Kytkentäfunktioiden monimutkaisuuden alaraja, Copy-funktio, Itsereitittävyys

Samankaltaiset tiedostot
Kytkentäfunktioiden monimutkaisuuden alaraja, Copy-funktio, Itsereitittävyys

Kytkentäfunktioiden monimutkaisuuden alaraja, Copy-funktio, Itsereitittävyys

Kytkentäkentät - Rekursio, Cantor-verkko. Kytkentäkentän ominaisarvoja

Kytkentäkentät - Rekursio, Cantor-verkko

Kytkentäkentät, luento 2 - Kolmiportaiset kentät

Kytkentäkentät, luento 2 - Kolmiportaiset kentät

Piirikytkentäiset kytkentäkentät. Kapeakaistakenttä kytkee PCM-aikavälejä

Kytkentäkentän teknologia

Piirikytkentäiset kytkentäkentät

Kytkentäkentän teknologia

Kytkentäkentän teknologia

Algoritmit 1. Luento 8 Ke Timo Männikkö

Induktiotodistus: Tapaus n = 0 selvä; ol. väite pätee kun n < m.

Algoritmit 1. Luento 9 Ti Timo Männikkö

Datatähti 2019 loppu

j n j a b a c a d b c c d m j b a c a d a c b d c c j

Matematiikan peruskurssi 2

Verkon värittämistä hajautetuilla algoritmeilla

13 Lyhimmät painotetut polut

6.4. Järjestyssuhteet

isomeerejä yhteensä yhdeksän kappaletta.

58131 Tietorakenteet (kevät 2009) Harjoitus 11, ratkaisuja (Topi Musto)

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

f(n) = Ω(g(n)) jos ja vain jos g(n) = O(f(n))

Algoritmit 2. Luento 5 Ti Timo Männikkö

10. Painotetut graafit

PARITUS KAKSIJAKOISESSA

Algoritmit 1. Demot Timo Männikkö

V. V. Vazirani: Approximation Algorithms, luvut 3-4 Matti Kääriäinen

j(j 1) = n(n2 1) 3 + (k + 1)k = (k + 1)(k2 k + 3k) 3 = (k + 1)(k2 + 2k + 1 1)

Algoritmit 2. Luento 7 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 7 Ti Timo Männikkö

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy

Algoritmit 1. Luento 12 Ke Timo Männikkö

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet )

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen

Suunnatut, etumerkilliset ja arvotetut graafit Sosiaalisten verkostojen analysoinnin näkökulmalla

= 5! 2 2!3! = = 10. Edelleen tästä joukosta voidaan valita kolme särmää yhteensä = 10! 3 3!7! = = 120

3SAT-ongelman NP-täydellisyys [HMU ]

Turingin koneen laajennuksia

Algoritmit 1. Luento 2 Ke Timo Männikkö

3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) =

A ja B pelaavat sarjan pelejä. Sarjan voittaja on se, joka ensin voittaa n peliä.

Polkuintegraali yleistyy helposti paloitain C 1 -poluille. Määritelmä Olkoot γ : [a, b] R m paloittain C 1 -polku välin [a, b] jaon

Täydellisyysaksiooman kertaus

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Syksy Osoita täsmällisesti perustellen, että joukko A = x 4 ei ole ylhäältä rajoitettu.

Kenguru 2019 Student lukio

Tietojenkäsittelytieteen ja tilastotieteen matematiikkaa 1/137

Positiivitermisten sarjojen suppeneminen

Algoritmit 1. Luento 12 Ti Timo Männikkö

Potenssi eli potenssiin korotus on laskutoimitus, jossa luku kerrotaan itsellään useita kertoja. Esimerkiksi 5 4 = Yleisesti.

Algoritmi on periaatteellisella tasolla seuraava:

Taulun avoimista haaroista saadaan kelvolliset lausejoukot

Esimerkkejä polynomisista ja ei-polynomisista ongelmista

Algoritmit 1. Demot Timo Männikkö

KÄYTTÖOHJE. M2M Point - to - Point

Hakupuut. tässä luvussa tarkastelemme puita tiedon tallennusrakenteina

f (28) L(28) = f (27) + f (27)(28 27) = = (28 27) 2 = 1 2 f (x) = x 2

Algoritmit 2. Luento 11 Ti Timo Männikkö

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Harjoitus 3 ( )

Mat Lineaarinen ohjelmointi

58131 Tietorakenteet Erilliskoe , ratkaisuja (Jyrki Kivinen)

TKT20001 Tietorakenteet ja algoritmit Erilliskoe , malliratkaisut (Jyrki Kivinen)

58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015)

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9

58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015) Toinen välikoe, malliratkaisut

Rinnakkaistietokoneet luento S

2. Seuraavassa kuvassa on verkon solmujen topologinen järjestys: x t v q z u s y w r. Kuva 1: Tehtävän 2 solmut järjestettynä topologisesti.

