. Toiminnan tuokset ovat upaavia ja toimintaa tuaan edeeen jatkamaan sekä kehittämään entisestään. Poiisiaitoksen upahainto on omaa toiminnaaan osaistunut poiisiaitoksen ennata estävään toimintaan upaharkinnan ja -vavonnan keinoin. Tietojohtoista poiisitoimintaa on tuettu muun muassa jakamaa tehokkaasti tietoa tuevista merkittävistä yeisötapahtumista. Lupahainto on osaistunut suurten yeisötiaisuuksien ennakkosuunnitteuun, joa on varmistettu mahdoisimman hyvät ähtökohdat tapahtumien turvaisee toteutuksee. Samaa on pystytty vähentämään poiisitoimintayksiköiden tarvetta puuttua meneiään oeviin tapahtumiin. Tehokas upavavonta on vaikuttanut merkittävästi yeiseen järjestykseen ja turvaisuuteen sekä iikenneturvaisuuteen. 1.3 Toiminnainen tehokkuus, tuotokset ja aadunhainta 1.3.1 Vavonta- ja häytystoiminta Asetetut tuostavoitteet 2016 1. Hoidetaan kiireeiset häytystehtävät yhteistyössä iikennepoiisisektorin kanssa vuoden 2014 toimintavamiustaso säiyttäen. Maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin iittyviä ieveimiöitä ennata ehkäistään poikkihainnoisea yhteistyöä suhtautuen niihin iittyviin asioihin neutraaisti ja tasapuoisesti. 2. Varaudutaan kenttätoiminnassa turvapaikanhakijoihin iittyviin erityistianteisiin hyvää ennakkosuunnitteua ja tiiviiä yhteistyöä sidosryhmien kanssa. Lisätään mahdoisuuksien mukaan jouha-varusteua ja kouutettua henkiöstöä aueeinen kattavuus huomioiden. 3. Ennata estävän toiminnan johdetuia rakenteia ja prosesseia tavoiteaan ennata estävän toiminnan yhdenmukaisuutta ja vaikuttavuutta. Toiminta ja päätöksenteko perustuvat tietojohtoisuuteen ja strategisiin anayyseihin. Toiminnassa korostuu poiisin kaikkien toimintojen prosessien yhteisvaikuttavuus sekä strategiset kumppanuudet. Tuostavoitteiden toteuma Häytyspaveujen saatavuus ja paveukyky on onnistuttu säiyttämään Lounais-Suomen poiisiaitoksen aueea asetetun tuostavoitteen mukaisena. Peiattuna vuoden 2014 tavoitetianteeseen nähden toimintavamiusaika on pysynyt samaa tasoa niin A-tehtävissä tavoite 9,7 / toteuma 9,7) kuin AB-tehtävissä tavoite 19,1 / toteuma 19,2). Kenttätoiminnan suorituskykyä on varmistettu kiire- ja painopisteaikoina kysynnän mukaiseksi vavonta- ja häytystoimintasektorin ja iikennepoiisisektorien väistä resurssijakoa tarkasteemaa ja työvuorosuunnitteua tehostamaa. Arkiöiden partiomääriä on pystytty kohtuuisesti isäämään keskustan Turun) kenttäjohtoaueea. Sen sijaan Satakunnan kenttäjohtoaueen partioiden vahvistaminen on out satunnaista. Liikennepoiisisektorin käyttö A- uokan tehtävissä ähimmän partion periaatteea on tukenut hyvin tehtävien hoitoa. Harvaan asuttujen aueiden turvaisuuspaveuiden varmistamiseen on pyritty kiinnittämään erityistä huomiota tavoitteena häytyspaveujen saa- 5

tavuus kohtuuisessa ajassa koko poiisiaitoksen aueea. Vaitsevan tiastojakson mukaan 24 maaseutumaisen kunnan osata A-häytystehtävien toimintavamiusaika parani tai säiyi entiseään 13 kunnassa. Syrjäisten kuntien toimintavamiusajat ovat kuitenkin sevästi heikommat kuin kaupunki- ja taajama-aueia, joskin myös tehtävämäärät ovat vähäiset. Häytyspaveuihin kohdistuva kysyntä tehtävämäärää ABC) mitattuna on kasvanut vajaat kaksi prosenttia vuoden takaisesta. Häytystehtävien toteuma yittää kaikie tehtävämäärie asetetun tuostavoitteen tavoite 110 000 / toteuma 114 445), vastaavasti AB-tehtävie asetettu tavoite saavutettiin tavoite 72 000 / toteuma 67 390). Kiireeisyysuokittain tarkastetuna häytystehtävien kasvu on kohdistunut sekä A- että C-uokan tehtäviin, vastaavasti B- uokan tehtävät ovat vähentyneet. A-uokan tehtävien kasvun takana näyttäisi oevan tehtäväuokitteussa tapahtunut muutos siten, että osa B-uokan tehtävistä on kirjattu hätäkeskuksen toimesta A-uokan tehtäviksi. Poiisiaitoksen kenttätoiminnassa noudatetaan tarkkaan voimassaoevaa käsikirjaohjetta poiisin tehtävien käsitteystä häytysja kenttätoiminnassa. C-uokan tehtävissä havaittu kasvu kohdistuu tasapuoisesti niin oma-aoitteisiin kuin annettuihin tehtäviin. Tehtäväuokittain tarkastetuna suurin määräinen ja suhteeinen häytystehtävien kasvu on kohdistunut yksiön suojaan kohdistuviin tehtäviin. Tehtävämäärien kasvua on havaittavissa eritoten perheväkivataan iittyvissä kotihäytystehtävissä. Yhtä aia kasvua on havaittavissa perheväkivatarikosimoitusten määrässä. Kummankaan tuosmittarin kohdaa tuostavoitetta ei saavutettu. Suurin osa perheväkivatatapauksista tuee poiisin tietoon kotihäytystehtävinä, ja täten kotihäytystehtävien kasvu heijastuu myös rikosimoitusten määrään. Poiisiaitoksea on käytössä parisuhdeväkivaan tunnistamisessa ja turvaisuusriskien arvioinnissa MARAK-menetemä. Mai takaa uhreie ja heidän ähipiirieen kattavan tukiverkon ja paveun saannin iman asiantuntijata toisee kukemista. Tianteen parantamiseksi poiisiaitos varmistaa osataan oemassa oevien moniammatiisten esim. sosiaaipäivystys) yhteistyömuotojen toimivuuden. Poiisiaitosaueen katuturvaisuus on heikentynyt katuturvaisuusindeksiä mitattuna reiu kome prosenttia vuoden 2015 tasosta. Indeksin toteuma oi 106 vuonna 2016. Useamman perättäisen vuoden aikana nähty indeksin kasvu näyttää tää hetkeä taittuneen. Asetettua tuostavoitetta ei saavutettu. Huomioitavaa on kuitenkin, että indeksi on edeeen koko maan keskiarvoa 99,7) sevästi paremmaa tasoa. Indeksissä mukanaoevien rikosten kokonaismäärä ei oe juurikaan kasvanut edeisvuodesta, mutta indeksin askennassa eri rikosnimikkeitä painotetaan eri kertoimia. Kasvua on nähtävissä muun muassa rattijuopumuksissa, pahoinpiteyrikoksissa ja ryöstöissä. Painokertoimia mitattuna raskain määräinen kasvu muodostuu pahoinpiteyrikoksista. Vastaavasti indeksissä mukana oevat vahingonteot ovat vähentyneet, mutta näiden rikosten painotus on vähäisempi. Pahoinpiteyjä ovat osataan isänneet turvapaikanhakijoiden keskinäiset ja vataväestön kanssa tapahtuneet yhteenotot. Pahoinpiteyjen määrään iittyviä tuostavoitteita ei saavutettu. Järjestyshäiriöitä on hiitty oikea-aikaisea tietojohtoisea reagoinnia mm. sosiaaista mediaa hyödyntämää, määritteemää akuutit ja reevantit vavontakohteet, varmistamaa vavontatarpeiden ajainen ja aueeinen kattavuus sekä ottamaa käyttöön työvuorosuunnitteun keinot kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi. Tästä huoimatta poiisi ei oe pystynyt oemaan aina otoisina hetkinä tapahtumapaikoia osin resurssipuasta johtuen, ja osin siitä syystä, että tehtävämäärät ovat pysyneet suurina jo pidemmän aikaan. Poiisiaitos on seurannut aktiivisesti turvapaikanhakijoihin ja vastaanottokeskuksiin iittyviä yhteisöimiöitä ja turvaisuustiannetta sekä puuttunut esimerkiksi rasismiin ja muihin uhkiin etupainotteisesti. Poiisiaitos on pitänyt säännöisesti yhteyttä muihin viranomaisiin ja toiminnasta vastaaviin tahoihin. Akuvuonna 2016 pidettiin useampi ns. VOK-paaveri, jossa oi aaja-aainen edustus eri tahoita moemmista maakunnista. Niin ikään turvapaikka- ja VOK-asiat ovat oeet toistuvasti esiä poiisiaitoksea. Operatiiviset johtajat sekä suoritushenkiöstö on pidetty ajan tasaa erityiskohteisiin iittyvistä oosuhteista. Vastaanottokeskuksista ja majoitustioista on tehty kohdekortit, joita päivitetään tarpeen mukaan. Radikaisoitumiseen perehtyneen poiisiaitoksen työryhmän RAD) jäsenet ovat kouuttaneet pyydettäessä ja osin oma-aoitteisesti vastaanottokeskuskusten ja hätämajoitustiojen henkiöstöä ja muita viranomaisia tunnistamaan radikaisoitumisvaarassa oevia henkiöitä. Turvapaikanhakijoihin iittyvät häytystehtävät ovat hoidettu johdetusti ja riittävää resurssia. Poiisin tuostietojärjestemän tiastoinnin mukaan poiisiaitosaueen turvapaikanhakijoihin iittyvät häytystehtävät ovat oeet vataosin yksiön suojaan iittyviä, perusja vavontatehtäviä sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvia tehtäviä. 6

