Väliraportti Työryhmä: Turvallisuus- ja varautuminen Turvallisuuden osio Harri Setälä Pelastusjohtaja
Tehtäväkentän analysointi ja lähitulevaisuuden haasteet Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta: Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinointia vahvistetaan ja parannetaan valtakunnan tason pelastusviranomaisten toimesta. Selkeytetään pelastustoiminnan ja siviiliviranomaisten johtamista sekä koordinointia laaja-alaisten uhkien torjunnassa. Pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja kehitetään uudistamalla koulutusjärjestelmää sekä kehittämällä sopimuspalokuntajärjestelmää
Tehtäväkentän analysointi ja lähitulevaisuuden haasteet Pelastustoimen uudistuksen tavoitteet Pelastustoimen uudistuksen tavoitteeksi asetettiin seuraavat viisi tavoitetta: Pelastustoimen alueiden ja sote-alueiden organisointi saman oikeushenkilön toimintana varmistaa, niin hyvin kuin on tässä tilanteessa mahdollista, pelastustoimen mahdollisuuden toimia ensihoidossa palveluntuottajana nykyisen kaltaisella tavalla Hallitusohjelman kirjausten toteuttaminen mahdollisimman kattavasti edellyttää pelastustoimen ja sen ohjausjärjestelmän uudelleenorganisointia siten, että toimialan kehittäminen voidaan toteuttaa valtakunnallisesti yhdenmukaisin perustein ja tehokkaasti Pelastustoimen strategian toimeenpano pelastustoimen uudistuksen työryhmien työn kautta Maakunnallisen valmistelun tukeminen Kustannusten nousun taittaminen
Palvelujen asiakkaat ja sidosryhmät Maakuntauudistuksen asiantuntijatyöryhmien yhtenä keskeisenä tavoitteena on määritellä palveluprosessit asiakaslähtöisesti. Useat TURVA- asiakkaat ovat samalla merkittäviä yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Asiakas Sisäinen asiakas Ulkoinen asiakas Yhteistyökumppani Asukkaat Tilapäisesti oleskelevat ihmiset Kunnat Yritykset Yhteisöt Maakunnan sisäiset toimijat Muut mahdolliset asiakkaat
Keskeisiä yhteistyösuhteita Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 18 pelastuslaitoksen mallissa muutoksia nykyiseen 22 pelastuslaitoksen järjestelmään tulee Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski- Pohjanmaalla. Uudellamaalla Helsinki, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa yhdistyvät. Pohjois-Pohjanmaalla Oulu-Koillismaa ja Jokilaaksot yhdistyvät ja Pohjanmaan pelastuslaitokseen yhdistetään Keski-Pohjanmaalta Pietarsaari, Luoto ja Kruunupyy maakuntajaon mukaisesti. Maakuntauudistuksen yleisten tavoitteiden toteuttaminen siten, että palvelutaso säilyy riittävänä perusoikeuksien turvaamisen kannalta, edellyttää pelastustoimen järjestämislakiin tehokasta ohjaus- ja raportointijärjestelmää. Valtakunnallista ohjausta tarvitaan esim. tilanne- ja johtokeskusratkaisuissa, pelastustoimen operatiivisissa tietoja radiojärjestelmissä, kansainväliseen pelastustoimintaan osallistumisessa (EU:n pelastuspalvelumekanismi) sekä sellaisten erityisvalmiuksien rakentamisessa (esim. CBRNE), jotka palvelevat useampaa maakuntaa
Keskeisiä yhteistyösuhteita Valtakunnallinen ohjaus tarkoittaa seuraavia asioita: Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi pelastustoimen kehittämisen valtakunnalliset linjaukset sekä valtakunnalliset lainsäädäntöä täydentävät strategiset tavoitteet pelastustoimen järjestämiseksi (6 ) Valtioneuvosto voi päättää palvelurakenteen ja tiedonhallinnan ohjauksesta strategisella tasolla (7 ) Palvelujen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin tulee olla mahdollista (3 ) Informaatio-ohjausta ja raportointia vuorovaikutteisella neuvottelumenettelyllä (9 ) Sisäministeriön ohjausta yhteistä varautumista koskevissa tehtävissä valtion keskushallinnon tasolla (5 ) Uudelle perustettavalle Valtion lupa- ja valvontavirastolle kuuluisi pelastustoimen laillisuusvalvonta. Maakunnissa pelastustoimella voi olla oma liikelaitos.