Valitaan alkio x 1 A B ja merkitään A 1 = A { x 1 }. Perinnöllisyyden nojalla A 1 I.

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

Epädeterministisen Turingin koneen N laskentaa syötteellä x on usein hyödyllistä ajatella laskentapuuna

Matemaattisen analyysin tukikurssi

Graafit ja verkot. Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja. eli haaroja. Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria

ja λ 2 = 2x 1r 0 x 2 + 2x 1r 0 x 2

Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla

Matematiikan tukikurssi

Rinnakkaistietokoneet luento S

Harjoitus 5 ( )

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 5 / vko 48

Olkoon seuraavaksi G 2 sellainen tasan n solmua sisältävä suunnattu verkko,

58131 Tietorakenteet ja algoritmit (kevät 2014) Uusinta- ja erilliskoe, , vastauksia

10. Painotetut graafit

Kopulafunktiot. Joonas Ollila 12. lokakuuta 2011

T : Max-flow / min-cut -ongelmat

Oikeasta tosi-epätosi -väittämästä saa pisteen, ja hyvästä perustelusta toisen.

Parinmuodostuksesta tietojenkäsittelytieteen silmin. Petteri Kaski Tietojenkäsittelytieteen laitos Aalto-yliopisto

AVL-puut. eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta

TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008

3 Lukujonon raja-arvo

Tutkimusmenetelmät-kurssi, s-2004

Energiatehokkaista reititysmenetelmistä

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = = =

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 5 Sivu 1 (22) Lausekkeiden sieventäminen F C F = B + A C. Espresso F = A (A + B) = A A + A B = A B

1. Esitä rekursiivinen määritelmä lukujonolle

Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkiratkaisut 3 / vko 10

3. Hakupuut. B-puu on hakupuun laji, joka sopii mm. tietokantasovelluksiin, joissa rakenne on talletettu kiintolevylle eikä keskusmuistiin.

Joukot. Georg Cantor ( )

14. Luennon sisältö. Kuljetustehtävä. Verkkoteoria ja optimointi. esimerkki. verkkoteorian optimointitehtäviä verkon virittävä puu lyhimmät polut

TIE Tietorakenteet ja algoritmit 261

Transkriptio:

Kytkentäfunktioiden monimutkaisuuden alaraja, Copy-funktio, tsereitittävyys Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka 12-1 Luentoaikataulu 18.2.99 Kytkentäkenttien monimutkaisuus, itsereitittävyys 25.2.99 Kytkentäkenttien teknologia 4.3.99 SDH/Marko Luoma 11.3.99 Vikasietoisuus ja luotettavuus 18.3.99 YKM perusteet ja MTP 25.3.99 SUP 29.3.99 TCAP(1h) 1.4.99 Easter 8.4.99 MAP 15.4.99 V5 22.4.99 H.323 /P Telephony Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka 12-2

Kytkentöjen kokonaismäärä kentässä Yksi yhteen C = {(i,o) i, o } (i,o) C ja (i,o ) C o = o (i,o) C ja (i,o) C i = i Yksi moneen C = {(i,n i ) i, n i } - tulojen joukko, - lähtöjen joukko C - Kytkentöjen kuvaus Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka 12-3 Yksipistekytkentöjen määrä on! Visualisoidaan joukkoja C = 2 2! = 2 = 3 3! = 6 C:n muodostus: umeroidaan tulot, laitetaan numerot mielivaltaiseen järjestykseen. Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka 12-4

Monipistekytkenöjen vaikutus? Joukko C, kun = 3 jne Joukossa C jokainen lähtö voi valita tulonsa --> C:ssä on elementtiä Joukko C on merkittävästi laajempi kuin edellä! Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka 12-5 Kentän kombinatorinen monimutkaisuus ζ(g) - Graafin G toteuttamien legitiimien erilaisten kytkentäkonfiguraatioiden C lukumäärän kaksikantainen logaritmi. R - kentän kytkinten lukumäärä. 2 R - kentän, jossa on R kytkintä, tilojen määrä. Karkea yläraja: ζ R Tarkempia ylärajoja saadaan: - poistetaan ei legitiimit tilat esim. joissa kaksi kytkintä on liittynyt samaan lähtöön - joissa kaksi kentän tilaa tuottaa saman C. Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka 12-6