VALVONTA toiminnainen tehokkuus, tuotokset ja aadunhainta 2014 2015 Tavoite 2016 2016 TALOUDELLISUUS Toimintamenomäärärahat, 1 000 euroa 19 002 17 025 17 500 11 078 Henkiötyövuodet 261 257 250 144 Vavonnan kustannukset euroa / htv 92 802 85 658 88 000 99 245 Vavonnan kustannukset, 1000 euroa 24 168 21 999 22 000 14 323 Taoudeisuus kustannukset / A B C-tehtävät) 215 196 200 125 TUOTTAVUUS Tuottavuus A B C tehtävät / henkiötyövuodet) 431 438 440 793 PALVELUKYKY JA LAATU Katuturvaisuusindeksin arvo, 1999=100 109 110 110 106 Liikenneturvaisuusindeksin arvo, 2001=100 166 176 180 N/A SUORITTEET Yeisen järjestyksen ja turvaisuuden yjt) tehtävämäärä A B C, kp 112 324 112 378 110 000 114 445 Yeisten paikkojen pahoinpiteyjen määrä 1 796 1 851 1 600 1 908 Yeisten paikkojen vahingontekojen määrä 2 583 2 280 2 300 1 979 Yksityisiä paikoia tapahtuneiden pahoinpiteyiden määrät 1 981 2 000 1 900 2 183 Liikennevavontaan käytetty työaika, tunnit/1640* 64,9 N/A 60 59 - josta raskaan iikenteen vavontaan käytetty työaika* 6,9 N/A 7,2 7,7 Siirrettävät yksiköt ja iikkuvat jaksot, suoritteet 16 610 21 728 24 000 27 174 Törkeä iikenneturvaisuuden vaarantaminen, tapausten määrä 610 535 610 572 Henkiövahinkoon johtaneet iikenneonnettomuudet, määrä 890 767 700 779 Rattijuopumusrikosten määrä tavainen, törkeä, muu ja uovuttaminen) 2 286 2 228 2 400 2 271 Ukomaaaisvavontaan käytetty työaika, tunnit/1640 1,2 0,2 3,0 2,0 * tiedoissa mukana entisen LP:n Turun ja Porin yksiköiden työaika HÄLYTYSTOIMINTA toiminnainen tehokkuus, tuotokset ja aadunhainta - häytystoiminta 2014 2015 Tavoite 2016 2016 TALOUDELLISUUS Toimintamenomäärärahat, 1 000 euroa 9 495 11 269 10 000 14 444 Henkiötyövuodet 148 146 153 219 Häytystoiminnan kustannukset, 1000 euroa 12 161 13 987 14 000 18 888 Häytystoiminnan kustannukset euroa / htv 82 178 95 864 91 503 86 120 Taoudeisuus kustannukset / häytystehtävät A+B) euroa 161 205 194 280 TUOTTAVUUS Tuottavuus häytystehtävät / henkiötyövuodet) 511 469 471 307 7

HÄLYTYSTOIMINTA toiminnainen tehokkuus, tuotokset ja aadunhainta - häytystoiminta 2014 2015 Tavoite 2016 2016 PALVELUKYKY JA LAATU Toimintavamiusaika A-uokan tehtävissä, min 9,7 9,7 9,3 9,7 Toimintavamiusaika A ja B -uokan tehtävissä, min 19,1 19,4 18,5 19,2 SUORITTEET Häytystehtävien määrä A,B,C) tehtävämäärä, kp 112 324 112 378 110 000 114 445 Perheväkivataan iittyvät häytystehtävät, km, enintään 2 864 3 032 2 800 3 164 A ja B häytystehtävien määrä enintään, kp 75 749 68 386 72 000 67 390 Perheväkivatarikosimoitusten määrä, kp 406 415 400 472 Liikenneturvaisuus Asetetut tuostavoitteet 2016 1. Toiminnan taso kiireeisissä häytystehtävissä, rikostorjunnan painopisteaueia sekä iikenneturvaisuustyössä pyritään mahdoisuuksien mukaan säiyttämään vuoden 2014 toiminnan tasoisena. 2. Suunniteaan ja kartoitetaan mahdoisuudet aoittaa automaattinen iikennevavonta uottaen se muuhunkin kuin nopeusvavontaan ja kohdentaen se erityisesti suurimpien kaupunkien taajama-aueisiin. 3. Turvataan poiisipaveujen taso ja saatavuus mm. vavonnan aueeisea kattavuudea. Tiedotuksen vaikuttavuutta isäävä teho otetaan hyötykäyttöön vavonnan tehostamisessa. 4. Ennata estävän toiminnan johdetuia rakenteia ja prosesseia tavoiteaan ennata estävän toiminnan yhdenmukaisuutta ja vaikuttavuutta. Toiminta ja päätöksenteko perustuvat tietojohtoisuuteen ja strategisiin anayyseihin. Toiminnassa korostuu poiisin kaikkien toimintojen prosessien yhteisvaikuttavuus sekä strategiset kumppanuudet. Tuostavoitteiden toteuma Lounais-Suomen poiisiaitoksen iikennepoiisisektori vastaa päätyönään toiminta-aueen iikenneturvaisuuden edistämisestä ja iikennevavonnan vaikuttavuuden isäämisestä. Myös vavonta- ja häytyssektori on osaistunut merkittävässä määrin iikennevavontaan. Liikennepoiisitoiminto on onnistunut tehtävässään tiastoisesti tarkasteen hyvin asetettuun tavoitetasoon nähden, ja poiisiaitosaueen iikenneturvaisuus on säiynyt suhteeisen vakaana vuoden 2016 aikana. Liikennevavontaan iittyvien vavontasuoritteiden määrä on askenut komisen prosenttia, mutta raskaan iikenteen vavontaan iittyvien vavontasuoritteiden määrä on pysynyt tavoitetason mukaisena. Kaikkien iikennerikosten ukumäärätavoitetta ei saavutettu, mutta vastaavasti kaikkien iikennerikkomusten osata tavoitetaso yitettiin. Nimiketasoa tarkastetuna yi puoessa iikennerikoksista ja -rikkomuksista määräinen tavoite saavutettiin. Automaattisee iikennevavonnae ja siirrettävie yksiköie kameravavonta-autot) asetetut tuostavoitteet yitettiin sekeästi. Automaattivavontaosaajien määrän isäämiseksi on kouutettu kaksi poiisimiestä isää vavojiksi. Automaattivavonnan isäämiseksi on käynnistetty neuvotteut kaupunkien kanssa tuossopimustavoitteiden mukaisesti. Muun muassa Turun kaupungin kanssa on sovittu austavasti kymmenen automaattivavontatopan rakentamisesta kaupungin aueee. Myös automaattivavonta-autojen käyttämiä niin sanottuja vakiovavontapisteitä on määritety isää useita kymmeniä. Liikennevavonnassa on huomioitu myös ukomaaaisvavonnan tarpeita muun muassa kouuttamaa yksi ryhmä ukomaaaisvavontaan ja varustamaa se sormenjäkiukuaitteea. Liikennepoiisisektori on suorittanut vuoden aikana mittavaa työpanoksea poiisin yhteisiä iikennevavontatapahtumia. Myös vavonta- ja häytystoimintasektori on osaistunut vavontatapahtumien toteutukseen. Sektorien väinen yhteistyö on out aiemman mukaisesti aktiivista ja tuokseista, ja yhdessä toteutetuia vavontatapahtu- 8