Keskeisiä yhteistyösuhteita Pelastuslaitosten mahdollisuus toimia ensihoitopalveluiden tuottajana säilytetään Pelastustoimen ja ensihoitopalveluiden aluejaon tulee olla järjestetty maakunnissa siten, että molempia palveluita järjestää sama oikeushenkilö. Tällöin pelastuslaitokset voivat tuottaa ensihoito- ja ensivastepalveluja maakunnan omana toimintana siinä laajuudessa kuin terveydenhuolto katsoo tarkoituksenmukaiseksi. (Sote-järjestämislaki, pelastustoimen järjestämislaki ja maakuntalaki) Alueellinen yhteinen varautuminen Sisäministeriö vastaa vuoden 2019 alusta suoraan alueellisen yhteisen varautumisen valtakunnallisesta yhteensovituksesta maakuntien kesken ja keskushallinnon tasolla. Näin varautumisesta muodostuu valtakunnallinen kokonaisuus, joka perustuu valtioneuvostossa ja ministeriöissä päätettyihin sekä niitä avustavassa Turvallisuuskomiteassa linjattuihin varautumista koskeviin periaatteisiin. Tehdyllä ratkaisuilla varmistetaan myös jatkossa keskushallinnon turvallisuus- ja varautumistehtävien synergiaedut ja toisaalta kootaan Pelastusopistoon sille koulutusorganisaationa luontevasti soveltuvia tehtäviä. Samalla myös eri toimijoille tulevat ohjaus-, yhteensovitus- ja laillisuusvalvontaroolit ovat selkeitä. Monialaisina toimijoina maakunnista tulee samalla myös vahvoja yhteiskunnan varautumisen keskeisiä alueellisia toimijoita ja yhteistyön järjestäjiä.
Käytössä olevat resurssit Henkilöstöresurssi 123 päätoimista viranhaltijaa 863 sivutoimista / vapaaehtoista 6 VPK sopimusta Tehtäviin käytettävissä olevat määrärahat 17,6 M Muut selvitettävät asiat: Käytössä olevat ICT-ratkaisut PEKE, Merlot, Haka, Populus, Raindance, Rondo, ProE, Titania, Varti-piste Käytössä olevat toimipaikat ja toimitilat 30 paloasemaa (vuokrasopimussuhde) Käytössä oleva irtain ja kiinteä omaisuus n.2.8 M. Voimassa olevat sopimukset palokuntasopimukset, siirtosopimukset, yhteistyösopimukset, turvapuhelinsopimukset, sopimus ensivastetoiminnasta, palvelunhankintasopimukset, tukipalvelusopimukset: mm. Seinäjoen kaupunki, työterveys
Maakuntahallinnolle siirtyvät tehtävät ja esitys niiden toimintamalliksi Toimintamallin ja ydinprosessien hahmottaminen Maakunnallisen ja valtakunnallisen toimintamallin mukainen organisointi, neljän palvelualueen toimintamalli Ydinprosessit: Onnettomuuksien ehkäisy Pelastustoiminta Ensihoito Varautuminen Resurssitarpeiden määrittely (henkilöstö ja taloudelliset) Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen henkilöstö 123 HTV + 863 sopimushenkilöä Vuoden 2018 kustannustaso, ottaen vuokrasopimusten korjausliike Henkilöstön osaamisen kehittämistarpeet Riskiprofiilin muutos maakuntavalmistelussa KAT 3.0. hankkeeseen osallistuminen