Benes -verkon kasvu Kytkinten lukumäärä = /2 Baseline verkko BEES -verkko Käänteinen baseline verkko Porrasten lukumäärä = 2 log 2-1 Kytkentäpisteiden lukumäärä on porrasten lukumäärä kytkinten lkm portaassa = 4 /2 (2 log 2-1) 4 log 2 Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka 12-7 Kompleksisuuden alaraja lasketaan kentän funktion avulla letetaan että kytkentäkenttä on x ja sen rakenne on täysiulotteinen. Lukumäärä(C) =! ζ = log 2 (!) ~ log 2 () - 1,44 + ½log 2 () Benes -verkon 2x2 kytkinten määrä on (/2)(2log 2-1) = log 2 () - ½ ~ ζ eli likimain minimimäärä kytkimiä! tilan toteuttamiseksi. Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka 12-8

Kytkentäfunktiot luonnehtivat kentän tavoitetta C - Kytkentöjen kuvaus Pt-to-pt kytkentäfunktio Multicastfunktio Yksi yhteen C = {(i,o) i, o } (i,o) C ja (i,o ) C o = o (i,o) C ja (i,o) C i = i Yksi moneen Tavoite: Selvittää kytkentöjen kokonaismääräkentässä ja kentän vähimmäismonimutkaisuus. Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka 12-9 Keskitinfunktio Copy-funktio A A C = {(i,o) i A, o } (i,o) C ja (i,o ) C o = o (i,o) C ja (i,o) C i = i C = {(i,n i ) i, Σn i = } Lähtöjen n i järjestyksellä ja identiteetillä ei väliä (output unspecific). Huom: Copy-funktio =/= multicast!!! Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka 12-10

Voidaan tarkastella eri funktioiden toteuttamien kytkentäkonfiguraatioden C määrää ζ ζ pt-pt-kytkinfunktio ζ multicastfunktio ζ keskitinfunktio Määritelmän mukaan sanomme, että graafi G on uudelleen järjestettävästi estoton, jos se toteuttaa kaikki kytkentäkonfiguraatiot C. Siis ζ f ζ(g) Siis tarkastelemalla eri funktioiden kytkentäkonfiguraatioiden lukumäärää saamme selville uudelleen järjestettävän kentän monimutkaisuuden alarajan. Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka 12-11 Pt-pt-kytkentäfunktion monimutkaisuuden alaraja Pt-pt-kytkentäfunktio Haluamme siis toteuttaa! erilaista C. Käytetään Sterlingin likiarvoa:! 2π +1/2 e - = 2π exp 2 ( log 2 - log 2 e + 1/2 log 2 ) ζ pt-pt = log 2! log 2-1.44 + 1/2 log 2 Yksi yhteen Kaikki i kytketty tasan yhteen o. HUM: Benes verkon kytkinten määrä oli log 2 - /2, joka on hyvin lähellä alarajaa ζ pt-pt. Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka 12-12

Multicastfunktion monimutkaisuuden alaraja Multicastfunktio Jokainen o voi siis valita minkä tahansa i. Siis me haluamme toteuttaa = exp 2 ( log 2 ) kytkentäkonfiguraatiota C. ζ mtcast - ζ pt-pt 1.44 C = {(o, i) i, o } Jokainen o on kytketty johonkin i. Kenttää, joka toteuttaisi multicastin ja olisi monimutkaisuudeltaan alarajan tuntumassa ei tunneta. Tiedetään, että Benes verkko toteuttaa multicastin, jos kytkinten määrä kaksinkertaistetaan p-to-pt kytkentäkenttään verrattuna. Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka 12-13 Keskitinfunktion monimutkaisuuden alaraja Keskitinfunktio A C = {i i A, i lukumäärä = (< M)} Joukkoja C on M kappaletta M ζ keskitin = log 2 M!! (M-)! ζ keskitin = M H(c) c = /M H(c) = c log 2 c (1 c) log 2 (1 c) Eli keskittemen teoreettinen monimutkaisuus on verrannollinen tulojen määrään. Käytännön ratkaisuja ei kuitenkaan tunneta ja tarvitaan tiukasti estottomia keskittimiä => käytetään M logm kenttiä. Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka 12-14