mia on saatu varmistettua vavonnan vaikuttavuutta. Liikennevavontatehtävien isäksi iikennepartiot ovat osaistuneet aikaisempaa sevästi enemmän häytystehtävien hoitoon niin A-tehtävien kuin myös muiden häytystehtävien osata. Vavonnan yhteydessä on pajastettu aktiivisesti myös muuta kuin iikennerikoisuutta road poicing - main mukaisesti. Lisääntyneestä tehtävämäärästä huoimatta iikennepoiisisektorin resurssit ovat onnistuttu suuntaamaan tuostavoitteiden edeyttämää tavaa iikennevavonnan ja -turvaisuuden edistämiseen. Asetettu resurssitaso on saavutettu niin iikennevavonnan kuin raskaan iikenteen vavonnan osata. Liikennevavonnan vaikuttavuuden isäämiseksi toiminnan suunnitteu ja ohjaus ovat perustuneet tietojohtoisen poiisitoiminnan käytäntöihin ja anaysoidun tiedon hyödyntämiseen. Vavontapyyntöihin on reagoitu sekä tietojohtoisen poiisitoiminnan suunnitemien mukaisesti että suoraan kansaaisita tueiden pyyntöjen perusteea. Vavontatiedottamisessa on hyödynnetty Prime-tiedotejakeujärjestemän ohea sosiaaista mediaa twitter, instagram ja facebook). Liikennevavonnan vaikuttavuuden varmistamiseksi sidosryhmäyhteistyötä on yäpidetty muun muassa Liikenneturvan, kunnaisten tienpitäjien ja ELY-keskuksen kanssa. Liikennevavontaa on tehty myös yhteisissä poiisi- tui- ja rajavartioviranomaisten vavontaiskuissa. 1.3.2 Rikostorjunta Asetetut tuostavoitteet 2016 1. Ennata estävän toiminnan johdetuia rakenteia ja prosesseia tavoiteaan ennata estävän toiminnan yhdenmukaisuutta ja vaikuttavuutta. Toiminta ja päätöksenteko perustuvat tietojohtoisuuteen ja strategisiin anayyseihin. Toiminnassa korostuu poiisin kaikkien toimintojen prosessien yhteisvaikuttavuus sekä strategiset kumppanuudet. Poiisiaitos toteuttaa johdettua nettipoiisitoimintaa, jonka vaikuttavuutta kehitetään koko poiisitoimintaa tukevista ähtökohdista. 2. Toiminnan taso kiireeisissä häytystehtävissä, rikostorjunnan painopisteaueia sekä iikenneturvaisuustyössä pyritään mahdoisuuksien mukaan säiyttämään vuoden 2014 toiminnan tasoisena. Keskitytään erityisesti järjestäytyneen rikoisuuden ja vakavimman huumerikoisuuden toimintaedeytysten heikentämiseen ja rikoshyödyn poisottoon. Poiisiaitos toimii vakavan tietoverkkorikoisuuden ennata estämisessä, pajastamisessa ja sevittämisessä Keskusrikospoiisin kyberrikostorjuntakeskuksen kanssa. 3. Ennata ehkäistään rikoisuutta kehittämää ja syventämää moniammatiista yhteistyötä Ankkuri-main, Marak-moniammatiisen riskienarvioinnin ja Lastenasiaintao-hankkeen LASTA) kautta. Toteutetaan tietojohtoista inja- ja sektorirajat yittävää poiisitoimintaa sekä aitostasoa että sidosryhmien kanssa toiminnan vaikuttavuuden turvaamiseksi ja osin isäämiseksi. 4. Erityisesti ukomaaaisten iikkuvien rikoisryhmien tekemien rikosten ennata ehkäisyyn ja tutkintaan uodaan prosessit ja yhdenmukainen toimintamai. Toimintaa tehostetaan isäksi perustamaa toimivat yhteistyöverkostot. 5. Poiisiaitos kehittää rikostutkinnan prosesseja. 6. Jatketaan teknisen rikostutkinnan aatujärjestemän kehittämistä Poiisihaituksen määritteemien tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä Rikosteknisen aboratorion kanssa. 7. Poiisiaitos varmistaa taousrikoisuuden ja harmaan taouden torjuntaan kohdennettujen ja Poiisihaituksen määritteemien minimiresurssien täysimääräisen käytön. Tuostavoitteiden toteuma Lounais-Suomen poiisiaitosaueen rikoisuustianteen kehitys on pysynyt keskeisten rikostiastojen vaossa varsin matiisena viime vuosien aikana. Vakaa kehityssuunta jatkui myös vuonna 2016. Poiisiaitoksen tietoon tui yhteensä 121 669 rikosta. Määrä säiyi edeisvuoden tasoa. Kaikkien sevitettyjen rikosten määrä pysyi niin ikään myös toissa vuoden tasoa. Kaikie sevitetyie rikoksie asetettu tuostavoite saavutettiin. Rikosakirikosten pois ukien iikennerikokset) määrä aski reiun prosentin verran. Sevitettyjen rikosakirikosten osata tuostavoitteesta kuitenkin jäätiin. Rikosajeittain tarkastetuna rikosmäärien askua on nähtävissä omaisuusrikoksissa -6 %). Muissa rikosajeissa oi havaittavissa nousua, joka kohdistui määräisesti eniten muihin rikosakia vastaan tehtyihin rikoksiin +587 kp), henkeen ja terveyteen kohdistuneisiin rikoksiin +248 kp) sekä seksuaairikoksiin +91 kp). Muissa rikosakia vastaan tehdyissä rikoksissa reipas kasvu kohdistui tietoverkkorikoksiin kuten identiteettivarkauksiin, aittomiin uhkauksiin ja viestintärauhan rikkomisiin. Vastaavasti henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikok- 9

sissa pahoinpiteyt oivat kasvaneet määräisesti eniten. Seksuaairikosten osata nousu kohdistui apsen seksuaaisiin hyväksikäyttöihin ja seksuaaisiin ahdisteuihin. Seksuaairikoksissa ukomaaaisten kansaaisten tekemien rikosten määrä ja suhteeinen osuus kaikista epäiyistä on kasvanut voimakkaasti edeisvuodesta. Samansuuntaista mutta ievempää kasvua on havaittavissa myös ukomaaaisten kansaaisten tekemissä pahoinpiteyrikoksissa. Muihin rikosajeihin ukomaaaisten rikosepäityjen kasvu ei näytä uottuvan. Omaisuusrikoksissa todettu kuuden prosentin asku rikosmäärissä on kohdistunut määräisesti edeisvuoden tapaan vataosin varkausrikoksiin. Varkausrikokset ovat vähentyneet kauttaataan niin nimike- kuin teontarkennetasoa tarkastetuna. Luvatta tunkeutuen varkaudet esim. asuntomurrot, vapaa-ajan asuntoihin tehdyt murtovarkaudet ja moottoriajoneuvoihin kohdistuvat anastusmurrot) ovat vähentyneet poiisiaitosaueea noin 13 prosenttia vuodentakaisesta. Rikosten askua seittää osataan poiisiaitoksen aueea kahden vuoden aikana käynnissä out niin sanottu Potkuri-hanke, jossa sektoreitten väiseä yhteistyöä on kyetty ennata estämään vene- ja perämoottorivarkauksia. Sen sijaan henkeen ja terveyteen iittyvissä väkivatarikoksissa kasvua on havaittavissa kautta injan niin henkirikoksissa +35 % / +11 kp), pahoinpiteyrikoksissa +6 % / +228 kp) kuin myös aiemmin todetuissa seksuaairikoksissa. Pahoinpiteyrikosten nousua seittää osataan turvapaikanhakijoiden myötä isääntyneiden ukomaaaisten tuoma jännite ja sen purkautuminen pahoinpiteyrikosten kasvuna. Henki- ja pahoinpiteyrikosten osata asettuja tuostuostavoitteita ei saavutettu. Rikostutkinnan tuokseisuutta tarkastetaessa voidaan todeta, että vähimmäistavoitetasosta jäätiin myös imoitettujen ja sevitettyjen törkeiden huumausainerikosten osata. Osana poiisiaitoksen sopeuttamistoimia henkiöstöä on jouduttu vähentämään huumausainerikostutkinnasta vuoden 2016 aikana. Tästä huoimatta erityistutkinnan järjestäytyneen rikoisuuden yksikkö on pajastanut vuoden aikana useita järjestäytyneitä rikoisryhmiä, jotka ovat evittäneet Lounais-Suomessa taikka tuoneet maahan huomattavia määriä erittäin vaaraisia huumausaineita. Erityisesti amfetamiinia, metamfetamiinia, Subutexia ja ekstaasia takavarikoitiin enemmän kuin aiempina vuosina. Poiisiyksikön rikostutkinnan tehokkuus on onnistuttu säiyttämään keskeisiä sevitysprosenteia mitattuna edeisvuoden mukaisea hyvää tasoa. Rikosakirikosten p. iikennerikokset) sevitysaste on pysynyt osapuieen samaa tasoa toteuman oessa 49 prosenttia. Niin ikään omaisuusrikosten sevitysaste on onnistuttu säiyttämään kutakuinkin edeisvuoden tasoa. Sevitysasteet yittivät myös vatakunnaiset keskiarvoukemat. Rikosakirikosten sevitysasteee asetetusta tuostavoitteesta jäätiin prosenttiyksikön verran ja omaisuusrikoksissa tavoite yitettiin yi prosenttiyksiköä. Pimeänä tueiden rikosten sevitysprosentit on onnistuttu pitämään edeisvuoden tasoa niin rikosaki- kuin omaisuusrikoksissa. Rikosakirikosten keskimääräinen tutkinta-aika parani myös edeisvuodesta kahdea vuorokaudea päätyen 125 vuorokauteen, joskin tutkinta-ajae asetetusta tuostavoitteesta jäätiin. Taousrikoisuuden ja harmaan taouden torjunnae asetettiin vuoden 2016 tavoitteeksi, että resurssit ja toiminnainen tuokseisuus säiytetään vuoden 2015 tasoa. Tuostavoitteissa ei oe täysin onnistuttu. Taousrikostutkinnan henkiöresurssit vähenivät vuoden 2016 aikana eriaisten henkiöstöpoistumien takia. Poiisiaitokseen kohdistuneiden sopeuttamistoimenpiteiden vuoksi nopeita korjaavia toimenpiteitä ei oe out mahdoista tehdä. Taousrikostutkinnan henkiöresurssit ovat pienentyneet kymmenisen prosenttia vuoden 2015 tasosta. Resurssivajaus on osataan hidastanut juttujen sevittämistä ja isännyt avoimien juttujen määrää. Siten tutkinnassa on päästy entistä myöhemmin puuttumaan asioihin, mikä on out omiaan heikentämään esitutkinnan vaikuttavuutta. Avoimien taousrikosjuttujen määrä on kasvanut edeisvuodesta noin 18 prosenttia. Avoimia juttuja oi vuoden 2016 jouukuussa 214 kappaetta. Sama kasvu näkyi myös yi kaksi vuotta auki oeiden juttujen määrässä, jotka kasvoivat 25 prosenttia toissa vuodesta. Uusia taousrikosjuttuja kirjattiin yi 20 prosenttia edeisvuotta enemmän, kun taas vastaavasti juttuja päätettiin ähes yhtä pajon kuin vuonna 2015. Rikoshyötyä kertyi reiu 1,2 mijoonaa euroa 5,1 mij. euroa vuonna 2015). Liiketoimintakieon vavontojen ukumäärä pysyttei vuoden 2015 tasoa. Vuonna 2016 kietoja määrättiin 190 kappaetta. Liiketoimintakieon vavontaa on tehostettu anaysoimaa vavottavia, kohdistamaa vavontatoimia tietojohtoisesti potentiaaisimpiin rikkojiin sekä huomioimaa tarkkaiutoiminnan käytettävyys. Rikostutkinnan prosessien kehittämiseen on panostettu tukemaa poiisiaitoksen tutkinnan kehittämistyöryhmän työtä. Kehittämistyöryhmä antoi kevään 2016 aikana esityksensä rikostutkinnan prosessien terävöittämisestä. Esityksen perusteea poiisiaitokseen uodaan rikosten esikäsittey-yksikkö, jonka tehtävänä on tehokkaaa akutyöä vähentää rikostutkinnan juttupainetta ja mahdoistaa tutkintaryhmien keskittyminen ensisijaisesti syyteharkintaan ähteviin rikosjuttuihin. Uudistuksea pyritään nostamaan tutkinnan aatua, henkiöstön osaamista ja toiminnan tehokkuutta. Esikäsittey-yksikkö aoitti toimintansa vuoden 2017 austa ähtien. 10

Ennata estävän poiisitoiminnan osata rikostorjuntasektori on osaistunut aktiivisesti moniammatiiseen yhteistyöhön perustuvien rikostorjuntamaien kehittämiseen ja vahvistamiseen. Nuorten rikoskierteen ehkäisemiseksi kehitetty Ankkuri-toimintamai on käytössä Turun pääpoiisiaseman sekä Porin, Rauman ja Saon poiisiasemien aueea. Toiminnan tiastointi ja raportointi sekä asioiden seuranta on saatettu kuntoon. Läheissuhdeväkivaan tunnistamiseen ja ehkäisyyn keskittyvien Marak-hankkeiden toteutusta ja etenemistä on seurattu säännöisesti. Moniammatiista ja poikkihainnoista yhteistyötä jatkettiin myös LASTA-hankkeen suunnitteuvaiheen parissa. Hankkeen tavoitteena on out uoda vatakunnainen yhteistyömai viranomaisie tianteissa, joissa epäiään, että apsi on joutunut väkivaan tai seksuaaisen hyväksikäytön kohteeksi. Hankkeen suunnitteutyössä on kartoitettu nykyisiä kansaisia yhteistyökäytäntöjä ja pohjustettu ratkaisua vatakunnaisee toimintamaie. Ennata estävän toiminnan vaikuttavuutta on pyritty isäämään myös rikostutkintaan iittyvän ukoisen viestinnän avua. Ennata estävää ja turvaisuuden tunnetta isäävää tiedottamista on vahvistettu. Rikostutkintayksiköiden päivittäistiedottamista on isätty ja tianteen kehittymistä seurataan säännöisesti. Poiisin jo sevittämien juttujen osata tiedottamista on myös isätty. Sosiaaisen median käyttöä on myös vahvistettu ennata estävässä tiedottamisessa, joskin tätä osin toiminnassa on vieä kehittämistä. Poiisin tavoitettavuutta on niin ikään pidetty aktiivisesti yä sosiaaisen median väitykseä. Nettipoiisitoimintaa on toteutettu johdonmukaisesti sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan toiminta-aueia. Poiisiaitoksen vakavan rikoisuuden torjunnassa on kiinnitetty huomiota vakavan rikoisuuden ja järjestäytyneiden rikoisryhmien toimintaedeytysten heikentämiseen. Tähän iittyen anayysitoimintaa on isätty ja oma kohdevaintamenettey on otettu käyttöön. Yhteistyötä syyttäjien kanssa on edeeen tiivistetty sekä tietoähdetoiminnan verkosto on kouutettu ja kasvatettu vastaamaan vaatimuksia. Tietoverkkorikoisuuden torjunnan toimintaedeytyksiä on parannettu perustamaa kyberrikoksiin keskittyvä tutkintaryhmä. Ryhmä on koottu KRP:n kybertorjuntakeskuksen main mukaisesti sisätäen teknisen tutkinnan, taktisen tutkinnan sekä anayysi- ja tiedonhankintatoiminnot. Ryhmän jäsenet ovat kouuttautuneet vuoden aikana tehtäväänsä. Esitutkintaan on otettu myös vatakunnaisesti vaikuttavia juttuja. Esitutkinnassa on saatu sevitettyä tietomurto- ja tietoiikenteen häirintä -tapauksia. Esitutkinnan vaikuttavuus kyberrikostutkinnan osata on noussut sevästi. Niin ikään radikaisoitumiseen ja järjestäytyneisiin rikoisryhmiin sekä henkiöihin iittyvää aktiivista tiedonhankintaa, seurantaa sekä anaysointia on kehitetty edeeen. Toiminta on vakiinnutettu osaksi rikostieto- ja anayysiryhmän erityistehtävää. Teknisen rikostutkinnan ja tietoverkkorikostutkinnan osata poiisiaitos on out aktiivisesti mukana teknisen rikostutkinnan aatuhankkeessa RITU-hanke) sekä ICT-tutkinnan digia-hankkeessa. Hankkeiden tavoitteena on teknisen tutkinnan ja tietoverkkorikoksiin iittyvän tutkinnan kehittäminen ja toimintatason varmistaminen. Ukomaaaisten iikkuvien rikoisryhmien toimintaan on puututtu tehokkaasti muun muassa huomioimaa mahdoisuus keskittää vatakunnan jutut yhteen kokonaisuuteen. Lounais-Suomen poiisiaitos on ottanut juttuvastuun monesta suuresta kokonaisuudesta. Tutkinnassa on huomioitu Europoin tarjoamat anayysirekisterit. Yhteistyötä tarkkaiutoiminnan kanssa on tiivistetty. Vatakunnaisesti on osaistuttu RYR-projektin rajat yittävä rikoisuus) työryhmän työskenteyyn. Lisäksi rajat yittävän rikoisuuden torjuntaa on vahvistettu muun muassa järjestämää yhdessä raja- ja tuiviranomaisten kanssa nejän viikon vavontaoperaatio Turun ja Naantain satamassa. Operaatioiden kautta poiisiaitoksen osaaminen ja kokemukset RYR-toiminnasta on kehittynyt ja siitä on tuut osa vakiintunutta toimintaa. Toiminnassa on haettu aktiivisesti yhteneväisiä toimintamaeja muiden poiisiaitoksen parhaista käytänteistä entistä paremman vasteen takaamiseksi. Kansainväistä yhteistyötä on toteutettu etenkin Batian maiden ja Ruotsin kanssa sekä tehostettu Europoin tietojärjestemien käyttöä. 11