Kuvausten lukumäärä Copy-kentässä C = {(i,n i ) i, Σn i = } Erilaisten C lukumäärä on M 1 + M 1 Kuinka monella tavalla oliota voidaan laittaa M koriin. M tuloa lähtöä 1,2 1 0,8 ζ (M 1 + ) H M 1 M 1 + 0,6 0,4 Series1 H(c) = c log 2 c (1 c) log 2 (1 c) 0,2 0 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka 12-15 Kopioiden muodostus binääriverkolla Kopiointi toteutetaan verkkoa edeltävällä levityspuulla, jonka jälkeen on järjestelijä. Kopioinnissa tarvitaan tieto tulojohdosta ja kopioiden lukumäärästä. Kopioinnissa verrataan kopiovälin binääriarvoja ja suoritetaan kopiointi- / reitityspäätös arvojen perusteella. Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka 12-16

Banyan-pohjainen levityspuu 0000 0 0 1 0100 0 0 1 1000 1 0 1 0 1 1 1111 0000 0 0 1 0100 0 0 1 1000 1 0 1 0 1 1 1111 Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka 12-17 Multicast kentän voi rakentaa rekursiivisesti esim. Copykenttä + pt-to-pt kenttä 9 Tämä johtaa kuitenkin portaiden lukumäärän kasvuun, mikä voi olla epätoivottavaa. 9 Moniportaisille kentille on ominaista polun haun/kontrollin monimutkaisuus. 9 Tätä ongelmaa yritetään ratkaista mm. itsereitittävyydellä. Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka 12-18

tsereitittävyys perustuu osoitteeseen, joka kertoo polun kentän läpi tsereitittävyys on pakettikytkentäkentän mahdollinen ominaisuus. Paketilla on otsikko, jota käytetään polun löytämiseksi kentän läpi. Polkuja tulolta lähdölle on yksi (tai useampi). tsereititysosoite b K... b 1 tsereititysosoite b K... b 2 tsereititysosoite b K lähtö b1 lähtö b2 lähtö bk oodi S 1 n 1 lähtöä oodi S 2 n 2 lähtöä oodi S K n K lähtöä Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka 12-19 Yhden polun perusverkot ovat Baseline verkon muunnelmia Banyan verkko Baseline verkko Shuffle exchange (omega) verkko Flip verkko Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka 12-20

tse-reitittävä shuffleverkko numeroidaan säännöllisesti 000 010 100 111 00 00 00 01 01 01 10 10 10 11 11 11 Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka 12-21 000 010 100 111 = 2 n tuloa ja 2 n lähtöä. Benesrakenne => Portaita on n kpl ja kytkimiä /2 = 2 n-1 kussakin portaassa. Portaan kytkimet numeroidaan ylhäältä alas 0... 2 n-1-1. Portaiden numerointiin tarvitaan n - 1 bittiä. Portaita yhdistävät kaaret numeroidaan ylhäältä alas n bitillä. tse-reitittävässä shuffleverkossa lähdön numero toimii reititysosoitteena 000 010 100 111 porras 00 00 00 ylä=0ala=1 01 01 01 10 10 10 11 11 11 k k+1 kaari 000 010 100 111 Portaan k solmun nro = kaaren nro - oikean puoleisin bitti Portaan k +1 solmun nro = kaaren nro - vasemman puoleisin bitti Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka 12-22

tse-reititys esimerkki 000 010 100 111 kaari 1 00 00 00 01 01 01 kaari 2 10 10 10 kaari 3 kaari 4 11 11 11 tulo lähtö 0 0 1 1 0 1 kaari 1 kaari 2 kaari 3 kaari 4 Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka 12-23 000 010 100 111 Jos = 64 000 soitteen pituus on n = 16 bittiä. = 256, soite = 8 bittiä. Ratkaisun rajoitukset 9Banyan verkko on estollinen. 9Se toteuttaa exp 2 (1/2 log 2 ) = ( ) 1/2 kytkentäkonfiguraatiota. 9Tämä on vähemmän kuin vaadittu! exp 2 ( log 2 ). => 9oodien välisten kaarien määrää voidaan nostaa, tai 9Shufflea voidaan monistaa Cantor verkon tapaan, tai 9Kaksi shufflea voidaan laittaa peräkkäin (vrt BEES verkko). 9Myös puskurointia väliportaissa voidaan käyttää. 9 Yksinkertaiset matriisiverkot aina kun mahdollista. Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka 12-24