RIKOSTORJUNTA Toiminnainen tehokkuus, tuotokset ja aadunhainta rikostorjunta 2014 2015 Tavoite 2016 2016 TALOUDELLISUUS Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 22 183 22 394 22 276 23 074 Henkiötyövuodet 359 354 345 377 Rikostorjunnan kustannukset, 1000 euroa 29 179 29 561 29 000 31 082 Rikostorjunnan kustannukset euroa / htv 81 145 83 584 84 058 82 550 Taoudeisuus kustannukset/sevitetyt rikosakirikokset) 796 794 763 882 TUOTTAVUUS Tuottavuus sevitetyt rikosakirikokset/henkiötyövuodet) 102 105 110 94 PALVELUKYKY JA LAATU Rikosakirikosten sevitystaso p. iikennerikokset), prosenttia, vähintään Rikosakirikosten tutkinta-aika p. iikennerikokset), keskiarvo, vrk 46,4 % 50,1 % 50,0 % 49,0 % 119 127 120 125 Omaisuusrikosten sevitystaso, prosenttia, vähintään 34,2 % 39,0 % 37,0 % 38,3 % Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten sevitystaso, prosenttia, vähintään / henkirikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten sevitystaso, prosenttia, vähintään / pahoinpiteyrikokset Päätettyjen taousrikosten tutkinta-aika, keskiarvo, vrk, enintään SUORITTEET koskee vain poiisitointa, PoStat: tutkiva yksikkö = poiisi) 83,6 % 112,9 % 100,0 % 81,0 % 82,6 % 72,6 % 82,0 % 70,9 % 213 233 235 246 Kaikki sevitetyt rikokset, määrä 95 557 99 084 95 000 99 589 Sevitetyt rikosakirikokset, määrä 36 658 37 211 38 000 35 192 Päätettyjen taousrikosten määrä 187 202 200 196 Avoinna oevien taousrikosten määrä 197 181 180 217 Poiisin tietoon tueet törkeät huumausainerikokset, määrä 88 108 90 68 Poiisin pajastamat törkeät huumausainerikokset, määrä 61 61 90 75 Hatuun saatu rikoshyöty taousrikoksissa netto), mij. euroa 5,63 5,17 5,00 1,26 Hatuun saatu rikoshyöty huumausainerikoksissa netto), mij. euroa 0,01 0,02 0,10 0,04 Hatuun saatu rikoshyöty, muu rikos netto), mij. euroa 1,64 0,12 0,50 1,62 Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä, kp / henkirikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä, kp / pahoinpiteyrikokset Rasistiset ja muut viharikokset, kp rasismi, imoitetut, kuukausittain -ähdekuutio) 67 31 30 42 3 777 3 852 3 700 4 080 14 26 25 35 Päätettyjen JR-juttujen ukumäärä 74 168 100 234 12

1.3.3 Lupahainto Asetetut tuostavoitteet 2016 1. Varmistetaan sähköisten paveuiden yäpitäminen ja jatkokehittäminen sekä tavoiteun käyttöasteen saavuttaminen. Viestinnän keinoin vaikutetaan erityisesti passiasioissa kevennetyn hakumenetteyn osuuden kasvuun koko passivoyymista. 2. Lupapaveuiden tarjonta järjestetään joustavaksi ja asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. 3. Parannetaan poiisin paveuiden aueeista kattavuutta sekä fyysistä äsnäooa mm. moderneja sähköisiä mahdoisuuksia käyttäen ja edistetään poiisin tavoitettavuutta eri muodoissa, useita teknoogioita hyödyntäen. 4. Sähköisesti saapuneet upa-asiat käsiteään ripeästi ja paveuupausten mukaisessa ajassa passit, turva-aan uvat, rahakeräys- ja arpajaisasiat). 5. Varmistetaan riittävä resursointi ja tehokkuus turvapaikka- ja maastapoistamisprosessissa ja sisämaan ukomaaaisvavonnassa ja -tutkinnassa. Tiannekuvan yäpidoa varmistetaan se, että aittoman maahantuon tianne pysyy hainnassa. 6. Ennata estävän toiminnan johdetuia rakenteia ja prosesseia tavoiteaan ennata estävän toiminnan yhdenmukaisuutta ja vaikuttavuutta. Toiminta ja päätöksenteko perustuvat tietojohtoisuuteen ja strategisiin anayyseihin. Toiminnassa korostuu poiisin kaikkien toimintojen prosessien yhteisvaikuttavuus sekä strategiset kumppanuudet. Poiisiaitos toteuttaa johdettua nettipoiisitoimintaa, jonka vaikuttavuutta kehitetään koko poiisitoimintaa tukevista ähtökohdista. Tuostavoitteiden toteuma Poiisiaitoksen upahainto on edistänyt sähköisten paveuiden kysynnän kasvua ja tavoiteun käyttöasteen saavuttamista tuokseisesti viestinnän keinoin. Lupahainnon sähköisiä paveuja on mainostettu aktiivisesti poiisiaitoksen nettisivuia ja sosiaaisen median sivustoia. Osana tiedottamista upainjae on määritety some-henkiöt, joiden tehtävänä on out vastata muun muassa ajanvarauskäytäntöihin, ruuhkatianteisiin tai aukiooaikoihin iittyviin kysymyksiin. Paveuiden tavoitettavuutta on edistetty muun muassa osaistumaa kauppakeskus Skanssissa Turku) sijaitsevan Infotorin toimintaan. Niin ikään upahainto järjesti Turussa ja Porissa kaksi niin kutsuttua passiauantaita, joiden aikana käsitetiin yi 600 passihakemusta. Lisäksi Pohjois-Satakunnassa käytettiin upa-autoa kahtena viikonoppuna. Joustavaa paveutarjonnaa saatiin akukesän uhkaava ruuhka purettua. Lupapaveuihin kohdistuvaa kysynnän vaihteua on seurattu aktiivisesti, ja kysynnän muutoksiin on reagoitu väittömästi. Henkiökuntaa on käytetty joustavasti kuoisenkin käyttötarpeen mukaan. Sähköisesti saapuneet upahakemukset on pystytty käsitteemään paveuupausten mukaisessa ajassa. Sähköisen asioinnin suosio on yittänyt odotukset. Vuonna 2016 matkustusasiakirjojen passit ja henkiökortit) sähköisen asioinnin toteuma oi 59 prosenttia. Asetettu tuostavoite 40 %) yitettiin sevästi. Vuoden 2016 kevään aikana ukomaaaistutkintaan kohdennettuja isäresursseja pystyttiin vähentämään turvapaikkatutkinnan siirryttyä Maahanmuuttovirastoe Migri) maaiskuun austa 2016 ähtien. Muutoksen myötä ukomaaaistutkinnan työn painopiste on muuttunut turvapaikkatutkinnasta Migrin päätösten tiedoksiantoihin, maasta poistamistoimintoihin sekä ukomaaaisvavontaan. Ukomaaaisvavontaa pystyttiin jäeen suorittamaan yi puoen vuoden tauon jäkeen, joka johtui vuoden 2015 turvapaikkahakijatuvasta. Vavonnassa ei oe ainakaan toistaiseksi havaittu merkittävässä määrin aittoman maassaoon isääntymistä. Vavonnan suoritteista ja turvapaikkatianteesta on raportoitu päivittäin rikosanayysiyksikön kautta Keskusrikospoiisie. Ukomaaaisvavontaa on suoritettu satamissa, yeisiä paikoia sekä etnisissä ravintooissa yhteistyössä auehaintoviraston kanssa. Maasta poistamiset ovat oeet kasvussa vuoden 2016 aikana. Tehtävät on saatu hoidettua ajaaan hyvässä yhteistyössä Hesingin poiisiaitoksen ja oman poiisiaitoksen muiden sektoreiden kanssa. Poiisiaitos on asettanut jokaisee Irakin charterennoe kahdesta komeen saattajaa. Maahanmuuttoviraston tekemien kieteisten turvapaikkapäätösten tiedoksiannot ovat voimakkaassa kasvussa. Myös tiedoksi antamiset ovat toistaiseksi pystytty hoitamaan iman merkittäviä viiveitä. Lupavavonnan työmäärä on isääntynyt vuoden 2016 aikana muun muassa tehostuneen automaattisen iikennevavonnan johdosta. Lisäksi vuoden austa voimaantuut ääkärien aiempaa ankarampi ajoterveyden heikentymisen imoitusvevoisuus isäsi ajo-oikeuskäsitteyjä. Aseasioissa suoritettiin normaait asetarkastukset ja aseiiketarkas- 13

tukset sekä isäksi tuettiin tutkintaa ampuma-aserikosten tutkinnassa suhteeisen suurea työtuntimäärää. Lupavavontaa on tehostettu muun muassa siten, että asetarkastukset keskitettiin Satakunnan aueea vain Uuteenkaupunkiin, Raumae ja Poriin. Lisäksi asetarkastuksissa siirryttiin ajanvarauksen käyttöön koko aitoksen aueea. Poiisiaitoksen upahainto käsittei vuoden 2016 aikana yhteensä yi 139 000 upaa. Myönnetyie uvie asetettu tuostavoite yitettiin. Ajokorttitoimivaan siirto Liikenteen turvaisuusvirastoe seittää upamäärien askua vajaaa 50 000 uvaa edeisvuoden tasosta. Myyntiukumäärätavoite saavutettiin myös matkustusasiakirjoissa sekä ähestukoon ase- ja ukomaaaisuvissa. Turva-aan upien määrän askua seittää turvaisuussevitysten käsitteyn siirto Suojeupoiisin vastuue. Muissa uvissa havaittu asku kohdistuu määräisesti eniten yeisötiaisuutta koskeviin imoituksiin ja päätöksiin. LUPAHALLINTO Toiminnainen tehokkuus, tuotokset ja aadunhainta 2014 2015 Tavoite 2015 2016 TALOUDELLISUUS Henkiötyövuodet 103 102 92 89 Lupahainnon kustannukset, 1000 euroa 9 319 9 494 9 520 8 949 Taoudeisuus kustannukset/poiisin myöntämät uvat) 54 51 72 64 Lupahainnon kustannusvastaavuus, prosenttia 114 % 121 % 100 % 99 % TUOTTAVUUS Tuottavuus poiisin myöntämät uvat/upa-htv, maksuinen ja maksuton) Maksuisen toiminnan tuottavuus poiisin myöntämät uvat / upa-htv, maksuinen työaika) Maksuttoman toiminnan tuottavuus vavonnaiset suoritteet / maksuton työaika, upa-htv) 1 689 1 826 1 441 1 564 2 394 2 588 2 072 2 508 N/A 618 372 552 SUORITTEET Poiisin myöntämät uvat yhteensä, kp 174 010 185 335 132 600 139 061 Matkustusasiakirjat passit ja henkiökortit yht.) 103 947 113 119 110 000 122 070 Ajouvat 50 154 49 001 Turva-aan uvat 6 708 8 431 9 500 3 070 Aseuvat 5 375 5 639 5 700 5 399 Ukomaaaisuvat 5 910 5 879 5 500 5 408 Muut uvat 1 916 1 786 1 900 1 268 Sähköisen asioinnin käyttöaste passit ja henkiökortit) N/A 29 % 40 % 59 % Aseiden haussapitoupiin kohdistuvat peruutukset ja varoitukset 405 394 350 453 Ajo-oikeuspäätökset N/A 17 921 10 000 N/A Järjestyksenvavojakorttien peruutukset ja varoitukset 80 125 40 71 Vartijakorttien peruutukset ja varoitukset 20 15 20 8 14

1.3.4 Yhteiset paveut Asetetut tuostavoitteet 2016 1. Poiisiaitos aatii viestintäsuunniteman. 2. Edistetään Poiisin toimitiojen kehittämisen oppuraportissa Poiisihaituksen jukaisusarja, 2/2014) tunnistettujen säästötavoitteiden toteutumista. 3. Osaistutaan hankinnasta maksuun -prosessin kehittämiseen yhteistyössä muiden poiisihainnon yksiköiden kanssa sekä kirjanpitotehtävien siirtoon Pakeet paveukeskukseen. Tuostavoitteiden toteuma Lounais-Suomen poiisiaitos on vuoden 2016 viestintäsuunnitemassa tukeutunut Poiisihaituksen aatimaan vatakunnaiseen viestintäkaenteriin. Viestintäkaenterissa on määritety poiisin viestinnän teemat ja viestinnän vastuut. Paikaista viestintää poiisiaitos on toteuttanut tietojohtoisen poiisitoiminnan määritteemien teemojen mukaisesti sekä reagoimaa paikaisiin imiöihin ja sektoreita tueisiin viestintäpyyntöihin. Ennata estävässä viestinnässä on käytetty kanavina tiedotejakeujärjestemää sekä poiisin käytössä oevia sosiaaisen median eri kanavia. Poiisiaitoksen tiedotteita on jukaistu hyvin aueemme medioissa. Lähes kaikki poiisiaitoksen tiedotteet ovat saaneet näkyvyyttä ehtien verkkosivuia ja suuri osa on jukaistu myös ehtien printtiversioissa. Viestintähenkiöstöä on isätty yhdeä yikomisarioa, joka hoitaa viestintään iittyviä tehtäviä oman toimen ohea. Vuoden 2016 aikana poiisiaitos on jatkanut toimia, jotka tähtäävät toimitiatehokkuuden tehostamiseen ja toimitiasäästöjen aikaansaamiseen Poiisin toimitiojen kehittämisraportin Poiisihaituksen jukaisusarja 2/2014) edeyttämää tavaa. Esimerkiksi Raision poiisiasemaa poiisiaitos on supistanut tiankäyttöään edeeen ja uovuttanut noin 400 m² tioistaan Maahanmuuttoviraston käyttöön. Sisäministeriön tekemän poiisin paveuverkkopäätöksen mukaisesti Euran ja Kaarinan poiisiasemia toiminta päättyi 30.9.2016. Ratkaisun taustaa oi poiisin toiminnaisten tarpeiden sekä taoudeisten tavoitteiden toteutuminen. Kaarinan poiisiaseman häytys- ja vavontayksikkö keskitettiin Turun pääpoiisiasemae. Poiisihaituksen ja Senaatti-kiinteistöjen väisen asiantuntijapaveusopimuksen mukaiset aueeiset yhteistyötapaamiset on käynnistetty poiisiaitoksessa. Ohjausryhmän yhteystyötapaamiset on käyty komikannassa Poiisihaituksen, poiisiaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen kesken. Tarkoituksena on out ukopuoisten vuokranantajien vuokrasakun hatuunotosta sopiminen sekä kartoittaa Senaatti- kiinteistöjen omistamien kohteiden ja ukopuoisita vuokranantajita vuokrattujen kohteiden säästöpotentiaai ja korjaustarpeet. Turun pääpoiisiaseman osata on käynnistetty koko Turun poiisitaoa koskeva kehittämis- ja remontointisuunnitteu. Poiisin tietoteknisiin paveuihin iittyvä toimintaympäristö muuttui hainnoisesti tarkasteuvuoden aikana. Hainnon tietotekniikkakeskuksen Hatik) akkauttamisen myötä toimiaariippuvaiset paveut siirrettiin Poiisihaitukseen ja perustietotekniikkapaveut keskitettiin Vation tieto- ja viestintätekniikkakeskukseen, Vatoriin. Paikaisesti muutoksia tapahtui paveuverkon pienenemisen johdosta. Lounais-Suomen poiisiaitosaueea akkautettiin sisäministeriön päätökseä kaksi toimipistettä ja sen seurauksena tietohainnon paveuita keskitettiin. Informaatioja kommunikaatioteknoogiaa on keskeinen vaikutus poiisin substanssityön tehokkuuteen, tuottavuuteen, taoudeisuuteen ja työturvaisuuteen. Toiminta on riippuvaista aitteiden ja järjestemien toimivuudesta ja käytettävyydestä. Näistä ähtökohdista on tärkeätä, että ICT-paveuita on jatkossakin saatavia paikaisesti, äheä käyttäjiä. Kuuneen vuoden aikana ICT-ympäristöön impementoitiin useita kiristyneitä tietoturvakäytäntöjä. Poiisin rooi on turvaisuusorganisaationa korostunut tietoturva-asioissa, ja siksi tiukka inja on perustetua. Käyttäjän näkökumasta määräysten muuttuessa oisi rinnae saatava myös tehokkaita työn sujuvuutta parantavia toimintatapoja. Poiisiyksikön sisäisen vavonnan toteuttamiseksi poiisiaitoksen esimiehet ovat vavoneet aaistensa virkavevoisuuksien noudattamista ainsäädännön ja sen nojaa annetun ohjeistuksen mukaisesti. Laiisuusvavontaa on toteutettu poiisipääikön johdoa oikeudeisessa yksikössä. Yksikkö on päätehtäviensä mukaisesti antanut aiisuus- 15

vavontaa koskevia ausuntoja, ratkaissut poiisin toimintaan kohdistuneita kanteuja ja vahingonkorvausvaatimuksia sekä huoehtinut suunniteman mukaisesta tarkastustoiminnasta. Merkittäviä epäkohtia ei oe tuut esie. Taoushainnon hankinnasta maksuun prosessin kehittämiseen on osaistunut poiisiaitoksen taous- ja materiaaihainnon henkiöstöä. Poiisiaitoksen taousasiantuntija kuuuu Poiisihaituksen hankintatoimen kehittämisen piottiryhmään. Työryhmässä on käyty äpi hankintaprosessia ja hankintasuunniteman työkappaetta. Hankintasuunnitemaa on kehitetty yhtenäisemmäksi ja poiisiaitosten tarpeie sopivaksi. Laskujen sopimuskohdistuksia on tehty paveukeskuksen ja vatiokonttorin antamien ohjeistusten mukaisesti niie toimittajie, joie sopimuskohdistukset ovat sopivia toimintoja. Kirjanpitotehtävien siirto Pakeee on sisäistetty. Tuevaan siirtoon on tehty austuksia suunnitteemaa tarvittavia tiiöintimaeja Poiisihaituksen ja paveukeskuksen ohjeiden mukaisesti ja poiisiaitoksen omat tarpeet huomioiden. 1.3.5 Maksuisen toiminnan tuos ja kannattavuus Lounais-Suomen poiisiaitoksen maksuisen toiminnan tuotot oivat vuonna 2016 yhteensä 6 400 957 euroa, joista upapaveuiden osuus 6 224 239 euroa. Lupatuotot eivät oe suoraan vertaitavissa aikaisempiin vuosiin Trafi-siirtojen vuoksi upatuotot ovat pienentyneet edeiseen vuoteen verrattuna yhteensä 1 834 678 euroa). Kustannusvastaavuus upapaveutuottojen osata oi 99 prosenttia. 16

1.3.6 Yhteisrahoitteinen toiminta Poiisiaitoksea ei oe out vuosina 2016 eikä 2015 yhteisrahoitteista toimintaa. 1.4 Henkisten voimavarojen hainta ja kehittäminen Asetetut tuostavoitteet 2016 1. Laaditaan henkiöstösuunnitema, joa varmistetaan osaamisetaan ja työkyvytään toiminnan tarvetta vastaava henkiöstö. Henkiöstösuunnitteussa vamistaudutaan jukisen taouden supistumiseen ja eäkeainsäädännön muuttumiseen. Poiisiyksikkö osaistuu työikäohjeman suunnitteuun ja toimeenpanoon. 2. Vamisteaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitema ja aoitetaan sen toimeenpano. 3. Poiisiaitos varmistaa kouutuksea, että poiisimiesten osaaminen on aadukasta. 4. Parannetaan hainto- ja tukitehtävien tuottavuutta ja varmistetaan PORA III rakennemuutosten injausten täysimääräinen täytäntöönpano sekä poistetaan pääekkäisyyksiä hainto- ja tukitoimintoja sevittäneen työryhmän raportin mukaisesti prosesseja kehittämää. 5. Poiisiaitos osaistuu sopeuttamissuunniteman toteuttamiseen ja prosessiensa kehittämiseen suorituskykynsä ja tuokseisuuden varmistamiseksi tianteessa, jossa poiisiaitoksen rahoituskehys pienenee vuoteen 2019 mennessä haituksen esittämää tavaa. Tuostavoitteiden toteuma Lounais-Suomen poiisiaitoksea henkiöstösuunniteman aatiminen ja päivittäminen on tehty yhteensä kome kertaa. Viimeisin päivitys on okakuuta 2016. Suunnitemassa on huomioitu muun muassa henkiötyövuosien vähennysvevoitteet. Henkiöstösuunnitema toimii sopeuttamissuunnitemana, josta toimintaprosessien jatkuva kehittäminen saa suuntaviivat. Poiisiaitos on toiminut aktiivisesti Poiisin työikäohjeman puitteissa siten, että poiisiaitokseta on out edustajia useissa kyseessä oevan ohjeman eri työryhmissä. Lisäksi poiisiaitos osaistuu Poiisin työikäohjeman pohjata toteutettavaan mentorointi-piotointiin. Vuoden 2016 aikana poiisiaitoksea on niin ikään aadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitema. Yhteen asiakirjaan on koottu sekä tasa-arvoa että yhdenvertaisuutta koskevat asiat. Suunniteman toimeenpano on akuvaiheissaan. Lounais-Suomen poiisiaitoksea päivitetään vuosittain henkiöstö- ja kouutussuunnitema. Viimeisin päivitys on tuut voimaan huhtikuussa 2016. Suunniteman kautta poiisiaitos koordinoi kouutusasioita, jossa poiisiaitoksen ukopuoea toteutettavan kouutuksen isäksi huomion kohteena ovat poiisiaitoksea toteutettavat perehdyttäminen, tehtäväkierto sekä omaehtoisen opiskeun tukeminen. Poiisiaitoksen taoustianne säiyi vakaana vuoden 2016 aikana. Poiisimiesten kokonaismäärä pystyttiin säiyttämään vuoden 2015 tasoa. Osataan rahoitustiannetta hepotti perusrahoituksen isäksi myönnetty eriinen turvapaikkatutkintaan myönnetty määräraha. Vastaavasti muiden virkojen määrä aski vuoden 2015 tasosta 13 henkiötyövuodea. Hainto- ja tukitehtävissä työskenteevien osata poiisiaitos on saavuttanut sie asetetut resurssitavoitteet. Poiisin hainto- ja tukitoiminnoista annettujen kehittämisinjausten mukaisesti poiisiaitos varmistaa nykyisen organisaatiorakenteen pohjata hainto- ja esikuntatoimintojen eri prosessien kehittämistyön jatkuvuuden. 17

HENKILÖSTÖRESURSSIT tietoähde, postat) 2014 2015 Tavoite 2016 2016 Henkiöstömäärä ja rakenne, poiisin momentti 1. Poiisin henkiöstö yhteensä, htv iman opiskeijoita) 956 949 932 939 2. Poiisimiehet, htv 766 762 752 765 3. Opiskeijat, htv 18 18 19 4. Muu henkiöstö, htv 190 187 180 174 5. Naisia, % -osuus koko henkiöstöstä 28 % 27 % 28 % 26 % 6. Naisia, % -osuus poiisimiehistä 16 % 16 % 17 % 16 % Työhyvinvointi Sairauspoissaoot, työpäivää / htv 10,8 9,1 9 9,1 Työtyytyväisyysindeksi N/A 3,33 3,5 N/A Osaamisen kehittäminen Tuos- ja kehityskeskusteujen käyminen % henkiöstöstä käynyt) Kehityssuunnitemien aatiminen aadittu %:e tuos- ja kehityskeskusteujen käyneistä) N/A 87,8 % 100 % 91 % N/A 78,4 % 100 % 79 % 1.5 Tiinpäätösanayysi 1.5.1 Rahoituksen rakenne Lounais-Suomen poiisiaitoksen toimintamenomääräraha oi vuonna 2016 yhteensä 65 807 282 euroa. Siirtyvää erää vuodeta 2015 ei out. Hankerahoitusta ei out vuonna 2016. Työ- ja kenttäharjoitteijoiden kustannusten kattamiseen saatiin yhteensä 791 000 euroa. Varsinaista toimintamenomäärärahaa oi yhteensä 65 016 282 euroa. Osana poiisin rahoituskehystä OL3-hanketta rahoitettiin vuosien 2014 ja 2015 tapaan Poiisihaituksen keskitetystä budjetista 245 000 euroa. Niin ikään toimitiakustannusten rahoitus yhteensä 4 713 000) sisätyi toimintamenomäärärahaan. Poiisihaituksen antama muiden tuottojen tavoite oi 261 000 euroa. Aikaisempien vuosien tapaan poiisiaitoksen kokonaisrahoituksesta 96 prosenttia muodostui vuodee 2016 myönnetystä määrärahasta ja 0,4 prosenttia muiden tuottojen tuoista. Vertaiu vuosiin 2015 ja 2014 imenee aa oevasta tauukosta. 18

1.5.2 Budjetin toteutuminen Vuonna 2016 Lounais-Suomen poiisiaitoksee myönnettiin määrärahaa kaikkiaan 65 807 282 euroa. Rahoitus kattoi toiminnan kustannukset, ja siirtyvää erää jäi askennaisesti yhteensä 1 540 756 euroa. Siirtyvään erään sisätyi vuodee 2017 siirtyvä haittajakso 17/2016) arviota 400 000 euroa. Henkiöstömenoista säästyi noin 400 000 euroa, mikä johtui sivukuuprosentin aenemisesta. Siirtyvän erän suuruuteen vaikuttivat isäksi muun muassa upapainatuskuuista jäänyt noin 80 000 euron erä. Muiden tuottojen osata tuottotavoitteesta 261 000 euroa) jäätiin marginaaisesti. Tuoja kertyi 259 796 euroa. Tuottokertymä oi 99,5 prosenttia. Toimitiakustannukset askivat suunniteusta arviosta. Tähän vaikuttivat muun muassa Euran ja Kaarinan poiisiasemien toiminnan akkauttaminen sisäministeriön tekemää päätökseä. Toimitiat irtisanottiin syksyä, josta syntyi säästöä. Lisäksi vuonna 2016 einkustannusindeksi oi negatiivinen, eikä tämän johdosta tuut vuokrankorotuksia. 19

Lounais-Suomen poiisiaitoksen menojen jakautuminen vuonna 2016 Lounais-Suomen poiisiaitoksen vuoden 2016 suurimpana menoeränä oivat henkiöstökuut 81,8 prosentin osuudea kaikista kustannuksista. Paveuiden ostot oivat 7,8 prosenttia, vuokrakuut 6,4 prosenttia, aineet, tarvikkeet ja tavarat 2,9 prosenttia ja muut kuut 1,2 prosenttia poiisiaitoksen kokonaiskuuista. 20

6,35% 7,78% 1,21% 2,90% 81,76% Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkiöstökuut Vuokrat Paveujen ostot Muut kuut 1.5.3 Tuotto- ja kuuaskema Taouden tunnusukujen vertaiut vuosita 2015 ja 2016. Muut tuotot oivat vuonna 2016 yhteensä 259 796 euroa, kun vastaava tuotto edeisetä vuodeta oi 332 665 euroa. Tuottokertymä vuonna 2016 oi noin 22 prosenttia pienempi edeiseen vuoteen verrattuna. Aineet, tarvikkeet ja tavarojen ostot ovat askeneet vuoteen 2015 verrattuna vajaa15 prosenttia. Laskuun vaikuttivat muun muassa kokonaisvataisen hankintaprosessin hyvä suunnitteu ja hankintojen toteutuminen suunniteman mukaisesti. Hankintojen vastuuhenkiöt ovat sitoutuneet tehtäväänsä ja ovat suorittaneet hankinnat kokonaistaoudeisesti. Vuoden 2016 austa ähtien poiisin upapaveusta ajokortit siirtyivät Liikenteen turvaisuusviraston Trafi) hoidettavaksi. Ajokorttiasioiden siirrosta säästöä syntyi poiisiaitoksee muun muassa toimistotarvikehankinnoissa. Henkiöstökuut ovat askeneet vuoteen 2015 verrattuna noin 921 000 euroa. Tähän vaikuttivat muun muassa sivukuuprosentin asku edeiseen vuoteen verrattuna sekä työaikakorvauksista jäänyt säästö. Työaikakorvauksista jäi säästöä noin 400 000 euroa, koska jakso 17/2016 siirtyi vuoden 2017 kustannukseksi. Toimitioja on tarkastetu tiikauden aikana ja tehostettu niiden käyttöä. Samaa osa tarpeettomiksi katsotuista tioista on irtisanottu. Euran ja Kaarinan poiisiasemat akkautettiin syksyä 2016 ministeriön päätökseä. Vuokrakustannukset oivat 10 prosenttia pienemmät verrattuna vuoden 2015 kustannuksiin. Tähän vaikuttivat muun muassa suunnitemassa huomioitu indeksikorotus, joka ei toteutunutkaan. Paveujen ostot sisäsivät vuonna 2016 muun muassa toimittajan kanssa tehdyn koko poiisiaitosauetta koskevan kattavamman sopimuksen tietoturva-aineiston tuhoamisesta. Poiisin upapaveujen painatuskustannukset tuivat isärahoituksea Poiisihaituksesta ja sisätyivät askemaan. Ruumiinkujetusten kustannukset oivat aikaisempia vuosia ahaisemmat. 21

Lounais-Suomen poiisiaitoksen kokonaiskustannukset Vuonna 2016 Lounais-Suomen poiisiaitoksen kokonaiskustannukset oivat noin 64,3 mijoonaa euroa v. 2015 65,3 mijoonaa euroa). Kustannukset aenivat edeisvuodesta 1,6 prosentia. Kokonaiskustannukset oivat noin 92 euroa poiisiaitosaueen asukasta kohti vuonna 2015 noin 94 /asukas). 1.5.4 Tase Raportoidaan koko poiisikonsernin toimintakertomuksessa. 1.5.5 Hankkeet Lounais-Suomen poiisiaitoksea ei out hankerahoituksea saatua toimintaa vuonna 2016. Ennata estävän poiisitoiminnan hankkeeseen ei tuut eriisrahoitusta vuodee 2016. 22

1.6 Sisäisen vavonnan arviointi- ja vahvistusausuma Raportoidaan koko poiisikonsernin toimintakertomuksessa. 1.7 Kokonaisarviointien tuokset Poiisiaitoksessa ei toteutettu vuoden 2016 aikana yksikköä koskevia arviointeja tai sevityksiä kuten henkiöstöbarometria. 1.8 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Raportoidaan koko poiisikonsernin toimintakertomuksessa. 23

Lounais-Suomen poiisiaitos vahvistaa oheisen vuoden 2016 toimintakertomuksen. Turussa 23.2.2017 ^> Poiisipääikön sijaisena apuaispoiisipääikkö Kari Puoitaiva 24

Liite. Lounais-Suomen poiisiaitoksen kokonaiskustannusten raportti KUSTAHHUSRAPORTD 2016 KOKOtAt SKUSTAriHUKSET Kakki momentit yhteensä yksittä LOUHA1S.SUOMI Sfs JOI* t0? iois 19W t016 BtoM. WMfcW*i VtM»*t UMyrt*"» RtMtof»»** ^«pt/dlv fttttea UiIuuUtoef toiminnan tuotot Aetttowt*K*ten» ontt»y*n tuoot LutUpAaut Anunt-Uti-tUut OBSI ns 7B1«a iu 7i J» a os* M] ) 3TW 25 ta c o f A»itertt*raujt HtTUit^tittHut P«Mt SBU.IUCTIU Maut jubd»oacude1et anorittect Vuokrat f kiyttytontakaet Meut fotot Srturouitet tuotot Rdroäui tootot ms ws an si! 11 W MO] < < J J < _1W^] «tk "Soi J 57*1 t 31 J7] < < im J< Amat ftorak L UnBti>tin,-*itttt<»taN'-tteU*"Md) AinsN t*nawt CUntetifiU^ AAtrt j* t*nut«t cutf) HeftkBätUkaaannukact Hirtte*Uti.-itwnJArttvtnitai,ttc*k<t) VrtMrfrttat» tyidi p fnvtffiv h Vrtuufttttrttn >t><dw*uut< Usnitrafct SuiUtUhi?uj> wu6säiuitan-uu*t MtfUMkuUU Vuokrri Kutrt^ntfceUtti t-uakjat Vuri'.u«tnt PAKfahten natot KutA.V.?<iXf O»t»B*- j* twimut*;f" Pit/edfcf asri tfrtetettfc-u ^ utp*>.«ui«nmm Maut kutoi StUtit kuui Kä-1-atibiU yf-tmft* TOIUHAM xuuff wmn y Rrf^HuitiAt SttLtnniisethiU PocsMj»*<M)?Urrc^ Wri* ä Luu ICUSTANmMCTYHT. KuttamakftTun *>kaiuu«ti* erii tsvesiomm Kurtim»»»et Titte/.TMtrtöriyjNi KAatn VwA ^vtssfprt»ettodmo HETTQUYTfO H-UAX IJUPATUOTTO»* 1 74BT 54tU< 48SII 44M4 TM» 107 neno <6T41 1523» esu» 2148 tt! M man Jc _t 46MW f c 4UI74i _c Kti 03»M Jt missk UUS 21) d 5»3WW US] f SI6M4J, isizztk 532131: tcosie! 2 241 4t- Ksar- 2Z417 -WStZ ~2W j 2 Sf < wia < un* rt: 73S1K 3W t»}»; t47t5ak 51 M t nanm nmm 2»t«m is eu 3?n 3775 J < J» so< t fifaa SM 4652TV 21 [ 4&SiU3 4U1123 J 4 uita Assanzi ura 66 2! S 2U 741 19S006! ZSVS: irsit. S3SU 1 321 71; -NBt!»4>WI 90 971 MO» 14E2M mm HM» n: ^SSi UIUU «151 OM Ut! 166SS 11 IM «M.«n snai ;3t41C iiftunc 7W7W) 2128M) W92? 267 CCi si TH 1*S8T6-3; W ZTBIH 253 «-1 215 4M 350 S: 4f* )»iti ai ui f 3» IN M43IS51 si 1271 2SE2TE1 1T100U3 14S2DT1 c J -itnox MW*9< MtHI 8365< < *s se: HS5T3M is ei? rai ISt IE B70TtS 4ES6S1 si es" 3BS6S; -ts7u; tt64m) 1S6S22a HtC»U 119774] n*m c U4M2U 27< 13W ifstv. 41*6 en mu ui U5»4N «aiaiam